Osaamisen johtamisen mahdollisuudet tietohallinnon palvelutuotannossa

Tässä diplomityössä tutkitaan osaamisen johtamisen mahdollisuuksia tietopalveluja tuottavan organisaation toiminnassa. Tarkoituksena on selvittää vaatimukset osaamisen johtamiselle kohdeorganisaation toiminnassa. Tutkimuksen lähtökohtana oli tietohallinnon palveluympäristön ja toimintatavan muutoksessa. Tarkastelunkohteina olivat osaamisen kehittäminen kohdeorganisaatiossa ja teoreettiset perusteet oppivasta organisaatiosta ja osaamisen johtamisesta. Empiirisen aineistonkerääminen toteutettiin kvalitatiivisilla haastatteluilla. Empiirisen aineistonosia liitettiin tutkimusraporttiin. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva osaamisen johtamisesta kohdeorganisaatiossa ja vaatimukset osaamisen johtamisen toteuttamiselle. Osaamisen johtaminen oli kohdeorganisaatiossa kohtuullisen uusi asia, jonka vuoksi se ei ollut vakiintunutta käytäntöään. Teoreettisesta näkökulmasta kohde organisaation osaamisen johtaminen painottui yksilöosaamisen johtamiseen. Tutkimuksessa löydettiin myös käytännöllisiä kehittämisen kohteita, joiden perusteella osaamisen johtamisen kehittämiseksi esimiesten tulisi lisätä vuorovaikutusta organisaatiossaan, parantaa alaistensa tietämystä ydinosaamisista ja rakentaa oppimista tukevaa ilmapiiriä.

Net communication strategy planning and management

Tutkielman tavoitteena on selvittää kuinka suunnitella ja hallita tehokasta verkkoviestintää, joka vastaa kohdeyleisön ja palvelun ylläpitäjien kasvaviin vaatimuksiin. Tutkielma on normatiivinen tapaustutkimus, jonka tuloksena syntyy konstruktiivinen askelmalli kokonaisvaltaisen verkkoviestintäprojektin toteuttamiseen. Tutkimus esittää myös teoreettisesti merkittävän näkökulman verkkopalvelujen sisällön hallintaongelmien ratkaisemiseen. Tosielämän verkkoviestintäprojektin toteutusta seurataan TietoEnator Forestissa, jossa tutkielman kirjoittaja työskentelee. Tutkimusmateriaalina käytetään 11 TietoEnator Forestissa toteutettua haastattelua, TietoEnator konsernin dokumentaatiota ja osallistuvaa havainnointia. Haastattelulomake sisältää 13 avointa kysymystä, jotka käsittelevät verkkoviestintästrategian perusasioita. Tunnistetut verkkoviestinnän avainmenestystekijät ovat vahva sisäinen sitoutuminen hajautettuihin ylläpitorooleihin ja perinpohjainen asiakastarpeiden tunnistaminen. Teknisesti on tärkeää, että eritason verkkoympäristöt, Internet, Intranet ja Extranet, hallitaan samoilla sisällönhallinta työkaluilla. Näin pystytään rationalisoimaan ylläpitotoiminnot.

Strategia ja tietojohtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Case: Laurea-ammattikorkeakoulun Espoo-Vantaan alueyksikkö

Tutkielma rakentui organisaation strategisen johtamisen ja tietojohtamisen teorialle. Tutkielmassa etsittiin niitä malleja, menetelmiä ja toimintatapoja, jotka tukevat tietojohtamisen juurruttamista organisaation toimintaan tavalla, mikä tukee asiantuntijaorganisaation strategisten tavoitteiden toteuttamista, organisaation uudistumista ja asiantuntijaorganisaation kyvykkyyden kehittämistä. Tutkielman empiirisessä osassa kohdeorganisaationa oli Laurea-ammattikorkeakoulu. Organisaation kyvykkyyttä toteuttaa valittua strategiaa selvitettiin suorittamalla mittaus KM-factor™ mittarilla. Mittauksessa otoksena oli ammattikorkeakoulun Porvoo-Vantaa -alueyksikön koko henkilöstö. Mittausta täydennettiin organisaatiossa tehdyillä haastatteluilla. Organisaatiossa tehty empiirinen tutkimus ja suoritettu mittaus selvittivät organisaation kyvykkyyttä suoriutua strategian toteuttamisessa suhteessa muissa asiantuntijaorganisaatioissa saatuihin mittaustuloksiin. Tutkielman tietojohtamisen ja strategisen johtamisen teoria ja saatu mittaustulos tukivat käsitystä siitä, että asiantuntijaorganisaatioiden kyvykkyydessä uusiutumiseen löytyy yhteisiä piirteitä. Organisaatiolle valitut toimintatavat, mallit ja menetelmät voivat merkittävästi tukea organisaation innovaatiopotentiaalia. Asiantuntijaorganisaatioissa korostuu tutkielman mukaan kyvykkyys yhteisen näkemyksen ja tavoitetilan juurruttamisessa ja sitä tukevien käytäntöjen omaksumisessa yli organisaatiorajojen.

