Johdon laskentatoimen ohjaus- ja hallintajärjestelmien hyödyntäminen yritysverkostoissa

Tutkimuksen aiheena on johdon laskentatoimen ohjaus- ja hallintajärjestelmien hyödyntäminen yritysverkostoissa. Yritysten välisten suhteiden hallinnassa käytettävät menetelmät koostuvat pääasiassa johdon laskentatoimen ja suorituskyvyn mittaamisen menetelmistä. Verkostojen ohjaus ja hallinta on tärkeää, koska se on verkostojen tehokkaan toiminnan kriittinen menestystekijä ja kilpailuedun lähde. Suorituskyvyn mittaamisella, johdon laskentatoimella ja johdon kontrollitehtävällä on keskenään riippuvuussuhteet, joiden pitäisi toimia sopusoinnussa. Suorituskyvyn mittaamisen ja johdon laskentatoimen tutkimus yritysten verkostoympäristöissä on kohtalaisen tuore ilmiö, jonka vuoksi aihealueen tutkimus on vielä varsin pirstaleista ja hajanaista. Tämän vuoksi tutkimuksen tavoite on muodostaa selkeä kokonaiskuva siitä kuinka johdon laskentatoimen ohjaus- ja hallintajärjestelmiä voidaan hyödyntää yritysverkostojen ohjauksessa ja hallinnassa. Tutkimuksessa myös selvitetään mitä haasteita näiden menetelmien hyödyntämiseen yritysverkostoissa sisältyy. Tutkimusaineistona on käytetty aikaisempia tutkimuksia sekä tutkimusta varten tehtyjä haastatteluita. Tutkimukseen haastateltiin neljästä yritysverkostosta henkilöitä, jotka vastasivat verkoston toiminnasta. Haastatteluiden avulla pyritään täydentämään kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotua teoriaa ja selvittämään kuinka verkoston ohjaus- ja hallinta hoidetaan haastateltavissa verkostoissa, millä menetelmin ja mitä haasteita siihen liittyy. Verkostotoimintaan soveltuvien menetelmien ja suorituskykymittareiden kehittäminen on hankalaa, koska jokaisen verkoston tarpeet ja haasteet ovat erilaiset. Uusien menetelmien kehittämiselle ei nähdä tarvetta, vaan kyse on olemassa olevien menetelmien soveltamisesta verkostonäkökulmasta. Menetelmät on rakennettu yksittäisen yrityksen mittaamiseen, joten ne eivät sovellu sellaisenaan käytettäväksi verkostoihin, vaan niitä täytyy kehittää verkoston yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä vaatii kuitenkin verkostolta osaamista ja halua kehittyä. Verkostojen haasteet liittyvät sekä yritystasolle että verkostotasolle. Yritysten tuottaman informaation, laskentajärjestelmien, tietotaidon, resurssien ja kehityshalun tulee olla hyvällä tasolla, jotta koko verkoston mittaaminen onnistuu luotettavasti. Lisäksi verkostotoiminta pitää sisällään laskentateknisiä, menetelmiin ja informaation vaihtamiseen liittyviä haasteita. Verkostoympäristön laskentatoimen tutkimuksessa ei ole yhtenäistä, laajasti hyväksyttyä teoriaa, koska tutkimussuuntaukset ja –tulokset ovat moniulotteisia ja vaihtelevia.

Aineeton asiakasarvo teollisilla markkinoilla

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on määritellä ja tunnistaa asiakkaan kokeman aineettoman asiakasarvon tekijöitä teollisilla markkinoilla toimittajan näkökulmasta. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee määritellä asiakasarvon käsite ja sen muodostuminen sekä kuluttajamarkkinoilla että teollisilla markkinoilla. Asiakasarvo on liiketoiminnan ydin ja kilpailuedun lähde. Asiakasarvon muodostuminen määritellään asiakkaan kokemien hyötyjen ja uhrausten suhteena. Toimittajayritysten tulisi arvioida tehokkaasti asiakasarvoaan, jotta se voi muovata tarjoomaansa paremmin vastaamaan asiakkaan tarpeita. Teollisilla (B2B) markkinoilla toimittajat harjoittavat kasvavassa määrin projekti- ja ratkaisuliiketoimintaa. Tämän trendin vaikutuksesta aineetonta asiakasarvoa muodostuu yhä enemmän kokonaisvaltaisten ja monimutkaisten projekti- ja ratkaisutarjoomien yhteyteen. Toimittajan päämääränä on toimittaa ratkaisu, jonka avulla asiakas voi parantaa omaa liiketoimintaansa. Asiakas kokee aineettoman asiakasarvon suorituskyvyn paranemisena, riskienhallintana ja taloudellisena tehokkuutena. Asiakasarvo syntyy liiketoiminnassa tuotteiden ja palveluiden yhdistelmistä, sekä suhteiden paranemisesta. Aineettomuutta voi arvioida kyselyillä tai asiakastyytyväisyydellä.

