Supporting the Management of the Knowledge Flow from the Customers in CRM through a VCE

Knowledge flow from the customers is an important resource for a company and therefore it should engage its customers in knowledge co-creation. Through providing a virtual customer environment (VCE) as knowledge creation and sharing platform a company can obtain this type of knowledge, which is important for strategic purposes. In the VCE the members of the virtual customer community (VCC) create and share knowledge individually and collectively in diverse roles, utilizing many interaction facilities. Creating a functional VCE is not either easy or quick task and a company needs to analyze various issues carefully. Providing such a VCE in which customers want to share their experiences and insights is however worth of considering, since it brings many benefits for the company. In this research the main benefit is stated as the supportative role of the VCE in the better management of the knowledge flow from the customers.

Basel 2:n vaikutukset pk-yritysten rahoituspäätöksiin

Maailmantalouden globalisoitumisen myötä riskienhallinan rooli erityisesti rahoitusmarkkinoilla on korostunut entisestään. Pankeille on säädetty vakavaraisuusvaatimuksia, joita noudattamalla pyritään rahoitus-markkinoiden vakauden ja läpinäkyvyyden edistämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaisia vaikutuksia pankkien uudella vakavaraisuussäädöksellä, Basel 2, on suomalaisten pk-yritysten rahoituspäätöksiin. Aiheesta ei ole vielä Suomessa tehty vastaavanlaista empiiristä tutkimuksesta. Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa. Tuloksia analysoitiin erilaisten oletushypoteesien mukaan. Kokonaisuudessaan Basel 2:n odotetaan näkyvän yrityksissä kiristyneinä lainaehtoina. Tulosten mukaan noin joka viides yritys raportoi lainaehtojensa kiristyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Vakuuksien vaatimus sekä luoton riskiperusteinen hinnoittelu olivat myös lisääntyneet merkittävästi. Lisäksi tutkimuksessa saatiin myös yllättäviä tuloksia esimerkiksi perheyritysten vaikutusten kohdalla. Tuloksissa on pyritty ottamaan huomioon markkinahäiriön aiheuttamat vaikutukset.

Haja-asutusalueiden sähkönjakelujärjestelmien kehittäminen – erityisesti 1000 V jakelujännitteen käyttömahdollisuudet