Liiketoimintatiedon hallinta asiantuntijaorganisaatiossa

Diplomityön tavoitteena oli tutkia liiketoimintatiedon hallintaa asiantuntijaorganisaation näkökulmasta. Tutkimuksen pääkysymyksenä oli, millainen on lisäarvoa tuottava asiantuntijaorganisaation liiketoimintatiedon hallintajärjestelmä. Tutkimuksessa rakennettiin kirjallisuuden perusteella asiantuntijaorganisaatioille sovellettu viitekehys liiketoimintatiedon hallintaan. Viitekehyksessä huomioitiin asiantuntijaorganisaatioille tyypillisten ominaispiirteiden vaikutukset liiketoimintatiedon hallintaprosessin eri vaiheisiin. Esitetty viitekehys antaa käyttökelpoisen lähtökohdan asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintatiedon hallinnan suunnittelulle. Diplomityön empiirisessä osassa rakennettiin liiketoimintatiedon hallintajärjestelmä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Koulutus ja kehittymiskeskukselle. Järjestelmän rakentaminen tapahtui esitetyn viitekehyksen mukaisesti. Asiantuntijaorganisaatiolle lisäarvoa tuottava liiketoimintatiedon hallintajärjestelmä huomioi asiantuntijaorganisaation ominaispiirteiden tuomat tiedon hallinnan haasteet ja järjestelmän käyttöympäristön sekä hyödyntää asiantuntijaorganisaatioiden vahvuudet verkostoituneena tiedon jalostajana.

Henkilötason suorituskykymittariston suunnittelu asiantuntijayrityksessä

Suorituskyvyn mittaaminen on tehokas työkalu yrityksen toiminnan kehittämiseen. Mittarit ohjaavat yritystä keskittymään strategian ja tavoitteiden toteuttamiseen. Yrityksen suorituskykyä tarkastellaan usein erityisesti yritystasolla, mutta mittarit voidaan myös kohdentaa yksittäisille työntekijöille. Työn tavoitteena oli löytää jo suunnitteluvaiheessa huomioitavia menestystekijöitä pienen asiantuntijayrityksen henkilötason suorituskykymittaristolle. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi käytettiin kirjallisuuden lisäksi kohdeyritykselle toteutettua suunnitteluprosessia, jossa hyödynnettiin myös yrityksen henkilöstön näkemyksiä. Merkittävimmät erityispiirteet mittariston suunnittelussa liittyivät asiantuntijatyön mittaukseen, mittariston resurssitarpeen minimoimiseen ja palkitsemiseen suorituskyvyn perusteella. Lisäksi työssä pohdittiin suunnitellun mittariston laajentamismahdollisuuksia yritystason mittaristoksi. Suorituskyvyn mittaaminen tehostaa yrityksen päätöksentekoa sekä viestintää. Laadukas mittaristo edellyttää myös hyvää suunnittelua, joka voidaan perustaa kirjallisuuden malleihin. Johdon ja henkilöstön sitoutuminen suunnitteluprosessiin on kriittistä onnistuneen mittariston kannalta. Mittariston suunnittelussa mittarit johdetaan yleensä yrityksen visiosta strategian, mittausalueiden ja menestystekijöiden kautta. Mittareiden painotuksia muuttamalla voidaan hienosäätää mittariston vaikutusta. Mittariston koekäyttövaiheessa todetaan mittariston toimivuus ennen mittareiden kytkemistä tulospalkkioihin. Asiantuntijatyön mittauksessa on kiinnitettävä huomiota toimivien mittareiden löytämiseen, sillä tietopohjaista asiantuntijatyötä on haastava mitata. Lisäksi palkitsemisjärjestelmän liittäminen mittaristoon edellyttää mittareilta ehdotonta oikeudenmukaisuutta ja tuloksia ei saa pystyä manipuloimaan. Pienen yrityksen mittaristo ei saa kuluttaa liikaa resursseja, joten kannattaa suosia mahdollisimman itsenäisesti toimivia mittareita. Henkilöstön motivointi tietojen syöttöön on olennaista. Lisäksi objektiivisten ja olennaisten mittareiden käyttö vähentää mittariston ylläpitoon käytettyjä työtunteja. Henkilötason mittaristo voidaan laajentaa helposti myös yritystasolle, mikäli suunnittelussa on kiinnitetty huomiota huolelliseen dokumentointiin.