Integrating Use of Customer Information Throughout Multiple Sales Channels to Create Customer Competence

Customer knowledge management (CKM) practices enable organizations to create customer competence with systematic use of customer information that is integrated throughout the organization. Nonetheless, organizations are not able to fully exploit the vast amount of data available. Previous research on use of customer information is limited especially in a multichannel environment. The aim of this study was to identify the main obstacles for utilizing customer information efficiently across multiple sales channels. The study was conducted as a single case study in order to gain deeper understanding of the research problem. The empirical findings indicate that lack of CKM practices and a common goal are major challenges obstructing effective utilization of customer information. Furthermore, decentralized organizational structure and insufficient analytical skills create obstacles for information sharing and capabilities to process information and create new knowledge. The implications of the study suggest that in order to create customer competence organizations should shift their focus from technology to the organizational factors affecting use of information and implement CKM practices throughout the organization.

Pk-yrityksen uudistumiskyvyn ja innovaatiokyvykkyyden mittaaminen

Uudistumiskyky ja innovaatiokyvykkyys edistävät uusien innovaatioiden syntymistä, mikä mahdollistaa kestävän kilpailuedun saavuttamisen. Tässä tutkimuksessa käsitellään uudistumiskykyä yhtenä merkittävänä innovaatiokyvykkyyden taustatekijänä. Pk-yritysten innovaatiokyvykkyyden mittaamisen on havaittu parantavan innovaatiokyvykkyyttä. Näin myös pk-yritysten uudistumiskyvyn sekä innovaatiokyvykkyyden mittaamisen merkitys korostuu kilpailun koventuessa markkinoilla ja sitä tulisi käyttää osana suorituskyvyn johtamista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten uudistumiskykyä ja innovaatiokyvykkyyttä mitataan pk-yrityksissä. Tutkimusongelmaa lähdettiin ratkaisemaan aihealueen teorian pohjalta, jota myöhemmin sovellettiin empiriaosuudessa. Empiriassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, missä haettiin vastauksia tutkimuskysymyksiin puolistrukturoidun haastattelumallin avulla. Tutkimuksen tuloksena selvisi, mihin innovaatiokyvykkyyden osa-alueisiin pk-yritykset keskittyvät mittaamisessa. Esimerkiksi pk-yritysten innovaatiokyvykkyyden mittaamisessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota erityisesti osallistuvan johtamisen sekä ulkopuolisen tiedon merkitykseen. Kaiken kaikkiaan innovaatiokyvykkyyden mittaamisen merkitystä ja mittariston rakentamista tulisi opettaa pk-yrityksille laajemmin.

Vihreän kullan kimallus : Diskurssianalyysi suomalaisen metsäteollisuuden luovuudesta

