Harvennuslehtikuusen (Larix sibirica) saatavuus ja soveltuvuus parkettiteollisuuden tarpeisiin

Diplomityön tavoitteena oli selvittää Suomessa olevat lehtikuusivarannot sekä niiden ikäjakauma. Lisäksi pyrittiin testaamaan erityyppisten laatuluokitteluohjeiden soveltumista harvennuslehtikuusesta tehdylle sahatavaralle. Viimeisenä tavoitteena oli siperianlehtikuusen fysiologisten ominaisuuksien tutkiminen etenkin uuteaineiden osalta. Näiden päämäärien yhteinen tavoite oli kehittää lehtikuusen käyttöä parkettiteollisuudessa. Lehtikuusialueiden kartoitus tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Empiirisen osion tutkimustulokset perustuivat koesahauksiin, joissa sahattiin 315 lehtikuusipölliä, joiden latvaläpimitta vaihteli 80 - 280 mm. Pöllit olivat kolmesta eri-ikäisestä leimikosta, mutta niillä oli sama kasvupaikkatyyppi. Ennen sahausprosessia nämä pöllit mitattiin ja laadutettiin. Sahausprosessi suoritettiin läpisahauksena asetteen ollessa 25 ja 50 mm. Särmäämättömät saheet mitattiin tuoreina ja laadutus suoritettiin tilastollisin menetelmin, koska käytettiin kolmea erityyppistä laadutusohjetta. Lehtikuusen ominaisuuksien tutkiminen perustui harvennushakkuista saatuihin näytekiekkoihin, josta mitattiin sydänpuuosuus, tiheys, kosteus ja uuteainepitoisuudet. Lisäksi mittaus suoritettiin erikseen pinta- ja sydänpuulle.Tuloksista havaittiin, että tukkilaatuluokat sopivat vain isoille lehtikuusitukeille, mutta sahatavaranohjeistukset antoivat kohtuullisia lajittelujakaumia. Fysiologisista ominaisuuksista selvisi lineaarisen regressioanalyysin avulla, että pintapuun uuteainemäärät korreloivat keskimääräisen kuivatuoretiheyden kanssa. Sydänpuumittausten tulokset olivat korkeammalla tasolla kuin mitä kirjallisuudesta selvisi. Lisäksi havaittiin lehtikuusen tiheyden kasvavan 20-40 vuoden välillä merkittävästi, kun mittauspiste on tyvessä.

The aim of this thesis was to asses the forest reserves of larch in Finland and how old these are. The second objective was to test the current grading rules to ascertain if they are suitable for sawn timber made from thinning larch. The final objective was to study the physiological properties of larch and, particularly, the content of the extract. The research into forest assets was based on a literature survey. The empiric part of the research results was based on material, for which 315 logs were sawn. The top diameter of the individual logs ranged from 80 to 280 mm. The logs were obtained from three uneven-aged stands, but all grown in the same kind of forest type. Before the sawing process, the logs were measured and graded. The type of process was round cutting and the blade settings were 25 and 50 mm. After sawing, the unedged raw sawn timber was measured and analyzed using statistic analysis. Analysis was performed on the basis of three different grading rules. The measurement of physiological properties was based on samples from thinning. The measured properties were the heartwood content, density, content of moisture and extracted agent. Both sapwood and heartwood were measured separately.The results show that the instructions were suitable only for logs of large diameter. For sawn timber, the grading rules were more appropriate. The results of analyst of the physiological properties indicate that the extractives from sapwood are linear correlated to the average density. The measured heartwood contents were quite high. The results show that the density of the stump of a larch grows rapidly when the tree is aged between 20 and 40 years.