793 resultados para Omaisuuden hallinta
Resumo:
Tiedon tehokas jakaminen ja tiedon hallinta näyttelee tärkeätä roolia yritysten kannattavuuden ja tehokkuuden kehittämisessä. Laadukkaan tiedon tehokas jakaminen ja omaksuminen korostuvat verkostoituneessa logistiikkaketjussa ja kolmannen osapuolen logistiikkaa harjoittavissa yrityksissä. Tehokkaalla tiedon jakamisella, tietämyksen hallinnalla sekä tietojohtamisen keinoilla voidaan luoda tehokkaita ja kilpailukykyisiä businessprosesseja. Työn tuloksena saavutettiin kuvaus tietojohtamisen eri näkökulmista sekä tietojohtamisesta tiedon hallinnan työkaluna. Työn teoreettisessa osuudessa käsitellään tietoa ja sen eri tasoja sekä perspektiivejä tietojohtamisessa käytettyinä syötteinä, sen prosesseina sekä lopputuloksena, joita tietojohtamisen käsitteen alla olevilla työkaluilla ja käytännöillä toteutetaan. Aiempi tutkimus osoittaa, että tietojohtaminen on yksi johtamisen malli, jonka avulla voidaan saavuttaa tehokkaan yritystoiminnan edellytykset sekä asetetut strategiset tavoit- teet. Kirjallisuuden perusteella pyrittiin kartoittamaan verkostoituneen logistiikkaketjun tiedonhallinnan esteet ja sitä rajoittavat tekijät. Työn empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena kysely- sekä haastattelututkimuksena, jonka avulla kerättiin työssä käytetty tutkimusaineisto. Työn empiirisessä osuudessa kartoitettiin kohdeorganisaation tiedonhallintaprosesseja sen kuljetustuotannon toiminnoissa, sekä niiden toteuttamista vaikeuttavia ja hidastavia tekijöitä. Empiirisen aineiston perusteella yritykselle ehdotettiin organisaation muokkaamista enemmän tiedon jakamista tu- kevaan suuntaan, joka voidaan teoriatiedon perusteella toteuttaa esimerkiksi luomalla fyysisiä ja henkisiä tiloja tietoprosessien toteuttamiselle.
Resumo:
Ravinnetaseiden vaihtelut peltolohkojen välillä ja myös niiden sisällä voivat olla suuria. Toisissa paikoissa lannoituspanoksia hukataan, jolloin sadon käyttämättä jättämät ravinteet ovat alttiina huuhtoutumiselle pinta- ja pohjavesiin. Toisissa pellon osissa puolestaan sadontuottokyky saattaa olla vajaassa käytössä. Molemmissa tapauksissa aiheutuu taloudellista menetystä. Silmämääräisesti ravinnetaseiden vaihtelun määrän todentaminen on mahdotonta, ja siksi tarvitaan erilaisia mittausmenetelmiä. Alati kehittyvät täsmäviljelytekniikat tarjoavat käytännön työkaluja pellon vaihtelun mittaamiseen sekä vaihtelun huomioon ottamiseen viljelyn toteutuksessa. Kehittyvät ja yleistyvät tekniikat halpenevat, tulevat entistä luotettavammiksi ja käytettävämmiksi. Paikkatiedon hallinta on täsmäviljelyn avain. Paikkatiedon mittaaminen ja yhdistäminen eri lähteistä, tiedon analysointi ja käyttö viljelyn suunnittelussa sekä työn ja koneiden ohjaamisessa vaatii uudenlaista osaamista ja asennoitumista niin viljelijältä kuin hänen työtään tukevalta ja siihen linkittyvältä toimijaverkolta. Lähitulevaisuudessa on odotettavissa automaation käytön lisääntymistä niin työkoneiden, tiedonkeruun kuin tiedonhallinnan osalta. Sensori- ja sensoriverkkoteknologiat, kaukokartoitusteknologiat, ISOBUS-työkoneet ja web-pohjaiset tiedonhallintapalvelut asemoivat viljelyn ja sen toteutustekniikat uudelle tietämyksen, käytön ja tietoisuuden tasolle. Tuotantoprosessien tarkempi ohjaaminen helpottuu. Uusien teknologioiden mahdollistama vaivaton tiedonkeruu ja työn dokumentointi avaavat mahdollisuuden parempaan tuotannon läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden osoittamiseen. Raportti on toteutettu osana Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanketta.
