Congruencia entre los valores personales y organizacionales y su influencia con el engagement en el trabajo : estudio de caso en una organización del sector salud

La capacidad de gestión del personal se ha convertido en un imperativo para las organizaciones modernas. Por tanto se vienen introduciendo temas como la administración en valores y el engagement de los trabajadores. Sin embargo, la relación entre estos dos aún no ha sido estudiada. El presente estudio tiene como objetivo analizar el efecto que tiene el grado de articulación y reconocimiento de los valores organizacionales y personales y organizacionales sobre los niveles de engagement de los empleados. Para esta investigación se utilizó una muestra constituida por 54 trabajadores de una organización del sector salud de la ciudad de Bogotá a quienes les fueron aplicadas dos escalas: el Inventario para Medir la Articulación entre la Persona y la Organización (Inventario APO) y Utrech Work Engagement Scale (UWES). Como principal resultado se obtuvo que de las tres dimensiones consideradas predictoras del engagement, solamente el reconocimiento de los valores organizacionales tuvo un efecto estadísticamente significativo.

Psychological capital as moderator of organizational change demands on nursing stress

Healthcare organizations in all OECD countries have continued to undergo change. These changes have been found to have a negative effect on work engagement of nursing staff. While the extent to which nursing staff dealt with these changes has been documented in the literature, little is known of how they utilized their personal resources to deal with the consequences of these changes. This study will address this gap by integrating the Job Demands-Resources theoretical perspective with Positive Psychology, in particular, psychological capital (PsyCap). PsyCap is operationalized as a source of personal resources. Data were collected from 401 nurses from Australia and analyses were undertaken using Partial Least Squares modelling and moderation analysis. Two types of changes on the nursing work were identified. There was an increase in changes to the work environment of nursing. These changes, included increasing administrative workload and the amount of work, resulted in more job demands and job resources. On the other hand, another type of changes relate to reduction to training and management support, which resulted in less job demands. Nurses with more job demands utilized more job resources to address these increasing demands. We found PsyCap to be a crucial source of personal resources that has a moderating effect on the negative effects of job demands and role stress. PsyCap and job resources were both critical in enhancing the work engagement of nurses, as they encountered changes to nursing work. These findings provided empirical support for a positive psychological perspective of understanding nursing engagement.

The motivational benefits of specific versus general optimism

This study addresses the question whether a specific, work-related form of optimistic thinking has motivational consequences in terms of work engagement above and beyond general optimism over time. A specific form of optimistic thinking is focus on opportunities. Focus on opportunities is a future-oriented belief that describes how many plans, goals, and possibilities people expect to have in their future at work. Based on a cross-lagged panel design with a two-year time lag and data from a sample of 124 German business owners, results of structural equation modeling showed that focus on opportunities positively predicted changes in work engagement over time, even when controlling for general optimism. This finding supports propositions of social cognition and self-regulation theories that emphasize the importance of a specific form of optimism that has motivating potential by referring to future work goals and opportunities

Sairaanhoitajat työn imussa? Palkkatyön sisällön ja kulttuuristen lähtökohtien tasapainossa

