Tietopääomaresurssit ja riskienhallinta

Työn tavoitteena oli selventää tietopääomaresurssien merkitys liiketoiminnassa riskien hallinnan kohteina. Tarkoitus oli määrittää eri tietopääomaresurssit ja niihin liittyviä riskejä. Tutkimus on kirjallisuustutkimus. Tutkimuksen tuloksena oli, että tietopääomaresursseihin kohdistuu erilaisia riskejä ja, että liiketoiminnalle tärkeät ja kriittiset tietopääomaresurssit ovat riskienhallinnan kohteita. Tutkimuksessa syntyi tietopääomaresurssien hallintamalli,jossa 1) toimintatapa yhdistää 2) osaamisen, 3) tiedot ja tietovarannot sekä 4) aineettomat oikeudet yhteneväiseksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksessa kuvattiin kuhunkin resurssiin mahdollisesti liittyviä riskejä. Tutkimus osoitti, että liiketoiminnan tietopääomaresurssit voidaan tunnistaa ja niiden liiketoiminnallinen merkitys ja suojaustarve arvioida. Tietopääomaresurssien suojauskeinoja ovat yhteistyösopimukset, toimintatavat ja ohjeet sekä tietotekniset ja fyysiset suojausratkaisut.

Integrated Project Portfolio Management as a Tool for Strategic Steering and Business Control

Tutkielman päätavoitteena oli tutkia miten projektisalkun hallinnalla voidaan tukea organisaation strategista ohjausta ja liiketoimintaa. Tämän lisäksi avaintavoitteina oli kuvata projektisalkun hallinnan nykytilanne kohdeyrityksessä, paljastaa erityisiä kehitystarpeita ja lopulta luoda kohdeyrityksen projektisalkunhallinnalle tavoitetila. Kirjallisuuskatsauksessa pohdittiin projektisalkun hallinnan roolia ja tavoitteita, projektisalkun hallinnassa käyttävää prosessia, sekä menetelmiä ja tekniikoita, joilla salkkua hallitaan. Työn empiirisessä osassa syvennyttiin tutkimaan projektinsalkun hallintaan liittyviä erityispiirteitä kohdeyrityksessä. Tutkimustulosten huolellinen analysointi osoitti, että aikaisempi kirjallisuus ei riittävästi huomioi kokonaisvaltaisen, integroidun lähestymistavan tarvetta ja viestinnän tärkeyttä projektisalkun hallinnassa. Tutkimuksen johtopäätöksinä luotiin uusi integroitu projektisalkun hallintamalli ja määriteltiin kohdeyritykselle projektisalkun hallinnan tavoitetila sekä ne kehitysaskeleet, joita yrityksen tulisi lähitulevaisuudessa ottaa.

Toimittajien ja alihankkijoiden hyväksyntä projektiliiketoiminnassa

Työ on tehty Siemens Osakeyhtiön Logistiikka ja Osto yksik6ssa. Tavoitteena oli kartoittaa toimittajien hallintamallin toimivuutta sekä pyrkiä parantamaan toimittajien valintaa. Ostettaessa toimittajilta palveluita toteutettaviin projekteihin toimittajien hallintamalli toimii perustana sille, kuinka toimittaja valitaan ja mitä toimittajan valinnassa on otettava huomioon. Laadukkaaseen lopputulokseen pyrittäessä on erittäin tärkeää, että projektiin saadaan toimittaja, joka täyttää kaikki sille asetetut laadulliset, taloudelliset sekä tekniset vaatimukset. Työ pohjautuu teoriassa esitettyihin projektin määrittelemiseen, hankintatoimeen, toimittajien luokitteluun, yhteisty6n kehittämiseen sekä laatujohtamiseen. Työ toteutettiin haastattelututkimuksella, jossa haastateltiin Siemens Osakeyhtiön viiden eri toimialan projektipäällikköä. Tarkoituksena oli perehtyä toimialojen tapoihin hankkia toimittajia toteutettaviin projekteihin. Tutkimuksen pääpaino oli toimittajissa, jotka toteuttavat sdhk6asennuksia, kaytt6onottoa, suunnittelua, kokoonpanoa sekä rakentamista. Haastattelujen perusteella tutustuttiin toimialojen totutettuihin projekteihin, joita verrattiin haastattelusta saatuihin tuloksiin. Havaintojen perusteella annettiin kehitysehdotuksia, joilla kyettäisiin parantamaan toimittajien valintaa sekä toimittajien hallintamallia.

Development of IT Service Management in a Large International Company

The purpose of this Master’s thesis is to examine the IT Service Management (ITSM) capabilities of a large international company and develop a design for the IT Service Management of the company. The thesis consists of two parts: a literature review and a case study. The first part is the literature review. It examines different aspects of IT Service Management. The purpose of the literature review is to increase the credibility of the case study. In the case study, the IT Service Management of a large industrial company is assessed, and an improved design for IT Service Management is created. The services are limited to common IT services, and management is limited to operative management. To assess and develop the case company’s IT Service Management, the IT organization and its ITSM capabilities are analyzed, and on the basis of the analyses, an improved IT Service Management model is created. As a result of the analyses, it was found out that the management of the IT organization is function-oriented. Therefore, the organization needs a management model that breaks the functional borders and brings services to the center of management. The designed model aspires to achieve this by defining IT services and modeling management processes from the service perspective.