Resumo:
Objective of this thesis was to map possibilities for systematic supplier management in field of chemical process industry. Through this study it was aimed to develop a tool for supplier management that could be integrated with operations in business unit. With developed tool suppliers should be able to be segmented based on their willingness and capability, and segmentation could be applied in purchasing decisions. In this thesis there was made a survey of methods that are recognized in literature to manage and allocate suppliers. This thesis recognizes segmentation as a method to group and select suppliers in procurement. Based on literature, a proposal for segmentation framework and evaluation criteria factors will be constituted. Based on theoretical proposal, in an expertise workshop a final segmentation framework was constituted, which covers segments with descriptions and evaluation part. Evaluation part includes an evaluation framework which helps to score suppliers with selected factors and leads to total grades in willingness and capability. These total grades will be the coordinates and they determine the segment where the supplier under evaluation belongs. In this thesis segments definitions, objectives, and road maps will be described.
Resumo:
Pankkialan kilpailun kiristyessä asiakastyytyväisyys on noussut yhä tärkeämmäksi kilpailueduksi. Asiakkaista kerätään paljon tietoa, mutta osataanko kerätä juuri oikeanlaista tietoa ja hyödynnetäänkö kerättyä tietoa vielä riittävän hyvin? Asiakaspalautteen kerääminen, tallentaminen ja hyödyntäminen nousevat esiin osana yrityksen kilpailukykyä. Asiakaspalautteita tarkastellaan tässä tutkimuksessa tiedonhallinnan syklien, asiakastiedon hallinnan ja asiakastyytyväisyyden kautta. Tutkimuksen case yrityksenä toimii pankki. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritettiin teemahaastatteluin. Haastateltavana oli kymmenen henkilöä, jotka edustivat toimihenkilöitä, myyntipäälliköitä ja pankinjohtajia. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että asiakaspalautetta ei osata hyödyntää vielä täysmääräisesti. Johdon tuki, henkilöstön osaaminen ja oikea asenne ovat merkittävässä asemassa kun asiakaspalauteprosessia kehitetään. Lisäksi asiakkaille tulisi antaa mahdollisuus käyttää erilaisia palautekanavia. Kohdeorganisaatiossa palauteprosessi ei ollut kaikille tuttu, eikä myöskään palautteen kerääminen, tallentaminen ja hyödyntäminen ollut systemaattista. Asiakaspalautteen tärkeys kuitenkin oli tunnistettu ja palauteprosessia ollaan jatkossa kehittämässä.
Resumo:
The topic of this Master’s Thesis is risk assessment in the supply chain, and the work was done for a company operating in the pharmaceutical industry. The unique features of the industry bring additional challenges to risk management, due to high regulatory, docu-mentation and traceability requirements. The objective of the thesis was to generate a template for assessing the risks in the supply chain of current and potential suppliers of the case company. Risks pertaining to the case setting were sought mainly from in-house expertise of this specific product and supply chain as well as academic research papers and theory on risk management. A questionnaire was set up to assess the found risks on impact, occurrence and possibility of detection. Through this classification of the severity of the risks, the supplier assessment template was formed. A questionnaire template, comprised of the top 10 risks affecting the flow of information and materials in this setting, was formulated to serve as a generic tool for assessing risks in the supply chain of a pharmaceutical company. The template was tested on another supplier for usability and accuracy of found risks, and it demonstrated functioning in a differing supply chain and product setting.
