Clinical Learning Environment and Supervision. Development and Validation of the CLES Evaluation Scale

The purpose of the study is: (1) to describe how nursing students' experienced their clinical learning environment and the supervision given by staff nurses working in hospital settings; and (2) to develop and test an evaluation scale of Clinical Learning Environment and Supervision (CLES). The study has been carried out in different phases. The pilot study (n=163) explored the association between the characteristics of a ward and its evaluation as a learning environment by students. The second version of research instrument (which was developed by the results of this pilot study) were tested by an expert panel (n=9 nurse teachers) and test-retest group formed by student nurses (n=38). After this evaluative phase, the CLES was formed as the basic research instrument for this study and it was tested with the Finnish main sample (n=416). In this phase, a concurrent validity instrument (Dunn & Burnett 1995) was used to confirm the validation process of CLES. The international comparative study was made by comparing the Finnish main sample with a British sample (n=142). The international comparative study was necessary for two reasons. In the instrument developing process, there is a need to test the new instrument in some other nursing culture. Other reason for comparative international study is the reflecting the impact of open employment markets in the European Union (EU) on the need to evaluate and to integrate EU health care educational systems. The results showed that the individualised supervision system is the most used supervision model and the supervisory relationship with personal mentor is the most meaningful single element of supervision evaluated by nursing students. The ward atmosphere and the management style of ward manager are the most important environmental factors of the clinical ward. The study integrates two theoretical elements - learning environment and supervision - in developing a preliminary theoretical model. The comparative international study showed that, Finnish students were more satisfied and evaluated their clinical placements and supervision with higher scores than students in the United Kingdom (UK). The difference between groups was statistical highly significant (p= 0.000). In the UK, clinical placements were longer but students met their nurse teachers less frequently than students in Finland. Arrangements for supervision were similar. This research process has produced the evaluation scale (CLES), which can be used in research and quality assessments of clinical learning environment and supervision in Finland and in the UK. CLES consists of 27 items and it is sub-divided into five sub-dimensions. Cronbach's alpha coefficient varied from high 0.94 to marginal 0.73. CLES is a compact evaluation scale and user-friendliness makes it suitable for continuing evaluation.

Mentors’ implication in clinical learning and assessment of nursing students

Nursing Education in Europe is regulated by law from 2005. Clinical learning comprises at least 50% of the total degree program in nursing. It is necessary rely on professionals nurses involved in the learning process and skills development assessment. The level of implication in learning processes of these professional nurses is very important to ensure good results.

The nurses´ experience on nursing students and their clinical learning process in hospital

Nursing studies program, and relationships between University academic program and Hospitals, all influence bedsides nurses´ experience on nursing clinical learning process.

Development and psychometric testing of the clinical learning environment, supervision and nurse teacher evaluation scale (CLES+T): The Spanish version

Background: The Clinical Learning Environment, Supervision and Nurse Teacher scale is a reliable and valid instrument to evaluate the quality of the clinical learning process in international nursing education contexts. Objectives: This paper reports the development and psychometric testing of the Spanish version of the Clinical Learning Environment, Supervision and Nurse Teacher scale. Design: Cross-sectional validation study of the scale. Setting: 10 public and private hospitals in the Alicante area, and the Faculty of Health Sciences (University of Alicante, Spain). Participants: 370 student nurses on clinical placement (January 2011–March 2012). Methods: The Clinical Learning Environment, Supervision and Nurse Teacher scale was translated using the modified direct translation method. Statistical analyses were performed using PASW Statistics 18 and AMOS 18.0.0 software. A multivariate analysis was conducted in order to assess construct validity. Cronbach’s alpha coefficient was used to evaluate instrument reliability. Results: An exploratory factorial analysis identified the five dimensions from the original version, and explained 66.4% of the variance. Confirmatory factor analysis supported the factor structure of the Spanish version of the instrument. Cronbach’s alpha coefficient for the scale was .95, ranging from .80 to .97 for the subscales. Conclusion: This version of the Clinical Learning Environment, Supervision and Nurse Teacher scale instrument showed acceptable psychometric properties for use as an assessment scale in Spanish-speaking countries.

O erro na aprendizagem clínica dos estudantes de enfermagem : percepções de estudantes de enfermagem em aprendizagem clínica sobre os erros cometidos e o papel que desempenham na aprendizagem e o no desenvolvimento

Tese de Doutoramento, Educação (Psicologia Educacional), 9 de Dezembro de 2013, Universidade dos Açores.

