IFRS-standardien noudattaminen liikearvon raportoinnissa suomalaisissa listayhtiöissä

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia liikearvoon liittyvien IFRS 3- ja IAS 36 –standardien säännösten noudattamista suomalaisten korkean liikearvon määrän omaavien listayhtiöiden tilinpäätöksissä. Teoria muodostettiin tarkastelemalla aihepiirin tieteellisiä julkaisuja, sekä yritysten kirjanpitoa ohjailevia liikearvoon liittyviä säännöksiä. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen, ja empiirisenä aineistona käytettiin viiden yrityksen tilinpäätöksiä vuodelta 2011. Yritykset valittiin tarkastelemalla liikearvon suhteellista osuutta omasta pääomasta. Analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, ja tutkimuksen runko muodostettiin tilintarkastukseen tarkoitetun tarkastuslistan avulla. Tutkimuksessa tuotettiin tarkkaa ja kuvailevaa tietoa säännösten noudattamisesta kohdeyrityksissä. IFRS 3- ja IAS 36 –standardeissa on määritelty tarkat esitysvaatimukset tilinpäätöksissä esitettävälle liikearvoon liittyvälle tiedolle. Esitettäviä tietoja ovat esimerkiksi kuvaus yritysostojen yhteydessä syntyneestä liikearvosta, sekä selvitys liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyistä avainoletuksista. Kohdeyritysten havaittiin noudattavan tutkimuksessa tarkasteltuja esitysvaatimuksia noin 94 % tarkkuudella. Virheet eivät keskittyneet tiettyihin esitysvaatimuksiin, vaan eri yritykset tekivät erilaisia virheitä liikearvon raportoinnissa.

Finnish stock market reaction to quarterly earnings announcements

This thesis examines the stock market reactions to quarterly earnings announcements. The study covers the OMX Helsinki 25 index companies for the years 2007–2010. The stock market response to quarterly earnings announcements is tested by employing the event study –methodology and daily stock returns of Finnish listed companies. The thesis provides evidence that stock prices react to earnings announcements that exceed or fall below analyst forecasts. The most liquid stocks earn higher returns around positive earnings news than less traded stocks, which supports the evidence from previous studies. This thesis finds evidence for the authorization to sell stocks short reducing the post–earnings announcement drift induced by negative earnings news. In addition, the market’s reaction to earnings announcements seems to quicken during economic turmoil.

Kestävä kehitys ja yritysvastuu – yritysvastuun raportointi suomalaisissa pörssiyrityksissä

Yritysvastuun ja kestävän kehityksen merkitys yritystoiminnassa kasvaa jatkuvasti tuoden mukanaan myös uusia vaatimuksia yrityksen toiminnalle ja raportoinnille. Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva yritysvastuun raportoinnista suurissa suomalaisessa pörssiyhtiössä. Tutkimuksessa selvitetään myös GRI:n merkitystä raportoinnissa ja sen taloudellisten indikaattoreiden hyödyntämistä. Tutkimuksessa analysoidaan tarkemmin yritysvastuun taloudellista ulottuvuutta, mittareita ja tavoitteita ja tarkastellaan, onko niissä havaittavissa toimialakohtaisia eroja. Tutkimus on kvalitatiivinen, mutta siinä on hyödynnetty myös määrällistä analyysiä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu 26 suuren suomalaisen pörssiyhtiön vuoden 2010 yritysvastuuraporteista ja vuosikertomuksista. Suurin osa kohdeyrityksistä raportoi yritysvastuusta, mutta raportoinnin laajuudessa on eroja. Yritykset julkaisevat toteumatietoja laajemmin kuin tavoitteita. Tavoitepoikkeamien analysointi on vielä vähäistä. Rahoitustoimiala raportoi yritysvastuusta muita toimialoja vähemmän. Kaksi kolmasosaa tutkimuksen kohdeyrityksistä ilmoitti soveltavansa GRI:n mukaista raportointioh-jeistoa. Yritysten väliset erot raportointiohjeiston soveltamisen välillä ovat suuret. Merkittäviä toimialakohtaisia eroja yritysvastuun tai taloudellisen vastuun raportoinnissa ei ole.