Resumo:
Tutkielmassa selvitetään, mitä asiakashallinta tarkoittaa valituista teoreettisista näkökulmista, eli toimintatapojen ja teknologian perspektiiveistä tarkasteltuna. Työssä käsitellään myös asiakassuuntautuneen liiketoimintastrategian suurta merkitystä tehokkaan asiakashallinnan taustalla. Lisäksi tutkitaan sitä, mitä erityispiirteitä on pk-yritysten asiakashallinnassa ja sen kehittämisessä. Erityisen kiinnostuksen kohteena on, mitä hyötyjä pk-yritykset, ja erityisesti Yritys X, voivat asiakashallinnan kehittämisellä itselleen saavuttaa ja mitä ongelmia yrityksen asiakashallinnassa ja sen kehittämisessä on havaittu.
Resumo:
Työn tavoitteena oli tutkia, kuinka rakennuksen tietomallia voidaan hyödyntää rakennusliikkeen tuotannonsuunnittelu- ja rakennusvaiheessa sekä mitä sen hyödyntäminen edellyttää rakennuksen tietomallin informaatiosisällöltä. Tavoitteena oli myös tunnistaa tuotannonohjauksen ”pullonkauloja”, joissa kohdin toimintaa voitaisiin tietomallien avulla tehostaa. Työn teoreettisena taustana on aineettoman pääoman merkitys yrityksen kilpailuedun luojana, tietämyksen hallinta ja teknologian hyödyntäminen tietämyksen hallinnassa. Työssä tutkittiin rakennustuotannon johtamista ja tietomallintamisen hyödyntämistä rakentamisessa sekä tietomallien hyödynnettävyyden varmistamista yleisellä tasolla. Työssä tutustuttiin kohdeyritykseen tuotannonohjaukseen ja rakennusvaiheen tietomallien hyödyntämisen nykytilaan. Tuloksina voidaan todeta, että tietomallien tuotannonsuunnittelu- ja rakennusvaiheen tietomallien hyödyntämisen perusedellytys on tietomallien oikeellisuus sekä tietomallien ja perinteisten suunnitteludokumenttien yhdenmukainen tietosisältö. Tämän lisäksi tarvitaan suunnitellut toimintatavat ja toimivat tiedonjakelukanavat sekä kyky hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa. Tietomallit eivät tämän tutkimuksen perusteella näytä luoneen tarvetta uudenlaisille tuotanto-organisaation roolituksille. Tietomalleilla uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia rakennusvaiheen muutostenhallinnassa. Tuotantoorganisaation henkilöillä oli positiivisia odotuksia tietomallien hyödyntämisestä tuotannonohjauksessa. Tietomallien odotetaan tukevan erillisten suunnitelmien muodostamien kokonaisuuksien hahmottamista, rakennusvaiheen osapuolten yhteistyötä ja töiden yhteensovitusta sekä logistiikan suunnittelua ja vaikutusten havainnointia.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä siihen, paljonko organisaatiossa etukäteen tunnetut tekijät vaikuttavat henkilöstön kokemuksiin työkyvyn johtamisesta erityisessä toimintaympäristössä. Tavoitteena on löytää vastaus kysymykseen, mitkä johtamisen osatekijöistä on erityisesti huomioitava kolmannen sektorin organisaation strategiassa, jotta vaikutukset organisaation henkilöstön työkyvyn laatuun olisivat myönteiset? Lisäksi tarkastellaan kuinka paljon koulutustaustalla on merkitystä työkyvyn johtamisen kokemiseen. Johtamisen osatekijöistä aikaisemman tutkimustiedon valossa esiin nousi neljä keskeistä työkykyjohtamisen osatekijää, joihin tässä tutkimuksessa tarkemmin perehdytään. Nämä osatekijät ovat organisaation toimet, työyhteisötaitojen hallinta, työn vaatimukset ja esimiestyö. Näistä osatekijöistä luotiin siis oheisen tutkimuksen muuttujat, joilla pyritään selittämään työkykyjohtamisen kokemista kolmannen sektorin palkatun henkilöstön keskuudessa. Tutkimusta varten luotiin tutkimusasetelma, joka on johdettu työkykyjohtamiseen liittyvän aikaisemman tutkimustiedon ja kirjallisuuden kautta. Tutkimusaineisto on kerätty verkkopohjaisella kyselylomakkeella, johon kerättiin kolmesta eri kolmannen sektorin järjestöstä kaikkiaan 86 vastausta. Kysely perustuu pääosin määrällisiin eli kvantitatiivisiin osuuksiin, johon on kuitenkin lisätty kaksi avointa kysymystä