Liikkeenjohdon asiantuntijoiden työn ja muun elämän yhteensovittaminen

Työn tarkoituksena on ymmärtää liikkeenjohdon asiantuntijoiden käsityksiä omasta työn ja muun elämän yhteensovittamisesta. Tavoitteena on saada selville miten konsultin ammatti, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, yrittäjyys sekä tietotyö toteutuvat haastateltujen elämässä. Tutkimus on laadullinen ja aineistolähtöinen. Tutkimusta varten on haastateltu kymmentä TMC-sertifikaatin suorittanutta liikkeenjohdon asiantuntijaa, joista suurin osa on konsultteja ja yksityisyrittäjiä. Tutkimustulokset osoittavat, että haastatellut liikkeenjohdon asiantuntijat ovat tyytyväisiä työssään ja pitävät työn ja muun elämän yhteensovittamistaan onnistuneena. Yrittäjyydessä haastateltavat arvostavat itsenäisyyttä ja tiettyä vapautta työaikojen, työmäärän ja työn sisällön suhteen. Konsultin työtä he pitäväthaastavana, mielenkiintoisena ja vaihtelevana. Haastateltavat kokevat työnsä mielekkääksi ja asioiden olevan omassa hallinnassa, mikä auttaa jaksamaan ajoittain pitkiä ja raskaita työpäiviä. Ei niinkään työpäivän pituus, vaan ennemmin haastateltavien lasten iät vaikuttavat työn ja muun elämän yhteensovittamisen onnistumiseen. Haastateltavat, joilla on pieniä lapsia, potevat enemmän huonoa omatuntoa työn ja perheen yhteensovittamisesta kuin haastateltavat, joilla on aikuiset lapset. Ongelmia työn ja muun elämän yhteensovittamiseen saattavat ajoittain aiheuttaa liian suuri työmäärä, kiire, huono omatunto perheen kanssa vietetyn ajan vähyydestä, ajan riittämättömyys omille harrastuksille ja ystäville sekä pitkät työmatkat poissa kotoa. Työmäärän vaihtelevuus auttaa löytämään välillä rauhallisempia aikoja kiireellisemmistä viikoista palautumiseen.

Johtajiin kohdistuvat paineet ja vaatimukset

Tutkimuksen tarkoituksena oli kertoa johtajien kokemista paineista ja vaatimuksista. Tutkimuksessa käytiin läpi johtajien nykytilaan vaikuttavia tekijöitä, heidän kokemiaan paineita, ylitöitä sekä paineiden vaikutuksia. Lisäksi tehtiin selkoa kannusteista, jotka motivoivat johtajia töihinsä. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja sen pääasiallinen aineisto koostui kuudesta syvällisestä suomalaisten miesjohtajien teemahaastattelusta. Tutkimuksen tulokset tukivat monilta osin aikaisempaa tutkimusta. Johtajat kokivat kovaa painetta niin sijoittajaomistajien, kuin myös asiakkaiden suunnalta. Myös perheen ja vaativan työn yhteensovittamisessa oli monella johtajalla ollut ongelmia - muun muassa ylipitkien työviikkojen takia. Erilaisista kannusteista merkittävimmiksi tekijäksi nousi työn mielenkiintoisuus ja haastavuus. Vaikka johtajan työ antaa paljon, se myös vaatii tekijältään samalla mitalla.

Attitudes Toward Organizational Change among Public Middle Managers

Positive attitudes toward change (PATC) are an important current issue in public organizations facing profound financial and managerial reforms. This study aims to identify social and organizational antecedents of PATC. The investigated population is composed of middle managers working in Swiss public hospitals (N = 720), which are currently being confronted by major reforms. Partial mediation effects of organizational commitment (OC) in the relationships between independent variables and PATC are also controlled. The findings show that perceived social support (work relationships with colleagues and supervisors) as well as perceived organizational support (employee voice and participation, information and communication, work-life balance) are positively and significantly related to PATC. Stress perception is shown to have a negative impact on PATC. This article provides valuable contributions with respect to antecedents of attitudes toward change in a population of public middle managers.

