Projektijohtamisen kehittäminen puutuoteteollisuudessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka parannetaan ja kehitetään tuoteosakauppaan perustuvan toimitusprojektin projektinjohtamista ja sitä kautta projektin tehokkuutta projektinhallinnan keinoin. Toimitusprojektissa projektijohtamisesta vastaa käytännössä projektipäällikkö. Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa tuoteosakauppaan perustuvaan toimitusprojektiin soveltuva projekti-päällikkövetoinen projektijohtamismalli. Tutkimusmetodina käytettiin case studya eli tapaustutkimusta. Teoriaosassa haettiin kirjallisuudesta tietoa projektista, toimitusprojektista, tuoteosakaupasta, projektijohtamisesta, projektipäällikön tehtävistä, rooleista ja ominaisuuksista, projektijohtamisesta ja suorituskyvystä sekä projektinhallinnan eri osa-alueista. Empiirisessä osassa suoritettiin haastattelututkimus kohdeyrityksessä. Haastattelun tarkoituksena oli tutkia kohdeyrityksen projektijohtamisen nykytilaa. Tämä tutkimus osoittaa, että tuoteosakauppaan perustuvan toimitusprojektin projektijohtamista pystytään parantamaan ja tehostamaan projektinhallinnan keinoin. Lisäksi löydettiin tekijät, jotka ovat hyvän projektijohtamisen takana. Tässä tutkimuksessa rakennettu projektijohtamismalli osoittaa, että projektinhallinnan osa-alueita hyödyntämällä pystytään rakentamaan toimiva projektijohtamismalli.

Tiedon jakaminen virtuaalisissa IT-projekteissa

Sekä projektimainen että virtuaalinen työskentely ovat arkipäivää IT-alalla. Arkipäivää ovat myös uutiset epäonnistuneista tietojärjestelmäprojekteis-ta. Tehokas tiedon jakaminen on projektien menestystekijä. Tutkielmassa etsittiin vastausta kysymykseen: mitkä ovat tiedon jakamisen esteitä ja edistäjiä virtuaalisissa tietojärjestelmäprojekteissa. Tutkimusstrategia oli vertaileva tapaustutkimus. Aineisto kerättiin teema-haastatteluilla. Haastatteluun osallistui kymmenen henkilöä neljästä eri projektista. Henkilöt olivat eri organisaatioista ja edustivat niin asiakkaan, toimittajan kuin alihankkijoidenkin näkemyksiä. Eniten projekteissa jaet-tiin projektinhallintaan liittyvää tietoa, mutta ihmisten johtamiseen liittyvää tietoa ja liiketoimintahyötyihin liittyvää tietoa jaettiin vähän. Haastattelujen perusteella merkittävimmät tiedon jakamiseen vaikuttavat tekijät ovat yh-teisen käsitteistön ja yhteisen ymmärryksen puute, luottamus, tietotekni-set välineet sekä projektipäällikön toiminta. Yhteenvetona todetaan, että virtuaalisuus ei projekteissa aiheuttanut ongelmia, mutta se korosti muista syistä syntyneitä ongelmia. Virtuaalipro-jekteissa on erityistä huomiota kiinnitettävä projektin alkuvaiheessa ta-pahtuvaan tutustumiseen.