Yritysten väliset erot liikearvon arvonalentumistestauksen raportoinnissa

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia, minkälaisia eroja suomalaisten listayhtiöiden välillä on liikearvon arvonalentumistestausta koskevassa raportoinnissa. Huomiota kiinnitettiin erityisesti arvonalentumistestissä käytettyjen menetelmien ja oletusten eroihin, sekä siihen, heijastuvatko taloudelliset tekijät arvonalentumistestauksen tilinpäätösraportointiin. Teoriaperusta muodostettiin aihepiirin kansainvälisten laskentasäännösten ja aiempien tieteellisten julkaisujen avulla. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja empiirisenä aineistona käytettiin 20:n teknologia- ja kulutuspalveluiden toimialoilla toimivan yrityksen tilinpäätöksiä. Tutkimustulosten mukaan yritykset eivät raportoi liikearvoon liittyviä asioita yhdenmukaisesti, vaan vaihtelua liittyy niin käytettyihin taustaoletuksiin kuin ylipäätään raportoinnin avoimuuteen. Arvonalentumistestauksen raportointiin liittyvän herkkyysanalyysin katsottiin kuitenkin heijastavan yritysten aiempien tilikausien tai raportointikauden taloudellista menestystä.

B2B-yritysten maineenhallinnan käytänteet sosiaalisessa mediassa

Tässä tutkimuksessa tutkittiin neljän suomalaisen pörssilistatun kansainvälisesti toimivan B2B-yrityksen maineenhallintaa sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miksi, mistä lähtökohdista ja miten suomalaiset B2B-yritykset hallitsevat mainettaan sosiaalisessa mediassa. Yritysten maineenhallinta rajattiin koskemaan yrityksen ulkoisen viestinnän keinoja, joilla yritykset pyrkivät vaikuttamaan maineeseensa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, vertailevana tapaustutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla tapausyritysten viestinnän johto- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviltä henkilöiltä. Tutkimus osoitti, että hyvä maine on yrityksille tärkeää aineetonta pääomaa ja sitä voi ja tulee johtaa sekä hallita sosiaalisessa mediassa. B2B-yritykset hallitsevat mainettaan sosiaalisessa mediassa monitoroimalla sosiaalisen media keskusteluja tavoitteenaan suojella yritystä mainekriiseiltä ja tuottamalla tavoitemainekuvansa mukaista sisältöä rakentaakseen itsestään kuvaa vastuullisena ja innovatiivisena yrityksenä sekä hyvänä kumppanina. B2B-yritysten maineenhallinnan käytänteiksi tutkimuksessa tunnistettiin sosiaalisen median monitorointi, keskusteleminen ja sisällöntuotanto, mittaaminen, kriisinhallinta sekä yhteistyönhallinta.

The Impact of Acquisitions on Share Pricing and Long Term Performance – Empirical Evidence from the Global Automotive Industry

Automotive industry has faced intense consolidation pressure, which has lead to increasing number of M&As. However, empirical evidence has given controversial results suggesting that most of M&As are value destructive for acquiring companies and for acquiring companies’ shareholders. The objective of this master’s thesis is to examine how acquiring companies’ shareholders react to acquisition announcement and is the reaction in line with the long-term performance. This study uses empirical evidence from automotive industry, which has been characterized as an industry that holds large amount of vertical and horizontal synergies. Transaction data consists of 65 acquisitions made by publicly listed companies between 2008-2010. The short-term impact is tested by applying event study methodology while the long term operative performance is examined with accounting study methodology. The event study results indicate that during the three days after acquisition (t= 0-2), the acquiring firms’ stocks generate an abnormal return of 1.22% on average across all acquisitions. When long term performance is studied it is evident that acquiring companies perform better than the industry median pre- and post-transaction but there is no statistically significant evidence that the performance has increased. The only performance ratio indicating statistically significant decrease is Return on Equity (ROE). On long-term horizontal acquisitions seem to outperform conglomerate ones but otherwise deal characteristics do not have any statistically significant impact.

Momentum-anomalia Tukholman osakemarkkinoilla

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on perehtyä momentum-anomaliaan ja sen esiintymiseen Tukholman pörssissä. Anomalian tunnistamisen lisäksi tutkitaan sen ajallista esiintymistä sekä anomaliaa tarkastelevien portfolioiden tuottoja suhteessa markkinoihin. Tutkimuksen aineisto koostuu Tukholman pörssissä julkisesti noteerattujen yritysten osakkeiden tuottoaikasarjasta heinäkuusta 2010 kesäkuuhun 2015.

VAIC-menetelmän soveltuvuus osaketuottojen ennustamiseen Nasdaq Helsinki -pörssissä