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä saa pitkän työuran tehneet sairaanhoitajat innostumaan työstään. Taustalla on yhteiskunnallinen tilanne, jossa työelämän vetovoimaisuuden lisääminen ja ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksaminen ovat keskeisiä poliittisia tavoitteita. Aihetta lähestytään positiivisesta psykologiasta lähtöisin olevan työn imun käsitteen avulla. Se on määritelty pysyväksi, ”myönteiseksi, tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaksi, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen työhön” (Hakanen 2009a, 9). Tutkimuksessa kysytään, voidaanko työn imua ymmärtää myös sosiologisesta näkökulmasta. Oletuksena on, että käsitteen taustalla on muutakin kuin psykologisesta perinteestä käsin jäsentyvää vaihtelua. Empiirisen aineiston muodostavan 11 sairaanhoitajan koko työuraa ja nykyistä työtä koskevat tiettyihin teemoihin ankkuroidut syvähaastattelut. Otosta poimittaessa on etsitty sellaisia haastateltavia, jotka kokevat kantavansa työn imua. Aineiston analyysitapana on käytetty matriisin avulla sovellettua kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Työn imua hahmotetaan analyysissä henkilöhistoriallisten haastatteluiden – menneen, nykyisen ja tulevan – kautta. Pyrkimyksenä on etsiä tarinoita mahdollisesti yhdistävää kulttuurista muotoa ja ymmärtää, mihin se perustuu. Analyysin nojalla vastuurationaalisuuden käsite (esim. Korvajärvi 1986) näyttäisi jäsentävän osan haastateltavien suhteesta työhönsä. Avain työn imun löytymiseen näissä tarinoissa on kuitenkin se, kuinka haastateltavilla on ollut henkilökohtainen halu mennä eteenpäin ja kykyä ratkaista ongelmia työuransa aikana ja nykyisessä työssään. Tämä havainto tulkitaan Max Weberin (1922, 1980) käsitteiden – arvorationaalisen ja päämäärärationaalisen toiminnan väliseen suhteen – avulla. Tulokseksi syntyy oletus siitä, että analyysin kohteena olevissa tarinoissa on kyse yhteisestä kulttuurisesta tarinasta siitä, millainen on hyvä ihminen, miten hyvä ihminen toteuttaa itseään työssä ja miten hän tekee työtään: tarmokkaasti, omistautuen ja uppoutuen. Henkilökohtainen halu mennä eteenpäin ja kyky ratkaista ongelmia nojaa sairaanhoitajien erityiseen eetokseen, kutsumustyöhön ja hoivan moraaliin tavalla, joka on rakenteellisesti yhtäläinen protestanttisuutta leimaavan yksilöllisen jumalasuhteen kanssa. Lisäksi analyysin perusteella esitetään, että työn imun edellytys on arvorationaalisen eetoksen lisäksi oikeanlainen, riittävät työn voimavarat sisältävä ympäristö, jossa hoitotyön keskeiset palkinnot on mahdollista saavuttaa. Tällöin palkkatyön sisältö kohtaa kulttuuriset lähtökohdat, ja tulos näkyy työn imuna. Keskeisimmät taustoittavat lähteet ovat Henriksson, Lea & Wrede, Sirpa (toim.) (2004a). Hyvinvointityön ammatit ja Hakanen, Jari (2009a). Työn imun arviointimenetelmä (Utrecht Work Engagement Scale). Sosiologisen tulkinnan kannalta tärkein teoreettinen lähde on Weber, Max (1980): Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki.

Sairaanhoitajat työn imussa? Palkkatyön sisällön ja kulttuuristen lähtökohtien tasapainossa