Tuotelanseerausprosessin kehittäminen

Työn lähtökohtana on vuonna 2009 case-yksikölle luotu stage-gate-malli, jonka ymmärtäminen ja käyttö ei ole ollut toivotulla tasolla. Asenteet ja perehdytys tämän mallin käyttöön ovat aiheuttaneet sen, että osa yksikön henkilöstöstä ei tunnista mallin käyttöä omassa työssään, vaikka sitä käytetään jokaisessa tuotekehitysprojektissa. Työn tavoitteena on kuvata case-yksikön stage-gate-mallin etenemistä selkeämmin, jotta se saataisiin tehokkaammin käyttöön koko henkilöstölle, sekä tutkia ovatko eri toimintojen roolitukset mallin mukaan optimaaliset. Tavoitteena on myös tutkia kuinka tiedon tulisi kulkea toimintojen välillä, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta. Työtä varten on kerätty kirjallisuusmateriaalia teorian pohjustamiseksi ja haastateltu 14 yksikön toimihenkilöä nykyisten ongelmakohtien kartoittamiseksi. Lisäksi työhön liittyen tehtiin benchmark-haastattelu mahdollisimman lähellä case-yksikön liiketoimintaa olevasta saman yrityksen yksiköstä. Yksikölle luodun stage-gate-mallin tuntemus oli haastattelujen perusteella suhteellisen heikolla tasolla. Vain noin puolet tunnisti sen jokapäiväisessä työskentelyssään. Ongelmakohtia mallin käyttämiseen liittyen ilmeni paljon ja niistä iso osa kohdistui myyntiin, markkinointiin sekä projektipäällikön toimintaan. Havaittujen ongelmien perusteella yksikön roolituksista tehtiin selventävä kaavio, jotta jokaisen on helpompi hahmottaa prosessia. Lisäksi henkilöstön osallistamiseen ja tiedonjakamiseen annettiin kehitysehdotuksia. Näin ollen koko henkilöstö saadaan ymmärtämään mallin vaiheet ja tärkeimpänä, ymmärtämään oman roolinsa kussakin stage-gate-mallin vaiheessa.

Strategisen suorituskykymittariston implementoinnin haasteet – tapaustutkimus

Tutkimuksen aiheena on strateginen suorituskykymittaristo ja sen implementointi. Muuttuva liiketoimintaympäristö on tuonut mukanaan sen, että yritysten tulee jatkuvasti päivittää toimintastrategiaansa sekä niihin liittyviä suorituskykymittareita. Strategiset suorituskykymittaristot ovat johdon työväline konkretisoida organisaation toiminnan tavoitteet ja menestystekijät alaspäin erilaisiksi mittareiksi. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa haasteita, joita suorituskykymittariston käyttöönottoon liittyy ja keinoja, joilla näihin voidaan varautua. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa tehtiin yrityshaastatteluja. Tutkimuksessa muodostettiin olemassa olevia teorioita mukaillen vaihemalli siitä, mitä osa-alueita strategisen suorituskykymittariston implementointiprojektiin liittyy. Tätä mallia käytettiin pohjana työn empiirisessä analyysissä. Empiirisessä analyysissä käyttöönoton onnistumisen edellytyksiksi havaittiin johdon aktiivinen rooli sekä riittävän viestinnän toteutus. Lisäksi onnistumiseen vaikuttavina tekijöinä korostuivat niin projektinhallinnalliset asiat, esimerkiksi aktiivinen projektipäällikkö, projektin organisointi ja toimintasuunnitelma jatkolle, kuin niiden henkilöiden rooli, jotka projektissa ovat mukana. Tutkimuksen lopputulokset myötäilevät aiempia tutkimuksia siinä, että viestinnällä ja kommunikaatiolla on hyvin merkittävä rooli mittariston käyttöönoton onnistumisessa.