mittaamaan osittain myös vastaajien laadullisia ajatuksia. Tulosten analysoinnissa käytettiin pääasiassa määrällisiä monimuuttujamenetelmiä, joita arvioitiin tietokoneavusteisesti. Monimuuttujamenetelmistä pääosassa ovat faktorianalyysi ja regressioanalyysi. Avoimia kysymyksiä arvioidaan myös lyhyesti teemoittelun avulla. Tulokset osoittavat, että edellä mainituista johtamisen osatekijöistä korostuvat erityisesti organisaation toimet ja työyhteisötaitojen hallinta työkykyjohtamisen myönteisessä kokemisessa. Toisaalta esimiestoimilla oli vain lievä myönteinen ja työn vaativuudella negatiivinen vaikutus työkyvyn kokemiseen. Tämä voidaan tulkita niin, että organisaatio voi omalla toiminnallaan vaikuttaa henkilöstön kokemaan työkyvyn johtamiseen, mutta viime kädessä yksilön työkykyyn vaikuttavat hyvin monet osatekijät, eikä yhteen osa-alueeseen keskittyminen johda toivottuun lopputulokseen. Toisaalta koulutustaustalla todettiin olevan merkitystä työkyvyn kokemiseen, joka tukee käsitystä siitä, että työkyky ja sen johtamisen koetaan hyvin eri tavoin.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa käsitellään ikääntyvien kokemaa yhteisyyttä sosiaalisen median virtuaaliverkostoissa. Tutkimuksen ilmiötä tarkastellaan sosiologisten modernisaatioteorioiden käsitteiden avulla, joista keskeisenä käsitteenä on yhteisyys. Pääongelmana tässä tutkimuksessa on selvittää, miten sosiaalisen median virtuaaliverkoston jäsenyys tukee ikääntyvien yhteisyyttä verkoston muihin jäseniin. Empiirinen aineisto tutkimukseen on kerätty teemahaastattelumetodilla 15 ikääntyvältä henkilöltä. Tutkimuksen haastatteluaineisto käsiteltiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysimenetelmällä. Metodina sisällönanalyysi toi parhaiten esiin tutkimuksen ongelmanasettelun vaatimat sisällöt, koska se mahdollisti muun muassa tutkittavan ilmiön saattamisen sanalliseen muotoon, jossa haastatteluaineistosta voitiin muodostaa tiiviitä ja selkeitä teemakokonaisuuksia. Täten aineiston kokonaisvaltainen hallinta sekä siitä tehtävien johtopäätösten teko oli helpompaa kuin muilla laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmillä. Aiemassa tutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan lähinnä ikääntyvien eri keskustelufoorumeilla kokemaa keskinäistä yhteisyyttä. Tällöin ei ole selvitetty sitä, miten ikääntyvät kokevat yhteisyyttä verkostoissa, joissa on läsnä kaikenikäisiä toimijoita. Edellä esitettyä taustaa vasten tässä tutkimuksessa onkin tarkoitus lisätä ymmärrystä siitä, miten ikääntyvät kokevat keskinäistä yhteisyyttä toisiinsa sekä siitä, miten verkoston muut ikäryhmät vaikuttavat heidän yhteisyytensä tunteeseen. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan sosiaalisen median virtuaaliverkostojen yhteisyyden tuki ikääntyville jakaa kolmeen osaan: yhteisyyttä ilmentävät tekijä, yhteisyyttä edistävät tekijät sekä yhteisyyttä kehittävät tekijät. Edellisistä tekijöistä keskeisinä yhteisyyden tukielementteinä esiin nousivat erityisesti yhteisyyttä kehittävät tekijät, joita olivat: olemassa olevien kontaktien aktivointi, uusien viestintäteknologioiden hankinta sekä teknisten taitojen oppiminen. Täten ikääntyvien virtuaaliverkostoissa ilmenevää yhteisyyttä kehittävät tekijät muodostavat perustan ja lähtökohdan heidän kokemalle yhteisyydelle verkostojen jäseninä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta myös, että ikääntyvien jäsenyys sosiaalisen median virtuaaliverkostoissa tukee erityisesti yhteisyyttä heidän verkostoissaan oleviin sukulaisiin tai läheisiin ystäviin. Tutkimuksen mukaan ikääntyvien virtuaaliverkostoilla on myös merkittävä rooli yksinäisyyden tunteen vähentymisessä sekä läsnäolon kokemuksessa erityisesti silloin, kun yhteysteknologiana käytetään kasvokkaista ja reaaliaikaista videoneuvottelupalvelua.
