Business Benefits of Content Management

Hyvällä sisällönhallinnalla on mahdollista vaikuttaa myönteisesti liiketoiminnalliseen tulokseen, jos sisällönhallinnan eri vaikutusmahdollisuudet tunnistetaan. Kun organisaatiossa syntyvä tieto on vapaasti saatavilla, ja sitä voidaan tulkita ja hyödyntää erilaisiin tarpeisiin, tietojärjestelmän avulla voidaan vauhdittaa kehitystä ja uuden tiedon löytämistä. Tiedon keskeisin tehtävä on kehittää ja parantaa organisaation osaamista, jolloin pitää olla tietoa siitä, mitä, miksi ja kuinka tietoa on käytetty organisaatiossa. Kaiken liiketoimintaprosesseissa tuotetun tiedon kohdalla pitäisi miettiä kolmea tiedonhallinnan osa-aluetta: tiedon luontia, hallintaa ja hyödyntämistä. Tavoitteena on saavuttaa yrityksen määrämuotoisen tietopääoman paras mahdollinen hallinta.Työssä kuvataan sitä, mitä sisällönhallinta on, sen eri tasoja, sen käsitteellistä sijoittumista tietämyksenhallintaan, sisällönhallinnan järjestelmiä ja niiden merkitystä liiketoimintaprosesseissa. Lisäksi tarkastellaan niitä syitä, joiden vuoksi yritykset kiinnostuvat organisaatiossa olevan määrämuotoisen tiedon sisällönhallinnasta. Lopuksi analysoidaan, millaisia voivat olla liiketoiminnalliset, kilpailulliset tai rahalliset tavoitteet, joita asetetaan sisällönhallinnan tietojärjestelmäprojektille. Työn tueksi on haastateltu neljän suomalaisen suuryrityksen sisällönhallinnan tietojärjestelmäprojektin asiantuntijoita. Heidän kommenttejaan on analysoitu ja niiden perusteella on tehty johtopäätöksiä niistä syistä, joiden vuoksi yritykset yleensä sijoittavat resurssejaan sisällönhallintaan.

Markkina-ajattelu kunnallisessa toiminnassa: Case Pietarsaaren tekninen virasto

Diplomityön pääongelmana oli selvittää miten markkina-ajattelu ilmenee Pietarsaaren teknisen viraston toiminnassa. Diplomityön aihe oli saatu toimeksiantona. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastateltaviksi valittiin Pietarsaaren kaupungin teknisen viraston ylin johto (kuusi henkilöä) sekä Pietarsaaren kaupungin teknisestä lautakunnasta kolme jäsentä. Markkina-ajattelun katsottiin tutkimuksessa rakentuvan kolmesta osasta: markkinamekanismien hyödyntämisestä kunnallisen palveluntuotannon järjestämisessä, kilpailutuksen käyttämisestä työkaluna ja yritysmäisestä toimintatavasta kunnallisella sektorilla. Tutkimuksen toisena teoreettisena lähtökohtana oli uusi julkisjohtaminen, joka nähtiin kokoelmana instrumentteja julkisen sektorin johtamisen tehostamiseksi. Perusasenteeltaan teknisen viraston haastateltavat antoivat itsestään melko uudistushaluisen kuvan. Palveluiden vaihtoehtoisia järjestämistapoja ei ole vielä organisaatiossa juurikaan sovellettu. Kilpailuttamisen koettiin tuovan pääosin lisätyötä ja haittapuolia toimintaan. Haastateltavat kokivat yrittäjämäisen toimintatavan sisältävän kapeasti lähinnä taloudellisten tavoitteiden tarkempaa seurantaa. Teknisen viraston kilpailemisen yksityisten palveluntuottajien kanssa pitää tulevaisuudessa mahdollisena kaikki kolme teknisestä lautakunnasta haastateltua. Palveluiden vaihtoehtoiset järjestämistavat eivät olleet heille tuttuja. Kilpailutustilanteista lautakunnasta haastatellut kokivat saavansa riittämättömästi informaatiota, mikä johtaa siihen, että halvin tarjous on aina hyväksyttävä.