Projektijohtamisen kehittämisellä lisäarvoa B2B- asiakkaille

Diplomityön keskeisimpinä tavoitteina kohdeyritykselle oli ymmärtää liiketoiminnan muutoksen elementtejä, arvioida projektijohtamisen kyvykkyyden vaatimuksia sekä tunnistaa kehitystarpeita projektinjohtamisen uusille toimintatavoille toimitusprojekteissa. Projektijohtamisen ja -hallinnan kehittäminen on viime vuosien aikana noussut niin yritysten kuin akateemisten yhteisöjen mielenkiinnon kohteeksi. Kirjallisuuskatsauksessa laaja-alaisen ymmärryksen luomiseksi projektijohtamisen viitekehystä tarkasteltiin liiketoiminnan muutoksen, arvontuoton, ulkoistamisen ja osaamisen näkökulmista. Muodostettua viitekehystä hyödynnettiin empiirisen kyselytutkimuksen suunnittelussa ja tulosten analysoinnissa. Tuloksista keskeisimpänä todetaan, että arvontuotto projektijohtamisen palveluissa ainakin projektipäälliköiden osalta kohdistuu osaamiseen, kokemukseen ja johtamistaitoihin. Palveluliiketoimintaan suuntautuminen edellyttää tuotteiden määrittämistä prosesseiksi. Samoin projektijohtamisen kohentaminen vaatii toimintatapamuutoksia, kommunikoinnin parantamista ja kyvykkyyden nostoa. Työn tuloksena tehtiin suosituksia kohdeyritykselle, joiksi määrittyivät projektijohtamisen käytäntöjen kehittäminen, projektitoimiston perustaminen ja arvontuoton terävöittäminen liiketoimintamallin muokkauksella.

Laadunhallintajärjestelmäprojektin suunnittelu ja projektiorganisaation toimintatapojen kartoittaminen

Tämän diplomityön tavoitteina oli luoda suunnitelma ISO 9001 ja 14001 -sertifikaatteihin oikeuttavalle laadunhallintajärjestelmälle ja luoda malli projektiorganisaation toiminnan mittaamiselle ja kehittämiselle. Lisäksi työn tarkoituksena oli luoda teoreettinen osaamispohja projektipäällikölle laadunhallintajärjestelmäprojektin läpiviemisen tueksi. Työssä perehdyttiin laadunhallinnan periaatteisiin, tietojärjestelmäprojektikehityksen elinkaareen, tietojärjestelmäprojektien kriittisiin menestystekijöihin ja itsearviointimallin laatimisperiaatteisiin. Diplomityön kanssa lomittain suoritetulle laadunhallintajärjestelmäprojektille parhaiten sopivat käytännöt tunnistettiin kirjallisuudesta sekä puolistrukturoidulla haastattelulla Volvo Finland Ab:n johdon edustajille. Työssä luodun suunnitelman mukainen laadunhallintajärjestelmä toteutettiin Volvo Finland Ab:lle yhdessä nelikymmenhenkisen projektiorganisaation kanssa. Projektin aikana tehdyn aktiivisen, osallistuvan havainnoinnin ja diplomityössä luodun itsearviointimallin perusteella kartoitettiin projektiorganisaatiolle parhaiten sopivat toimintamenetelmät. Toimintamenetelmäkartoituksen tuloksena todettiin, että organisaation tietotaito on vertikaalista ja tästä syystä resurssienhallinta nostettiin kriittisimmäksi elementiksi projektien onnistumisen kannalta. Resurssienhallinnan tueksi ehdotettiin Stage-Gate-mallia projektien läpiviemiseen. Mallin avulla voitaisiin resurssit hallitusti kohdistaa uudelleen projektin joka vaiheessa.