Resumo:
This report summarizes the results of the survey HAVERI – Supply network risks in business. The survey was conducted in Finland during the spring and summer of year 2013. The survey is part of a large two-year research project started in June 2012 in Finland (on-going 06/2012–07/2014). The project is launched and financed by TEKES, the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation, and executed together with the researchers from Lappeenranta University of Technology and Tampere University of Technology. The overall goal of this on-going research project is to find out the decision-making practices in the project-oriented companies in their purchasing decisions especially in the mechanical engineering and construction industries in Finland. The objective of the survey was to gain cross-sectional data concerning the challenges, risks and cost factors in Finnish project business companies. The results show that Finnish companies rely on their experience and supplier references in their risk management. In general, the understanding of the total cost structure varies among the industries and companies. The main cost factor in risk management was costs before the actual purchase decision. Overall, it seems that the monetary value of the whole project and capability of purchasing personnel are the main influencing factors on risk management activity in project purchasing.
Resumo:
In recent years, chief information officers (CIOs) around the world have identified Business Intelligence (BI) as their top priority and as the best way to enhance their enterprises competitiveness. Yet, many enterprises are struggling to realize the business value that BI promises. This discrepancy causes important questions, for example: what are the critical success factors of Business Intelligence and, more importantly, how it can be ensured that a Business Intelligence program enhances enterprises competitiveness. The main objective of the study is to find out how it can be ensured that a BI program meets its goals in providing competitive advantage to an enterprise. The objective is approached with a literature review and a qualitative case study. For the literature review the main objective populates three research questions (RQs); RQ1: What is Business Intelligence and why is it important for modern enterprises? RQ2: What are the critical success factors of Business Intelligence programs? RQ3: How it can be ensured that CSFs are met? The qualitative case study covers the BI program of a Finnish global manufacturer company. The research questions for the case study are as follows; RQ4: What is the current state of the case company’s BI program and what are the key areas for improvement? RQ5: In what ways the case company’s Business Intelligence program could be improved? The case company’s BI program is researched using the following methods; action research, semi-structured interviews, maturity assessment and benchmarking. The literature review shows that Business Intelligence is a technology-based information process that contains a series of systematic activities, which are driven by the specific information needs of decision-makers. The objective of BI is to provide accurate, timely, fact-based information, which enables taking actions that lead to achieving competitive advantage. There are many reasons for the importance of Business Intelligence, two of the most important being; 1) It helps to bridge the gap between an enterprise’s current and its desired performance, and 2) It helps enterprises to be in alignment with key performance indicators meaning it helps an enterprise to align towards its key objectives. The literature review also shows that there are known critical success factors (CSFs) for Business Intelligence programs which have to be met if the above mentioned value is wanted to be achieved, for example; committed management support and sponsorship, business-driven development approach and sustainable data quality. The literature review shows that the most common challenges are related to these CSFs and, more importantly, that overcoming these challenges requires a more comprehensive form of BI, called Enterprise Performance Management (EPM). EPM links measurement to strategy by focusing on what is measured and why. The case study shows that many of the challenges faced in the case company’s BI program are related to the above-mentioned CSFs. The main challenges are; lack of support and sponsorship from business, lack of visibility to overall business performance, lack of rigid BI development process, lack of clear purpose for the BI program and poor data quality. To overcome these challenges the case company should define and design an enterprise metrics framework, make sure that BI development requirements are gathered and prioritized by business, focus on data quality and ownership, and finally define clear goals for the BI program and then support and sponsor these goals.