Yritysten sosiaalisen vastuun tarkastelua vuosina 2000 ja 2006/Corporate Social Responsibility year 2000 and 2006

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten yritysten ajattelutapa sosiaalisesta vastuusta on muuttunut vuodesta 2000 vuoteen 2006. Lisäksi vastataan kysymyksiin, mistä osa-alueista sosiaalinen vastuu muodostuu, miten kirjoittelu sosiaalisesta vastuusta on muuttunut määrällisesti ja sisällöllisesti. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä. Tutkimusaineisto koostuu johtavien talousalan lehtien Talouselämä ja Kauppalehden artikkeleista vuosilta 2000 ja 2006. Artikkeleista saatua tietoa peilataan teoriatietoon ja näin pyritään hahmottamaan tutkimuksen tulokset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vuonna 2000 lehdet ovat kirjoittaneet jonkin verran enemmän sosiaalisesta vastuusta kuin vuonna 2006. Molempina vuosina sijoittavat arvostavat vastuullista toimintaa. Yrityksen arvot ovat usein määritelty ”ylhäältä-alas”. Työntekijöiden pahoinvointi on lisääntynyt entisestään vuodesta 2000 vuoteen 2006. Syynä tähän kirjoitusten mukaan ovat esimerkiksi huono johtaminen ja työtehtävien organisointi. Sosiaalisen vastuun mittaaminen on hankalaa ja ikääntyviä työntekijöitä yritetään pitää yrityksissä mahdollisimman pitkään. Tulospalkkausjärjestelmät ovat käytössä muutamassa yrityksessä. Työn, perheen ja vapaa-ajan sovittaminen yhteen on vuodesta 2000 muuttunut entistäkin tärkeämmäksi vuonna 2006. Lopputulos on, että sosiaalisen vastuun kanto on huonontunut vuodesta 2000 vuoteen 2006.

Työn ja perheen suhteen sosiaalinen rakentuminen eri ikäisten puheessa

Tämän tutkielman tavoite on selvittää, miten eri ikäiset ihmiset puhuvat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Tarkoituksena on tuoda esille haastattelujen puheessa vakiintuneita diskursseja, jotka luovat sosiaalista todellisuutta. Aineistona käytetään kandeksaa eräässä Etelä-Karjalan Osuuspankin konttorissa tehtyä teemahaastattelua. Näitä haastatteluja analysoidaan diskurssianalyyttisesti. Haastateltujen puheessa toistuu kandeksan eri diskurssityyppiä: ihannediskurssi, "normaali" -diskurssi, organisaatio joustajana -diskurssi, omatuntodiskurssi, stressidiskurssi, minä päätän -diskurssi, ylitehokkuusdiskurssi sekä ikä ja asenteet -diskurssi.

La signification de la qualité de vie au travail pour des infirmiers œuvrant en CSSS, mission CLSC et déclarant avoir une qualité de vie positive au travail

Depuis le début des années 90, le réseau de la santé au Québec est soumis à une vaste restructuration qui a eu des conséquences négatives sur la qualité de vie au travail (QVT) des infirmières et infirmiers. Les hommes se retrouvent en nombre croissant dans toutes les sphères de la pratique infirmière, mais les études existantes ne font malheureusement pas mention de la qualité de vie au travail de ceux-ci. Alors, il apparaît pertinent de s’attarder au phénomène de la qualité de vie au travail des hommes infirmiers dans la profession infirmière, et ce, plus précisément en CSSS mission CLSC. Le but de cette étude phénoménologique consiste à décrire et à comprendre la signification de la qualité de vie au travail pour des infirmiers œuvrant en CSSS mission CLSC. L’essence du phénomène, les huit thèmes et les 35 sous-thèmes qui se dégagent directement des entrevues énoncent que la signification de la qualité de vie au travail pour des infirmiers œuvrant en centre de santé et des services sociaux (CSSS), mission CLSC et déclarant avoir une qualité de vie positive au travail, signifie « un climat empreint de caring qui favorise l'épanouissement de l'infirmier en CLSC en œuvrant pour le maintien de l'harmonie entre les sphères professionnelle et familiale ». Si certains résultats corroborent ceux d’études antérieures, d’autres apportent des éléments nouveaux favorisant la santé des infirmiers par le biais de la qualité de vie au travail. Enfin, des avenues concrètes visant la mise en place de programmes d’optimisation de la qualité de vie au travail, sont proposées.