ETO-Tuotekehitysprojektin suorituskyvyn mittaaminen

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä suorituskyvyn osa-alueita ETO (Engineer To Order) – tyyppinen tuotekehitysprojekti pitää sisällään, ja mitkä niistä ovat projektin onnistumisen kannalta tärkeimpiä, eli niin sanottuja menestystekijöitä. Edelleen näiden tunnistettujen menestystekijöiden pohjalta oli tavoitteena kehittää suorituskyvyn mittausmalli, jonka avulla voisi arvioida ja ohjata projektin ja projektinhallinnan suorituskykyä. Tärkeimmät suorituskyvyn näkökulmat tässä mallissa olivat projektin kannattavuuden -, asiakastyytyväisyyden - ja projektinhallinnan näkökulmat. Malli tehtiin rautatieliikenne toimialalla toimivalle yritykselle, joka asetti omat vaatimuksensa mallille. Tutkimus tehtiin kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin aiempiin tutkimuksiin, joiden pohjalta pyrittiin löytämään projektin menestystekijät, sekä näiden suorituskyvyn analysointiin toimiviksi todetut mittausmenetelmät. Ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin myös alaa ohjaaviin standardeihin, ja niiden asettamiin erityisvaatimuksiin projektien suorituskyvyn mittaukselle. Tutkimuksen toinen vaihe oli tapaustutkimus kohdeyrityksen sisäiselle projektiorganisaatiolle, joka toteutettiin survey-kyselynä. Kyselyn avulla pyrittiin löytämään ne menestystekijät, jotka projektiorganisaation itsensä mielestä olivat kaikkein tärkeimpiä projektin onnistumisen kannalta. Kyselyllä pyrittiin myös selvittämään sidosryhmien välisiä näkemyseroja projektin menestystekijöistä. Kysymykset muodostettiin synteesinä tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa löydetyistä menestystekijöistä ja standardien vaatimista pakollisista mitattavista tekijöistä. Tärkeimmäksi menestystekijäksi kyselyssä nousi projektipäällikön kompetenssi. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin myös sitä, minkä menestystekijöiden suorituskykyä heidän mielestään tulisi mitata. Tärkeimmäksi mitattavaksi osa-alueeksi nousi aikataulun tarkka seuranta. Kolmannessa vaiheessa näiden kohdeyrityksen menestystekijöiden pohjalta luotiin mittausmalli, joka pyrkii mittaamaan projektin ja projektinhallinnan suorituskykyä tasapainoisesti valituista näkökulmista. Malli ottaa huomioon erityisesti projektinhallinnan suorituskyvyn vaikutuksen projektin lopputuotteena syntyvien hyödykkeiden laatuun. Kohdeyrityksen kokonaissuorituskyvyn kannalta on erittäin tärkeää parantaa projektien suorituskykyä, johon projektien suorituskyvyn mittaaminen on ratkaisu. Standardien asettamat vaatimukset antavat hyvät lähtökohdat kokonaisvaltaisen mittausjärjestelmän luomiselle.

MitWirkung - Zukunft gestalten

Die Diskussion in den Planungswissenschaften beschreibt den Paradigmenwechsel vom so genannten DEAD-Model (Decide-Announce-Defend) zum Tripple-D-Model (Dialogue-Decide-Deliver) und beschäftigt sich intensiv mit dem Thema Governance. Komplexe Planungsaufgaben brauchen eine Vielfalt an Lösungsideen unterschiedlicher gesellschaftlicher Gruppen. Planung verfolgt u. a. die Umsetzung der Ziele einer nachhaltigen Entwicklung, die die Einbeziehung der Öffentlichkeit (Zivilgesellschaft, Unternehmen und Bürger) verlangt. Darüber hinaus wird eine Erweiterung der Perspektive über Verfahren und Steuerungsformen hinaus auf Akteure und Prozesse gefordert. Räumliche Entwicklungen sollen stärker im Zusammenhang mit Entscheidungsfindungsprozesse untersucht werden. Die Dissertation ergänzt eine wirkungsorientierte Perspektive, die Wirkungen, sowohl räumliche als auch soziale, in den Mittelpunkt der Betrachtung stellt. Sie stützt sich auf Beobachtungen, dass klassisches Projektmanagement für erfolgreiche Planungsprozesse nicht ausreicht, sondern zusätzlich Prozessmanagement braucht. Mit der Weiterentwicklung der partizipativen Planung, die zusätzlich in den Kontext gesellschaftlicher Lernprozesse und zukunftsfähiger Veränderungen gesellschaftlicher Bedingungen gestellt wird, ergänzt die Dissertation planungswissenschaftliche Theorien. Aus einem fachübergreifenden Blickwinkel wird die räumliche Planung in die Reihe von Management- und Organisationswissenschaften eingeordnet. Ausgehend von der Frage, welche räumlichen und sozialen Wirkungen durch Beteiligungsprozesse unter welchen Bedingungen erzielt werden, wurden Fallstudien aus der Wasserwirtschaft und ihre Prozessbiografien umfassend evaluiert. Als Evaluierungsmethode wurde ein von der EU-Kommission empfohlener Evaluierungsrahmen gewählt, der sowohl den Prozess selbst, seine Rahmenbedingungen und Durchführung, als auch Wirkungen analysiert und bewertet. Auf der Grundlage der Ergebnisse und theoretischer Erkenntnisse, vorrangig aus der Evaluationsforschung, wird ein umfassender Beteiligungsansatz konzipiert. Dabei handelt es sich um ein offenes Gerüst, in das sich bewährte und innovative Elemente strategisch gezielt integrieren lassen. Die Struktur verbindet verschiedene Beteiligungswerkzeuge unterschiedlicher Intensitäten und für unterschiedliche Zielgruppen zu einem Gesamtkonzept, mit dem Ziel, möglichst die gewünschten Wirkungen zu erreichen. Wesentlich an dem Ansatz ist, dass bereits das Prozessdesign unter Mitwirkung von Projektträgern, Beratern und Schlüsselakteuren erfolgt. Die partizipative Beteiligungsplanung bedeutet somit Klärung der Vorgehensweise und gleichzeitig Bewusstseins- und Kompetenzerweiterung der verantwortlichen Akteure. Im Ausblick werden künftige Forschungsaufgaben im Bereich der Mitwirkung in der räumlichen Planung formuliert und Handlungsmöglichkeiten aufgezeigt, um Partizipation als Teil planerischer „Alltagskultur“ weiterzuentwickeln. Dies erfolgt vor dem Hintergrund der Bedeutung von Partizipation und Bildung als Umsetzungsstrategie von Ideen der Landschaftsentwicklung und Nachhaltigkeit.

