Vesien tila hyväksi yhdessä : Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 - 2021

Vesienhoidon tavoitteena on saada joet, järvet, rannikkovedet sekä pohjavedet vähintään hyvään tilaan ja samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niitä tarkentavat yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Tämä julkaisu on Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 -2021 ja se tarkentaa Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa Pirkanmaan osalta. Toimenpideohjelmassa on kuvattuna alueen järvien, jokien ja pohjavesien nykytila, vesistöjä muuttavat tekijät, pohjavesien riskitekijät, nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet ja tilan parantamistarpeet sekä tarvittavat lisätoimenpiteet. Yhteensä toimenpideohjelmassa on arvioitu yli 400 vesimuodostuman ja 160 pohjavesialueen tila. Arvioiduista vesimuodostumista noin 140 tila on tällä hetkellä hyvää huonompi. Vastaavasti pohjavesialueista 28 on nimetty ns. riskialueiksi, joilla ihmistoiminta on heikentänyt tai voi merkittävästi heikentää pohjavesimuodostuman tilaa ja huonoon tilaan on arvioitu kuusi pohjavesialuetta. Riskissä olevien pohjavesialueiden sekä tilaltaan heikentyneiden järvien, jokien ja pohjavesialueiden tilan heikentymisen syyt on toimenpideohjelmassa kuvattu ja esitetty toimenpiteitä tilan parantamiseksi. Toimenpiteiden suunnittelussa on käyty läpi kaikki pinta- ja pohjavesiin vaikuttavat toimintamuodot ja kuormitustekijät. Näiden tausta-arvioiden pohjalta pintavesien lisätoimenpide-esitykset kohdentuvat erityisesti maa- ja metsätalouteen ja vesistöjen kunnostustoimintaan. Pohjavesien osalta riskejä ja kuormitusta aiheutuu etenkin asutuksesta, maankäytöstä ja pilaantuneista maa-alueista. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelussa tavoitteena on ollut löytää mahdollisimman kustannustehokkaat toimenpidekokonaisuudet, joilla vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan. Sekä vesienhoitosuunnitelmat että toimenpideohjelmat on valmistettu sidosryhmäyhteistyössä ja kansalaisia, viranomaisia sekä muita sidosryhmiä on kuultu useissa eri vaiheissa.

Vuokrataloyhtiö muuttuvassa toimintaympäristössä

Suurin osa Suomen vuokrataloyhtiöistä perustettiin 60- ja 70-luvuilla. Tuolloin oli selkeä kuva asuntojen tarpeesta, sijainneista, koosta ja varustetasosta. Asuntotuotantoon kohdistetut rahoitusmuodot koettiin onnistuneiksi ja toimiviksi. Toimintaympäristön muutokset ovat tänään huomattavasti nopeampia kuin tutkimuksen kohteena olevan yhtiön perustamisen aikaan, yli neljäkymmentä vuotta sitten. Vuokrataloyhtiön on pystyttävä varautumaan yllättäviin muutoksiin ja pyrkiä tunnistamaan muuttuvat elementit. Tämä diplomityö pyrkii selvittämään, mitä vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia on olemassa. Työ perustuu samalla tulevaisuudentutkimuksen kirjallisuusteoriaan ja sen peruslähtökohtiin. Empiirinen osuus perustuu tutkittavan vuokrataloyhtiön historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen tehtyjen ratkaisujen dokumentteihin. Vuokrataloyhtiön ympäristö on täynnä tunnistettavia ominaisuuksia, verkostoja ja rakenteellisia aukkoja. Ympäristöstä tulee osata poimia ne asiat, joiden perusteella eri skenaario- ja ennakointimenetelmät laaditaan. Ennakointi ei ole ennustamista. Skenaario - ja ennakointimenetelmien hyödyntäminen on avoin prosessi, joka sisältää tutkimuskysymyksiä, lähtökohtia, joita tarkennetaan prosessin edetessä. Vuokrataloyhtiön on osattava hyödyntää nämä menetelmät osana strategian suunnitteluaan, jotta se pärjää myös tulevaisuudessa muuttuvassa toimintaympäristössään.

