14 resultados para Projektijohtaminen
Resumo:
Tässä työssä käsitellään globaalin toimitusprojektin tiedonhallintaa. Työn pääpaino on modernin toimintaympäristön tiedonhallinnalle asettamien vaatimuksien kuvaamisessa. Lisäksi perehdytään projektin suunnittelun ja ohjauksen tekniikoihin integroidussa projektinohjausjärjestelmässä. Tiedonhallinnalla on erityisen merkittävä rooli toimitusprojektissa, jossa toimittajalla ei ole omaa valmistusta.Työn tavoitteena oli kehittää tiedonhallintamalli toimitusprojektille, joka on hajautettu useisiin eri toimipaikkoihin. Tämä malli on kehitetty pääasiassa selkeyttämään toimintaympäristöä, havaitsemaan tiedonhallinnan puutteita ja luomaan taustaa jatkokehitystä varten.Työssä koottu materiaali perustuu pääasiassa haastatteluihin, palavereihin, erilaisiin sisäisiin raportteihin, kirjallisuuteen ja itsenäiseen selvitystyöhön. Suunnitteluprojektia käytetään esimerkkinä aikataulu- ja resurssienhallinnan työkalun laajemmasta käytöstä sekä tuloksenarvomenetelmään tutustuttamiseen.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa case-yrityksen vakiintuneet projektijohtamiseen liittyvät prosessit ja selvittää miten projektipäälliköt ja -koordinaattorit näkevät projektijohtamisen menestystekijät. Projektijohtamiseen liittyvän kirjallisuuden perusteella koostettiin projektijohtamisen optimiprosessi ja prosessivaiheittain listattiin myös eri menestystekijöitä. Tätä kuvausta verrattiin case-yrityksen projektijohtamisen prosessiin ja koettuihin menestystekijöihin, ja näiden pohjalta pohdittiin case-yrityksen projektijohtamisen prosessin parantamista. Projektijohtamisen prosessin lähes kaikissa vaiheissa löytyi tekijöitä, jotka ovat osatekijöitä projektin menestyksen kannalta. Yksi keskeisimpiä havaintoja oli projektin tarvelähtöisyyden merkitys projektin onnistumisessa ja projektitiimin sitoutumisessa. Kumppaneiden sitoutuminen yhtenä tärkeänä tekijänä nousi myös esille. Tutkimuksen tuloksena syntyi myös mekanismi kohdennettujen projekti-ideoiden keräämiseen hajautetussa ympäristössä.
Resumo:
Ryhmätyöskentelytyökalujen käyttö yleistyy yhä enemmän organisaatioissa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Uusien työkalujen avulla saadaan tehostettua työskentelyä ja saadaan rakennettua organisaatiolle entistä vahvempaa suorituskykyä ja kilpailukykyä. Tämän tutkimuksen päätavoite on ymmärtää ryhmätyöskentelyvälineen toiminnallisuuksia ja sopivuutta organisaatiolle sekä kuinka projektiryhmä toimii työkalun avulla. Tavoitteena on myös löytää vastauksia ryhmätyöskentelyvälineen vaikutuksista organisaatioihin tulevaisuudessa ja kehitysprojekteihin. Tutkimuksen aineisto perustuu osallistuvaan havainnointiin, työpajasta saatuun materiaaliin sekä kyselyyn, joka tehtiin ryhmätyöskentelytyökalun avulla. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että tämäntyylinen ryhmätyöskentely sopivat erinomaisesti hankkeiden ja projektien työkaluksi. Työkalun monipuolisuus yllätti projektiin osallistuneet. Työkalussa olevat perusdokumenttienhallinta, ryhmätyöskentely ja oma sivusto soveltuvat erinomaisesti eri toimialojen käyttöön.