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä saa pitkän työuran tehneet sairaanhoitajat innostumaan työstään. Taustalla on yhteiskunnallinen tilanne, jossa työelämän vetovoimaisuuden lisääminen ja ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksaminen ovat keskeisiä poliittisia tavoitteita. Aihetta lähestytään positiivisesta psykologiasta lähtöisin olevan työn imun käsitteen avulla. Se on määritelty pysyväksi, ”myönteiseksi, tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaksi, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen työhön” (Hakanen 2009a, 9). Tutkimuksessa kysytään, voidaanko työn imua ymmärtää myös sosiologisesta näkökulmasta. Oletuksena on, että käsitteen taustalla on muutakin kuin psykologisesta perinteestä käsin jäsentyvää vaihtelua. Empiirisen aineiston muodostavan 11 sairaanhoitajan koko työuraa ja nykyistä työtä koskevat tiettyihin teemoihin ankkuroidut syvähaastattelut. Otosta poimittaessa on etsitty sellaisia haastateltavia, jotka kokevat kantavansa työn imua. Aineiston analyysitapana on käytetty matriisin avulla sovellettua kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Työn imua hahmotetaan analyysissä henkilöhistoriallisten haastatteluiden – menneen, nykyisen ja tulevan – kautta. Pyrkimyksenä on etsiä tarinoita mahdollisesti yhdistävää kulttuurista muotoa ja ymmärtää, mihin se perustuu. Analyysin nojalla vastuurationaalisuuden käsite (esim. Korvajärvi 1986) näyttäisi jäsentävän osan haastateltavien suhteesta työhönsä. Avain työn imun löytymiseen näissä tarinoissa on kuitenkin se, kuinka haastateltavilla on ollut henkilökohtainen halu mennä eteenpäin ja kykyä ratkaista ongelmia työuransa aikana ja nykyisessä työssään. Tämä havainto tulkitaan Max Weberin (1922; 1980) käsitteiden – arvorationaalisen ja päämäärärationaalisen toiminnan väliseen suhteen – avulla. Tulokseksi syntyy oletus siitä, että analyysin kohteena olevissa tarinoissa on kyse yhteisestä kulttuurisesta tarinasta siitä, millainen on hyvä ihminen, miten hyvä ihminen toteuttaa itseään työssä ja miten hän tekee työtään: tarmokkaasti, omistautuen ja uppoutuen. Henkilökohtainen halu mennä eteenpäin ja kyky ratkaista ongelmia nojaa sairaanhoitajien erityiseen eetokseen, kutsumustyöhön ja hoivan moraaliin tavalla, joka on rakenteellisesti yhtäläinen protestanttisuutta leimaavan yksilöllisen jumalasuhteen kanssa. Lisäksi analyysin perusteella esitetään, että työn imun edellytys on arvorationaalisen eetoksen lisäksi oikeanlainen, riittävät työn voimavarat sisältävä ympäristö, jossa hoitotyön keskeiset palkinnot on mahdollista saavuttaa. Tällöin palkkatyön sisältö kohtaa kulttuuriset lähtökohdat, ja tulos näkyy työn imuna. Keskeisimmät taustoittavat lähteet ovat Henriksson, Lea & Wrede, Sirpa (toim.) (2004a). Hyvinvointityön ammatit ja Hakanen, Jari (2009a). Työn imun arviointimenetelmä (Utrecht Work Engagement Scale). Sosiologisen tulkinnan kannalta tärkein teoreettinen lähde on Weber, Max (1980): Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki.

工作投入的影响因素及其作用机制研究

Work engagement (WE) has recently become a fashionable term among Human Resource practitioners and Organizational Behavior researchers. However, academic research that has theoretically examined WE at the psychological level is limited, as is research on its place among other job attitude constructs that are used to describe employees at work, and its antecedents and consequences. This dissertation addresses a number of issues with regard to the discriminant validity of WE, the influences of WE and the mediating role of affective commitment, and the interaction effects of different job demands, job resources and personal resources on WE. The major findings are listed as follows: Firstly, the concept of WE is different from JB and job involvement (JI), and is more positively related to quality of employees’ work and life than the other two concepts. Specifically, WE is more related to employees’ creative performance than JB does; compared with JI, WE can better predict task performance, creative performance, organizational citizenship behavior (OCB), and life satisfaction; although both WE and JB cause work to family conflict, WE improves employees’ life satisfaction, while JB is deleterious to life satisfaction. Secondly, WE influences employees’ work and life directly or through the mediation effect of affective commitment. Specifically, WE reduces employees’ turnover intention and increase their OCBs by the the mediation effect of effective commitment. Furthermore, WE is positively related to task performance, creative performance, and life satisfaction directly. Thirdly, challenge job demands influence WE by the mediation effect of intrinsic motivation, and the impact of challenge job demands on WE is moderated by perceived supervisor support and growth needs. Specifically speaking, challenge job demands enhance employees’ intrinsic motivation, therefore boost WE. Employees with higher growth needs are more likely to be motivated by challenge job demands. In other words, the moderation effect of growth need is mediated by intrinsic motivation. In addition, those who perceive more supervisor support have higher level of WE when challenge job demands are high.

Drivers of sales performance: a contemporary meta-analysis. Have salespeople become knowledge brokers?