ELEKTRONIIKKATEHTAAN PAIKALLISESTIVALMISTETTUJEN KOMPONENTTIEN HANKINTAKETJUN KEHITTÄMINEN

Varastojen vähentämiseksi ehdotetaan usein eräkokojen pienentämistä. Tämä sopii sellaiseen toimintaympäristöön, jossa voidaan ostaa nimikkeitä oman valmistuksen ja myynnin tahdissa. Kun kiihkeärytmisessä elektroniikkabisneksessä alihankkijoilta ja varustetoimittajilta sitovasti tilataan hyvin lyhyellä toimitusajalla, ei oston eräkokojen pienentäminen kevennä materiaalivirtaa. Täytyy ottaa löysät pois hankintaketjun toimitusajoista. Monessa toimitusketjussa jalostava työ vaatii vain murto-osan toimitusajasta, ja loppuaika kuluu varastoissa odotteluun, kuljettamiseen ja moninkertaiseen tarkastamiseen. Hukka-ajan leikkaamisen ohessa haetaan muita kustannussäästöjä. Korkeiden työvoimakustannusten rasittama teollisuus on pyrkinyt teknisillä ratkaisuilla korvaamaan palkkatyövoiman erilaisilla mekaanisilla järjestelmillä. Pisimmällä ollaan pienerä- ja yksittäisvalmistusta harjoittavissa konepajoissa, joissa on investoitu FM-järjestelmiin. Diplomityössä on esitetty kaksi nivoutuvaa tutkimusprojektia, joista ensimmäinen keskittyy miehittämättömän käytön kehittämiseen ja toinen keventää hankintaketjun materiaalivirtaa. Ensin esiteltävä projekti on elektroniikkateollisuudelle uusi aluevaltaus. Siksi asiassa on jouduttu tekemään runsaasti perustutkimusta ja etenemään etappi kerrallaan. Projektin tuloksena on saatu aikaan automaattinen, joustava kuljetin, joka yksinään pystyy toimimaan ilman työvoimaa niin pitkään kunnes sen akut pitää ladata. Joustavan kuljettimen sisältävän järjestelmän muita elementtejä ei projektissa nostettu samalle miehittämättömän käytön tasolle, vaan ensin päätettiin hankkia kokemuksia kuljettimen toiminnasta. Toinen projekti syventää yhteistyötä yrityksen alihankkijan kanssa. Alihankkija on yksi harvojen Suomesta hankittavien komponenttien toimittaja. Siksi on pidetty tärkeänä tiivistää toimitusaikaa lähemmäs yrityksen sitovan tilauskannan pituutta. Tutkittavaksi valittiin mahdollisuus siirtää alihankkijan tuotantolaite yrityksen välittömään läheisyyteen, jolloin yrityksen tuotanto voisi tilata komponenttierän alihankkijan koneelta, kun se lähtötilanteessa tilataan komponenttivarastosta. Ennusteen perusteella tilattaisiin vain raaka-aine, mutta arvoa lisäävä työ tehtäisiin vain ja ainoastaan tilauksen mukaisesti.

Arvostus- ja jaksotussäännökset – FAS vs. IAS - suomalaiset pörssiyritykset 1997-2000