Montaje y operación de Puntos Vive Digital en Bogotá

Estudio de prefactibilidad para determinar si genera rentabilidad financiera por encima de la tasa de oportunidad de la empresa, el montaje y operación de 40 Puntos Vive Digital en la ciudad de Bogotá. Teniendo en cuenta los estudios de soporte tales como: entorno, mercado, técnico, administrativo, legal, financiero, económico-social. Para llevar a cabo dicho objetivo, la empresa deberá evaluar la posibilidad de presentarse a la convocatoria que lidera el Ministerio de Tecnologías de Información y las Comunicaciones (TIC), en el marco del Plan Vive Digital a través del Programa Compartel que promueve la creación de 320 Puntos Vive Digital para el año 2012. Por esta razón, la empresa contrató un formulador para estructurar el proyecto y servir como soporte de un proceso para la toma de decisiones en el escenario real de participar en la convocatoria del proyecto de Puntos Vive Digital del Ministerio de Tecnologías de Información y las Comunicaciones (TIC). Luego de finalizar dicha investigación, resultó recomendable para la empresa, participar en el Programa Plan Vive Digital, particularmente en el proyecto de Puntos Vive Digital, luego de constatar que genera riqueza a la empresa, contribuye en su plan estratégico 2012-2014, especialmente en ampliar su portafolio de servicios TIC de manera rentable y finalmente, cuenta con la experiencia de ejecutar este tipo de proyectos debido a la gran trayectoria en el montaje y operación de puntos de acceso masivo a internet en la ciudad.

Fundamento teórico-conceptual que sustenta y orienta el papel del fisioterapeuta en programas de promoción de la salud y educación en salud dirigidos a la población de los cuidadores del adulto mayor con discapacidad en el col santa fe candelaria de Bogotá, D.C.

El hombre como ser social siente la necesidad de organizarse para satisfacer sus necesidades y las de su contexto, es por eso que utilizamos estrategias de vinculación de individuos y establecemos relaciones que nos permiten el intercambio de experiencias, metodologías y recursos que orientan nuestro quehacer, como en la labor de cuidar; la cual requiere de varias acciones encaminadas hacia el desarrollo optimo de su tarea y demanda del apoyo adecuado que facilite su desempeño. Esta labor se hace aún más dispendiosa cuando se tiene bajo el cuidado un miembro cercano de nuestra familia o una persona a quien le tenemos gran afecto y debemos gran respeto, como sucede con un adulto mayor en situación de discapacidad.