It has been 25 years since the publication of a comprehensive review of the full spectrum of salesperformance drivers. This study takes stock of the contemporary field and synthesizes empirical evidence from the period 1982–2008. The authors revise the classification scheme for sales performance determinants devised by Walker et al. (1977) and estimate both the predictive validity of its sub-categories and the impact of a range of moderators on determinant-sales performance relationships. Based on multivariate causal model analysis, the results make two major observations: (1) Five sub-categories demonstrate significant relationships with sales performance: selling-related knowledge (ß=.28), degree of adaptiveness (ß=.27), role ambiguity (ß=-.25), cognitive aptitude (ß=.23) and work engagement (ß=.23). (2) These sub-categories are moderated by measurement method, research context, and salestype variables. The authors identify managerial implications of the results and offer suggestions for further research, including the conjecture that as the world is moving toward a knowledge-intensive economy, salespeople could be functioning as knowledge-brokers. The results seem to back this supposition and indicate how it might inspire future research in the field of personal selling.

Acciones de promoción de la salud organizacional y su relación con variables estructurales y el bienestar de los trabajadores: análisis desde un modelo de organizaciones saludables

El bienestar de los trabajadores es un imperativo categórico para las organizaciones tanto por razones éticas como por razones de competitividad. La creación de organizaciones o entornos laborales que promuevan el bienestar de los trabajadores constituye un gran reto para las organizaciones y un ámbito de estudio académico. En el presente artículo se describe la relación que existe entre un conjunto de factores organizacionales y su impacto en el bienestar de un grupo de trabajadores, expresado a través del engagement, la satisfacción con el trabajo y la ansiedad relacionada con el trabajo. Para probar las relaciones hipotetizadas se empleó un modelo de ecuaciones estructurales y los resultados obtenidos señalan que las acciones de promoción de la salud organizacional tiene un impacto significativo en los valores culturales y en la adopción de prácticas organizacionales

Percepción de residentes de medicina de urgencias en Colombia del ambiente educativo en los servicios de urgencias

Introducción: La atención de calidad en urgencias sólo es posible si los médicos han recibido una enseñanza de alta calidad. La escala PHEEM (Postgraduate Hospital Educational Environment Measure) es un instrumento válido y fiable, utilizado internacionalmente para medir el entorno educativo, en la formación médica de posgrado. Materiales y métodos: Estudio de corte trasversal que utilizó la escala PHEEM versión en español para conocer el entorno educativo de los programas de urgencias. El coeficiente alfa de Cronbach se calculó para determinar la consistencia interna. Se aplicó estadística descriptiva a nivel global, por categorías e ítems de la escala PHEEM y se compararon resultados por sexo, año de residencia y programa. Resultados: 94 (94%) residentes llenaron el cuestionario. La puntuación media de la escala PHEEM fue 93,91 ± 23,71 (58,1% de la puntuación máxima) que se considera un ambiente educativo más positivo que negativo, pero con margen de mejora. Hubo una diferencia estadísticamente significativa en la percepción del ambiente educativo entre los programas de residencia (p =0,01). El instrumento es altamente confiable (alfa de Cronbach = 0,952). La barrera más frecuente en la enseñanza fue el hacinamiento y la evaluación fue percibida con el propósito de cumplir normas. Discusión: Los resultados de este estudio aportaron evidencia sobre la validez interna de la escala PHEEM en el contexto colombiano. Este estudio demostró cómo la medición del ambiente educativo en una especialidad médico-quirúrgica, con el uso de una herramienta cuantitativa, puede proporcionar información en relación a las fortalezas y debilidades de los programas.

Las prácticas de recursos humanos y su incidencia en el bienestar laboral de los empleados

El objetivo del presente trabajo es formular, mediante una profunda revisión documental, bibliográfica y empírica, una fundamentación teórica sobre si existe o no incidencia de las prácticas de recursos humanos sobre el bienestar laboral de los empleados, y el que grado en que esta se presenta sobre aspecto como el engagement y la satisfacción laboral. Se realizó la revisión de múltiples estudios empíricos que aportaran evidencia sobre la relación que se presenta entre las principales prácticas de recursos humanos – provisión de personal, formación y desarrollo, promoción de personal, evaluación de desempeño, compensación y pago, y balance trabajo-familia – y el bienestar laboral, representado en el engagement y satisfacción en el trabajo de los empleados. Los resultados de este trabajo indican la existencia de una relación e incidencia de las prácticas de recursos humanos, el bienestar laboral, el engagement y la satisfacción laboral. De igual forma se encontró que estas relaciones son principalmente de carácter positivo, lo cual indica que las organizaciones que desarrollan este tipo de prácticas en su interior, fomentan tanto el desarrollo y la presencia de bienestar laboral en sus empleados, como su perdurabilidad.