Liiketoiminnassa luovuus nähdään usein uudistumisen ja pysyvän kilpailuedun edellytyksenä. Vaikka luovuutta on tutkittu ajansaatossa useista eri näkökulmista käsin, ei käsitteelle ole kyetty antamaan yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Suomalaisessa metsäteollisuudessa on käyty läpi mittavia uudistuksia, jossa myös luovuudelle on annettu merkittävä rooli. Kolmen liikevaihdoltaan suurimman suomalaisen metsäteollisuusyhtiön vuosikertomusten pääkirjoituksissa vuosina 2006–2012 tuli selkeästi esiin tarve liiketoiminnan uudistamiselle ja luovuuden merkitys osana tätä muutosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella suomalaisen metsäteollisuuden luovuutta ja selvittää, minkälaista kuvaa metsäteollisuuden luovuudesta rakennetaan tutkimusaineistossa. Tutkimuksessa hyödynnetään diskurssianalyysiä, jonka avulla tarkastellaan sitä, millaisia merkityksiä luovuudelle annetaan käytetyn kielen avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan rakennamme sosiaalista todellisuuttamme keskinäisen kommunikaation välityksellä. Tutkimusaineistosta hahmottuu metsäteollisuudelle yksi yhteinen luovuusdiskurssi, jota tarkastellaan neljän eri ulottuvuuden kautta. Näitä ovat taloudellinen, liiketoimintarakenteellinen, teknologinen sekä sidosryhmäulottuvuus. Ulottuvuudet sisältävät erilaisia merkityskokonaisuuksia, joita luovuudelle annetaan. Samassa yhteydessä tarkastellaan diskurssin ajallista rakentumista ja luovuusdiskurssin muotoutumiseen vaikuttavia kontekstitekijöitä, kuten taloudellisia haasteita ja liiketoimintaympäristön muutoksia, sähköisen median yleistymistä sekä elinympäristöä koskevia huolia. Luovuusdiskurssia rakennetaan tutkimusaineistossa varsin kokonaisvaltaisesti huomioiden aina yksilöt, organisaatiot ja toimintaympäristöt. Taloudellisesta ja teknologisesta ulottuvuudesta käsin rakennetaan aktiivista kuvaa luovasta tavasta toimia, kun taas liiketoimintarakenteellisen ja sidosryhmäulottuvuuden kautta pyritään luomaan luovuuden mahdollistavaa toimintaympäristöä. Nykyisin luovuus -käsitteestä on tullut iskulause kaikenlaisten taloudellistenkin haasteiden ratkaisemiseksi. Suomalaisessa metsäteollisuudessa luovuuden keinoin haetaan uutta suuntaa ja kilpailuetua, joskin taloudellisilla intresseillä näyttää olevan viime kädessä valtaa luovuuden näyttäytymiselle ja päämäärille. Jatkossa voisikin olla mielenkiintoista tutkia esimerkiksi sitä, kuinka luovaa metsäteollisuus on suhteessa taloudellisiin intresseihin.

Pumppujen ja sekoittimien korjausprosessin kehittäminen tietojohtamisen näkökulmasta

Tämän diplomityön tavoitteena oli tehostaa sekä kehittää pumppujen ja sekoittimien korjausprosessin tiedonhallintaa, jotta tietoon liittyvät ongelmat, virheet sekä turhan työn tekeminen vähentyisivät. Samalla tavoitteena oli myös tutkia, minkälaista tietoa prosessissa liikkuu, miten se liikkuu, mihin sitä varastoidaan, kenellä on tietoon pääsy ja sitä kautta havaita tuottavuutta alentavia ongelmakohtia sekä luoda suunnitelmat tulevaisuudessa tehtäville korjaaville toimenpiteille. Tutkimuksen viitekehys sekä pohja rakennettiin liiketoimintaprosessien johtamisen mahdollistaman kehityksen sekä tietojohtamisen tarjoamien työkalujen ympärille pitäen mielessä tiedon merkitys yhtenä yrityksen tärkeimmistä resursseista kilpailuedun kannalta. Tutkimuksen empiirisen osan primäärinen aineisto kerättiin osallistumalla kehitettävään prosessiin sekä havainnoimalla sen etenemistä ja siinä tapahtuvia toimintoja. Sekundäärisenä aineistona hyödynnettiin aikaisemmin luotuja prosessikuvauksia. Korjausprosessin tiedonhallinnan nykytila kyettiin tunnistamaan tutkimalla ja analysoimalla kerättyä aineistoa, jonka perusteella saatiin selville tietoon liittyvät ongelmakohdat. Havaittiin, että ongelmia tuottaa pääasiassa väärästä tiedosta syntyneet virheet, tiedon hidas liikkuminen, tiedon kumuloitumattomuus, rajalliset käyttöoikeudet ja toiminnanohjausjärjestelmän kankeus. Havaittujen ongelmakohtien eliminoimiseksi luotiin suunnitelmat korjaaville toimenpiteille. Myös joitain yksinkertaisempia toimenpiteitä kyettiin jo tekemään tutkimuksen aikana. Tutkimuksesta saadut tulokset olivat hyviä, sillä suunnitelmat korjaavista toimenpiteistä tulevat lisäämään korjausprosessin tehokkuutta sekä tuottavuutta vähentämällä turhan työn tekemistä sekä parantamalla sen tiedonhallintaa. Tulevaisuudessa prosessiin sisältyvä tieto liikkuu nopeammin, virheet vähentyvät, oikean tiedon hyödynnettävyys kasvaa ja toiminnanohjausjärjestelmä tukee ja mahdollistaa tehokkaammin prosessiin liittyvää tiedonhallintaa kasvattaen yrityksen kilpailukykyä suhteessa saman toimialan kilpailijoihin.