Ferramenta de estudo para alunos de medicina na especialidade de dermatologia

A vulgarização do uso de dispositivos móveis promoveu a proliferação de aplicações dos mais diversos âmbitos para estes dispositivos não sendo a área clínica uma excepção. Tanto a nível profissional, como a nível de ensino, as tecnologias móveis foram já há muito adoptadas nesta área para as mais diversas finalidades. O trabalho aqui apresentado pretende essencialmente provar a real importância desempenhada pelo mobile learning no contexto da aprendizagem clínica. Mais do que implementar um simples recurso educativo, pretendeu-se conceber um sistema integrado que respondesse a todas as necessidades do aluno quer durante o estudo nas suas diversas fases e locais, como também no próprio serviço hospitalar onde se encontre a desempenhar funções como interno da especialidade. Após uma exaustiva análise das aplicações móveis relevantes da área médica, verificou-se a inexistência de uma ferramenta integradora de vários módulos de aprendizagem com um custo comportável para a maioria dos alunos. Desta forma, idealizou-se uma aplicação capaz de superar esta lacuna que será detalhada ao longo desta tese. Para o desenvolvimento deste trabalho contou-se com a preciosa colaboração dos possíveis utilizadores finais desta ferramenta uma vez que a escolha dos módulos a integrar foi essencialmente baseada nas suas opiniões. Ainda no âmbito desta tese, encontra-se a avaliação do protótipo por parte dos alunos. Esta avaliação pretende validar a efectiva importância de uma ferramenta desta natureza para um aluno de medicina assim como o impacto que o protótipo teve na sua opinião acerca do conceito de mobile learning na aprendizagem clínica. Com vista a uma futura implementação de um recurso educativo deste âmbito, foram também recolhidos os pontos negativos e positivos mais relevantes para o aluno. Em suma, este trabalho valida a importância do papel que as aplicações de aprendizagem para dispositivos móveis podem desempenhar para um aluno de medicina tanto nos seus locais de estudo, como no serviço onde se possa encontrar.

Percepción de residentes de medicina de urgencias en Colombia del ambiente educativo en los servicios de urgencias

Introducción: La atención de calidad en urgencias sólo es posible si los médicos han recibido una enseñanza de alta calidad. La escala PHEEM (Postgraduate Hospital Educational Environment Measure) es un instrumento válido y fiable, utilizado internacionalmente para medir el entorno educativo, en la formación médica de posgrado. Materiales y métodos: Estudio de corte trasversal que utilizó la escala PHEEM versión en español para conocer el entorno educativo de los programas de urgencias. El coeficiente alfa de Cronbach se calculó para determinar la consistencia interna. Se aplicó estadística descriptiva a nivel global, por categorías e ítems de la escala PHEEM y se compararon resultados por sexo, año de residencia y programa. Resultados: 94 (94%) residentes llenaron el cuestionario. La puntuación media de la escala PHEEM fue 93,91 ± 23,71 (58,1% de la puntuación máxima) que se considera un ambiente educativo más positivo que negativo, pero con margen de mejora. Hubo una diferencia estadísticamente significativa en la percepción del ambiente educativo entre los programas de residencia (p =0,01). El instrumento es altamente confiable (alfa de Cronbach = 0,952). La barrera más frecuente en la enseñanza fue el hacinamiento y la evaluación fue percibida con el propósito de cumplir normas. Discusión: Los resultados de este estudio aportaron evidencia sobre la validez interna de la escala PHEEM en el contexto colombiano. Este estudio demostró cómo la medición del ambiente educativo en una especialidad médico-quirúrgica, con el uso de una herramienta cuantitativa, puede proporcionar información en relación a las fortalezas y debilidades de los programas.