Yhteiskunnan riippuvuus sähköstä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana. Sähkönjakelussa esiintyneet lyhyet ja pitkät keskeytykset ovat osoittaneet yhteiskunnan haavoittuvuuden ja yhteiskunta kestää entistä vähemmän sähkönjakelussa tapahtuvia häiriöitä. Keskeytyksistä aiheutuneiden haittojen arvostus on kasvanut ja tämä on luonut taloudelliset perusteet sähkön laatua parantaville investoinneille. Haja-asutusalueiden keskijänniteverkon johdot on rakennettu avojohtoina ja siten ne ovat alttiita sääolosuhteista johtuville myrsky- ja lumikuormavaurioille. Ilmastomuutoksen ennustetaan lisäävän tuulisuutta ja siten ongelmat sähkönjakelussa mahdollisesti lisääntyvät. Taajamissa käytetään enemmän kaapeleita ja johtolähdöt ovat lyhyitä, joten myrskyistä aiheutuvia keskeytyksiä on vähemmän kuin haja-asutusalueella. Olemassa olevat jakeluverkot ovat käytössä vielä vuosikymmeniä, joten uuden tekniikan kehittämisen rinnalla on kehitettävä myös olemassa olevaa jakeluverkkoa ja sen ylläpitoa. Ylläpidon tavoitteena on käyttövarmuuden parantamisen lisäksi huolehtia siitä, että jakeluverkkoihin sitoutunut omaisuus säilyttää arvonsa mahdollisimman hyvin pitoajan loppuun saakka. Jakeluverkkoihin investoitiin paljon 1950–70-luvuilla. Tältä ajalta on yhä käytössä puupylväitä, joiden ikääntymisen takia korvausinvestointien tarve kasvaa. Hyvänä puolena tässä on että käyttövarmuuden parantamiseksi olemassa olevaa jakeluverkkoa ei tarvitse uusia ennenaikaisesti. Tutkimuksessa päähuomio on haja-asutusalueiden 20 kV keskijänniteverkon kehittämisessä, sillä yli 90 % asiakkaiden kokemista keskeytyksistä johtuu keskijänniteverkon vioista. Erityisesti johtorakenteisiin ja johtojen sijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. Käyttövarmuuden lisäksi jakeluverkkojen kehittämistä ohjaavia tekijöitä ovat taloudellisuus, ympäristön huomioiminen, viranomaisvalvonta sekä asiakkaiden ja omistajien odotukset. Haja-asutusalueilla taloudelliset haasteet ovat suuret vakituisen väestön vähenemisen ja mahdollisesti sähköntarpeen pienenemisen takia. Taloudellisuus korostuu ja riskit kasvavat, kun tuottojen määrä supistuu tarvittaviin jakeluverkon investointeihin ja ylläpitokustannuksiin verrattuna. Ristiriitaa aiheuttaa se, että asiakkaat odottavat sähkönjakelulta parempaa luotettavuutta, mutta paremmasta sähkönlaadusta ei olla valmiita maksamaan juurikaan nykyistä enempää. Jakeluverkkojen kehittämistä voi hidastaa myös viranomaisvalvonta, jos tuottoja ei voida lisätä investointien lisätarpeiden suhteessa. Tutkimuksessa on analysoitu yleisellä tasolla kaapeloinnin lisäämistä, korkeiden pylväiden käyttämistä, leveitä johtokatuja, edullisten ja yksinkertaisten sähköasemien rakentamista haja-asutusalueille ja automaatioasemien lisäämistä keskijänniteverkon solmupisteisiin. Erityisesti tutkimuksessa on analysoitu uutena tekniikkana 1000 V jännitteen käyttömahdollisuutta jakeluverkkojen kehittämisessä. Sähköjohtojen siirtäminen teiden varsiin parantaa käyttövarmuutta, vaikka johdot rakennetaan samalla tekniikalla kuin olemassa olevat johdot. Hajaasutusalueille rakennettavilla sähköasemilla pitkät syöttöjohdot voidaan jakaa pienemmiksi syöttöalueiksi, jolloin keskeytyksistä aiheutuvat haitat koskettavat kerrallaan pienempää asiakasmäärää. Samaan tulokseen päästään oikein sijoitetuilla ja toteutetuilla automaatioasemilla. Tutkimuksen mukaan lupaavaksi tekniikaksi jakeluverkkojen kehittämisessä on osoittautumassa 1000 V jänniteportaan ottaminen 400 V pienjännitteen lisäksi. 1000 V verkoilla voidaan korvata häiriöherkkiä 20 kV keskijänniteverkon lyhyitä, alle viiden kilometrin pituisia haarajohtoja ja haarajohtojen jatkeita, missä siirrettävät tehot ovat pieniä. Uudessa jakelujärjestelmässä sähkö tuodaan 1000 V jännitteellä lähelle asiakasta, jossa jännite muunnetaan normaaliksi asiakkaille soveltuvaksi 400/230 V jännitteeksi. Edullisuus perustuu siihen, että rakentamisessa käytetään samoja pienjännitejohtoja kuin asiakkaille menevässä 400 V pienjänniteverkossa. 1000 V jakelutekniikassa sekä investointikustannukset että ylläpitokustannukset ovat pienemmät kuin perinteisessä 20 kV ilmajohtotekniikassa. 1000 V johdot säästävät maisemaa, sillä ne eivät tarvitse leveää johtokatua kuten 20 kV keskijännitejohdot. 1000 V verkkojen käyttö soveltuukin erityisesti vapaa-ajanasuntojen sähköistykseen herkissä ranta- ja järvimaisemissa. 1000 V verkot mahdollistavat kaapeliauraamisen lisäämisen ja näin voidaan vähentää ympäristöä haittaavien kyllästettyjen pylväiden käyttöä. 1000 V jakeluverkkojen osalta tutkimustyön tuloksia on sovellettu suomalaisessa Suur-Savon Sähkö Oy:ssä. Käytännön kokemuksia 1000 V jakelujärjestelmästä on useista kymmenistä kohteista. Tutkimustulokset osoittavat, ettei keskijänniteverkon maakaapelointi hajaasutusalueilla ole taloudellisesti kannattavaa nykyisillä keskeytyksistä aiheutuvilla haitta-arvoilla, mutta jos keskeytyskustannusten arvostus kasvaa, tulee kaapelointi kannattavaksi monissa paikoissa. Myös myrskyisyyden ja myrskyistä aiheutuvien jakelukeskeytysten lisääntyminen tekisi kaapeloinnista kannattavan. Tulevaisuudessa jakeluverkkojen rakentaminen on entistä monimuotoisempi tehtävä, jossa taloudellisuuden ja käyttövarmuuden lisäksi on huomioitava asiakkaat, omistajat, viranomaiset ja ympäristö. Tutkimusta jakelutekniikan kehittämiseksi tarvitaan edelleen. Tulevaisuuden osalta haja-asutusalueiden jakeluverkkojen kehittämiseen liittyy paljon epävarmuuksia. Hajautetun kiinteistökohtaisen sähköntuotannon lisääntyminen voi tehdä jakeluverkoista nykyistä tarpeettomampia, mutta esimerkiksi liikenteen sähköistyminen voi kasvattaa jakeluverkkojen merkitystä. Tästä syystä jakeluverkkojen rakentamisessa tarvitaan joustavuutta, jotta tarvittaessa voidaan helposti sopeutua erilaisiin kehityssuuntiin.

