Harvennuslehtikuusen (Larix sibirica) saatavuus ja soveltuvuus parkettiteollisuuden tarpeisiin

Diplomityön tavoitteena oli selvittää Suomessa olevat lehtikuusivarannot sekä niiden ikäjakauma. Lisäksi pyrittiin testaamaan erityyppisten laatuluokitteluohjeiden soveltumista harvennuslehtikuusesta tehdylle sahatavaralle. Viimeisenä tavoitteena oli siperianlehtikuusen fysiologisten ominaisuuksien tutkiminen etenkin uuteaineiden osalta. Näiden päämäärien yhteinen tavoite oli kehittää lehtikuusen käyttöä parkettiteollisuudessa. Lehtikuusialueiden kartoitus tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Empiirisen osion tutkimustulokset perustuivat koesahauksiin, joissa sahattiin 315 lehtikuusipölliä, joiden latvaläpimitta vaihteli 80 - 280 mm. Pöllit olivat kolmesta eri-ikäisestä leimikosta, mutta niillä oli sama kasvupaikkatyyppi. Ennen sahausprosessia nämä pöllit mitattiin ja laadutettiin. Sahausprosessi suoritettiin läpisahauksena asetteen ollessa 25 ja 50 mm. Särmäämättömät saheet mitattiin tuoreina ja laadutus suoritettiin tilastollisin menetelmin, koska käytettiin kolmea erityyppistä laadutusohjetta. Lehtikuusen ominaisuuksien tutkiminen perustui harvennushakkuista saatuihin näytekiekkoihin, josta mitattiin sydänpuuosuus, tiheys, kosteus ja uuteainepitoisuudet. Lisäksi mittaus suoritettiin erikseen pinta- ja sydänpuulle.Tuloksista havaittiin, että tukkilaatuluokat sopivat vain isoille lehtikuusitukeille, mutta sahatavaranohjeistukset antoivat kohtuullisia lajittelujakaumia. Fysiologisista ominaisuuksista selvisi lineaarisen regressioanalyysin avulla, että pintapuun uuteainemäärät korreloivat keskimääräisen kuivatuoretiheyden kanssa. Sydänpuumittausten tulokset olivat korkeammalla tasolla kuin mitä kirjallisuudesta selvisi. Lisäksi havaittiin lehtikuusen tiheyden kasvavan 20-40 vuoden välillä merkittävästi, kun mittauspiste on tyvessä.

Sahatavarasta valmistetun pienpalkin tuotekehityksen esiselvitys

Työn tavoitteena oli selvittää markkinalähtöiset mahdollisuudet erään puurakentamisen tuoteperheen kehittämiseksi pienpuusta valmistettavalla palkilla. Työssä käsiteltiin Suomen puupalkkimarkkinoita. Lisäksi työn tavoitteena oli tuoteperheen muiden kehittämismahdollisuuksien tutkiminen ja siinä käytettävän brändin käyttömahdollisuuksien pohtiminen. Ensiksi työssä tutustuttiin nykyiseen tuoteperheeseen. Tämän jälkeen kartoitettiin käytössä olevien puupalkkien ominaisuuksia ja kilpailukykyä. Sekä kirjallisten että puhelinhaastattelujen perusteella työssä perehdyttiin puupalkkien markkinoihin, markkinointiympäristön erityispiirteisiin ja etsittiin uudelle puupalkille kilpailukykyisiä ominaisuuksia. Brändien käyttömahdollisuuksia kartoitettiin perustuen lähinnä julkisiin kirjallisiin lähteisiin. Työssä tehdään esitys tuoteperheen täydentämiseksi pienpalkilla. Tulevaisuudessa sekä teollinen että yksityinen puurakentaminen ovat siirtymässä erilaisten rakentamisjärjestelmien käyttöön. Rakentamisen laatuvaatimukset ovat kiristymässä. Tämä johtaa rakentamisen tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tuoteperheiden käyttö on lisääntymässä ja niiden merkitys kaupankäyntikokonaisuuden osana kasvaa myös puutuotteiden osalla.