Sjuksköterskestudenters skattade upplevelser av lärandemiljön före och efter inrättandet av Kompetenscentrum

Bakgrund: Under senare år har allt fler kliniska träningscentra för färdighetsträning etablerats för att möjliggöra en trygg och säker lärandemiljö med simuleringsmöjligheter för studerande och personal. Klinisk färdighetsträning är en viktig del i sjuksköterskeutbildningen vid Högskolan Dalarna (HDa) där lärandemiljön på Kompetenscentrum (KC) kan bidra till en förbättring av lärandemiljön i den kliniska färdighetsutbildningen. Syfte: Syftet med denna studie var att undersöka sjuksköterskestudenters upplevelser via skattning av lärandemiljön för klinisk färdighetsutbildning före och efter inrättandet av Kompetenscentrum. Metod: Studien genomfördes som en enkätundersökning med kvasiexperimentell design. Enkätens baserades på Saarikoski och Leino-Kilpis mätinstrument CLES där frågeställningar om lärandemiljön modifierades med hjälp av Delphimetoden utifrån de tre olika dimensionerna: utbildningsmiljö, relation och lärarens roll. Mätningen före inrättandet genomfördes under hösten 2010 och mätningen efter inrättandet genomfördes hösten 2011. Totalt ingick 266 sjuksköterskestudenter i studien varav 198 (74 %) besvarade enkäten. Resultat: Sjuksköterskestudenter skattade upplevelsen av lärandemiljön mer positiv efter inrättandet av Kompetenscentrum där resultatet visar en signifikant högre skattning i 8 de av de 16 frågorna. Sjuksköterskestudenterna skattade att de upplever att utbildningsmiljön är mer verklighetstrogen, de är mer nöjda med färdighetsträningen samt att den inspirerar dem till att arbeta som sjuksköterska. Att relationen mellan dem och läraren bygger på respekt och att det är en mer positiv atmosfären under färdighetsträningen. Däremot påvisades ingen signifikant skillnad i studenternas upplevelse av den kliniska lärarens roll. Slutsats: Det är uppenbart att lärandemiljö har betydelse för sjuksköterskestudentens integration av såväl teoretiska som praktiska kunskaper vilket medför att färdigheterna förbättras och ger en bra grund för arbetet som sjuksköterska. Strategier bör vidtas för att vidmakthålla och utveckla lärandemiljön på KC samt fokusera ytterligare på integrering av teori och praktik.

Evaluation of a multimedia online tool for teaching bronchial hygiene to physical therapy students

Background: Advances in information technology have been widely used in teaching health care professionals. The use of multimedia resources may be important for clinical learning and we are not aware of previous reports using such technology in respiratory physical therapy education. Objectives: Our approach was to evaluate a conventional bronchial hygiene techniques (BHTs) course with an interactive online environment, including multimedia resources. Methods: Previous developed audiovisual support material comprised: physiology, physiopathology and BHTs, accessible to students through the Internet in conjunction with BHTs classes. Two groups of students were compared and both attended regular classes: the on-line group (n=8) received access to online resources, while the control group (n=8) received conventional written material. Student's performance was evaluated before and after the course. Results: A preliminary test (score 0 to 10) was applied before the beginning of the course, showing that the initial knowledge of both groups was comparable [online, 6.75 (SD=0.88) vs. control, 6.125 (SD=1.35); p>0.05]. Two weeks after the end of the course, a second test showed that the online group performed significantly better than the control group [respectively, 7.75 (SD=1.28) vs. 5.93 (SD=0.72); p>0.05]. Conclusions: The use of a multimedia online resource had a positive impact on student's learning in respiratory therapy field in which instrumental and manual resources are often used and can be explored using this technology.

Evaluación del Entorno de Aprendizaje Clínico con la versión española de la escala CLES+T: el antes y el después de la Declaración de Bolonia

En esencia la enfermería es una profesión basada en la práctica, y consecuentemente, la formación durante las prácticas clínicas de las y los estudiantes, resultan un componente esencial del curriculum de pregrado en el conjunto de países vinculados al Espacio Europeo de Educación Superior. La firma de la Declaración de Bolonia, supuso para los países europeos la implicación en la restructuración del sistema educativo, la adecuación de los programas educativos a la legislación comunitaria, y la promoción de la movilidad de discentes y de docentes entre los mismos. Acontecidos los principales cambios y desarrollados e implantados los programas de pregrado, nos hemos propuesto en este trabajo determinar cómo evalúan los estudiantes del grado en Enfermería de la Universidad de Alicante el entorno de aprendizaje clínico hospitalario, y comparar estos resultados con las evaluaciones emitidas por las/los anteriores estudiantes de la diplomatura. Para tal fin se realiza un estudio transversal en el que se utiliza como instrumento la versión española de la escala CLES+T (Clinical Learning Environment, Supervision and Nurse Teacher).