Human resource allocation management in multiple projects using sociometric techniques

This article describes a new application of key psychological concepts in the area of Sociometry for the selection of workers within organizations in which projects are developed. The project manager can use a new procedure to determine which individuals should be chosen from a given pool of resources and how to combine them into one or several simultaneous groups/projects in order to assure the highest possible overall work efficiency from the standpoint of social interaction. The optimization process was carried out by means of matrix calculations performed using a computer or even manually, and based on a number of new ratios generated ad-hoc and composed on the basis of indices frequently used in Sociometry.

Estimating future bidding performance of competitor bidders in capped tenders

Research in Bid Tender Forecasting Models (BTFM) has been in progress since the 1950s. None of the developed models were easy-to-use tools for effective use by bidding practitioners because the advanced mathematical apparatus and massive data inputs required. This scenario began to change in 2012 with the development of the Smartbid BTFM, a quite simple model that presents a series of graphs that enables any project manager to study competitors using a relatively short historical tender dataset. However, despite the advantages of this new model, so far, it is still necessary to study all the auction participants as an indivisible group; that is, the original BTFM was not devised for analyzing the behavior of a single bidding competitor or a subgroup of them. The present paper tries to solve that flaw and presents a stand-alone methodology useful for estimating future competitors’ bidding behaviors separately.

Uma análise do gerenciamento de riscos nas consultorias de tecnologia de informação

o objetivo principal deste trabalho é verificar como as organizações se comportam no processo de priorização dos riscos a serem gerenciados. A questão analisada consiste em especificar em por que e como, no processo de gestão de riscos, as organizações priorizam os riscos do tipo financeiro em detrimento aos riscos dos tipos estratégico e operacional. Um questionário foi aplicado a um número significativo de gerentes de projeto das principais empresas multinacionais de consultoria em tecnologia de informação com escritórios no Rio de Janeiro foram entrevistados. Pretendeu-se (i) mostrar uma análise do uso das metodologias de risco em projetos desenvolvidos no Brasil, (ii) realizar uma compararação entre os critérios adotados pelas organizações para priorização e tratamento dos riscos com os pretendidos pelos gerentes de projetos, (iii) avaliar o processo de comunicação e sua influência no gerenciamento de riscos bem como (iv) realizar uma comparação da aplicação das metodologias em projetos nacionais e desenvolvidos para atender clientes fora do país. Os resultados obtidos nos questionários permitiram concluir que: • os riscos priorizados pelas organizações são do tipo financeiro e que as mesmas deveriam dar maior atenção aos riscos do tipo estratégicos; • os gerentes de projetos identificam as falhas no processo de comunicação interna como uma das principais causas de problemas enfrentados na gestão de riscos; e • as metodologias internacionalmente conhecidas e adotadas pelas organizações são adequadas aos projetos desenvolvidos no Brasil.

Gerentes de projeto : um estudo sobre a relação entre perfis psicodemográficos, desempenho e progressão profissional