Aineeton pääoma on tärkeä osa yritysten kilpailukykyä ja sijoittajan näkökulmasta olisi mielenkiintoista pystyä vertailemaan yritysten aineettoman pääoman käytön tehokkuutta. Tutkimuksessa tarkasteltava VAIC-menetelmä tuottaa vertailuluvun tähän arviointiin tilinpäätöksestä saatavien tietojen avulla. Tutkimuksessa käsitellään kahden toimialakokonaisuuden (IT ja kulutustavarat ja -palvelut) yrityksiä Nasdaq Helsingin päälistalta tarkasteluperiodilla 2006¬-2013. Yrityksille laskettiin vuosittain VAIC-luvut, joiden perusteella muodostetaan ylä- ja alakvartiiliportfoliot. Näiden portfolioiden tuottoja verrattiin toisiinsa sekä kvartiiliportfolioiden ulkopuolelle jääneiden yritysten ja koko toimialan keskimääräiseen tuottoon. Tuottoja tarkasteltiin myös riskisuhteutetusti Sharpen ja vinous-ja huipukkuuskorjatun Sharpen (SKASR) luvulla. Lisäksi VAIC-arvon ja osaketuottojen välistä korrelaatiota tarkasteltiin sekä vuosittain että koko tarkasteluperiodin osalta. Ensimmäinen hypoteesi oletti korkeampien VAIC-arvojen johtavan korkeampiin portfoliotuottoihin, mutta hypoteesi jouduttiin hylkäämään molempien toimialojen osalta. Toinen hypoteesi tarkasteli korrelaatiota VAIC-arvojen ja osaketuottojen välillä, mutta saatujen tulosten mukaan se ei ollut tilastollisesti merkitsevää. VAIC-menetelmä edellyttäisikin jatkokehitystä tai sitä tulisi käyttää yhdessä muiden suorituskykymittareiden kanssa taloudellisesti hyödynnettävissä olevan tiedon tuottamiseksi sijoittajille.

Rahoituksellisen velkaantuneisuuden ja B/P-luvun yhteys sekä niiden tuottojenennustuskyky

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tutkia rahoituksellisen velkaantuneisuuden vaikutusta yritysten B/P-lukuihin ja keskimääräisiin tuottoihin Suomen osakemarkkinoilla vuosina 1996–2012. Tutkielman perustana oleva ilmiö on B/P-anomalia, jonka mukaan korkean B/P:n osakkeet eli arvo-osakkeet menestyvät osakemarkkinoilla paremmin kuin matalan B/P:n osakkeet eli kasvuosakkeet. Useiden tutkijoiden mielestä arvoanomalioiden syynä on korkeampi systemaattinen riski, jonka yksi komponenteista on rahoituksellinen velkaantuneisuus. Näiden tutkimusten perusteella korkean B/P:n yrityksillä pitäisi olla korkeampi systemaattinen riski ja siten todennäköisesti myös korkeampi rahoituksellinen velkaantuneisuus. Aineistona tutkimuksessa toimi Helsingin pörssin yritykset vuosilta 1996–2012 pois lukien rahoitus- ja vakuutusalan yritykset sekä kiinteistösijoitusyhtiöt. Tulosten perusteella B/P:n sekä rahoituksellisen velkaantuneisuuden välillä oli positiivinen, monotoninen ja tilastollisesti merkitsevä suhde, kun aineiston yritykset olivat jaettu kolmeen portfolioon niiden B/P-lukujen perusteella, mutta yhteyttä ei ollut löydettävissä kuuden portfolion tapauksessa. B/P-anomaliasta oli viitteitä, kun portfolioina käytettiin kolmea B/P-luvun pohjalta muodostettua portfoliota, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Rahoituksellisen velkaantuneisuuden sekä keskimääräisten vuosituottojen väliltä ei ollut löydettävissä tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tästä aineistosta.

Las prácticas de recursos humanos y su incidencia en el bienestar laboral de los empleados

El objetivo del presente trabajo es formular, mediante una profunda revisión documental, bibliográfica y empírica, una fundamentación teórica sobre si existe o no incidencia de las prácticas de recursos humanos sobre el bienestar laboral de los empleados, y el que grado en que esta se presenta sobre aspecto como el engagement y la satisfacción laboral. Se realizó la revisión de múltiples estudios empíricos que aportaran evidencia sobre la relación que se presenta entre las principales prácticas de recursos humanos – provisión de personal, formación y desarrollo, promoción de personal, evaluación de desempeño, compensación y pago, y balance trabajo-familia – y el bienestar laboral, representado en el engagement y satisfacción en el trabajo de los empleados. Los resultados de este trabajo indican la existencia de una relación e incidencia de las prácticas de recursos humanos, el bienestar laboral, el engagement y la satisfacción laboral. De igual forma se encontró que estas relaciones son principalmente de carácter positivo, lo cual indica que las organizaciones que desarrollan este tipo de prácticas en su interior, fomentan tanto el desarrollo y la presencia de bienestar laboral en sus empleados, como su perdurabilidad.