Kokonaisarkkitehtuuri kehittämisen välineenä Hollolan kunnassa

Työssä käsitellään kokonaisarkkitehtuuria kehittämisen välineenä Hollolan kunnassa. Kokonaisarkkitehtuurin avulla kuvataan ja kehitetään organisaation toimintaa, toiminnassa käsiteltävää tietoa ja teknologista toimintaympäristöä kokonaisuutena strategialähtöisesti. Kokonaisarkkitehtuurin käyttäminen on julkishallinnon organisaatioille toisaalta lakisääteinen velvollisuus, toisaalta keino ohjata toimintaympäristön kehittymistä toimintalähtöisesti. Tämän työn tavoite on luoda edellytykset kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttämiselle Hollolan kunnassa. Tutkimus suoritetaan toimintatutkimuksena, jossa tutkija esittelee ja edesauttaa uuden menetelmän käyttämistä ja havainnoi tämän myötä saavutettuja tuloksia. Työn teoriaosa käsittelee kokonaisarkkitehtuuria erityisesti kansallisena tietohallinnon ohjaamisen välineenä ja kehittämismenetelmänä. Tämän työn tärkeimmät tulokset ovat Hollolan kunnalle sovitettu kehittämismenetelmä, kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli ja menetelmän avulla tuotetut kuvaukset nykytilasta ja viitearkkitehtuurista. Työssä havaittiin, että luonnosvaiheessa oleva julkishallintoa ohjaava yhteinen kokonaisarkkitehtuuri on vielä keskeneräinen ja sen tulkinta on vaikeaa. Lisäksi havaittiin, että kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttäminen vaatii organisaatiolta paljon, mutta tämän työn perusteella hyviä tuloksia voidaan saavuttaa jo menetelmän käytön varhaisessa vaiheessa.

Tuotehyväksynnän hallinta rakennusliikkeessä

Rakennusalan tuotehyväksyntä muuttuu EU:n rakennustuoteasetuksen astuessa voimaan 1.7.2013, jolloin CE-merkintä tulee pakolliseksi suurella osalle rakennustuotteita. Muutos aiheuttaa toimia yli 4000 suomalaisyrityksessä, jotka joutuvat hankkimaan tuotteelleen CE-merkinnän. Rakennustuoteasetus vaikuttaa kaikkiin alan toimijoihin. Tämä diplomityö on toteutettu toimintatutkimuksena, johon sisältyvien teemahaastattelujen kautta saatujen tutkimustulosten perusteella kehitettiin tuotehyväksynnän hallintaan työkalu, YIT-tuotehyväksyntäkortit. Ne laadittiin tuotehyväksynnän teoriaan pohjalta palvelemaan koko YIT Rakennus Oy:tä ja muokattiin yrityksen tarpeisiin sopiviksi soveltaen toimintatutkimuksen tuloksia. YIT-tuotehyväksyntäkortiston avulla pyritään kehittämään yrityksen toimintatapoja vaikuttamalla organisaation henkilöstöön osallistamalla ja vastuuttamalla heitä. Tuotehyväksynnän vaikutuksia rakennushankkeen eri vaiheisiin tutkittiin havainnoivan keskustelun avulla ja teemahaastatteluiden tuloksia analysoiden. YIT-tuotehyväksyntäkortistoa hallinnan välineenä testattiin pääasiassa haastattelujen avulla, sillä mallikortit eivät vielä mahdollistaneet laajempaa testausta käytännössä. Työn tuloksina esitellään YIT-tuotehyväksyntäkorttien laadintaprosessi ja paneudutaan tarkemmin korttien sisältöön.

Työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus vanhustenhoidossa - seurantatutkimus ergonomisen kehittämistyön tuloksista