Paperi- ja selluteollisuus: Kestävän kehityksen rooli alalla ja alan tulevaisuus: Delfoi-tutkimus

Tutkimuksen tavoitteena oli hahmottaa paperi- ja selluteollisuuden nykytilaa ja tulevaisuutta kirjallisuuden sekä empiirisen tutkimuksen avulla. Tutkimuksen avulla hahmotettiin erityisesti kestävän kehityksen ja CSR:n merkitystä paperi- ja selluteollisuudessa, paperi- ja selluteollisuuden tämänhetkistä tilannetta sekä kilpailuedun lähteitä ja liiketoiminnan mahdollisuuksia alalla tulevaisuudessa. Tutkimuksen tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin Delfoi-menetelmää. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kestävä kehitys on tärkeä aihe paperi- ja selluteollisuudessa ja sen voidaan olettaa tulevaisuudessa olevan alalla vieläkin merkityksellisempi. Ympäristöllisistä tekijöistä ja näkökulmista on metsäteollisuudessa puhuttu jo vuosikymmenten ajan ja alan kansainvälistyminen sekä alalla viime aikoina tapahtuneet muutokset ovat nostaneet kiinnostusta kestävää kehitystä kohtaan entisestään. Tutkimuksen mukaan paperi- ja selluteollisuuden nykytilanne on tällä hetkellä haastava ja kilpailu alalla on kovaa. Syitä alan haastavaan tilanteeseen ovat alalla viime aikoina tapahtuneet muutokset ja kilpailun kiristyminen. Tulevaisuuden kilpailuedun lähteinä alalla voidaan nähdä muun muassa kestävään kehitykseen liittyvät tekijät, uudet tuotteet sekä materiaalit, markkinarakojen hyödyntäminen sekä kannattavuuden parantaminen. Uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia alalla tulevaisuudessa ovat erikoistuotteet, bioenergia, innovaatiot, sivutuotteiden käyttö, kierrätettävät materiaalit, pakkausmateriaalit sekä biotalous.

Tukitoiminto palveluliiketoiminnassa

The purpose of this thesis was to discover whether the common financial concept has created benefits for the franchisees as well as to find out how the financial con-cept should be developed. Services play an important role in franchising supporting the core competence and releasing the franchisee to do what he knows best. So they don’t need to use their time and energy on something that a working service function does for them. This thesis has been implemented by using a qualitative research. A survey to fran-chisees and semi-structured thematic interviews formed the research material used in this study. A theoretical framework was created through value chain, core compe-tence, customer-perceived value, creating value to the customer and together with the customer and noticing the difficulties in individual decision-making. The thesis is based on practical and investigational needs. On the practical level, the research is intended to support the development process of the financial ser-vices. The purpose of the financial service concept is to support the core business. Furthermore the intention was to find through the theoretical basis the background to support the practical work specifically in a service-dominant business.

Puunjalostuskonsernin tehtaiden käyttäjäkunnossapidon nykytilanteen selvitys- ja kehitystyö