Tämän pro gradu –tutkielman teoriaosan tavoitteena on tutkia vertai-lemalla IAS-tilinpäätöstä (International Accounting Standards) ja IAS-standardeja, sekä vuosina 1993 ja 1997 voimaan tulleita kirjanpitolakeja, ja selvittää millaisia eroja näiden välillä on arvostus- ja jaksotus-säännöksien osalta. Empiirisessä osuudessa tavoitteena on tutkia, ovatko suomalaiset pörssiyhtiöt valinneet Suomen kirjanpitolaista sellaisia vaihtoehtoja, jotka ovat lähempänä IAS-standardeja (arvostus- ja jaksotussäännösten osalta). Tutkimuksen metodologia on lähinnä nomoteettista tutkimusotetta. Tutkimus on komparatiivista analyysiä kirjanpitolain ja IAS-tilinpäätöksen välillä. Tutkimuksessa käsitellään kaikki IAS-standardit, mutta tarkempi tarkastelu käydään arvostus- ja jaksotussäännösten osalta. Näitä eriä verrataan Suomen kirjanpitolain vastaaviin kohtiin. Empiirisessä osassa tutkitaan yritysten vuosikertomuksien avulla onko ns. IAS-yritysten ja FAS-yritysten (Finnish Accounting Standards) välillä eroja. Kuusi tarkastelussa mukana olevaa erää ovat arvostusmenetelmät, hankintameno, alimman arvon periaate, tutkimus- ja kehittämismenot, leasing ja eläkemenot. Eroja löytyy, joten monilla yrityksillä saattaa tulla vielä tulla kiire, sillä tilinpäätökset pitää tehdä IAS:n mukaisesti vuoteen 2005 mennessä

Osakeyhtiön sivuuttaminen, kohdistamisongelmana tulonsaaja - OY vs. osakas

Tutkielman tavoitteena on tutkia veronkiertosäännöksen eli VML 28 §:n soveltamista sivuutettaessa osakeyhtiö verotuksessa. Tutkielma on rajattu tapauksiin, joissa osakeyhtiön tuloa on sivuutettu ja verotettu osakkaan palkkatulona. Tutkielma muodostuu lähinnä kirjallisuuteen ja lainsäädäntöön perustuvista teoriaosista sekä oikeuskäytäntöön pohjautuvasta tutkimusosasta. Tutkimus on oikeusdogmaattinen, eli tarkoituksena on selvittää voimassa olevan lainsäädännön sisältö. Tutkimuksessa on käyty läpi korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien päätöksiä ja selvitetty näiden avulla kriteerejä, joita voidaan pitää tunnusmerkkeinä vallitsevasta palkkasuhteesta. Tämä saattaa johtaa verotuksessa osakeyhtiön tulon sivuuttamiseen. Päätös osakeyhtiön sivuuttamisesta tehdään kuitenkin aina kokonaisarvioinnin perusteella. Päätöksen lopputulokseen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi mm. osakeyhtiön toimeksiantajien lukumäärä. Mikäli toimeksisaaja työskentelee hyvin samankaltaisissa olosuhteissa kuin toimeksiantajan työntekijät, voidaan osakeyhtiö verotuksessa sivuuttaa, mikäli tilanne tulee esille esim. verotarkastuksen yhteydessä.

Mikroyrityksen menestyminen ja yrittäjän demografiset ominaisuudet

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä yrittäjän demografisista ominaisuuksista – työkokemus, koulutus, ikä ja sukupuoli – vaikuttavat mikroyrityksen menestymiseen ja mistä vaikutukset johtuvat. Tavoitteisiin haettiin vastauksia sekä teoriasta että empiriasta. Tutkimusongelmaan liittyi viisi hypoteesia, joille haettiin tukea tilastollisten testien tuottamien tulosten avulla. Empiirinen aineisto kerättiin internetkyselyllä satunnaisesti valitusta otoksesta, joka oli kooltaan kolmannes perusjoukosta. Perusjoukkoon kuuluivat kaikki eteläkarjalaiset, yli kolmea vuotta vanhemmat mikroyritykset, joilla oli sähköpostiosoite. Tutkimus tuotti tulokseksi, etteivät yrittäjän työkokemus, koulutus ja ikä vaikuta yrityksen menestymiseen. Yrittäjän sukupuolen vaikutuksia menestymiseen ei voitu tutkia vähäisten havaintojen vuoksi. Samalla tehtiin johtopäätös siitä, ettei yrittäjän demografisilla ominaisuuksilla ole juurikaan merkitystä jo liiketoimintansa vakiinnuttaneen mikroyrityksen menestymiseen. Tutkimustuloksia ei ole mahdollista yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia tai eteläkarjalaisia yrittäjiä tai mikroyrityksiä. Vaikka otoksen koosta voi päätellä, että se edustaa koko perusjoukkoa melko hyvin, saatujen vastausten vähäinen määrä kuitenkin aiheuttaa vaaran siitä, että saadut vastaukset eivät enää edusta koko perusjoukkoa. Kuitenkin saatuja tuloksia voidaan pitää jossakin määrin suuntaa-antavina.