Tiedonkulun ominaispiirteet eri organisaatiorakenteissa

Tämä kandidaatintyö käsittelee tiedonkulun ominaispiirteitä eri organisaatiorakenteissa. Tarkastelun kohteena ovat funktionaalinen ja divisionaalinen organisaatiorakenne. Työn tavoitteena on tutkia rakenteiden asettamia tiedonkulun tarpeita, haasteita ja keskeisimpiä eroavaisuuksia sekä niiden pohjalta tehdä päätelmiä rakenteiden ominaisuuksien vaikutuksesta tiedonkulun ominaisuuksiin. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena alan kirjojen ja lehtien pohjalta. Käytetyt teokset ja artikkelit käsittelevät organisaation suunnittelua, organisaatiokäyttäytymistä sekä organisaatioviestintää. Kirjallisuuden perusteella muodostettiin yleiskuva käsiteltävien rakenteiden tiedonkulkuun vaikuttavista ominaisuuksista ja niiden asettamista tarpeista. Kirjallisuuden perusteella tiedonkulun ominaispiirteet ovat erilaisia eri organisaatiorakenteissa. Organisaatiorakenne määrittää organisaation sisäisiä valtasuhteita ja raportointivastuita, joten sitä voidaan pitää tiedonkulun kanavien pohjana. Organisaation ominaisuuksista erityisesti hierarkkisuus, muodollisuus ja päätösvallan keskittyminen vaikuttavat sisäisiin suhteisiin ja siten myös tiedonkulkuun. Nämä ominaisuudet ovat hyvin erilaiset funktio- ja divisioonarakenteissa, joten myös tiedonkulun käytännöt, tarpeet ja haasteet ovat erilaiset. Hierarkkinen funktiorakenne on tiedonkulultaan hyvin virallinen ja esimiesohjautuva, kun taas divisioonarakenteessa johdon ohjaus ja tiedonkulku ovat vähäisempää ja divisioonat toimivat itsenäisinä tulosyksikköinään. Tulosten perusteella huomataan, että kumpikaan rakenteista ei ole toista parempi tiedonkulun kannalta. Organisaation kannattaakin harkita yhdessä rakenteessa pitäytymisen sijaan useamman eri rakenteen yhtäaikaista hyödyntämistä, jolloin saavutetaan useamman rakenteen hyötyjä kerralla. Organisaation on siis mahdollista tehostaa tiedonkulkuaan rakenteita yhdistelemällä tai muokkaamalla tiedonkulkua olemassa olevaan rakenteeseen sopivammaksi.

Contra la corriente : dependencia del camino, convergencia y contingencia en la comprensión del modelo finlandés de Garantía de la Calidad en Educación (QAE).

Monográfico con el título: 'Las TIC en la enseñanza universitaria : estudio, análisis y tendencias'. Resumen basado en el de la publicación

El milagro finland??s de PISA : observaciones hist??ricas y sociol??gicas sobre la ense??anza y la formaci??n del profesorado

Resumen tomado de la publicaci??n

Pol??tica educativa y contingencia : creencias , estatus y confianza detr??s del milagro finland??s de PISA

Resumen basado en el de la publicaci??n

Interaction of heat-moisture conditions and physical properties in oat processing: II. Flake quality

Product quality is an important determinant of consumer acceptance. Consistent oat flake properties are thus necessary in the mill as well as in the marketplace. The effects of kilning and tempering conditions (30, 60 or 90 min at 80, 95 or 110 degrees C) on flake peroxidase activity, size, thickness, strength and water absorption were therefore determined. After kilning, some peroxidase activity remained but steaming and tempering effectively destroyed the activity of these enzymes. Thus the supposed protective effect of kilning or groat durability was not confirmed. Kilning resulted in an increase in flake specific weight, but no other significant effect on flake quality was observed. Tempering time and temperature interacted significantly to produce complex effects on flake specific weight, thickness and water absorption. Flake thickness and specific weight were significantly correlated (r = 0.808, n = 54). Longer tempering times resulted in an increased fines' fraction, from 1.45% at 30 min to 1.75% at 90 min. It is concluded that whilst kilning has little effect on flake quality, the heat treatment immediately prior to flaking, can be used to adjust flake quality independently of flake thickness.

Interaction of heat-moisture conditions and physical properties in oat processing: I. Mechanical properties of steamed oat groats

Research interest in oats has focussed on their nutritional value, but there have been few studies of their food processing. Heat treatment is characteristic of oat processing, as it is needed to inactivate lipase and to facilitate flaking. A Texture Analyser was used to characterise the mechanical properties of unkilned and kilned oat groats after steaming and tempering in an oven for 30, 60 and 90 min at 80, 95 and 110 degrees C. Maximum force, number of peaks before maximum and final force after 5s hold were used to characterise the behaviour of the groats during compression. Kilned groats were larger and softer before steaming. After steaming and tempering, the moisture content of the kilned groats was higher than for unkilned groats. Hot, steamed oats were softer than cold, unsteamed groats, indicated by a decrease in maximum force from 59 to 55 N, and there was no significant difference between kilned and unkilned groats. However, higher temperatures during tempering increased maximum force. These results suggest that mild steam treatment yields softer oat groats, whereas cold or over-treated groats tend to be harder. (c) 2007 Elsevier Ltd. All rights reserved.