Suorituskyvyn mittaaminen pk-sektorin asiantuntijayrityksessä

Suorituskyvyn mittaaminen huolellisesti suoritettuna tuo yritykselle monia hyötyjä. Mittariston avulla yritys pystyy kohdistamaan liiketoimintaansa palvelemaan paremmin strategisia tavoitteita. Työssä käsitellään suorituskyvyn mittaamista pk-sektorin asiantuntijayrityksen näkökulmasta. Suorituskyvyn mittaaminen on ollut perinteisesti aikaisemmin huomattavasti suositumpaa lähinnä tuotanto- ja palveluyrityksissä. Työssä oli tavoitteena suunnitella pk-sektorin asiantuntijayrityksen käyttöön soveltuva suorituskykymittaristo. Pk-sektorin yrityksissä suorituskyvyn mittaaminen ei ole vielä saavuttanut suurta suosiota. Tämä johtuu osaltaan pk-yritysten vähäisistä käytettävissä olevista resursseista. Tästä johtuen myös mittariston suunnitteluprosessi on yrityksille haastavampi. Asiantuntijayritysten ominaispiirteet tuovat myös omanlaiset haasteet suorituskyvyn mittaamiseen. Asiantuntijayritysten tärkein resurssi on usein henkilöstön tietotaito ja sen takia suorituskykymittaristoissa korostuu usein juuri aineettomien tekijöiden mittaaminen. Oikein suoritettu suorituskykymittariston suunnittelu vaatii huolellista paneutumista mittariston suunnitteluprosessin eri vaiheisiin. Mittaristo tulee johtaa oikein määritetyistä yrityksen visiosta ja strategioista. Tärkeää on myös yrityksen henkilöstön sitouttaminen mittariston suunnitteluun. Suunnittelu vaatii täsmällisyyttä ja johdonmukaisuutta, joka saavutetaan noudattamalla jotakin tiettyä suunnitteluprosessin vaiheet sisältävää prosessimallia. Pk-sektorin asiantuntijayrityksissä suunnittelu vaatii erityisesti tarkkuutta mittariston näkökulmien ja mittareiden valitsemisessa. On mietittävä miten pk-yrityksen vähäiset resurssit saadaan riittämään mittaamaan hankalia ja resursseja vieviä aineettomia tekijöitä, jotka ovat yleensä kuitenkin asiantuntijayrityksissä usein erittäin tärkeässä asemassa.

Ammatillisen osaamisen johtamisen haasteet hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa Case: Hämeen TE-toimisto

Tietointensiivisessä asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstön osaaminen on tärkeä resurssi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisena esimiehet ja johto näkevät ammatillisen osaamisen ja hiljaisen tiedon johtamisen nykytilan hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkielman teoreettisessa osiossa esitettiin aiempia näkemyksiä asiantuntijaor-ganisaation osaamisen johtamisesta ja sen prosesseista. Asiantuntijatyön erityispiirteet, hajautetun organisaation erityispiirteet ja esimiestyön haasteet hajautetussa organisaatiossa otettiin huomioon tutkimuksen kontekstina. Tutkimus suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena asiantuntijaorganisaatiossa. Empiirinen aineisto kerättiin fokus-ryhmäkeskusteluin. Keskusteluihin osallistuivat kohdeorganisaation johto ja esimiehet. Empiiriset tulokset osoittivat, että osaamisen johtamisen haasteita ovat tiedon muuttunut luonne ja organisaation uudenlaiset toimintatavat. Asian-tuntijatyössä asiantuntijan oma vastuu osaamisen kehittämisessä korostuu enemmän kuin ennen ja esimiestyön haasteeksi muodostuukin hyvien olosuhteiden ja mahdollisuuksien järjestäminen osaamisen vahvistumisen tueksi. Tutkielman keskeisenä tuloksena ja toimenpide-ehdotuksena esitettiin osaamisen johtamisen tietoisempaa suunnittelua strategiatyössä. Esimiesten työtä osaamisen johtamisessa voidaan tukea nostamalla osaamisen tason tavoitteet ja keinot selkeämmin strategian tasolle ja selkiyttämällä asiantuntijoiden roolia osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä.