Toimivan palautejärjestelmän ja laatujohtamisen kautta parempaan toimintaprosessiin ja korkeampaan sisäiseen asiakastyytyväisyyteen

Palautejärjestelmät mahdollistavat tiedon siirron suurissa organisaatioissa toimittajan ja sisäisten asiakkaiden välillä. Kun palaute on saatu kerättyä, on vasta ensimmäinen askel toiminnan kehittämisessä otettu. Keräämisen jälkeen tieto pitää vielä käsitellä, analysoida ja jakaa eteenpäin. Viimeisenä vaiheena tulee ajan kuluttua tarkastaa, onko palautteesta pystytty hyötymään. Palautteen keräysmahdollisuuksia on kahdenlaisia: Ihmisten välinen ja sähköinen tiedonkeruu. Toteutettaessa ihmisten välistä palautteen keräämistä on tutkimusmenetelmä poikkeuksetta kvalitatiivinen. Sähköisesti toteutettavat tiedon hankinnat taas ovat yleensä kvantitatiivisia. Tämä Pro- Gradu keskittyy valaisemaan asioita, jotka liittyvät palautejärjestelmiin kvalitatiivisen tutkimuksen kautta. Läpi tutkielman mukana kulkevat myös tiiviisti palautteen keräämiseen tukevasti nivoutuvat laatujohtaminen, prosessijohtaminen sekä asiakastyytyväisyys.

Vertaileva mainonta liiketapalautakunnan lausuntokäytännössä

Tutkielman tavoitteena oli selvittää millä kriteereillä vertaileva mainonta on sallittua ja milloin kiellettyä. Vertailevaa mainontaa käsitellään Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan antamien lausuntojen perusteella. Liiketapalautakunta antaa lausuntoja onko tietty markkinoinnissa suoritettu tai suunniteltu toimenpide hyvän liiketavan vastainen tai muutoin sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa. Tutkielma on laadittu olemassa olevaa tietoa keräämällä ja soveltamalla. Pääasiallisena lähteenä on käytetty liiketapalautakunnan lausuntoja. Niiden lisäksi on käytetty Kuluttaja-asiamiehen kannanottoja ja Markkinatuomioistuimen päätöksiä sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tärkeimpänä kriteerinä vertailevan mainonnan hyväksyttävyydelle voidaan pitää totuudenmukaisuutta. Vertaileva mainonta on sallittua kunhan vertailu suoritetaan totuudenmukaisesti. Jokaisen tapauksen yhteydessä on otettava kokonaisuus huomioon ja sallittavuus ratkaistaan tapauskohtaisesti. Vaikutusta hyväksyttävyyteen on mm. mainonnan kohderyhmällä. On huomioitava, että hyvän liiketavan käsite muuttuu ajan myötä. Tämän vuoksi aina ei voida nojautua vanhoihin päätöksiin.

Ydinosaaminen Atro -konsernissa - Balanced Scorecard ja oppiva organisaatio toiminnan kehittäjinä