Tässä diplomityössä selvitettiin kohdeorganisaation tehtaiden käyttäjäkunnossapidon nykytilannetta ja kehityskohteita konelinjoittain. Käyttäjäkunnossapito otettiin käyttöön vain vähän aikaa sitten entisen vuorohuollon tilalle. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena ja tietoa kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Kyselyn otanta oli 200 henkilöä, joista 89,5 % vastasi kyselyyn. Haastateltavia oli seitsemästä eri henkilöryhmästä. Haastateltavat henkilöryhmät olivat käyttäjäkunnossapidon kanssa päivittäin työskenteleviä ryhmiä. Tuloksia analysoitiin konelinjoittain, tehtastasolla ja henkilöryhmittäin. Analysoinnissa käytettiin apuna tehtaan järjestelmistä löytyviä tilastoja ja kyselyn teettämisen jälkeisiä keskusteluja. Suurin haaste käyttäjäkunnossapidon nykytilanteessa oli kunnossapito-osaamisen säilyttäminen, sillä käyttäjäkunnossapitäjien työ on suurimmaksi osaksi tuotantotyötä. Käyttäjäkunnossapitäjien osaamistasot vaihtelivat suuresti. Joidenkin konelinjojen käyttäjäkunnossapitäjillä osaamistasot eivät olleet vielä työn vaatimalla tasolla. Toimintamallin käytännön toteutuksessa oli parannettavaa useilla konelinjoilla. Käyttäjäkunnossapito ei ole pystynyt tekemään kunnossapitoa yhtä suuressa mittakaavassa kuin vuorohuolto. Jatkotoimenpiteinä ehdotettiin käyttäjäkunnossapitäjien kunnossapitotyön määrän lisäämistä tarkastuskierrosten ja ennakkohuoltojen muodossa, sekä linjakunnossapidon ja käyttäjäkunnossapidon yhteistyömallin kehittämistä.

Valtatien 24 kehittäminen Päijät-Hämeessä : Lahti, Hollola, Asikkala, Padasjoki

Valtatie 24 on Lahden ja Jämsän välinen tieyhteys, joka yhdistää Päijät-Hämeen ja läntisen Keski-Suomen. Päijät-Hämeen puolella tie sijaitsee neljän kunnan alueella noin 67 kilometrin matkalla. Valtatien 24 eteläisin jakso Lahdesta Vääksyyn on tärkeä työmatkaliikenteen reitti. Kokonaisuutena tie välittää enimmäkseen seudullista ja maakunnallista liikennettä. Kuljetus-ten ja matkailuliikenteen kannalta tie täydentää valtakunnallista päätieverkkoa. Yhteysvälille on asetettu käyttäjälähtöiset palvelutasotavoitteet: • Liikenneturvallisuuden parantaminen Lahdesta Padasjoelle ja hyvän tason säilyttäminen Padasjoelta pohjoiseen. • Henkilöautoliikenteen ja kuljetusten hyvä toiminnallinen palvelutaso koko yhteysvälillä. • Kävelyn ja pyöräilyn hyvä palvelutaso Lahden ja Vääksyn välillä, muualla tyydyttävä. • Joukkoliikenteen hyvä palvelutaso Lahden ja Vääksyn välillä, muualla tyydyttävä. Suurin osa yhteysvälille esitettävistä toimenpiteistä kohdistuu jaksolle 1 Lahti–Vääksy, jolla on selvästi eniten liikennettä. Hankkeen vaikutuksesta liikenneturvallisuus paranee, vaikka liikennemäärät kasvaisivat ennustetusti. Henkilöautoliikenteen ja kuljetusten toimivuus pääsuunnalla paranee ja liittyminen sivusuunnilta valtatielle helpottuu. Toisaalta yhteysvälin eteläpäässä liittymien valo-ohjaus lisää kiihdytyksiä ja jarrutuksia sekä pääsuunnan viivytyksiä yhteenkytkennästä huolimatta. Polkupyö-rien liityntäpysäköintimahdollisuudet ja paikoin kehitettävät pysäkkiyhteydet lisäävät joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Kävelyn ja pyöräilyn palvelutaso paranee, kun verkkoa täydennetään Lahdessa, Hollolassa ja Asikkalassa.