Voimalaitostutkimuksen teknologiastrategia

Tässä diplomityössä muodostettiin Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun voimalaitostekniikan laboratorion tutkimustyötä palveleva teknologiastrategia. Teknologiastrategian muodostaminen aloitettiin tarkastelemalla energiateollisuuden trendejä ja kehitysnäkymiä sekä voimalaitosalan tutkimus- ja kehityspalveluiden tarpeita haastattelemalla energia-alalla toimivia yrityksiä. Tarkastelujakson jälkeen pidettiin strategiapalavereita laboratorion henkilökunnan kanssa. Palavereissa keskusteltiin energiateollisuuden trendeistä, laboratorion omista osaamisalueista sekä mahdollisista panosalueista, joihin strategiassa sitoudutaan panostamaan. Strategiassa keskeisimmiksi panosalueiksi valittiin kaukolämpöala sekä kaasunpolttotekniikan tutkiminen, joista varsinkin kaukolämpöalalla on jo saavutettu hyviä tuloksia. Kasvualueena kaasunpolttotekniikan tutkiminen on kuitenkin merkittävämpi tulevaisuuden kannalta, sillä kaasun käytön uskotaan jatkavan kasvuaan. Teknologiastrategian laatiminen koettiin henkilökunnan keskuudessa varsin hyödylliseksi, sillä nyt kaikki tutkimusryhmän jäsenet ovat paremmin perillä omista osaamisalueista, taloudellisesta tilanteesta sekä valituista kasvu- ja panosalueista. Rahoituspuolta tarkasteltaessa energia-alan yritysten haastattelut sekä vierailut olivat varsin hyödyllisiä, sillä nyt saatiin luotua muutama uusi yrityskontakti sekä parannettua suhteita moneen alalla varsin merkittävään yritykseen. Tulevaisuudessa uusia tutkimushankkeita käynnistettäessä otetaan varmasti voimalaitostekniikan laboratorio entistä paremmin huomioon. Myös laboratorion omia tutkimusprojekteja varten on todennäköisesti helpompi saada rahoitusta. Nyt aloitettu teknologiastrategian muodostaminen jatkuu vielä tämän diplomityön jälkeenkin, sillä strategia vaatii vähintäänkin vuotuista tarkistamista. Vuoden välein tulee strategiaan kirjata mahdolliset muutokset omista osaamisalueista, teollisuuden sidosryhmien tarpeista sekä energia-alalla vallitsevista trendeistä.

Re-examination of Customer Satisfaction Measurement Results

Asiakastyytyväisyys on läheisesti yhteydessä yrityksen taloudelliseen menestykseen ja yrityksen yleisen laadun määrittämiseen. Asiakastyytyväisyyden mittaamista vaaditaan tällä hetkellä myös ISO 9001 laatujärjestelmästandardissa. Tämän vuoksi tarve tutkia ja mitata asiakastyytyväisyyttä on kasvanut yritysten ja yhteisöjen joukossa. Kokonaisvaltainen asiakastyytyväisyyden tutkiminen sisältää sekä asiakastyytyväisyyden mittaamista ja järjestelmällistä asiakaspalautteen tutkimista ja analysointia. Asiakastyytyväisyysmittaamisessa käytetään menettelytapoja ja tekniikoita, jotka ovat yleisesti käytössä markkinointitutkimuksessa. Menetelmiä on kuitenkin mukautettava, jotta ne sopivat asiakastyytyväisyyden mittaamiseksi. Asiakastyytyväisyysmittaustulosten perusanalyysit ovat helppo toteuttaa mutta tulokset voidaan helposti tulkita väärin ilman syvällisempiä tilastomatemaattisia analyysejä. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen on helppo toteuttaa mutta tutkimussuunnitelma ja tulostenkeräysmenetelmä pitää suunnitella huolellisesti, jotta mittaustulosten luotettavuus ja validiteetti voidaan taata. Jotta asiakastyytyväisyyden tutkimisesta saataisiin maksimaalinen hyöty, pitäisi tutkimuksen myös tarkastella kuinka asiakastyytyväisyys, yrityksen sisäinen ja ulkoinen laatu sekä asiakaslojaalisuus ovat yhteydessä toisiinsa.