On the health and wellbeing of single working women without children : an analysis of scientific and lay discourse

Cette thèse examine la façon dont on interprète la santé et le bien-être des travailleuses célibataires et sans enfant au sein de deux types de récits : ceux provenant d’études publiées dans des périodiques (récits scientifiques) et ceux provenant d’entrevues qualitatives avec des membres de ce groupe (récits profanes). Sur le plan démographique, leur nombre est significatif; elles représentent 28% des employées canadiennes. Par contre, leur santé/bien-être est peu visible dans les écrits de recherche. Dans les sciences sociales, plusieurs études portent sur l’expérience parfois éprouvante d’être un adulte célibataire vivant dans une culture orientée sur le couple et la famille. Elles mettent l’accent sur le stigma associé à ce statut. Certains suggèrent même que les pratiques de recherche peuvent contribuer à la perpétuation de représentations négatives à l’égard des célibataires. En ayant un profil qui pourrait être symbolique d’une déviation vis-à-vis des attentes normatives entourant la vie de couple ou de famille, les travailleuses célibataires et sans enfant semblent un point de repère utile pour évaluer cette dernière possibilité. S’attarder autant aux récits scientifiques que profanes permettrait d’explorer les tensions et convergences entre eux. Suivant cet objectif, un échantillon de 32 articles scientifiques et de 22 retranscriptions d’entrevues ont été analysés selon une approche d’analyse de discours guidée par les concepts de répertoire interprétatif (une façon cohérente d’aborder un sujet donné) et de position du sujet (une identité mise en évidence par une façon de parler ou d’écrire). Trois articles ont émergé de cette recherche. Suite à une analyse des thèmes communs utilisés dans l’interprétation de la santé/du bien-être du groupe en question, un répertoire interprétatif surnommé la famille comme référence a été identifié. Ce répertoire expliquerait notamment la tendance observée d’expliquer leur santé/bien-être en référant aux états et aux charactéristiques d’être parent ou partenaire. Cette pratique peut avoir l’effet de voiler leur vie privée ou de la construire comme étant relativement appauvrie. L’article 2 examine comment les membres de ce groupe construisent leur propre bien-être. Il identifie la notion d’équilibre entre plusieurs sphères de vie et une identité de femme dynamique comme éléments centraux aux récits sur leur bien-être. Ces derniers vont à l’encontre de la perception des célibataires ou des personnes sans enfant comme ayant des vies moins épanouies ou enrichies et qui ne sont pas touchées par des questions de conciliation travail-vie personnelle. Le troisième article rassemble les deux types de récits autour des sujets de l’emploi et du statut de célibataire en lien avec le bien-être. Il met en évidence de nombreuses similarités et divergences, et théorise la fonction de ces diverses constructions. En conclusion, j’avance qu’une perspective plus critique face au statut de couple ou familial et de ses aspects normatifs pourrait offrir à la recherche en santé publique un point de réflexivité à développer davantage.

La conciliation travail-famille pour les professionnels de la réadaptation : un défi d'une participation sociale optimale au quotidien?

Introduction: La participation sociale "optimale" peut se définir comme une congruence parfaite entre les attentes de l'individu et sa réalité. La conciliation travail-famille fait appel à l'équilibre des différentes sphéres de vie du travailler. On peut alors s'interroger sur la perception de l'optimalité qu'ont les professionnels de la réadaptation quant à leur propre niveau de participation, conciliant plusieurs sphéres de vie et les facteurs qui influencent cette participation. But: Explorer la perception de l'optimalité de la participation sociale chez des professionnels de la réadaptation et les facteurs identifiés par ces derniers comme l'influençant. Méthode: Étude qualitative d'orientation phénoménologique auprés de treize professionnels de la réadaptation à l'aide d'un guide d'entrevue composé de questions ouvertes. Les données recueillies ont été enregistrées sur bande audio et transcrites intégralement (verbatim) suivi d'une analyse de contenu. Résultats: Les participants, majoritairement des femmes (12/13) étaient âgés de 31 à 44 ans et avaient entre un et trois enfants dont l'âge variait de 7 mois à 12 ans. L'optimalité de la participation est perçue comme: la possibilité (ou non) d'accomplir ses activités significatives tout en prenant en charge ses différentes responsabilités. Parmi les cinq facteurs environnementaux perçus comme ayant une influence (l'aspect financier, le soutien du conjoint, le temps, la flexibilité des horaires au travail et la structure familiale) la structure familiale apparait comme déterminante du possible et influence ainsi grandement les attentes individuelles.Conclusion: La conciliation travail-famille est un phénomène complexe qui gagne à être étudié dans sa globalité plutôt qu'en silo.