Johtajan toimenpiteet joukon taistelukyvyn ylläpitämiseksi

Tutkimuksen aiheena on johtajan toimenpiteet joukon taistelukyvyn ylläpitämiseksi. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytetään teorialähtöistä sisällön analyysiä, jossa aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen perustuen tarkastellaan ja analysoidaan aihetta sekä muodostetaan yhtenäinen näkökulma johtajan toimenpiteistä joukon taistelukyvyn ylläpitämiseksi, mikä vastaa nykypäivän taistelukentän kuvaa. Tutkimusongelmana oli selvittää, millä toimenpiteillä suomalainen sotilasjohtaja voi vaikuttaa yksilöön ja joukkoon luodakseen sekä ylläpitääkseen taistelutahtoa. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi olen pyrkinyt selvittämään seuraavat alaongelmat: Selvittämällä nykypäivän suomalaisen sotilasjohtajan profiili pääpiirteisesti ja mitä mahdollisuuksia hänellä on ylläpitää joukkonsa taistelukyky. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu kuinka johtaja oman toimintakykynsä säilyttämisen ohella pystyy myös pitämään yllä joukkonsa toimintakykyä nykypäivän taistelukentän vaihtuvissa oloissa. Tutkimuksen pääasiallisen lähdemateriaalin muodostivat aikaisempien tutkimusten lisäksi tutkimusaiheesta tehdyt kirjalliset teokset ja oppaat, joista merkittävimmät olivat Sotilasjohtajat I-III ja teokset Tulikoe ja Joukkosi Eessä. Teokset ovat eräänlaisia mahdollisia malleja johtajalle analysoitavaksi omaan johtamiskäyttäytymiseensä. Tutkimuksessa on myös käytetty muita lähdeteoksia, jotka on esitetty lähdeluettelossa. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut pohtia johtajan toimenpiteitä joukon taistelukyvyn ylläpitämiseksi eri asiakokonaisuuksien kautta, mitkä tutkimuksessa ovat jaettu johtajan fyysisiin ja henkisiin toimenpiteisiin säilyttää joukkonsa taistelukykyisenä läpi raskaidenkin taistelujen. Tutkimuksessa on esitetty johtajan erilaisia toimintamalleja säilyttää johdettava joukko taistelukykyisenä. Tutkimuksessa eriteltyjen eri toimintamallien yhdistämisen ja muokkaamisen kautta pystyy johtaja muodostamaan itselleen kokonaiskuvan toimenpiteiden kentästä, minkä avulla hän pystyy saavuttamaan halutun lopputuloksen elijoukkonsa taistelukyvyn ylläpitämisen taisteluiden luonteesta riippumatta. Joukon taistelukyvyn ylläpitämiseen johtaja tarvitsee tieto-ja taitotason lisäksi myös hieman onneakin. Johtajan on pystyttävä tunnistamaan jo aikaisessa vaiheessa joukossaan taistelukykyä alentavat mahdolliset epäkohdat ja ennalta ehkäisemään niiden ilmeneminen taistelijoissa toimenpiteillään. Mikäli taistelukyky on joukossa jo ehtinyt heikentyä, on johtajan omilla toimenpiteillään kyettävä palauttamaan joukko taistelukykyiseksi jatkamaan sille käskettyä tehtävää mahdollisimman nopeasti. Taistelukyvyn säilyttäminen heikentymättömänä joukossa luo perustan menestyksekkäälle toiminnalle ja hengissä säilymiselle taistelukentällä. Joukon taistelukyvyn ylläpito vaatii johtajalta useiden toimenpiteiden huomioimista johtamistoiminnassa. Joukon taistelukykyisenä pitäminen on lopulta useiden eri tekijöiden yhteinen kokonaisuus, jossa päävastuun kantaa joukon johtaja. Pelkkä joukon fyysisten tarpeiden ylläpitäminen ei riitä säilyttämään joukkoa taistelukykyisenä, vaan johtajan on osattava joka hetki toiminnassaan myös huomioida henkisen tasapainon säilyttäminen joukkonsa jäsenissä. Siksi tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaankin pitää taistelukyvyn ylläpidon olevan johtajan kaikkien toimenpiteiden muodostama yhteinen kokonaisuus, jossa jokaisen osa-alueen on oltava keskinäisriippuvuudessa toisiinsa nähden.