Sopimusvalmistusverkon kehittäminen puutuotteiden järjestelmäratkaisuja varten

Työn tavoitteena oli luoda Yhtyneet Sahat Oy:lle dokumentoitu sopimusvalmistusohjeisto. Laadittu ohjeisto toimii keskeisenä apuvälineenä toimeksiantajalle, kun yhtiön eri tuotantolaitokset luovat uusia tuotannollisia yhteistyösuhteita. Ohjeiston laatimista varten tutustuttiin aluksi yhtiön sisäisiin alihankintakäytäntöihin. Tämän jälkeen sopimusvalmistusjärjestelmien tarkastelu laajennettiin mekaanisen metsäteollisuuden malleihin sekä elektroniikka- että metalliteollisuuden toimintajärjestelmiin. Yhtyneet Sahat Oy:n yhteistyömallin toimivuutta testattiin koetuotteilla potentiaalisten sopimusvalmistajien kanssa. Työn viimeisenä osa-alueena oli Yhtyneet Sahat Oy:n henkilökunnan asenteiden selvittäminen sopimusvalmistusyhteistyön hyödyntämisestä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, mm. että hyvä sopimusvalmistussuhde vaatii kirjallisen sopimuksen päähankkijan ja sopimusvalmistajan vastuista ja velvollisuuksista. Yhtenä päähankkijan tärkeänä tehtävänä on kannustaa sopimusvalmistajansa jatkuvaan kehitystyöhön. Jatkuvalla kehitystyöllä taataan yhteistyösuhteen pitkäaikainen kesto, jonka avulla yhteistyökumppanit voivat ylläpitää hintakilpailukykyään. Lisäksi yhteistyöyritysten välinen riskienhallinta korostuu valmistussuhteen syventyessä.

Cost Estimation of Engineering Environment Services

Työn tavoitteena oli kehittää tutkittavan insinööriyksikön projektien kustannusestimointiprosessia, siten että yksikön johdolla olisi tulevaisuudessa käytettävänään tarkempaa kustannustietoa. Jotta tämä olisi mahdollista, ensin täytyi selvittää yksikön toimintatavat, projektien kustannusrakenteet sekä kustannusatribuutit. Tämän teki mahdolliseksi projektien kustannushistoriatiedon tutkiminen sekä asiantuntijoiden haastattelu. Työn tuloksena syntyi kohdeyksikön muiden prosessien kanssa yhteensopiva kustannusestimointiprosessi sekä –malli.Kustannusestimointimenetelmän ja –mallin perustana on kustannusatribuutit, jotka määritellään erikseen tutkittavassa ympäristössä. Kustannusatribuutit löydetään historiatietoa tutkimalla, eli analysoimalla jo päättyneitä projekteja, projektien kustannusrakenteita sekä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet kustannusten syntyyn. Tämän jälkeen kustannusatribuuteille täytyy määritellä painoarvot sekä painoarvojen vaihteluvälit. Estimointimallin tarkuutta voidaan parantaa mallin kalibroinnilla. Olen käyttänyt Goal – Question – Metric (GQM) –menetelmää tutkimuksen kehyksenä.

Supplier process development

Tämän diplomityön tarkoituksena on parantaa Timberjackin ja Timberjackin toimittajien välistä yhteistyötä ja saattaa Timberjackin toimintatavat toimittajien tietoisuuteen. Aiheen laajuuden vuoksi yksittäisten aihepiirien syvällinen tutkiminen jäi vähäiseksi. Monet globaalit yhtiöt ovat nykyisin ottaneet selkeäksi strategiakseen toimintojensa ulkoistamisen ja tällöin yhtiölle itselleen jää ainoastaan lopputuotteiden kokoonpanon työvaiheet. Tämä tarkoittaa, että ulkoisilta toimittajilta ostetaan entistä enemmän komponentteja ja tuotekokonaisuuksia. Toisaalta taas harvalla toimittajalla on vielä tarvittavaa tieto-taitoa tai resursseja vastata päämiehen lisääntyviin tarpeisiin. Tämä on syy miksi suuret maailmanluokan yhtiöt panostavat nykyisin huomattavia voimavaroja toimittajaketjun kehittämiseen. Diplomityön ensimmäisessä osiossa paneudutaan teoria-asioihin, jotka tulee olla tiedossa kehitettäessä yhteistyötä toimittajien kanssa. Toisessa osassa tutkitaan Timberjackin toimintatapoja, tuotantomallia ja nykyisiä toimittajia. Nämä tiedot ovat välttämättömiä, kun luodaan kokonaiskuvaa toimittajaprosessista ja kun kehitetään uusia työkaluja helpottamaan toimittajien ja Timberjackin välistä yhteistyötä. Työn tuloksena Timberjackilla on nyt toimittajakäsikirja, joka sisältää tietoja, jotka toimittajien tulee huomioida toimiessaan Timberjackin kanssa ja myös ohjeita siitä, kuinka toimittajat voivat kehittää omia prosessejaan.