Resumo:
Yritykset saavuttavat erilaisia etuja toimiessaan osana liiketoimintaverkostoja. Toinen keskeinen eri toimijoita, resursseja ja toimintoja yhdistävä liiketoimintamuoto on projektiliiketoiminta. Tämä tutkielma yhdistää liiketoimintaverkkoajattelun ja projektiliiketoimintanäkökulman. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia projektiliiketoimintaverkon rakenteellista ja toiminnallista ulottuvuutta talonrakennustoimialalla. Tutkimuksen tarkoitus pyritään saavuttamaan kolmen osatavoitteen avulla. Ensimmäisenä tavoitteena on tarkastella projektiliiketoimintaverkon rakenteellista ulottuvuutta. Toisena tavoitteena on tarkastella projektiliiketoimintaverkon toiminnallista ulottuvuutta. Kolmantena tavoitteena on tarkastella, miten projektia voidaan johtaa eli millainen on verkon rakenteen ja toiminnan yhteensopivuus. Kolmannen tavoitteen kautta on tarkoitus löytää menestystekijöitä ja ongelmia, joita projektiarvoverkosta voi löytyä. Teoreettinen viitekehys yhdistää kaksi näkökulmaa: liiketoimintaverkot ja projektiliiketoiminnan. Viitekehyksen keskiössä toimii ARA-malli, jonka avulla tarkastellaan verkon toimijoita, resursseja ja toimintoja. Projektinäkökulmaa tarkastellaan projektin eri toteuttamisvaiheiden kautta. Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostuu Tampereen asuntomessualueelle valmistuneen talonrakennusprojektin keskeisten toimijoiden haastatteluista, jotka toteutettiin teemahaastattelun avulla Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että tutkimuksen kohteena olleen projektiliiketoimintaverkon rakenne oli melko vaikea hahmottaa ja toimijoiden välinen suhde oli melko etäinen. Toimijoiden välinen kommunikaation puute, tietämys toisista osapuolista, aikataulutus ja projektijohtaminen ilmenivät verkon toimintaa haittaavina tekijöinä. Verkon ja projektin toiminnan ymmärtämisen kannalta olisi järkevämpää tutkia projektiliiketoimintaverkkoa, jossa toimijoiden määrä olisi suurempi, aikajänne pitempi ja keskiössä toimisi yksi vahva johtoyritys.
Resumo:
Työn tavoitteena on tutkia projektisuunnittelun ja projektijohtamisen perusteiden toteutu-mista projektityöskentelyssä julkishallinnon organisaatiossa. Tutkimuksen ydin on tunnistaa projektisuunnitelman, muutoshallinnan ja projektipäällikön osaamisen sekä johtamis-käyttäytymisen merkitys projektin onnistumisen näkökulmasta. Tutkimus käsittää projektihallinnan kokonaisuutena, jota toteutetaan suunnittelun, toimin-nan ja johtamisen vuoropuhelussa. Tutkimuksessa verrataan kirjallisuudesta esitettyä pro-jektisuunnittelun ja johtamisen teoriaa Liikenneviraston projektihallinnan ohjeistukseen, mallipohjiin ja kokemukseen projektipäällikön johtamiskäyttäytymisestä. Johtopäätöksinä esitetään Liikenneviraston projektiohjeistuksen kehittämiskohteet sekä Liikenneviraston projektijohtamisen kulttuurissa hyviksi johtajaominaisuuksiksi koetut projektipäällikön ominaisuudet. Keskeisenä havaintona tunnistetaan projektityöskentelyn kehämäinen luonne ja siitä aiheutuva jatkuvan suunnittelun, arvioinnin ja johtamisen tarve.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka parannetaan ja kehitetään tuoteosakauppaan perustuvan toimitusprojektin projektinjohtamista ja sitä kautta projektin tehokkuutta projektinhallinnan keinoin. Toimitusprojektissa projektijohtamisesta vastaa käytännössä projektipäällikkö. Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa tuoteosakauppaan perustuvaan toimitusprojektiin soveltuva projekti-päällikkövetoinen projektijohtamismalli. Tutkimusmetodina käytettiin case studya eli tapaustutkimusta. Teoriaosassa haettiin kirjallisuudesta tietoa projektista, toimitusprojektista, tuoteosakaupasta, projektijohtamisesta, projektipäällikön tehtävistä, rooleista ja ominaisuuksista, projektijohtamisesta ja suorituskyvystä sekä projektinhallinnan eri osa-alueista. Empiirisessä osassa suoritettiin haastattelututkimus kohdeyrityksessä. Haastattelun tarkoituksena oli tutkia kohdeyrityksen projektijohtamisen nykytilaa. Tämä tutkimus osoittaa, että tuoteosakauppaan perustuvan toimitusprojektin projektijohtamista pystytään parantamaan ja tehostamaan projektinhallinnan keinoin. Lisäksi löydettiin tekijät, jotka ovat hyvän projektijohtamisen takana. Tässä tutkimuksessa rakennettu projektijohtamismalli osoittaa, että projektinhallinnan osa-alueita hyödyntämällä pystytään rakentamaan toimiva projektijohtamismalli.