Leading educational re-design to sustain socially just schools under conditions of instability

There is now significant evidence that school and leadership redesign is necessary in order to achieve more socially just educational futures for all students and a productive and professionally rewarding environment for teachers. Redesign requires some fundamental shifts in how schools work; engagement with and through learning communities based on systematic critical inquiry; and inclusive leadership practices that address the complexities of the relationships between diversity, culture, gender and race in schooling. I argue that democratic leadership is most conducive to initiating and sustaining equitable outcomes. The article concludes with consideration of principles that could sustain leadership for social justice.

Percieved Organizational Efficacy in Internationalized Companies: Application of Competing Values Approach and Collective Efficacy

This dissertation focuses on “organizational efficacy”, in particular on employees’ beliefs of organizational capacity to be efficacious. Organizational efficacy is considered from two perspectives – competing values approach and collective efficacy, and evaluated in internationalized companies. The dissertation is composed of three studies. The data were collected in thirteen Italian companies on different stages of internationalization for a total number of respondents is 358. In the first study the factorial validity of the competing values instrument (Rohrbaugh, 1981) was investigated and confirmed. Two scales were used to measure collective efficacy: a general collective efficacy scale (Bohn, 2010), and a specific collective efficacy scale, developed following suggestions of Borgogni et al. (2001), it evaluates employees’ beliefs of efficacy of organizations in the international market. The findings suggest that competing values and collective organizational efficacy instruments may provide a multi-faceted measurement of employees’ beliefs of organizational efficacy. The second study examined the relationship between organizational efficacy and collective work engagement. To measure collective work engagement the UWES-9 (Schaufeli & Bakker, 2003) was adapted at the group level; its factor structure and reliability were similar to the standard UWES-9. The findings suggest that organizational efficacy fully predicts collective work engagement. Also we investigated whether leadership moderates the relationship between organizational efficacy and collective work engagement. We operationalized leadership style with MLQ (Bass & Avolio, 1995); the results suggest that intellectual stimulation and idealized influence (transformational leadership) and contingent reward (transactional leadership) enhance the impact of organizational efficacy on collective work engagement. In the third study we investigated organizational efficacy and collective work engagement in internationalized companies. The findings show that beliefs of organizational efficacy vary across companies in different stages of internationalization, while no significant difference was found for collective work engagement. Limitations, practical implications and future studies are discussed in the conclusion.

Actions speak louder than words

Ethical scandals in business have led to calls for more ethical or moral leadership. Yet, we still know very little about what characterizes ethical leadership and what its positive consequences actually are. We argue that the major question is not about what leaders value, but rather whether their ethical values are regularly reflected in behavioral patterns across situations and situational challenges. To address this, we have begun to build the Ethical Leadership Behavior Scale, which is based on behaviors reflecting concrete manifestations of ethical values (e.g., fairness, respect) across occasions and situational barriers. A study with 592 employees of 110 work units in two departments provided a first test of this scale and demonstrated that the level of ethical leadership behavior predicts important work-related attitudes (job satisfaction, work engagement, affective organizational commitment) and outcomes (health complaints, emotional exhaustion, absenteeism).

