Tuote- ja asiakaskannattavuus energiayhtiössä

Työn tavoitteena oli määrittää oikeudenmukaiset ja toteutettavissa olevat tavat allokoida Fortum Marketsin kustannuksia sekä tuloja laskentakohteille. Laskentakohteita ovat sähkötuotteet ja –asiakkaat. Fortum Marketsin talouden analysoinnin tueksi pitää kehittää asiakaskannattavuuslaskenta. Tarpeet yhä tarkemmasta asiakkaiden ja tuotteiden tulosseurannasta ovat kasvaneet tiukentuvan kilpailutilanteen myötä. Päätöksenteon tueksi tarvitaan tarkempaa ja monipuolisempaa informaatiota kuin mitä kirjanpito pystyy tarjoamaan. Asiakaskannattavuuden analysointi ja asiakastietojen hallinta on Fortum Marketsin erittäin tärkeä kehittämiskohde. Kun asiakkuudesta saadaan informaatiota riittävällä tasolla, voidaan tätä käyttää hyödyksi asiakkuuksien organisoinnin ohjaus- ja kehittämisvälineenä. Toimintolaskenta on yksiväline, jonka avulla kustannukset voidaan kohdistaa laskentakohteille. Toimintolaskennan raportit asiakaskannattavuudesta ovat johdolle työkalu strategiseen suunnitteluun. Tässä tutkielmassa suunniteltu laskenta on ensiaskel asiakaskannattavuuslaskennassa. Suunniteltu laskentamalli voisi olla tietojärjestelmäratkaisun sisällöllinen tavoitekuva, joka tiedon yhä lisääntyessä tarkentuisi jatkossa tuote- ja asiakaskannattavuusmittaristoksi.Jatkokehittämisen tavoitteena on määrittää markkina- ja kilpailutilanteen huomioiva asiakkuuksien arvoa mittaava laskentamalli. Tietojärjestelmäkehityksessä olisi ratkaistava, missä asiakaskannattavuuslaskenta toteutetaan.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntakohtaisen kustannuslaskentamallin kehittäminen

Työn tavoitteena oli tutkia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kuntalaskutusta ja rakentaa laskentamalli, jolla kuntakohtaiset kustannukset pystytään laskemaan ja jakamaan. Tutkimusote oli konstruktiivinen. Tiedot kerättiin kuntayhtymän toiminta- ja taloustietojärjestelmistä sekä haastattelemalla organisaation asiantuntijoita. Työn tulokseksi saatu laskentamalli koostuu suoritepohjaisesta, asukaslukupohjaisista ja tarvepainotetuista asukaslukupohjaisista kustannusajureista, joilla kustannukset jaetaan piirin jäsenkunnille. Tällä sekamallilla pystytään toteuttamaan kuntalaskutusta, sillä se täyttää kuntalaskutusmallille asetetut vaatimukset. Työn tulosten perusteella tulo-osuusmalli olisi paras tapa toteuttaa kuntalaskutusta. Yksinkertainen rahoitusmalli mahdollistaa toiminnan vapaamman kehittämisen kuin sekamalli ja on lisäksi selkeämpi ja läpinäkyvämpi. Sekamallissa tulisi painottaa tarvepohjaisia asukaslukuajureita. Tärkeimmät ja suurimpia kustannuksia aiheuttavat alueet kannattaisi tuotteistaa.

Validation and Selection of Transportation Cost Drivers with Advanced Methods

In today's logistics environment, there is a tremendous need for accurate cost information and cost allocation. Companies searching for the proper solution often come across with activity-based costing (ABC) or one of its variations which utilizes cost drivers to allocate the costs of activities to cost objects. In order to allocate the costs accurately and reliably, the selection of appropriate cost drivers is essential in order to get the benefits of the costing system. The purpose of this study is to validate the transportation cost drivers of a Finnish wholesaler company and ultimately select the best possible driver alternatives for the company. The use of cost driver combinations as an alternative is also studied. The study is conducted as a part of case company's applied ABC-project using the statistical research as the main research method supported by a theoretical, literature based method. The main research tools featured in the study include simple and multiple regression analyses, which together with the literature and observations based practicality analysis forms the basis for the advanced methods. The results suggest that the most appropriate cost driver alternatives are the delivery drops and internal delivery weight. The possibility of using cost driver combinations is not suggested as their use doesn't provide substantially better results while increasing the measurement costs, complexity and load of use at the same time. The use of internal freight cost drivers is also questionable as the results indicate weakening trend in the cost allocation capabilities towards the end of the period. Therefore more research towards internal freight cost drivers should be conducted before taking them in use.

Production unit’s overhead cost allocation with activity-based costing in food industry enterprise

The main objective of this Master’s thesis is to develop a cost allocation model for a leading food industry company in Finland. The goal is to develop an allocation method for fixed overhead expenses produced in a specific production unit and create a plausible tracking system for product costs. The second objective is to construct an allocation model and modify the created model to be suited for other units as well. Costs, activities, drivers and appropriate allocation methods are studied. This thesis is started with literature review of existing theory of ABC, inspecting cost information and then conducting interviews with officials to get a general view of the requirements for the model to be constructed. The familiarization of the company started with becoming acquainted with the existing cost accounting methods. The main proposals for a new allocation model were revealed through interviews, which were utilized in setting targets for developing the new allocation method. As a result of this thesis, an Excel-based model is created based on the theoretical and empiric data. The new system is able to handle overhead costs in more detail improving the cost awareness, transparency in cost allocations and enhancing products’ cost structure. The improved cost awareness is received by selecting the best possible cost drivers for this situation. Also the capacity changes are taken into consideration, such as usage of practical or normal capacity instead of theoretical is suggested to apply. Also some recommendations for further development are made about capacity handling and cost collection.