Työtyytyväisyysmittaus johtamisen välineenä case: pk konepaja

Tutkimuksen tavoite on kuvata ja ymmartaa, miten työtyytyväisyysmittausta voidaan käyttää johtamisessa. Työtyytyväisyys on tutkimusten mukaan tärkeä tekijä yrityksen tuottavuudelle. Työtyytyväisyys voidaan ymmärtää miellyttäväksi tai positiiviseksi tunnetilaksi, joka johtuu yksilon tyosta tai tyokokemuksista. Tutkimuksen keskeinen ilmiö on johtaminen. Johtaja tarvitsee tietoa siitä, miten saada menestystekijät yrityksen käyttöön ja miten poistaa mahdolliset työnteon esteet. Tutkimustulosten tulkinnan mukaan työtyytyväisyysmittaus on tehokas ja prosessinmuotoon saatettuna yksinkertainen tapa kerata työpaikalta tietoa johtamisen käyttöön. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Case yritys oli pk konepaja. Aineiston keräämiseksi käytettiin teemahaastatteluja.

The governmental organization's role in railway freight market's liberalization -building knowledge through Swedish and Polish operators' experiences

Globalization has increased transport aggregates’ demand. Whilst transport volumes increase, ecological values’im portance has sharpened: carbon footprint has become a measure known world widely. European Union together with other communities emphasizes friendliness to the environment: same trend has extended to transports. As a potential substitute for road transport is noted railway transport, which decreases the congestions and lowers the emission levels. Railway freight market was liberalized in the European Union 2007, which enabled new operators to enter the markets. This research had two main objectives. Firstly, it examined the main market entry strategies utilized and the barriers to entry confronted by the operators who entered the markets after the liberalization. Secondly, the aim was to find ways the governmental organization could enhance its service towards potential railway freight operators. Research is a qualitative case study, utilizing descriptive analytical research method with a normative shade. Empirical data was gathered by interviewing Swedish and Polish railway freight operators by using a semi-structured theme-interview. This research provided novel information by using first-hand data; topic has been researched previously by utilizing second-hand data and literature analyses. Based on this research, rolling stock acquisition, needed investments and bureaucracy generate the main barriers to entry. The research results show that the mostly utilized market entry strategies are start-up and vertical integration. The governmental organization could enhance the market entry process by organizing courses, paying extra attention on flexibility, internal know-how and educating the staff.