Tutkielman tavoitteena on kuvata Atro-konsernin henkilöstön näkemyksiä konsernin ydinosaamisesta sekä sitä tukevasta osaamisesta. Tässä tutkielmassa on kolme teemaa; päätutkimusongelmana konsernin yhtiöiden ydinosaamisten erottaminen muusta osaamisesta sekä alatutkimusongelmina ydinosaamisen ja organisaation toiminnan kehittämisen työkalut Balanced Scorecard ja oppiva organisaatio. Tutkielmassa on käytetty laadullista tutkimusotetta, joka sopii hyvin tutkimuksiin joissa pyritään selvittämään tutkittavien sen hetkisiä ajatuksia ja näkemyksiä tutkittavasta aiheesta. Empiirinen aineisto on kerätty teemahaastattelemalla 22 henkilöä Atro –konsernista. Tässä tutkielmassa käytettyjen tutkimusmenetelmien ja analyysin kautta saadut tutkimustulokset kuvaavat tavoitteiden mukaisesti Atro-konsernin henkilöstön toimimista ydinosaamiseen, Balanced Scorecardiin ja oppivaan organisaatioon liittyvissä asioissa. Työn tutkimustuloksista voidaan esittää johtopäätöksenä, että ydinosaamisen kehittämiseksi organisaation johdon pitää tietää organisaation todelliset osaamisalueet ja osata johtaa näistä ydinosaaminen. Balanced Scorecardin ja oppivan organisaation hyödyntäminen ydinosaamisen ja organisaation toiminnan kehittäjinä ei ole ongelmatonta. Niiden kehittämiseen organisaation johdon on panostettava resursseja. Organisaation toiminnan kehittämisen on oltava tietoista ja pitkäjänteistä, jotta kehittämistyökalujen hyödyt eivät jää irrallisiksi muusta toiminnasta eivätkä näin ollen tue organisaation kehittämistyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Työn tulosten yleistämisessä tulee ottaa huomioon, että kussakin organisaatiossa ihmiset toimivat kokemustensa ja osaamistensa kautta, jotka vaikuttavat kunkin organisaation kykyyn menestyä vallitsevilla markkinoilla.

Avainhenkilöiden sitouttaminen organisaatioon

Tutkielman tavoitteena oli tarkastella ja tuoda esiin sitouttamisen merkitys organisaatioille, selvittää yritysjohtojen avuksi avainhenkilöiden sitoutumista ja löytää parempia keinoja organisaatioon sitouttamiseen. Lähtökohtana oli tarkastella sitouttamista henkilöstövoimavarojen johtamisen ja sitoutumisen kautta. Viitekehykseksi valittiin Allenin ja Meyerin (1990) sitoutumismalli. Sitouttaminen vaikuttaa organisaation taloudelliseen, laadulliseen, tuotannolliseen ja kilpailulliseen menestykseen. Empiirinen tutkimus suoritettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja kyselylomakkeella. Aineisto käsiteltiin teemoittelun kautta. Empiirisen tutkimuksen mukaan tärkeimmät sitoutumista nostavat tekijät liittyvät esimiestoimintaan ja johtamiseen, työn piirteisiin ja työoloihin sekä vaikutusmahdollisuuteen. Tärkeimmät sitoutumista nostavat tekijät vaikuttivat tunnepitoisen sitoutumisen muodostumiseen. Erityisesti esiin nousivat työtehtävässä viihtymisestä muodostunut ”5 vuoden- sääntö”, organisaatioiden järjestämien vapaa-ajan tapahtumien vähäinen tärkeys sekä halu pitää perhe- ja työelämä erillään. Järjestettyjen vapaa-ajan tapahtumien merkityksen vähyys liittyy haluun viettää aikaa perheen kanssa. Organisaatioiden tulisi ottaa selvää oman henkilöstönsä sitoutumiseen vaikuttavat tekijät, jolloin organisaation käyttämät sitouttamiskeinot toimisivat parhaiten ja vastaisivat henkilöstön tarpeita.