Influence of some processing and storage conditions on the mechanical properties of oat flakes

Flake breakage and texture are important quality, criteria in oat flakes. These properties are determined by the mechanical properties of the flakes, which may be influenced by process variables such as kilning and flake thickness. A pin deformation method was used to measure the rupture force of individual oat flakes at different water activities. The monolayer value of ground oat flakes ranged from 5.83 to 684 g/100 g dry matter Thick flakes were strongest, requiring 3.4 N to rupture the flake compared to 2.2 N for the thin flakes. Water softened the flakes, causing a decrease in rupture force from 3.6 N to 2.4 N as water activity; increased from 0.115 to 0.848. Kilning had a significant effect on flake thickness but not on the mechanical properties. This study suggests that oat flakes should be stored at water activity 0.4 or less as there is a sharp loss of flake strength above this point.

Production of novel ACE inhibitory peptides from β-lactoglobulin using Protease N Amano

Potent angiotensin I-converting enzyme (ACE) inhibitory peptide mixtures were obtained from the hydrolysis of β-lactoglobulin (βLg) using Protease N Amano, a food-grade commercial proteolytic preparation. Hydrolysis experiments were carried out for 8 h at two different temperatures and neutral pH. Based on their ACE inhibitory activity, samples of 6 h of digestion were chosen for further analysis. The temperature used for the hydrolysis had a marked influence on the type of peptides produced and their concentration in the hydrolysate. Protease N Amano was found to produce very complex peptide mixtures; however, the partially fractionated hydrolysates had already very potent ACE inhibitory activity. The novel heptapeptide SAPLRVY was isolated and characterised. It corresponded to βLg f(36–42) and had an IC50 value of 8 μm, which is considerably lower than the most potent ACE inhibitory peptides derived from bovine βLg reported so far.

Personlighetsbedömning i samband med rekrytering : En studie om bemanningsbranschens personlighetsbedömning vid en rekrytering

Att medarbetare är av existentiell betydelse för en organisations överlevnad är sedan länge känt. Därmed är rekrytering en av de viktigaste funktionerna inom HR för att attrahera rätt kompetens till organisationen då en misslyckad rekrytering vanligen leder till bortkastad tid och dyra rekryteringsprocesser. Något som kommit att få allt större betydelse vid urvalet och bedömningen av nya medarbetare är kandidaters personlighet. Forskning visar att personlighetsdrag spelar en stor roll när det kommer till framtida arbetsprestationer och förmågan att göra rätt bedömningar av människor är därför central. Teorier om synen på personlighet, kompetens, kompetensbaserad rekrytering och urval samt bedömningsmetoder och personlighetsbedömning används för att analysera studiens resultat. Denna kvalitativa studies övergripande syfte var att öka förståelsen för hur rekryterare bedömer en kandidats personlighet vid en rekryteringsprocess inom bemanningsföretag. Bemanningsföretag är företag som ständigt arbetar med rekrytering och uthyrning av personal, varför ett proaktivt bemanningsarbete krävs för att skapa en konkurrensfördel på marknaden. Inför denna fallstudie kontaktades tre av den svenska bemanningsbranschens största aktörer varav två rekryterare på vardera företag deltog i semistrukturerade intervjuer. Personlighet ansågs generellt som något viktigt som samtliga rekryterare lade stor vikt vid under hela processens gång, från utformandet av kravprofilen till avslutande bedömning. Bedömningen skedde genom såväl test som intervju och referenstagning. Samtliga poängterade vikten av att alltid göra en helhetsbedömning av kandidaten och att det därmed var svårt att vikta exempelvis formella kompetenser mot personliga egenskaper. Resultatet visar att bemanningsbranschens arbete med personlighetsbedömning vid rekrytering utgår ifrån strukturerade bedömningsmetoder. Deras gedigna och proaktiva arbete med rekrytering lever upp till påståendet om att personalen är en organisations viktigaste resurs och vikten av att förstå innebörden av personlighetens betydelse i uttrycket ”rätt person på rätt plats”.