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten tietojohtamisen eri osatekijät näkyvät projektin läpiviemisen aikana. Teoreettinen viitekehys kokoaa projektijohtamisen osatekijät ja tietojohtamisen kolme pääelementtiä (tiedon hankinta, tiedon säilyttäminen ja tiedon siirto) yhteen projektin elinkaaren ympärille. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka empiirinen osuus suoritettiin haastattelemalla projektin asiakkaan vastuuhenkilöitä sekä toimittajan vastuuhenkilöitä yksi kerrallaan. Näiden lisäksi suoritettiin ryhmähaastattelu kohderyhmän portfoliohallitsijoiden kesken. Empiriasta saadut tulokset mallinnettiin viitekehyksen mukaisesti tietojohtamisen pääelementeille. Tiedon hankinnassa projektijohtamisen kentästä korostui sidosryhmät ja riskit, tiedon säilyttämisessä korostui integrointi ja viestintä sekä tiedon siirtämisessä korostui aika ja HR. Projektin aikana luodun ja hankitun osaamisen ja oppien säilyttäminen koettiin haastateltavien mukaan tietojohtamisen osatekijöistä haastavimmaksi. Alatutkimuskysymyksenä selvitetyt esteet ja hidasteet tietojohtamisen menetelmille kulminoituivat haastatteluissa prosesseihin, vastuisiin ja systemaattisuuden puuttumiseen. Haastatteluiden ja kirjallisuustutkimuksen tuloksena tehtiin kohdeyritykseen suosituksia tietojohtamisen elementtien hyödyntämisessä projekteissa.
Resumo:
The objective of this thesis was to form an understanding about the common gaps in learning from projects, as well as possible approaches to bridging them. In the research focus were the questions on how project teams create knowledge, which fac- tors affect the capture and re-use of this knowledge and how organizations can best capture and utilize this project-based knowledge. The method used was qualitative metasummary, a literature-based research method that has previously been mainly applied in the domains of nursing and health care research. The focus was laid on firms conducting knowledge-intensive business in some form of matrix organization. The research produced a theoretical model of knowledge creation in projects as well as a typology of factors affecting transfer of project-based knowledge. These include experience, culture and leadership, planning and controlling, relationships, project review and documentation. From these factors, suggestions could be derived as to how organizations should conduct projects in order not to lose what has been learned.
Resumo:
Diplomityön keskeisimpinä tavoitteina kohdeyritykselle oli ymmärtää liiketoiminnan muutoksen elementtejä, arvioida projektijohtamisen kyvykkyyden vaatimuksia sekä tunnistaa kehitystarpeita projektinjohtamisen uusille toimintatavoille toimitusprojekteissa. Projektijohtamisen ja -hallinnan kehittäminen on viime vuosien aikana noussut niin yritysten kuin akateemisten yhteisöjen mielenkiinnon kohteeksi. Kirjallisuuskatsauksessa laaja-alaisen ymmärryksen luomiseksi projektijohtamisen viitekehystä tarkasteltiin liiketoiminnan muutoksen, arvontuoton, ulkoistamisen ja osaamisen näkökulmista. Muodostettua viitekehystä hyödynnettiin empiirisen kyselytutkimuksen suunnittelussa ja tulosten analysoinnissa. Tuloksista keskeisimpänä todetaan, että arvontuotto projektijohtamisen palveluissa ainakin projektipäälliköiden osalta kohdistuu osaamiseen, kokemukseen ja johtamistaitoihin. Palveluliiketoimintaan suuntautuminen edellyttää tuotteiden määrittämistä prosesseiksi. Samoin projektijohtamisen kohentaminen vaatii toimintatapamuutoksia, kommunikoinnin parantamista ja kyvykkyyden nostoa. Työn tuloksena tehtiin suosituksia kohdeyritykselle, joiksi määrittyivät projektijohtamisen käytäntöjen kehittäminen, projektitoimiston perustaminen ja arvontuoton terävöittäminen liiketoimintamallin muokkauksella.