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä työskentelevien työntekijöiden työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta ja työhön liittyviä fyysisiä riskejä. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisia vaikutuksia fyysisen kuormittavuuden vähentämistä tavoitelleella ergonomisella kehittämisinterventiolla saadaan aikaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin Turun kaupungin vanhuspalveluissa vuosina 2010–2012 toteutuneessa ergonomisessa kehittämisinterventiossa (47 työyksikköä) kertynyttä ja vuosien 2010 ja 2012 Kunta10-kyselyn (120 työyksikköä) tuottamaa tietoa. Intervention ydin oli Työterveyslaitoksen Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla -mallin käyttööotto. Käytetyt mittarit olivat seuraavat: Työn kuormitus- ja työtyytyväisyyskysely työntekijöille, asiakkaiden toimintakykyä mittaava RAVATM -indeksi, fyysistä kuormitusta ja työn riskejä mittava Care ThermometerTM-menetelmä, potilassiirtojen turvallisuusjohtamisen (PHOQS) arviointi sekä esimies- ja ergonomiavastaavien kysely. Lisäksi käytössä olivat Kunta10-kyselyn tulokset valittujen muuttujien osalta kaikista tutkimukseen osallistuvista kaupungeista sekä ympärivuorokautisen hoidon asiakkaita ja hoitohenkilöstöä kuvaavia tilastoja. Työ vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. Interventiotoimenpiteistä huolimatta koettu fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus kasvoivat, tosin fyysinen psyykkistä vähemmän. Kuormittavuus vaihteli toimintamuodoittain ja ammattiryhmittäin. Fyysisesti kuormittavimmaksi työ koettiin pitkäaikaissairaanhoidossa, psyykkinen kuormitus kasvoi eniten tehostetussa palveluasumisessa. Vanhainkodit sijoittuivat näiden väliin. Lähihoitajat kokivat työnsä fyysisesti kuormittavimmaksi, kun taas sairaanhoitajien työ oli psyykkisesti lähihoitajien työtä kuormittavampaa. Ergonomiakoulutus vähensi eniten koettua fyysistä kuormittavuutta. Kehityskeskustelut ja aiempaa paremmaksi arvioitu työkyky vähensivät mutta tyytymättömyys työhön lisäsi koettua fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta. Työntekijöiden ikä, RAVATM -indeksi, Care ThermometerTM -mittaukset ja PHOQS-pisteet eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kuormittavuuden muutoksiin. Työn kuormittavuuden vähentäminen ja turvallisen työskentelyn edistäminen vaativat pitkäkestoista toimintaa ja hyvää johtamista erityisesti lähiesimiehiltä. Fyysisten riskien hallintamallin käyttöönotto ja ergonomiavastaavien toiminnan vakiinnuttaminen tukevat tavoitteiden saavuttamista.

Julkishallinnon verkostojohtaminen - Case: Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia millainen on hyvä ympäristö-johtamisen verkostomalli kunnalle. Lisäksi työssä tarkasteltiin mitä hyötyjä haittoja on kunnan verkostomaisesti organisoidussa ympäristöjohtamisessa verrattuna ei-verkostomaiseen toteutukseen. Työssä selvitettiin myös millaiset verkostojohtamisen mallit ovat tehokkaita ja mitkä ovat verkoston osapuolten odotukset kunnan ympäristöjohtamisen verkostolle. Tutkielman lopputuloksena oli ympäristöjohtamisen verkostomalli kunnalle. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostivat julkishallinnon verkoston hallintamalli, verkostojohtaminen, ympäristöjohtaminen ja tehokkuus. Nämä kolme käsitettä muodostivat työn verkostomallin. Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin laadullista tapaustutkimusta, ja tutkimuksen kohteena oli kuntaorganisaation ympäristöjohtamisen verkosto, joka käsitti ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmän. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin ja tutkimuksessa haastateltiin kolmetoista asiantuntijatyöryhmän jäsentä yksilö-, pari- ja ryhmähaastatteluin.

Integroitua päästöjen hallintamallia soveltavan öljynjalostamon normaalitoiminnan ja monitoroinnin määrittäminen

Tässä diplomityössä määritettiin Nesteen Suomen jalostamoiden normaalitoiminta ja integroidun päästöjen hallintamallin mukainen monitorointi. Työn ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää määritelmä integroidun päästöjen hallintamallin mukaiselle normaalitoiminnalle öljynjalostamolla. Toisena tavoitteena oli löytää ratkaisut integroidun päästöjen hallintamallin monitoroinnin heikosti ohjeistettuihin kohtiin. Jalostamoiden normaalitoiminnan määrittäviä kohteita selvitettiin keskustelemalla jalostamon käyttöhenkilökunnan kanssa kriittisistä kohteista päästöjenhallinnan sekä jalostamokokonaisuuden toiminnan kannalta. Keskusteluissa esiin tulleiden kohteiden hyödyllisyyttä jalostamon normaalitoiminnan määrittämiseksi tutkittiin Nesteen jalostamoiden automaatiojärjestelmän historiatietojen perusteella. Selkeästi normaalista poikkeavaksi toiminnaksi lisääntyneiden päästöjen takia tunnistettiin polttoaineiden ja savukaasujen puhdistusprosessien häiriöt sekä Porvoon jalostamolla voimalaitoksen höyryntuotantohäiriöt. Lisäksi jalostamon normaalitoiminnan kuvaajaksi tunnistettiin toiminnassa olevien yksiköiden määrä. Monitoroinnin ohjeistuksen puutteisiin etsittiin ratkaisua olemassa olevista muiden soveltamisalojen ohjeistuksista. Integroidun päästöjen hallintamallin monitorointitarpeista tunnistettiin paljon samaa päästökaupan monitoroinnin kanssa. Monitoroinnin lisäohjeistuksena suositeltiin käyttämään päästökaupan monitorointiohjetta ja sieltä löytyviä määräyksiä. Integroidussa päästöjen hallintamallissa tunnistettiin uusia haasteita viranomaisseurannan toteuttamisessa.