Reseptilääkkeiden lanseerausprosessi. Case: Ormox & Origlucon

Lääketeollisuuden tuotelanseerausten riskit ovat huomattavan suuria. Lääkkeiden tuotekehitysprojektien pitkä kesto ja valtaisat kustannukset ajavat yrityksen vaikeaan tilanteeseen. Lääkkeiden markkinoille tuonnin eli lanseerauksen on onnistuttava, jotta tuotekehityksen kustannukset voidaan kattaa. Tämän takia lääkkeiden lanseerauksen kehittäminen on yrityksille erittäin tärkeää. Lanseerauksen kehittäminen on samalla tutkimuksen pääongelma. Tutkielma keskittyy erityisesti suomalaisten reseptilääkkeiden lanseerausprosessin läpikäymiseen. Tutkielma jakautuu kahteen osaan: ensimmäinen osa käsittelee lanseerausta käsitteenä, lääkemarkkinoinnin erityispiirteitä sekä lanseerausprosessin teoriaa lääkeyhtiöiden näkökulmasta. Tutkielman toinen eli empiirinen osio, käsittelee Orion Pharman läpikäymää Ormox & Origlucon lanseerausta ja sen toteutusta. Erityisesti pyrittiin tunnistamaan, mitkä olivat keskeisimmät menestystekijät kyseisessä lanseerauksessa ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Ensimmäisenä menestystekijänä kyseisessä tutkimuksessa voidaan pitää hyvää markkinatuntemusta, jonka organisaatio oli koonnut toimiessaan aiempien lääkkeiden parissa. Toinen merkittävä menestystekijä on voimakas panostus, aina johdon tasolta asti, kyseiseen projektiin. Kolmantena tärkeänä menestystekijänä voidaan pitää tarvelähtöisyyttä, jonka avulla voitiin muotoilla asiakkaiden hyväksymä ja ymmärtämä markkinointiviesti. Keskeisimmiksi kehittämisen kohteiksi osoittautuivat sisäinen markkinointi, myyntitoiminnan organisointi sekä työn suunnittelun jatkuvuus.

Opetustoimen valtionosuuden laskennallisten yksikköhintojen soveltuvuus taloudellisuuden mittaamiseen ja arvioimiseen - Case toimiala, Imatran kaupungin koulutoimi

Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli arvioida, voidaanko opetusministeriön vahvistamia opetustoimen yksikköhintoja pitää taloudellisuuden mittarina. Tutkimukseni kohdistui peruskoulun ja lukion valtionosuuden oppilaskohtaisiin laskennallisiin yksikköhintoihin ja musiikkiopiston muun koulutuksen ja työväenopiston opetustuntikohtaisiin laskennallisiin yksikköhintoihin. Julkinen talous pyrkii toiminnassaan myös mahdollisimman tehokkaisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin. Toiminnan taloudellisuuden määrittämiseen tarvitaan mittareita ja vertailutietoa analysointia varten. Tutkimuksen tavoitteisiin pyrittiin toiminta-analyyttisellä tutkimusotteella, mutta siinä on nähtävissä myös käsiteanalyyttisiä piirteitä. Opetustoimen valtion rahoituksen muuttuessa laskennalliseksi, valtionhallinto kumosi vanhoja sääntöjä, puhuttiin ´normipurusta´. Aikaisempi valtionosuus perustui toteutuneisiin kustannuksiin. Uudistuksella haluttiin korostaa kuntien itsenäisyyttä, taloudellista omavastuisuutta ja tehokkuutta palvelujen järjestämisessä. Lisäksi kustannuksissa oletettiin syntyvän säätöjä, joiden oli määrä koitua kuntien hyväksi, kun valtionosuus ei määräytynyt hyväksyttyjen menojen mukaan. Taloudellisuus merkitsee yksikkökustannusten tunnistamista ja analysointia. Kunnan taloustavoitteita on pyrittävä mittaamaan tunnusluvuilla. Niille on asetettava hyväksyttävät tavoitearvot. Tunnuslukujen arvot eivät sellaisenaan kerro, miten hyvä tai huono toiminnan tulos on. Vasta niiden vertailu ja analysointi antavat kuvan tästä. Kuntien oppilaskohtainen yksikköhinta soveltuu hyvin peruskoulun ja lukion taloudellisuuden mittariksi. Samoin opetustuntikohtainen yksikköhinta musiikkiopiston ja kansalaisopiston taloudellisuuden mittariksi. Kuntien keskinäinen kustannusvertailu ja analysointi antavat hyvän pohjan löytää kustannusten taloudellisuuden taso.