La conciliation travail-famille : le défi des mères médecins

Commentaire / Commentary

Managerial Performance – An Analysis of Selected Antecedents and Mediators

The primary focus of this study was to asses the impact of selected antecedent variables namely Psychological Empowerment at Work (PEW), Psychological Contract Violation (PCV), Work Life Balance (WLB), Job Satisfaction (JS) and Affective Organisational Commitment (AOC) on Managerial Performance (MP) of middle level managers of private sector manufacturing and service sector organisations in Kerala.The study brings out the significance of Job Attitudes namely Job Satisfaction and Affective Organisational Commitment in meaningfully explaining the linkage between the rest of the antecedent variables in the study and Managerial Performance. The study interestingly revealed that Job Attitudes play a mediating role in explaining performance of managers unlike visualised in the initial conceptual framework. The study points to the importance of taking care of job attitudes in the work place to ensure performance of managers. The result of the study also brings out the significance of maintaining work-life balance especially in service sector organisations because it will have a direct impact on the level of performance of managers than most of the other contextual factors. Hence, it is the responsibility of HR department to initiate activities which are customised to the collective aspirations of the members of respective organisations to ensure positive job attitudes. HR departments should advice and convince the top management to provide resource support and endorsement to such initiatives.

Sustainability : a new look at healthy people and workplaces. 'Sostenibilidad : una nueva imágen de personas y entornos de trabajo Saludables'.

Resumen tomado de la publicación. Con el apoyo económico del departamento MIDE de la UNED

Tid som välfärdsfaktor : förändrade motiv i svensk arbetstidspolicy

Time as a welfare factor This article presents the results of an archive study of working time development in Sweden. It investigates how structural policy change is moving from a social discourse closely related to Swedish welfare reforms, towards an economic discourse motivated by financial arguments. By doing so, the political measures to solve working time related problems in today’s flexible working life appear to be contradictory. On one side we find time-poor people on the labour market mainly supported by tax-reductions and private time saving solutions. On the other side we find time-rich people mainly supported by activation programs and/or welfare benefits. This is a system and a policy strategy that obviously disregards the other side of the coin.

Livskvalitet i familier : nære relasjoners betydning for ”det gode liv”

Life quality in families: close relations and “the good life” The aim of this paper is to explore how aspects and qualities of modern family life influence subjective well-being. Although the patterns of family, work and sexuality have changed dramatically the last four decades, it is here claimed that the family is still an important base of socialization and upbringing. Thus the study of processes within the family can contribute to the understanding of the environment in which many children grow up. In most families, work, partner and family roles are intertwined, and one central hypothesis of this work is that family members influence each other in the individual formation of well-being. The main research question of this study asks: How is life quality affected by the quality of parent-child and the partner relationships and aspects of their shared everyday life? Empirical implications are tested against 2002-data from a representative, Norwegian sample. Analyses conclude that the quality of parent-child and the spousal relationship, and also aspects of families’ everyday life such as work-life balance and time pressure influence the subjective life quality, but mother’s and father’s life quality is affected by differing and partly incompatible conditions.

Trabalho e família no contexto de teletrabalho: o olhar de teletrabalhadores e seus co-residentes

Esta dissertação tem como objetivo contribuir para o conhecimento sobre o teletrabalho, especialmente, sobre a dinâmica da realização do trabalho na esfera familiar, a partir do home-office telework. Investigou-se de que maneira os teletrabalhadores e sua família dão sentido aos dilemas, oportunidades e exigências da realização do trabalho no ambiente familiar, à luz de suas práticas discursivas. Para tanto, entrevistas semi-estruturadas foram realizadas com 25 teletrabalhadores e seus co-residentes e analisadas sob a ótica da análise de conteúdo. A pesquisa revela que quando a casa dá lugar às atividades profissionais do indivíduo, as relações entre as demandas pessoais, familiares e profissionais se tornam mais próximas, diluídas e entrelaçadas. A aproximação das esferas de trabalho e não-trabalho conduz a uma ruptura nas dinâmicas espaciais, temporais e psicológicas desses domínios, proporcionando aos indivíduos oportunidades de desenvolvimento pessoal. No entanto, as mudanças pelas quais os mesmos terão de passar apresentam potencialidades contraditórias. Ao mesmo tempo em que o teletrabalho proporciona uma oportunidade de integração com a família e flexibilidade para o melhor aproveitamento do tempo de trabalho e não-trabalho, a dificuldade de equilibrar dois mundos construídos sobre discursos diversos, o mundo da casa e da rua, pode despontar uma crise, dependendo do preparo de cada família para essa situação de trabalho. A fim de auxiliar na interpretação dos resultados, os pontos de conteúdo mais expressivos, os quais ilustram o exposto acima, foram expostos em quatro temas relacionados ao telehomework: espaço, flexibilidade de tempo, gênero e equilíbrio trabalho-vida pessoal.