Operatiivisen tason suorituskyvyn mallimittariston kehittäminen logistiikkapalveluyritykselle

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää mallimittaristo logistiikkapalvelualalla toimivan yrityksen operatiivisen tason suorituskyvyn seurantaan ja toiminnanohjausta varten, päivittäisen johtamisen tueksi. Tutkimus suoritettiin pääosin toiminta-analyyttisena, yhden yrityksen empiirisenä tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kohdeyrityksen toiminnanmittaus perustuu tällä hetkellä pääasiassa taloudellisiin mittareihin ja muutamaan kyselyyn. Toiminnanohjauksen ja – kehittämisen, päätöksenteon tueksi tarvitaan, taloudellisten mittareiden lisäksi, mittareita, joilla pystytään seuraamaan suorituskyvyn taustalla vaikuttavien tekijöiden kehittymistä. Tutkimuksen kohdeyrityksen operatiivisen tason suorituskyvyn mallimittariston suunnittelussa haluttiin varmistaa, että jatkossa mittaamisella vaikutettaisiin seuraustekijöiden lisäksi myös syytekijöihin, selkiyttää liiketoiminnan tavoitteet, operatiivisen tason näkökulmasta, ja mittaamisen tavoite. Tutkimuksessa esitelty mallimittaristo on suunniteltu, tasapainotetun mittariston viitekehyksen avulla. Mittariston näkökulmiksi valittiin: talous, sidosryhmä (asiakas), prosessi ja henkilöstö. Mittariston tuottaman tiedon tavoitteena on toiminnanohjauksen, -kehittämisen ja päätöksenteon tukeminen, kun mittaustulokset ja trendi ovat yhdessä paikassa, on tiedonhaku ja - hyödyntäminen helpompaa. Mallimittaristoa ei testattu eikä käyttöönotettu tutkimuksessa.

Osaamisen johtaminen ja kehittäminen asiantuntijaorganisaatiossa

Tämän pro gradu –tutkielman tavoitteena on tutkia osaamisen johtamista asiantuntijaorganisaatiossa. Kohdeyrityksenä tässä tutkimuksessa on Nordea Pankki Suomi Oyj:n pääkaupunkiseudun Private Banking yksikön sijoitusjohtajat ja heidän lähiesimiehet. Tutkimuksessa selvitetään miten osaaminen ymmärretään organisaatiossa ja kenellä on vastuu asiantuntijan osaamisesta ja sen kehittämisestä. Teoreettinen tarkastelu pohjautuu kolmeen keskeiseen käsitteeseen: osaamiseen, osaamisen johtamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin henkilöhaastatteluiden avulla. Asiantuntijan osaaminen on laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja kykyä sopeutua vallitseviin tilanteisiin. Osaaminen voidaan määritelmällisesti jakaa substanssi-osaamiseen ja asiakasosaamiseen sekä kykyyn hallita suhdeverkostoa. Osaamisen johtaminen nähdään keskeisenä osana esimiehen työtä. Esimiesten pitäisi pystyä kartoittamaan asiantuntijoidensa osaamistaso ja mahdolliset puutteet sekä luomaan kehityssuunnitelma yhdessä asiantuntijan kanssa. Vastuu osaamista on asiantuntijalla itsellään. Osaamista ja oppimista tuetaan yrityksessä monin eri tavoin. Kursseja ja koulutusta järjestetään riittävästi. Organisaation ulkopuolisia koulutusmahdollisuuksia toivottiin enemmän. Organisaation kilpailukyvyn kannalta on oleellista ymmärtää millaista osaamista organisaatioissa tarvitaan tulevaisuudessa. Osaamiskartoituksen ja kehityskeskusteluiden jälkeen yrityksen johdon ja muiden esimiesten tulisi pohtia millaista koulutusta organisaation työntekijöille tulisi tarjota, että tulevaisuuden osaamisvaateet saadaan täytettyä.