Cuidados de enfermagem ao cliente internado na UCPA submetido a cateterização vesical

Relatório de Trabalho de Projeto apresentado para cumprimento dos requisitos necessários à obtenção do grau de Mestre em Enfermagem Médico-Cirúrgica

Medication competence of nursing students in Finland

Lääkehoidon turvallinen toteuttaminen edellyttää sairaanhoitajalta hyvää lääkehoidon osaamisperustaa. Sairaanhoitajakoulutuksen tehtävänä on mahdollistaa tämän osaamisen kehittyminen. Kansainvälisissä tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että lääkehoidon opetuksen laajuudessa, sisällössä ja toteutuksessa on vaihtelevuutta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on raportoitu myös puutteita lääkehoidon osaamisessa sekä sairaanhoitajilla että sairaanhoitajaopiskelijoilla. Koulutuksen ja lääkehoidon osaamisen kehittämiseksi lääkehoidon opetuksen ja sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaamisen monipuolinen arviointi ja osaamista selittävien tekijöiden tarkastelu on tarpeen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli i) arvioida lääkehoidon opetusta suomalaisessa sairaanhoitajakoulutuksessa, ii) arvioida sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaamista sekä iii) tunnistaa sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevat tekijät. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kahden integroidun kirjallisuuskatsauksen kautta määriteltiin tutkimuksen kohteena oleva sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen ja aiemmin tunnistetut sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevat tekijät. Toisessa vaiheessa toteutettiin valtakunnallinen lääkehoidon opetukseen liittyvä kysely hoitotyön koulutusohjelmasta vastaaville koulutuspäälliköille (n=22) ja opettajille (n=136). Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa opintojensa alku‐ (n=328) ja loppuvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden (n=338) lääkehoidon osaaminen arvioitiin ja osaamiseen yhteydessä olevat tekijät tunnistettiin. Aineistojen analyysissä käytettiin pääosin tilastollisia menetelmiä. Tulosten perusteella lääkehoidon opetuksen laajuus vaihteli eri ammattikorkeakouluissa, mutta opetuksen sisältö oli kuitenkin monipuolista. Lisää huomiota tulisi kiinnittää lääkehoidon teoreettiseen perustaan ja itsehoitoon sekä lääkehoidon ohjaukseen liittyviin sisältöalueisiin. Opiskelijoiden lääkehoidon osaamista arvioitiin säännöllisesti kaikissa ammattikorkeakouluissa. Sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamista arvioitiin tutkimuksessa tietotestillä, lääkelaskentatehtävillä ja lyhyiden potilastapausten ratkaisemisen avulla. Lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: 1) yksilölliset tekijät, 2) kliiniseen oppimisympäristöön ja 3) ammattikorkeakouluun liittyvät tekijät. Lääkehoidon teoreettista osaamista arvioivassa tietotestissä opiskelijat vastasivat keskimäärin 72 prosenttiin kysymyksistä täysin oikein; lääkelaskuista täysin oikein oli 74 % ja potilastapauksissa 57 % valitsi parhaan mahdollisen toimintatavan. Tulosten perusteella sairaanhoitajaopiskelijan osaamista selittivät eniten yksilölliset tekijät. Lääkehoidon osaamiseen yhteydessä olevien tekijöiden välillä oli eroa opintojen alussa ja lopussa. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijan aikaisempi opintomenestys oli yhteydessä lääkehoidon osaamiseen, kun taas opintojen loppuvaiheessa siihen olivat yhteydessä opiskelijan kyky itseohjautuvaan oppimiseen sekä opiskelumotivaatio. Johtopäätöksenä voidaan todeta tutkimuksen tulosten olevan samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Lääkehoidon opetuksen laajuus vaihtelee opetussuunnitelmatasolla, mutta täsmällinen arviointi on vaikeaa opetuksen sisältöjen integroimisen takia. Sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaaminen oli hieman parempaa kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta osaamisessa on edelleen puutteita. Lääkehoidon opetuksen ja osaamisen kehittäminen edellyttää kansallista ja kansainvälistä tutkimus‐ ja kehittämisyhteistyötä. Tutkimuksen tulokset tukevat lääkehoidon opetuksen sekä osaamisen tutkimusta ja kehittämistä.