Kalman Filtering in Online Paper Quality Assessment

Controlling the quality variables (such as basis weight, moisture etc.) is a vital part of making top quality paper or board. In this thesis, an advanced data assimilation tool is applied to the quality control system (QCS) of a paper or board machine. The functionality of the QCS is based on quality observations that are measured with a traversing scanner making a zigzag path. The basic idea is the following: The measured quality variable has to be separated into its machine direction (MD) and cross direction (CD) variations due to the fact that the QCS works separately in MD and CD. Traditionally this is done simply by assuming one scan of the zigzag path to be the CD profile and its mean value to be one point of the MD trend. In this thesis, a more advanced method is introduced. The fundamental idea is to use the signals’ frequency components to represent the variation in both CD and MD. To be able to get to the frequency domain, the Fourier transform is utilized. The frequency domain, that is, the Fourier components are then used as a state vector in a Kalman filter. The Kalman filter is a widely used data assimilation tool to combine noisy observations with a model. The observations here refer to the quality measurements and the model to the Fourier frequency components. By implementing the two dimensional Fourier transform into the Kalman filter, we get an advanced tool for the separation of CD and MD components in total variation or, to be more general, for data assimilation. A piece of a paper roll is analyzed and this tool is applied to model the dataset. As a result, it is clear that the Kalman filter algorithm is able to reconstruct the main features of the dataset from a zigzag path. Although the results are made with a very short sample of paper roll, it seems that this method has great potential to be used later on as a part of the quality control system.

Lentokone pudottaa pommin

Useita pieniä lentokoneita ilmassa. Lentokone pudottaa pommin.

Nuotio

Tuli. Pieni humiseva ja ritisevä nuotio.

Lentokoneita

Useita pieniä lentokoneita ilmassa. Lentävät eri etäisyyksillä.

Puro

Pieni puro solisee.

Lentokone

Pieni lentokone lähestyy ja etääntyy.

Elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistajana toimivan pk-yrityksen kasvustrategiat

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka muutosvaiheessa oleva elektroniikkateollisuuden ala vaikuttaa siinä mukana olevien pienten ja keskisuurten sopimusvalmistaja yritysten tulevaisuuden kasvustrategioihin Tutkielmassa päädyttiin tarkastelemaan seuraavia kasvustrategioita: markkinapenetraatio, tuotekehitys yhdessä asiakkaan kanssa, markkinakehitys ja diversifikaatio. Tutkielmassa määriteltiin myös kasvustrategioihin yleisesti vaikuttavat tekijät, joita käsiteltiin empiriassa pk-sopimusvalmistajan näkökulmasta. Esitettyjä kasvustrategioita peilattiin elektroniikkateollisuuden tulevaisuuden näkymiin skenaariotyöskentelyä hyödyntäen. Erityisesti yrityksen sopimusvalmistajaroolin todettiin vaikuttavan niin kasvustrategioihin kuin valittua strategiaa toteuttaviin kasvukeinoihin. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmäksi puolestaan valittiin tapaus eli case-tutkimus. Kohdeyrityksen avulla pyrittiin luomaan syvempää ymmärrystä pk-sopimusvalmistajan resursseista, kyvykkyyksistä ja haasteista.

Toimitustäsmällisyyden suunnittelumenetelmä

Tutkimuksen ongelma on toimitusten ajallisen täsmällisyyden heikkeneminen kuljetuspolkujen pidentyessä ja erillisten suoritteitten lukumäärän kasvaessa. Näin usein tapahtuu toiminnan kansainvälistyessä. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmä, jolla toimitusten ajallista täsmällisyyttä voidaan suunnitella ja ohjata sekä sen tavoitteet saavuttaa yllä todetusta kehityksestä huolimatta. Aluksi tutkimuksessa on jäsennetty toimitustäsmällisyyden nivoutumista yritys ja markkinointistrategioiden sekä tavoitteiden kokonaisuuteen. Täsmällisyyden merkitystä on myös tarkasteltu yleisesti yritysten kilpailutekijänä. Seuraavaksi on kehitetty interaktiivinen menetelmä, jonka avulla voidaan suunnitella yksittäisen toimituksen ajallista täsmällisyyttä. Toimituksen suoritteet ja niiden vaihtoehdot on kuvattu kvantifioituna, suunnattuna graafina eli verkkona. Ensin on tarkasteltu tilannetta, jossa suoritteiden kestot ovat vakiot ja sitten suoritteiden keston hajonnan huomioon ottavaa menetelmää, jonka avulla on löydettävissä kustannuksiltaan halvin, riittävän täsmällinen ja luotettava ratkaisu. Menetelmän soveltamista on tarkasteltu yleisesti sekä tulo että lähtölogistiikassa, dynaamisessa toimitussuoritetta koskevassa paatoksen teossa ja erilaisissa erityistapauksissa. Täsmällisyystavoitteitten asettamista ja muuttujia on tarkasteltu yleisesti ja käytännön soveltamisen kannalta. Käytännön soveltamista on kokeiltu valitun kohdeyrityksen esimerkkitilanteessa. Menetelmän toimivuutta on testattu simuloimalla sen ja perinteisesti suunniteltujen tehdastoimitusten sekä paikallisvarastosta tehtävien toimitusten tuloksia ja kustannuksia sekä vertaamalla niitä keskenään. Analyysin lopuksi on tarkasteltu esimerkkitilannetta logistisena kokonaisuutena lisäämällä vertailuun muitten kustannuskomponenttien ja lisäarvon vaikutus. Lopussa on käsitelty menetelmän käytännön soveltuvuusprofiilia ja jatkotutkimusaiheita. Yhteenvetona on todettu kehitetyn menetelmän tekevän täsmällisyyttä korostavan toimitusstrategian luotettavan toteuttamisen mahdolliseksi. Sen on taas todettu voivan olla edullinen vaihtoehto, jos täsmällisyydellä on markkina arvoa ja merkitystä pitkän tähtäimen menestystekijänä.