Keskeiset suorituskyvyn mittarit asiantuntijaorganisaation strategialähtöisessä tulosyksikköohjauksessa

The subject of the study is a performance measurement system design of a profit center guided expert organization. Successful performance measurement system allows management to focus on the most important issues and guide the opera-tion of activities towards the objectives. The aim of this study is to examine the profit center organization´s performance measurement, what are the challenges associated with the scorecard, which issues the planning process should take into account, in the case of an expert organization. The study was conducted as a qualitative case study, for a one case study organ-ization. The study was made by interviewing personnel from top management to experts in the case organization. Balanced Scorecard as well as ready-made in-strument implementation models, that are presented in the theoretical part of the study, are being used as the design of the indicators. The target company's performance has been measured so far mainly on financial measures and there have also occasionally been measured employee satisfaction and customer satisfaction. The design of the indicators focused on non-economic, and mainly in the organization´s internal performance measurement. Learning and growth, client and processes were elected as the specific perspectives. The or-ganization's vision and strategy were the basis of the perspectives and the suc-cess factors. The thesis ends on selected indicator proposals derived from the success factors and on proposal for further actions for the case organization. Goal-setting, communication and staff commitment rose as matters should be taken into account in the design process. The results of the empirical study are consistent with the theory.

Suorituskyvyn johtamisen ja mittaamisen kehittäminen suuren yrityksen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten suorituskyvyn johtamista ja mittaamista käytännössä toteutettiin suuressa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Suomessa harjoittavassa elintarvikealan yrityksessä. Tutkimuksessa kartoitettiin tärkeimpiä suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä suorituskyvyn johtamisen ja mittaamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kooste suosituksista tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan suorituskyvyn johtamisen ja mittaamisen kehittämiseksi. Tutkimuksen laajuus rajattiin neljään case-yritykseen. Tutkimuksessa tehtiin empiirinen puolistrukturoitu kyselytutkimus, strukturoidut haastattelut sekä tulosten arviointi. Tutkimusote oli lähinnä toiminta-analyyttinen, koska tutkimuksessa käsiteltiin organisaation toimintaa, johtamista, ongelmanratkaisua, päätöksentekoprosesseja sekä kehitys- ja muutosprosesseja. Tutkimustulosten perusteella suorituskyvyn johtamista ja mittaamista case-yrityksissä toteutettiin BSC:n yleisten näkökulmien mukaisesti. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan mittauksen tavoitteet poikkesivat toisistaan niiden toiminnan luonteesta johtuen. Tutkimustoiminnassa suorituskyvyn mittauksen tavoitteet painottuivat lähinnä innovatiivisuuteen, oppimiseen ja motivointiin. Tuotekehitystoiminnassa mittauksen tavoitteet olivat enemmän diagnostisia. Tuotekehitystoiminnassa tavoitteena olivat projektien seurantaan, toiminnan tulostenarviointiin, talouteen sekä koordinaatioon ja kommunikointiin liittyvät tekijät. Tutkimustulosten perusteella puutteita havaittiin suorituskyvyn viestinnän riittävyydessä ja vaikuttavuudessa, mittaustiedon hyödynnettävyydessä, aineettoman pääoman mittauksessa, projektien arviointikriteerien viestinnässä, prosessien selkeydessä ja toimivuudessa, projektiosaamisessa, suorituskyvyn mittauksessa, vaikutusmahdollisuuksissa, johtamisessa ja esimiestyössä.

Valmentamisen hyödyntäminen työntekijöiden motivoinnissa

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia voidaanko työntekijöitä motivoida valmentamisen avulla sekä löytää keinoja ja uusia työkaluja kohdeorganisaation työntekijöiden valmentamisen kehittämiseen. Tutkimuskysymys on ”Kuinka työmotivaatioon voidaan vaikuttaa henkilökohtaisen valmentamisen avulla?”. Tämä tapaustutkimus toteutettiin finanssialan yritykselle laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla puolistrukturoidusti neljää kohdeorganisaation työntekijää. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen. Tutkimustulosten mukaan valmentamisen avulla pystytään vaikuttamaan henkilöstön työmotivaatioon, kun työntekijä on itse siihen asenteiltaan sekä mieleltään vastaanottavainen. Motivaatio jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon, joista sisäiseen motivaatioon pystytään vaikuttamaan esimerkiksi mielenkiintoisen työn voimin ja ulkoiseen esimerkiksi palkkauksen avulla. Asiantuntijaorganisaation henkilöstön motivaatiolla on suora vaikutus organisaation suorituskykyyn sekä työyhteisön ilmapiiriin. Tulevaisuudessa kohdeorganisaation tulee panostaa erityisesti yksilölliseen valmentamiseen sekä palautemyönteiseen työilmapiiriin. Uudeksi motivointikeinoksi kohdeorganisaatiolle ehdotetaan ryhmävalmennusta, joka tukee palautteenantamisen kulttuuria sekä motivoi ja sparraa työyhteisöä