Laadun varmistaminen toimitusketjussa

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää perustyökalut toimittajan aikaansaaman laadun varmistamiseksi ja parantamiseksi. Kirjallisuusanalyysin avulla selvitettiin hankintatoimen ja laadunvarmistamisen käsitteitä ja synteesin avulla yhdistettiin hankintatoimi ja laatu toisiinsa. Laatuajattelua on lähestytty viiden eri laatumenetelmän pohjalta ja niiden sovellettavuutta hankintatoimeen on pohdittu lähinnä ostavan yrityksen näkökulmasta. Ostava yritys haluaa usein myös kehittää toimittajiaan ainakin tuotantoprosessin kannalta kriittisten osien ja materiaalien osalta. Toimittajan suorituskykyä pitää pystyä myös valvomaan ja mittaamaan. Tutkimuksen mukaan yritysten johdon tulee sitoutua laatutoimenpiteisiin, jotta laadun parannusta voidaan saada aikaan. Laatuvaatimuksista tulee viestiä sekä työntekijöille että toimittajille. Uuden ajattelutavan sisäistäminen vie aina aikaa ja sitoo yrityksen arvokkaita resursseja.

Projektiviennin oppi yksilöille ja organisaatiolle Case KK-ryhmä Jari-projektissa 1976-1979

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä opittiin sekä yksilö- että organisaatiotasolla 25 vuotta sitten Oy Kaukas Ab:n ja Kymi Kymmene Oy:n yhteistyönä toteuttamasta projektivientioperaatiosta Brasilian sademetsään Jari-joen suistoon. Tutkimusongelma selvittää, miten projektiviennissä mukana olleiden henkilöiden oppiminen heijastui organisaation oppimiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa käytetään hyväksi teemahaastatteluja, sekä lehtileikkeitä, raportteja, pöytäkirjoja ja muistioita projektista. Jari-projekti oli ainutkertainen kokemus mukana olleelle projektivientihenkilöstölle sekä Kymi Kymmene Oy:stä ja Oy Kaukas Ab:sta kootulle projektivientiorganisaatiolle, KK-ryhmälle. KK-ryhmä loi organisaationa ympäristöönsä ilmapiirin, jossa uuden oppiminen tehtiin mahdollisimman helpoksi. Virheiden tekeminen oli sallittua, kun valmisteltiin tehtaan käynnistystä tai koulutettiin brasilialaisia tehtaan ylläpitoon. Näin helpotettiin yksilön oppimista ja kannustettiin yksilöä tekemään aiemmista kokemuksistaan uusia johtopäätöksiä. Tämä sai aikaan projektivientihenkilöstössä halun ylittää itsensä, jonka seurauksena projektia voidaan pitää KK-ryhmälle menestyksenä. Jari-projektin jälkeen projektivientiosaaminen kuului KK-ryhmän ammattitaitoon ja Jari-projektissa mukana olleet pääsivät myös myöhemmin mukaan projektivientioperaatioihin. Jari-projektin synnyttämä tunnelataus oli kuitenkin ainutkertainen, eikä oppimista myöhemmissä projekteissa samassa mittakaavassa enää tapahtunut.

Sisäinen laskenta-ajattelu monikanavamallissa. Case: Etelä-Karjalan Osuuspankki

Tutkielman tavoitteena on luoda suuntaviivat Etelä-Karjalan Osuuspankin uudelle sisäisen laskennan ajattelutavalle, joka tukisi palvelukanavien yhteistyötä ja poistaisi niiden välistä keskinäistä kilpailua. Käsiteanalyyttisessä teoriaosiossa analysoidaan laskenta-ajattelun muutostarvetta aikaisemman teoreettisen kirjoittelun perusteella. Empiirisessä osiossa analysoidaan Etelä-Karjalan Osuuspankin laskenta-ajattelun nykytilaa sekä toiminnan muutoksia, jotka luovat tarpeen uudelle laskenta-ajattelulle. Tutkielman tutkimusote koko työn osalta on hermeneuttinen, eli ymmärtämään pyrkivä. Empiirinen osuus sisältää myös normatiivisia piirteitä. Tutkimustulosten mukaan kanavakohtainen kannattavuuslaskenta on hylättävä ja siirryttävä kannattavuuden osalta pankkitasoiseen tarkasteluun. Sisäisen laskennan tulee selventää edelleen eri kanavien rooleja ja korostaa uuden ansainnan tärkeyttä. Sen pitää myös tukea eri palvelukanavien välistä yhteistyötä.