CLIMA ORGANIZACIONAL E BURNOUT: UM ESTUDO COM SERVIDORES PÚBLICOS FEDERAIS

As condições inadequadas vivenciadas nas organizações afligem não só os trabalhadores da iniciativa privada, pois são igualmente encontradas no segmento estatal, contrariando a expectativa de que o aparato governamental eliminaria as condições insalubres e criaria outras melhores nas quais prevalecesse à promoção de saúde. Diante desse panorama questionou-se porque, uma vez que, pelo menos do ponto de vista da sociedade leiga, esses servidores estão submetidos a condições privilegiadas de trabalho. O presente estudo objetivou identificar e descrever possíveis relações entre o clima organizacional e o burnout em servidores públicos de uma instituição federal de ensino. Objetivou-se ainda descrever o clima organizacional predominante. A pesquisa realizada teve cunho quantitativo, tipo estudo de caso e exploratória. A coleta de dados deu-se por meio das escalas ECO (escala de clima organizacional), ECB (escala de caracterização do burnout) e um questionário sociodemográfico, todos os instrumentos autoaplicáveis eletronicamente disponíveis à instituição. Participaram do estudo 201 servidores públicos federais, com idade média de 37 anos, majoritariamente de nível superior e casados. Os resultados revelaram que cerca de um quarto dos participantes raramente experimentaram burnout, no entanto outra quarta parte deles frequentemente experimentaram altos níveis de burnout, resultado bastante expressivo. Os servidores perceberam clima organizacional mediano, destacando-se a boa coesão entre os colegas de trabalho e a percepção de baixa recompensa. Merece destaque a grande dispersão entre as percepções de clima, o que permite inferir haver subclimas não identificados nesta investigação, possivelmente ocasionados por uma força de clima fraca e pela participação dos servidores de unidades de ensino geograficamente distintas, geridas por gestores locais com relativa autonomia. Os resultados dos cálculos de correlação revelaram que, quanto menos os participantes percebem apoio da chefia e da organização, coesão entre colegas, e mais controle/pressão, mais exaustos se sentem, mais desumanizam as pessoas com quem tratam e mais se decepcionam no trabalho e vice-versa. Conforto físico menor está associado a maior desumanização e a mais decepção no trabalho e vice-versa; e que controle/pressão, relaciona-se positiva e fracamente com desumanização e vice-versa. Desta forma, a hipótese de que existe associação entre burnout e clima organizacional foi confirmada. Os resultados também revelaram que os servidores com burnout, perceberam pior clima organizacional que os seus pares sem burnout, confirmando a segunda hipótese. Esses servidores também se mostraram neutros quanto à percepção de apoio da chefia e conforto físico; não percebem controle pressão, nem recompensa; todavia percebem coesão entre os colegas. Esses resultados sugerem que os participantes têm se apoiado nessas relações para suportar a indiferença e ausência de estímulos experimentados no trabalho. Os resultados obtidos nesse estudo permitiram concluir que o clima organizacional é fraco, provavelmente influenciado por uma cultura organizacional fraca, explicando a heterogeneidade da percepção do clima organizacional pelos servidores. Além disso, embora haja burnout entre poucos participantes, há que se atentar que cerca de um quarto deles, encontra-se acometido desta síndrome e isto poderá contagiar os demais.

COMPROMETIMENTO ORGANIZACIONAL AFETIVO E ENGAJAMENTO NO TRABALHO COMO PREDITORES DE COMPORTAMENTOS DE CIDADANIA ORGANIZACIONAL

O ambiente organizacional de hoje requer das pessoas e das organizações elevados níveis de desempenho. Comportamentos de cidadania organizacional são tidos como desempenho que promovem a efetividade organizacional e por isso cada vez mais importantes para garantir a competitividade das empresas. O presente estudo, de caráter transversal e quantitativo, teve como objetivos analisar, interpretar e discutir as relações de comportamentos de cidadania organizacional, comprometimento organizacional afetivo e engajamento no trabalho, sendo as duas últimas variáveis estudadas como variáveis independentes e preditoras de comportamentos de cidadania organizacional no modelo teórico proposto. Participaram deste estudo 175 trabalhadores de diversas empresas da região metropolitana de São Paulo que responderam a um questionário eletrônico contendo perguntas referentes a escalas validadas para as três variáveis estudadas. Os dados coletados foram analisados utilizando-se o Software Statistical Package for Social Sciences, SPSS versão 19.0 para Windows. Foram realizadas análises de estatística não paramétrica, análises descritivas, correlações e regressão múltipla hierárquica. Os resultados obtidos demonstraram que comprometimento organizacional afetivo demonstra maior impacto sobre comportamentos de defesa da organização; a dimensão absorção, de engajamento no trabalho demonstrou ter um maior impacto sobre a dimensão de sugestões criativas de comportamentos de cidadania, e também quanto à dimensão cooperação com colegas. As hipóteses levantadas foram confirmadas, sendo que o estudo possibilitou concluir que diferentes classes de comportamentos de cidadania organizacional podem apresentar diferentes preditores.