Jalkaväkiprikaatin kenttäviestijärjestelmän tekniset ratkaisut 2010-luvulla

Alueellisilla joukoilla luodaan koko maan kattava puolustus, tärkeimpänä tehtävänään avainalueiden puolustaminen kaikissa olosuhteissa. Tärkeimpiä alueellisia joukkoja ovat jalkaväkiprikaatit, joiden tehtävinä ovat kohteiden suojaus, toimintakyvyn säilyttäminen ja vihollisen pääsyn estäminen valtakuntamme kannalta tärkeille alueille. Jalkaväkiprikaatin viestitoiminnan päämääränä on mahdollistaa tiedustelun, tulenkäytön, johtamisen ja ilmapuolustuksen yhteyksien rakentaminen oikealle alueelle oikeaan aikaan. Nykyinen jalkaväkiprikaatin käytössä oleva kenttäviestijärjestelmä ei vastaa taistelukentän tiedonsiirtotarpeisiin, jonka takia on ryhdyttävä uusimaan kalustoa. Kaupallisten ratkaisujen käyttö osana sotilasverkkoja on ollut kansainvälinen suuntaus jo pidemmän aikaa, nyt COTS- tuotteiden käyttö on laajentunut myös Suomen sodanajan johtamisjärjestelmiin. Tutkimuksessa käsitellään jalkaväkiprikaatin kenttäviestijärjestelmää, viestijoukkojen kokoonpanoa ja tehtäviä sekä TETRAn, WiMAXin, WLANin ja optisen kuidun teknisiä ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia nykyisessä järjestelmässä. Vertailupohjana käytetään nykyistä järjestelmäratkaisua, uudemmilta joukkotyypeiltä vapautuvaa YVI- kalustoa sekä kaupallisia ratkaisuja. Tutkimus keskittyy kartoittamaan MIL- ja COTS- tuotteiden käyttömahdollisuuksia nykyisin käytössä olevan kenttäviestijärjestelmän eri tasoilla. Tutkimus on toteutettu kirjallisuustutkimuksena, lähteinä tutkimuksessa on käytetty aihetta käsitteleviä oppaita, opinnäytetöitä, asiakirjoja ja internetin tietokantoja.

NEW BUSINESS MODELS – Sustainability as a main focus

A business model is a structure frame of an organization that can bring significant benefits and competitive advantage when structured properly. The aim of this paper was to observe and describe development of business models’ and identify factors and elements of a business model that are in a key role from the perspective of an organizational sustainability. One is striving to bring out in this thesis how should truly sustainable business model look like and what are main characteristics of it. Additionally, some recommendations that could be helpful in order to build sustainable and balanced business model in a company are presented in this work. The meaning was to make theoretical and in some extent practical acquaintance with such new business models as open business model and sustainable business model. Long-term sustainability achievement in a company was in a centric role and used as a main criteria when constructing sustainable business model structure. The main research question in this study aims to answer: What a firm should consider in order to develop profitable and sustainable business model? This study is qualitative in nature and it was conducted using content analyze as a main method of this research. The perspective of the target data in this study is an outlook of its producers of how sustainability is reached in an organization throw business model and which practices are important and has to be taken into account. The material was gathered mainly from secondary sources and the theoretical framework was outright built based on secondary data. The secondary data that have been mostly dissertations, academic writings, cases, academic journals and academic books have been analyzed from the point of view of sustainability perspective. As a result it became evident that a structure of a business model and its implementation along with a strategy is often what leads companies to success. However, for the most part, overall business environment decides and delimits how the most optimal business model should be constructed in order to be effective and sustainable. The evaluation of key factors and elements in business model leading organization to sustainability should be examined throw triple bottom line perspective, where key dimensions are environmental, social and economic. It was concluded that dimensions should be evaluated as equal in order to attain total long lasting sustainability, contradicting traditional perspective in business where profit production is seen as only main goal of a business.

Arctic Offshore Management - uusi liiketoimintakonsepti offshoreteollisuudelle

Aker Arctic Technology Inc. (AACR) on kansainvälisesti tunnettu jäänmurtajien ja muiden arktisten alueiden laivojen suunnitteluun ja tekniseen konsultointiin erikoistuneena yhtiönä. Työn tavoitteena on luoda uusi arktisille alueille suunnattu liiketoimintakonsepti, jossa liiketoimintamallia kehitetään asiakastarpeen mukaan vastaamaan ja luomaan kysyntää palvelulle. Fyysisen kehitystyön tuloksena voidaan tarjota globaalisti ainutlaatuista teknistä testaustoimintaa ja säilytetään mallikoelaitoksen etumatka kilpailijoihin rakenteiden, tasanteiden ja alusten jäissä toimivuuden osalta. Tämän diplomityön teoreettisessa osuudessa kuvataan uusien ja jo olemassa olevien liiketoimintamallien kehittämiseen tarvittavaa johdon strategista välinettä Business Model Canvasia (BMC) ja muita analyysityökaluja. Työn teoreettisessa osuudessa käytettiin tieteellistä kirjallista aineistoa, julkaisuja sekä koti- että ulkomailta. Työn tutkimuksellisessa osuudessa havainnoitiin kuuden kuukauden ajan yrityksen sisällä toiminnassa tapahtuvaa liiketoimintaa. Havainnoinnin kautta kerättiin analyysien tiedot, joiden perusteella yhdessä yrityksen edustajien kanssa saatiin aikaan BMC. Uusi liiketoimintakonseptin todettiin olevan tarpeellinen arktisten offshore-palveluiden lisääntyvässä tarpeessa. Konseptin myötä saadaan nykyinen yrityksen palveluiden kompleksisuus pois ja samalla kyetään aggressiivisemmin markkinoimaan uusia tuotteita asiakkaille. Konseptin suurimpana vahvuutena on omat mallinnustilat, jonka monikäyttöisyys antaa liiketoiminnalle tarvittavan kilpailuedun.