Dada a crescente estruturação das organizações permanentes em organizações temporárias, aqui representadas como projetos, há uma demanda proporcional por profissionais qualificados que atuem como os maestros dessas empreitadas – os gerentes de projetos (GP’s). Esta pesquisa de dissertação de mestrado tem por objetivo estudar como diferentes traços psicodemográficos, à saber: gênero, etnia, orientação sexual e aparência física, impactam na vida e na progressão profissional do GP que os detenha, pela perspectiva deste profissional. Na busca por possíveis respostas para essa questão, percorremos a teoria procurando os subsídios necessários ao GP para exercer satisfatoriamente sua atividade e ascender na carreira. Vimos que as hard skills desses profissionais são desenhadas e enriquecidas por meio das metodologias e boas práticas trazidas pelas diversas associações internacionais de gestão de projetos. Todavia, as ações prescritivas dessas metodologias apenas delineiam os contornos mais amplos das soft skills. Este conjunto de habilidades se mostrou fundamental para o GP em seu trabalho, sendo empiricamente apreendido e enriquecido pela experiência prática. Ademais, a progressão na carreira de GP é percebida frente à crescente complexidade dos projetos à ele subordinados, como também é percebida ao enveredar por caminhos mais estratégicos e menos operacionais. Calçamos a pesquisa sobre a cultura brasileira, usada como arcabouço para entender como tais profissionais exercem suas relações de liderança, comunicação, respeito e colaboração para com seus stakeholders, ou seja, suas soft skills, e orquestram as atividades necessárias para a conclusão satisfatória de um projeto. Sobre tal base, buscamos entender possíveis preconceitos e barreiras impostas às diferentes psicodemografias para, em sequência, observar quais impactos são percebidos pelos GP’s no exercício de suas atividades, bem como na progressão de suas carreiras. Trouxemos do campo entrevistas com vários GP’s de diferentes psicodemografias. A análise do discurso nos emprestou o ferramental para estudar os dados de campo, e abarcar conclusões sustentadas pela base teórica. Como resultado, percebemos que a cultura brasileira ainda apresenta mecanismos de dominação encarnados por um grupo androcêntrico, etnicamente branco e heterossexual, com prescrições e normas sobre a aparência física. Vimos também que as soft skills são influenciadas pela cultura local, principalmente quando são exercidas por minorias rejeitadas pelo grupo dominante. Percebemos a existência de portas e tetos de vidro na vida profissional de um GP que encarne determinados traços psicodemográficos, bem como uma introjeção de tal lógica androcêntrica. Tais profissionais exercem suas funções com um custo maior do que aquele realizado por homens, brancos, heterossexuais e de boa aparência, bem como precisam se mostrar resilientes à tal dominação. As barreiras para o gênero feminino também se erguem quando a GP mulher, mesmo em um contexto de liderança de uma organização temporária, exerce a maternidade.

Práticas operacionais e objetivo de desempenho como influenciadores do comportamento da equipe de projetos

Práticas em gestão de projetos (GP), apesar de amplamente difundidas, utilizadas e pesquisadas, não garantem o desempenho (sucesso) do projeto em suas entregas em tempo e custos conforme planejamento. Observa-se que, apesar do uso extensivo de práticas de GP, falhas em relação ao atendimento do cronograma e orçamento são amplamente relatadas. Portanto, este trabalho tem como objetivo principal analisar a influência das práticas de gestão de projetos e do objetivo de desempenho no Comportamento de Cidadania Organizacional (OCB) da equipe de projetos. As dimensões que compuseram o OCB foram: Ajuda, Iniciativa e Compliance. Para testar a relação entre os fatores de práticas de GP (incipientes ou avançados) e objetivo de desempenho (normal ou desafiador) no comportamento da equipe foi utilizada a metodologia do experimento baseado em cenários (SBRP experiment). A amostra contou com 216 alunos de graduação e pós-graduação em administração. O estudo mostrou que a utilização de práticas em gestão de projetos não influenciou o Comportamento de Cidadania Organizacional da equipe de projetos. Entretanto, o objetivo de desempenho nas dimensões de tempo e custos influenciou o Comportamento Cidadão da equipe de projetos. Além desses resultados, a pesquisa mostrou que características pessoais, como experiência em liderar projetos, influenciou a propensão em aumento do comportamento cidadão mediante uma remuneração adicional. Como contribuição adicional este estudo mostra que existem diferenças de resultados nos diferentes grupos de respondentes (alunos de graduação e pós-graduação em administração), conforme encontrado em outros estudos. A utilização do experimento também foi um diferencial metodológico, em virtude de sua ainda baixa utilização em gestão de operações. Finalmente, este estudo também identificou as principais práticas utilizadas na gestão de projetos.