Self-organization of Functioning Process of Expert System with the Use of Subject Domain Ontology

Optimization of design, creation, functioning and accompaniment processes of expert system is the important problem of artificial intelligence theory and decisions making methods techniques. In this paper the approach to its solving with the use of technology, being based on methodology of systems analysis, ontology of subject domain, principles and methods of self-organisation, is offered. The aspects of such approach realization, being based on construction of accordance between the ontology hierarchical structure and sequence of questions in automated systems for examination, are expounded.

The World Health Organization Multi-Professional Patient Safety Curriculum : implementation of key modules and its impact on patient safety knowledge, skills, and attitudes of medical students at the University of Algarve

ABSTRACT - Objectives: We attempted to show how the implementation of the key elements of the World Health Organization Patient Safety Curriculum Guide Multi-professional Edition in an undergraduate curriculum affected the knowledge, skills, and attitudes towards patient safety in a graduate entry Portuguese Medical School. Methods: After receiving formal recognition by the WHO as a Complementary Test Site and approval of the organizational ethics committee , the validated pre-course questionnaires measuring the knowledge, skills, and attitudes to patient safety were administered to the 2nd and3rd year students pursuing a four-year course (N = 46). The key modules of the curriculum were implemented over the academic year by employing a variety of learning strategies including expert lecturers, small group problem-based teaching sessions, and Simulation Laboratory sessions. The identical questionnaires were then administered and the impact was measured. The Curriculum Guide was evaluated as a health education tool in this context. Results: A significant number of the respondents, 47 % (n = 22), reported having received some form of prior patient safety training. The effect on Patient Safety Knowledge was assessed by using the percentage of correct pre- and post-course answers to construct 2 × 2 contingency tables and by applying Fishers’ test (two-tailed). No significant differences were detected (p < 0.05). To assess the effect of the intervention on Patient Safety skills and attitudes, the mean and standard deviation were calculated for the pre and post-course responses, and independent samples were subjected to Mann-Whitney’s test. The attitudinal survey indicated a very high baseline incidence of desirable attitudes and skills toward patient safety. Significant changes were detected (p < 0.05) regarding what should happen if an error is made (p = 0.016), the role of healthcare organizations in error reporting (p = 0.006), and the extent of medical error (p = 0.005). Conclusions: The implementation of selected modules of the WHO Patient Safety Curriculum was associated with a number of positive changes regarding patient safety skills and attitudes, with a baseline incidence of highly desirable patient safety attitudes, but no measureable change on the patient safety knowledge, at the University of Algarve Medical School. The significance of these results is discussed along with implications and suggestions for future research.

Expert study: A bolus calculator improves glycemic control and quality of life of type 1 diabetic patients (T1DM) (preliminary results)

Aims: To evaluate the impact on glycemic control and quality of life of a bolus calculator. Methods: Multicentre randomized prospective crosssectional study. Patients were randomized to control phase (3 months; calculation of prandial insulin according to insulinto-carbohydrate ratio and insulin sensitivity factor using a single strip meter) or intervention phase (3 months; calculation of prandial insulin with a bolus advisor), with a washout period (3 months). Patients wore a continuous glucosensor (7 days) and answered a quality of life questionnaire at the beginning and at the end of each phase. A questionnaire of satisfaction was obtained at the end of both phases. Inclusion criteria: Adults; T1DM> 1 year, HbA1c > 7.5%, basal-bolus therapy with insulin analogs, experience with carbohydrate Results: Data from the first 32 subjects with at least 1 ended phase (27 females, age 38 – 11 years, diabetes duration 16.8 – 7.5 years). Basal characteristics were comparable independently of the starting phase. No differences were found between phases in terms of mean blood glucose, standard deviation (from meter neither from sensor) and satisfaction. Conclusions: The use of a bolus calculator improves glycemic control and quality of life of T1DM subjects.