Resumo:
The focus of this thesis is the issues related to the operational purchasing level supply chain process. Due to this limitation, the physical product quality issues do not belong to the primary concerns of this thesis, whereas the bilateral processes between the supplier and the purchasing organizations are of interest. Also, the issues related to the delivery timing are excluded from the study. Because the perspective is on the issues involved in the supply chain operations, the bilateral communication issues between supplier representative and purchaser are also considered.
Resumo:
Yrityksen prosessit ovat viimeaikoina nousseet kiinnostaviksi tutkimuskohteiksi. Toimintaprosessi on yksi yrityksen sisäisistä prosesseista, jonka tarkoituksena on tuottaa arvoa asiakkaalle sekä osakkeenomistajille. Nämä prosessit ovat arkipäiväisiä yrityksille, jotka tuottavat tuotteita ja palveluita sekä toimittavat niitä asiakkailleen. Myös suorituskyvyn mittaaminen on noussut tärkeäksi osaksi yritysten toimintaa. Balanced Scorecard on yksi suorituskyvyn mittaamisen työkalu. Työkalun neljä näkökulmaa antavat monipuolisen mahdollisuuden mitata suorituskykyä. Mittariston ja mittareiden valinta on oleellista luotettavan mittaustuloksen saamiseksi. Työn tavoitteena on tuoda näkyväksi toimintaprosessin eri osat kappaletavarayrityksessä sekä analysoida niitä Balanced Score Cardin avulla. Toimintaprosessien mittaamisessa tärkeää on saada oikeaa ja riittävää tietoa mitattavasta kohteesta. Toimintaprosesseista jakelu, toimitus, tuotanto, riskien hallinta, myynti ja markkinointi sekä huolto ovat nostettu tarkasteltaviksi kappaletavarayrityksen kohdalla. Tasapainoisen mittariston rakentamisessa hyödynnettiin laadullisia kuin rahamääräisiä mittareita. Näin saatiin mahdollisimman laaja kuva yrityksen sen hetkisestä suorituskyvystä.
Resumo:
Yleisesti voidaan sanoa, että suuri osa ohjelmistokehitys -projekteista epäonnistuu. Tämä johtuu kehitykseen kohdistuvista aikarajoitteista, muuttuvista vaatimuksista sekä nopeasti muuttuvasta teknologiasta. Scrum -menetelmä on yksi vaihtoehto kehitettäessä ohjelmistoja alati muuttuvassa ympäristössä. Scrum -menetelmän säännöt on helppo oppia, mutta menetelmän tehokas hallinta vaatii kuitenkin harjoittelua. Tietojohtamisen keinoin voidaan kuitenkin pyrkiä tehostamaan tätä scrum -menetelmän täysimääräistä hyödyntämistä. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin tapaustutkimuksena.
Resumo:
ELY-keskuksen tavoitteena on tiestön päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen, pääteiden ylläpito, liikenneturvallisuus, liikenteen hallinta ja joukkoliikenteen toimintakyvyn varmistaminen. Liikennejärjestelmän kehittämisessä on suuria haasteita koska tienpidon perusrahoitus on niukka. Liikenneturvallisuutta sekä liikenteen sujuvuutta parantavia investointihankkeita voidaan toteuttaa tarpeeseen nähden liian vähän. Tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on tienpitoon käytössä määrärahoja noin 67 milj. euroa.