Can company-fund manager meetings convey informational benefits? Exploring the rationalisation of equity investment decision making by UK fund managers

Conventional economic theory, applied to information released by listed companies, equates ‘useful’ with ‘price-sensitive’. Stock exchange rules accordingly prohibit the selec- tive, private communication of price-sensitive information. Yet, even in the absence of such communication, UK equity fund managers routinely meet privately with the senior execu- tives of the companies in which they invest. Moreover, they consider these brief, formal and formulaic meetings to be their most important sources of investment information. In this paper we ask how that can be. Drawing on interview and observation data with fund managers and CFOs, we find evidence for three, non-mutually exclusive explanations: that the characterisation of information in conventional economic theory is too restricted, that fund managers fail to act with the rationality that conventional economic theory assumes, and/or that the primary value of the meetings for fund managers is not related to their investment decision making but to the claims of superior knowledge made to clients in marketing their active fund management expertise. Our findings suggest a disconnect between economic theory and economic policy based on that theory, as well as a corre- sponding limitation in research studies that test information-usefulness by assuming it to be synonymous with price-sensitivity. We draw implications for further research into the role of tacit knowledge in equity investment decision-making, and also into the effects of the principal–agent relationship between fund managers and their clients.

Social and environmental report assurance: some interview evidence

The steady growth of social and environmental reporting (SER) is being accompanied by an increase in social and environmental reporting assurance (SERA). The existing literature on SERA suggests that it is necessary to build credibility and trust among corporate stakeholders. Prior work has also found evidence of managerial and professional capture of SERA. In this paper, we present empirical evidence from interviews with corporate social responsibility representatives from 20 UK listed companies on whether they consider SERA to be necessary. We believe this to be the first research into SERA that uses an interview method. Our interviews revealed mixed feelings. Half of the respondents believed that external SERA would enhance credibility and trust which confirmed the prior literature. However, the other half believed that external SERA was not necessary, believing that internal assurance was sufficient. This was because they saw SERA as predominantly a managerial tool, useful for checking the efficiency of internal management control systems, rather than as a mechanism for enhancing corporate accountability to stakeholders and building credibility and trust. The potential for SERA to be a mechanism whereby greater dialogue is created between companies and their stakeholders on social and environmental issues is not being harnessed. This paper thus demonstrates a fundamental difference between the external prior normative literature and the managerial motivation in the SERA area.

Responding to the EU Emissions Trading Scheme: an empirical analysis of corporate carbon disclosure strategy

The purpose of this paper is to explore how companies that hold carbon trading accounts under European Union Emissions Trading Scheme (EU ETS) respond to the climate change by using disclosures on carbon emissions as a means to generate legitimacy compared to others. The study is based on disclosures made in annual reports and stand-alone sustainability reports of UK listed companies from 2001- 2012. The study uses content analysis to capture both the quality and volume of the carbon disclosures. The results show that there is a significant increase in both the quality and volume of the carbon disclosures after the launch of EU ETS. Companies with carbon trading accounts provide greater detailed disclosures as compared to the others without an account. We also find that company size is positively correlated with the disclosures while the association with the industry produces an inconclusive result.

A longitudinal study of carbon disclosure strategy: evidence from utility, energy and mining industries in the UK

The paper investigates how energy-intensive industries respond to the recent government-led carbon emission schemes through the content analysis of 306 annual and standalone reports of 25 UK listed companies from 2004 to 2012. This period of reporting captures the trend and development of corporate disclosures on carbon emissions after the launch of EU Emissions Trading Schemes (ETS) and Climate Change Act (CCA) 2008. It is found that in corresponding to strategic legitimacy theory, there is an increase in both the quality and quantity of carbon disclosures as a response to these initiatives. However, the change is gradual, which reflects in the achievement of peak disclosure period two years after the launch. It indicates that the new legislations have a lasting impact on the discourses rather than an immediate legitimacy threat from the perspective of institutional legitimacy theory. The results also show that carbon disclosures are an institutionalised practice as companies in the same industries and/or with same carbon trading account status appear to imitate and adopt the industry’s ‘best practice’ disclosure strategy to maintain legitimacy. The trend analysis suggests that the overall disclosure practice is still in its infant stage, especially in the reporting of quantitative and monetary items. The paper contributes to the social and environmental accounting literature by adopting both strategic and institutional view of legitimacy, which explains why carbon disclosures evolve in a specific way to meet the expectation of various stakeholders.

A study of corporate social responsibility disclosure practices in Saudi Arabia

This paper analyses changes in corporate social responsibility (CSR) reporting practices among Saudi listed companies in the past three years. Using content analysis methodology of annual reports, a sample of 174 annual reports representing 58 Saudi listed companies from different sectors were analysed to investigate the extent of the level of CSR disclosure in the years 2010 to 2012. Our paper focuses on trends of CSR information in the four categories: Environment; Employee; Community and Customer. In developing countries, the CSR disclosure studies are limited and in the case of Saudi Arabia. Overall a significant increase in CSR reporting was observed over that period despite the fact that private-sector companies are still in the early stages of awareness as far as integrating CSR activities into their corporate policies and strategies is concerned.