Resumo:
4D-aikataulutus yhdistää aikataulun ja 3D-mallin animaatioelokuvaksi, jossa projektin rakentuminen esitetään ajan funktiona. Tässä työssä on perehdytty 4D-aikataulutukseen voimalaitosprojektien kannalta. Lisäksi työssä on perehdytty projektijohtamiseen, ja sitä kautta aikataulun merkitykseen projekteille. Työn lopuksi on esitetty 4D-aikataulutuksen käyttöönottoa ja siinä huomioon otettavia seikkoja. 4D-aikataulutuksen avulla projektin asennussuunnittelua voidaan toteutusvaiheessa tehostaa, sillä 4D-aikataulutuksen avulla asennusten törmäysten tarkastelua voidaan tehdä hyvissä ajoin suunnitteluvaiheessa. Lisäksi vaihtoehtoisten asennusmallien tekeminen on mahdollista, ja niitä voidaan keskenäään vertailla. Projektit voivat 4D-aikataulutuksen avulla analysoida myös aikatauluviiveitä, sekä esittää vaihtoehtoisia toteutustapoja projektille. 4D-aikataulutus mahdollistaa myös projektivaiheiden jälkeisen käytön. Projektin jälkeen projektin suunnitteltua ja toteutunutta aikataulua voidaan analysoida keskenään ja siten saada toisiin projekteihin vertailukelpoista tietoa. Lisäksi seisokkitöiden suunnittelussa on 4D-aikataulun avulla mahdollista suunnitella töiden järjestäminen tehokkaasti sekä ottaa myös turvallisuusnäkökohdat huomioon.
Resumo:
Lähtökohtaisesti projekti nähdään lyhyen aikavälin toimintana. Projekteilla on kuitenkin sekä strateginen että taktinen ulottuvuus. Projektiorientoituneessa organisaatiossa projektijohtaminen on sulautettu osaksi organisaation johtamisjärjestelmää. Äärimmilleen vietynä johtaminen projekteilla (engl. management by projects) tarkoittaa, että yrityksen kaikki toiminnot tuotetaan projektien kautta linjaorganisaation hallinnoidessa projektisalkkua. Linja- ja projektiorganisaation rajapinnassa projektijohdolla on oma roolinsa projektin ja linjaorganisaation välisten suhteiden hoitamisessa ja projektin onnistumisessa. Projektijohdon strategisen aseman myötä heidän roolinsa laajenee taktisesta johtamisesta strategiseen johtamiseen ja tätä kautta kilpailuetuun. Projektijohdon mahdollisuuksia osallistua kilpailuedun kehittämiseen on kuitenkin tutkittu verrattain vähän. Projektiorientoituneen organisaation malli pyrkii vastaamaan muuttuvan ympäristön luomiin haasteisiin. Staattisen kilpailuedun tarkastelusta tulisikin siirtyä lyhytaikaisten kilpailuetujen hyödyntämiseen, mikä voidaan tehdä esimerkiksi projekteissa. Tämän tutkimuksen pääongelma oli, millaisena projektijohto kokee strategisen mahdollisuutensa osallistua projektiorientoituneen organisaation pitkän aikavälin kilpailuedun kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jonka empiria kerättiin haastattelemalla seitsemää projektijohdon edustajaa viidestä eri yrityksestä ja eri toimialoilta. Tutkimuksen tuloksissa korostui empirian ja alan kirjallisuuden yhdenmukaisuus siinä, että projektijohto ja erityisesti projektipäälliköt näkevät oman roolinsa taktisena. Heidän työtään määritteli yksittäisen projektin johtaminen. Itse projektiorganisaation osalta koettiin kuitenkin tarpeelliseksi mahdollisuus osallistua linjaorganisaation pitkän aikavälin toiminnan kehittämiseen. Kilpailuedun kehittämiseen osallistumisen mahdollisuudet koettiin vaihtelevasti sekä hyviksi että kehnoiksi. Strategisten projektien ohella projektijohto pystyi kehittämään linjaorganisaation kilpailuetua epäsuorasti. Organisatoristen tekijöiden ohella projektijohdon strategista asemaa määrittelee se, minkälaisena henkilö itse kokee asemansa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella projektijohdon strategisia mahdollisuuksia hyödynnettiin puutteellisesti. Esimerkiksi tietoperusteista kilpailuetua kehitettäessä projektijohdon osaamista voitaisiin hyödyntää enemmän henkilöstö- ja kompetenssijohtamisessa. Jotta projektiorientoituneen organisaation malli voisi toimia puhtaasti ja jotta projektijohto voisi paremmin osallistua linjaorganisaation pitkän aikavälin tavoitteiden, kuten kilpailuedun, kehittämiseen, näyttäisi tämän tutkimuksen perusteella siltä, että projektijohdolla tulisi olla sama hierarkkinen asema kuin linjajohdolla.