Säästämispalveluiden henkilöasiakasmarkkinoiden segmentointi - Case: Merita Pankki Oyj

Tutkielman tavoitteena on säästämiskäyttäytymisen tutkiminen ja tarpeet tunnistavan segmentoinnin suorittaminen. Tavoitteena on muodostaa syvällinen näkemys säästämispalveluiden asiakkaista. Segmentointi perustetaan käyttäytymiselle. Tutkielma koostuu teoreettisesta ja empiirisestä osiosta. Teoreettinen osio on kirjoituspöytätutkimusta, jonka tietolähteinä ovat teoriakirjallisuuden lisäksi aiemmat tutkimukset pankkikäyttäytymisestä. Empiirisen osion aineisto on tilastollinen data 96 502 Merita Pankin asiakkaasta. Segmentointi suoritetaan K-klusterianalyysilla ja tuloksia tarkastellaan ristiintaulukoimalla. Tutkimus osoittaa säästämiskäyttäytymisen saavan erilaisia muotoja markkinoilla. Käyttäytymiselle perustuvalla segmentoinnilla syntyy viiden erilaisen säästäjätyypin profiilit. Tarkastelemalla tarjottuja palveluita ja asiakkaiden palvelukokonaisuuksia rinnakkain voidaan tunnistaa asiakkaiden tarpeita. Säästämispalveluiden markkinoiden yksityiskohtaisten tarpeiden tunnistamiseen tarvitaan tutkielmassa käytettyjen tietojen lisäksi kvantitatiivista tietoa asiakkaiden elämänkaaresta ja säästämisen tavoitteesta.

Myyttinen nainen johtajana – diskurssianalyysi ”naisjohtajan” kuvan rakentumisesta mediatekstissä

Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisista näkökulmista naisesta johtajana kirjoitetaan ja löytyykö mediateksteistä viittauksia myytteihin, arkkityyppeihin tai stereotypioihin. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysiä, jonka avulla valittuja tekstejä tutkitaan. Tässä tutkimuksessa media on rajattu käsittämään sanoma- ja aikakauslehdet. Media muokkaa, mallintaa ja uusintaa lukijan käsityksiä naisesta johtajana. Mediatekstissä johtajuus määrittyy miehisen maailmankuvan kautta. Roolijako miehen ja naisen välillä on kirjoituksissa selvä. Naiseen johtajana liitetään sukupuoli, perhe ja yksityiselämä, mies mielletään kirjoituksissa pelkästään johtajaksi. Perheen merkitys naisen johtajakuvassa on hyvin voimakas. Asenteiden ja uskomusten muutostarpeet ovat olemassa, mutta muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Media ylläpitää ja uusintaa vanhoja arvoja ja asenteita. Myytit, arkkityypit ja stereotypiat vaikuttavat alitajuisesti sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Ne säilyvät ja vaikuttavat kansantaruissa, mytologioissa ja uskomuksissa, kuten myös mediatekstissä. Medialla voidaan katsoa olevan merkitystä ”naisjohtajan” kuvan rakentumiseen.

Atk-avusteinen tilintarkastus

Tutkimuksen päätavoitteena oli atk-avusteisen tilintarkastuksen käytön tutkiminen. Tutkimus jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosuudessa käydään läpi tilintarkastusprosessia ja esitellään tietokoneavusteisen tilintarkastuksen työvälineitä sekä arvioidaan kirjallisuuden ja muun lähdeaineiston perusteella atk:n tuottamia hyötyjä ja aiheuttamia riskejä. Empiriaosuudessa tutkittiin tilintarkastajille suunnatun kyselytutkimuksen avulla miten laajaa atk:n hyväksikäyttö on tilintarkastusmaailmassa ja miten tilintarkastajat itse näkevät sen tuomat hyödyt ja haitat sekä atk-avusteisen tilintarkastuksen kehittymisen lähitulevaisuudessa. Tutkimustuloksia verrataan aikaisemmin samasta aihepiiristä tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Tutkimustuloksia verrattaessa käy ilmi, että tietokoneen käyttö ja hyödyntäminen tilintarkastustyössä on selvästi lisääntynyt. On huomattava, että atk:n mukaantulo tilintarkastustoimintaan tuo mukanaan ongelmia, jotka tulee tiedostaa, mutta atk:n tuottamien lisäetujen määrä on niin huomattava, että tulevaisuudessa tehokas tilintarkastustyö ei onnistu ilman atk-avusteisia menetelmiä.