Naton kumppanuuspolitiikan suuntautumisvaihtoehdot ISAF-operaation jälkeen

Keskeinen Naton toiminnan osa-alue on kumppanuuspolitiikka ja yhteistoiminta liittouman ulkopuolisten valtioiden kanssa. ISAF on perustellusti ollut Naton kriisinhallintahistorian merkittävin operaatio, kun otetaan huomioon sen vaativuus, laajuus ja siihen käytettyjen resurssien määrä. ISAF on päättynyt Afganistanissa vuoden 2014 loppuun mennessä. Se tarkoittaa, että suurin osa Naton ja myös kumppaneiden kriisinhallintatehtävissä olevista joukoista on kotiutettu. Tästä syystä Natolla on paineita sopeuttaa myös kumppanuuspolitiikkaansa vastaamaan paremmin vuoden 2014 jälkeistä aikaan. Tutkielma tulee keskittymään Euroopan unionin liittoutumattomien maiden (Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti) ja Naton väliseen kumppanuuspolitiikkaan. Tutkielma pyrkii selvittämään, mitä suuntautumisvaihtoehtoja Natolla on kumppanuuspolitiikalleen tulevaisuudessa, kun ISAF-operaatio päättyy. Lisäksi tutkielma tarkastelee Naton kumppanuuspolitiikan tilaa vuonna 2014, ja sitä miten ISAF-operaatio on vaikuttanut siihen. Tutkielman aineistona koostuu: Suomen, Ruotsin, Itävallan ja Irlannin puolustusvoimien verkkosivuista, Suomen ja Ruotsin aihetta käsittelevät virallisista asiakirjoista, Naton verk-kosivuista ja virallisista asiakirjoista sekä Naton kumppanuuspolitiikkaa ja ISAF-operaatiota käsittelevistä artikkeleista ja julkaisuista. Näitä aineistoja olen analysoinut aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. ISAF-operaatio syvensi Naton suhteita sen perinteisiin kumppaneihin, kuten Suomeen ja Ruotsiin. ISAF-operaation aikana Natolle ja kumppanivaltioille kehittyi hyvä yhteistoimintakyky, jonka säilyttäminen ISAF:n päättymisen jälkeen on tärkeää Natolle ja kumppaneille. Tutkielmassa esitetyt tulokset Naton kumppanuuspolitiikan tulevaisuudesta on kuvattu kolmena suuntautumisvaihtoehtona. Vaihtoehto 1. on Kumppanuuskategoriat ja kumppanuuden syventäminen. Siinä olemassa olevat kumppanuusohjelmat säilyisivät ja kumppanit jaettaisiin kolmeen kategoriaan kumppanuustoiminnan aktiivisuuden ja laadun mukaan. Vaihtoehto 2. on Virtaviivaistaminen ja keskittyminen Eurooppaan, jossa Nato keskittyisi samanmielisiin kumppaneihinsa Euroopassa, kuten Suomeen, Ruotsiin ja Itävaltaan, lopettaisi jo olemassa olevat kumppanuusohjelmansa. Vaihtoehto 3. on Ei muutosta, eli kumppanuuspolitiikka säilyy entisellään eikä muutu kumpaankaan ensin esitettyyn suuntaan. Vaihtoehto 2. on epätodennäköisin, joten Naton kumppanuuspolitiikka kehittynee vaihtoehdon 1. tai 3. suuntaan.