Teknologiayrityksen laajentuminen epävarmassa tilanteessa – reaalioptiolähtöinen kannattavuustarkastelu

Investoinnit ovat välttämättömiä, jotta yritys voi parantaa asemaansa toimintaympäristössään ja ylläpitää saavutettua kilpailuetua. Siksi investointien kannattavuuden tutkiminen on tärkeää. Reaalioptioiden avulla voidaan hyödyntää tulevaisuuden mahdollisuuksia ja vähentää uhkia, jolloin kannattavuuslaskentaan saadaan uusia näkökulmia. Reaalioptiot ovat strategisen suunnittelun työkaluja. Työssä tutkittiin reaalioptioiden mahdollisuuksia teknologiayrityksen päätöksenteon tukena. Tarkastelu tehtiin kohdeyrityksen näkökulmasta keskittyen informaation tuottamiseen ja reaalioptioiden soveltamiseen kerätyssä aineistossa. Reaalioptiot ovat tärkeitä riskienhallintavälineitä, joiden avulla tulevaisuuden muutokset voidaan ottaa muuttujiksi investointeja arvotettaessa. Reaalioptioiden soveltava käyttö on ollut vielä vähäistä niiden monimutkaisuudesta ja muuttujien hallinnan vaikeudesta johtuen. Reaalioptioita on tutkittu tieteellisessä kirjallisuudessa jo merkittävästi. Suomessa käytännön sovellukset ovat olleet vähäisiä. Reaalioptioiden strategisesta luonteesta johtuen tulokset ovat usein myös salaisia. Tässä työssä käytetään kohdeyrityksen pyynnöstä Case-osuudessa kohteista muutettuja nimiä ja arvoja.

Finnairin lentopetrolihankinnat ja niiden kehittäminen

Tutkimuksen päätavoitteena on ollut Finnair Oyj:n lentopetrolihankintojen tutkiminen ja hankintatoimen kehittäminen. Tutkimuksen pääongelmana on ollut korkea lentopetrolin hinta ja siksi tutkimus on etsinyt ratkaisuja, joiden avulla kustannuspaineita voidaan pienentää. Tutkimus on laadullinen, koska Finnairin lentopetrolihankinnat ovat muutaman henkilön vastuulla ja siten kvantitatiivisen tutkimuksen tekeminen olisi ollut vaikeaa. Empiirinen osuus on tehty henkilökohtaisina haastatteluina joko "face-to-face" -tyyppisenä tai sähköpostitse. Tutkimuksen teoreettisen osuuden sateenvarjona on ollut hankintastrategia, jonka alaisuudessa tutkimuksen muita teorioita ja malleja on käsitelty. Koska hankintastrategian osatekijöiden käyttö ja valinta vaikuttaa ratkaisevasti transaktiokustannusten esiintymiseen, on ollut järkevää katsoa syntyviä kustannuksia hankintastrategisesta näkökulmasta. Elinkaarikustannukset on otettu mukaan tutkimukseen, koska Lisa Ellramin kehittämä Total Cost of Ownership –malli implikoi voimakkaasti ostoprosessin eri vaiheisiin. Tutkimuksen tuloksena voidaan kertoa, että mitään yksiselitteistä ratkaisua korkeaa lentopetrolihintaa vastaan ei ole olemassa. Lentopetrolihankintoja voidaan kehittää, erityisesti hyödyntämällä sähköistä hankintatoimea, jossa prosesseja tehostetaan tietotekniikkaa käyttäen. Lentopetrolihankintoja voidaan tehostaa myös perinteisimmillä menetelmillä, kuten järjestelemällä uudelleen toimintoja ja fyysiseen tankkaustapahtumaan liittyviä keinoja. Hankintastrategian yhteisostot –osatekijä antaa hyvän välineen vipuvaikutuksen käyttämiseen hankinnoissa, taktisen ostamisen ohella. Toimittajasuhteiden syventämisellä ja transaktiokustannusten pienentämisellä voidaan saavuttaa kilpailuetua koko toimitusketjulle. Case –yhtiön tapauksessa tämä tarkoittaa edullisempia lentolippuja loppuasiakkaalle ja kasvavaa kysyntää Finnairille.

Improving the order-delivery chain

Tutkielman tavoitteena on tarkastella letkuventtiilien tilaus-toimitusketjua ja selvittää, kuinka se muodostuu. Tavoitteena on laatia selvitys yrityksen tilaus-toimitusketjun muodostumisen vaiheista yrityksen sisäiseen käyttöön ja tutkia, kuinka ketjua voitaisiin parantaa, jotta tulevaisuudessa asiakkaita voitaisiin palvella paremmin ja joustavammin. Tutkimusongelmaa lähestytään prosessiajattelun näkökulmasta ja tutkielmassa käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, jonka pääasiallisena tiedonkeruuvälineenä on vapaamuotoiset haastattelut, yrityksen dokumenttien tutkiminen ja analysointi sekä yrityksen toiminnan havainnointi. Tilaus-toimitusketjun parantaminen edellyttää yritykseltä ja sen edustajilta asiakkaiden ostokäyttäytymisen ohjaamista, tiedon avointa ja oikea-aikaista jakamista kaikille sitä tarvitseville sekä kulttuurierojen huomioon ottamista. Erityisesti tilaus-toimitusketjun alkuvaiheisiin tulisi panostaa tulevaisuudessa, sillä monet ongelmat syntyvät tutkimuksen mukaan toimitusketjun alkupuolella.

Laadun kehittämisen mahdollisuudet yliopistossa, tapaustutkimus Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä ovat Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun laadun kehittämisen mahdollisuudet. Tutkimusongelmaa lähestytään selvittämällä kirjallisuudesta laadun kehittämisen yleisiä perusedellytyksiä ja miten toimiminen julkisesti rahoitetulla sektorilla vaikuttaa niihin. Teollisuudesta peräisin olevat laadun kehittämisen j a laatujohtamisen menetelmät eivät yksin sovellu tietointensiiviseen akateemiseen maailmaan. Tietojohtaminen tuo yliopistojen laadun kehittämiseen uuden ulottuvuuden. Organisaatiot on nähtävä moniulotteisina tietoyöparistoina, joissa on mekaanisia, orgaanisia ja dynaamisia piirteitä. Näissä tietoympäristöissä on omat periaatteensa, joiden mukaan niiden toimintaa tehokkaimmin johdetaan, ja kriteerinsä, joiden pohjalta laatu määräytyy. Tutkimus osoittaa, että LTKK:n johto suhtautuu myönteisesti laadun kehittämiseen ja LTKK:ssa on monia kohteita, joiden laatua voidaan kehittää. Vaikka LTKK:ssa arvostetaan innovatiivisuutta, joka on dynaamisen ympäristön laadun kriteeri, kehittämisehdotukset tukivat lähes kokonaan orgaanisen ympäristön laatua. jonka kriteerinä on hallittu kehittäminen. Suurimmat haasteet laadun kehittämisessä ovat kenties dynaamisen ympäristön tavoitteiden tunnistaminen, henkilöstön asenteiden muuttaminen ja yhteisöllisyyden lisääminen.

Yrityskulttuuri –interventio: case MeritaNordbanken

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää MeritaNordbankenin (nyk. Nordea) Suomessa pidettyjen yrityskulttuuriseminaarien jälkeistä aikaa ja mahdollisia vaikutuksia pankin Suomen organisaatiossa, sen suomalaisten työntekijöiden kautta. Tutkimus on laadullinen teemahaastattelututkimus. Sen empiirinen aineisto koostuu MeritaNordbankenin Suomen organisaatiossa suoritetuista teemahaastattelusta, jotka on tehty Helsingin alueella. Tutkimuksen viitekehys rakentuu voimakkaasti kulttuuriin liittyvien teorioiden ympärille. Tutkimuksen mukaan kulttuuriseminaari –intervention pohjalta ei ollut syntynyt konkreettisia organisaatiokulttuuriin liittyviä kehitystoimenpiteitä. Kuitenkin haastatteluista käy ilmi, että seminaari on muokannut osallistujien käsityksiä yksilötasolla. Intervention sisäistäminen ja eteneminen organisaatiossa tapahtuu siis yksilöiden toimintatapojen ja asenteiden muutosten kautta. Jos yrityskulttuuriseminaari on pystynyt vaikuttamaan siihen, että siihen osallistunut henkilö jäsentää toimintatapojaan ja asenteitaan uudestaan, on kulttuuriseminaari onnistunut.