Kaukojäähdytysverkon rakennevaihtoehdot

Kaukojäähdytyksellä tarkoitetaan keskitetysti tuotetun jäähdytysenergian jakamista kiinteistöihin jakeluverkossa kiertävän kylmän veden välityksellä, eli kaukojäähdytys on ulkoistettu jäähdytysratkaisu. Jäähdytysenergiaa tarvitaan työtehon, viihtyisyyden ja sisäilman laadun parantamiseksi, sekä joidenkin prosessien tarpeisiin. Siinä missä perinteinen kiinteistökohtainen jäähdytysjärjestelmä tuottaa jäähdytysenergian sähköllä, käytetään kaukojäähdytyksessä jäähdytysenergian tuottamiseen sellaisia resursseja, jotka muuten jäisivät käyttämättä. Tästä syystä kaukojäähdytys vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, jonka lisäksi kaukojäähdytys vähentää kylmäkoneissa käytettävien kylmäaineiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Kaukolämpöverkkoa muistuttavan kaukojäähdytysverkon rakentaminen vaatii suuria investointeja. Nykyisin jakeluverkon rakenteena käytetään 2Mpuk- rakennetta, jonka todettiin olevan teknistaloudellisesti soveltuvin vaihtoehto Helsingin Energian kaukojäähdytysverkkoon. Myös PE 100 putkia voitaisiin käyttää PN 16 paineluokassa alle DN 300 kokoluokkaa vastaavissa johdoissa, ja PN 10 paineluokassa alle DN 400 johdoissa. Kaukolämpöverkon paineluokan valinta vaikuttaa oleellisesti investointikustannuksiin PE- putkilla ja joillekin alueille kannattanee rakentaa alemman paineluokan omaava erillisverkko PE- putkista. Happidiffuusion kautta PE- putkista pääsee jonkin verran happea verkkoon, mutta määrät ovat melko pieniä, eikä muitakaan teknisiä esteitä hyvin korroosiota kestävien PE- putkien käytölle ole. 2Mpuk- rakenteelle suurimman riskin aiheuttaa elementtien liitoskohdista teräsputken pinnalle pääsevä ulkopuolinen vesi. Koska kaukojäähdytysjohdot ovat lisäksi yleensä ympäristöä kylmempiä, kondensoivat ne vettä pinnallensa kaukolämpöjohdoista poiketen. Ulkopuolisen veden aiheuttamaa riskiä voitaisiin pienentää eristämällä liitoskohdat sähkömuhveilla. Verkoston rakentamiskustannuksia ja liikenteelle aiheutuvia haittoja voidaan vähentää ojattomia rakentamismenetelmiä, kuten suuntaporausta käyttämällä.

The state of research and development in Australia: implications for future development

The scale of research and development (R&D), and other technological activities, and the way in which the available resources are managed and organized at the enterprise and national level contribute to the rate of technological change in a country. A well organized national innovation system can be a powerful engine of progress, whereas a lack of interaction between institutions results in the slowing down of technological change, thereby diminishing its contribution to economic growth and welfare. The research object of this thesis is Australia’s national innovation system and the state of R&D in Australia. In order to establish an overall picture of the situation and to be able to make recommendations for future development, the general level of R&D activity and the main performers and funders of R&D within the system are analyzed. The framework policies supporting R&D and prevalent dynamics between different actors and sectors are of specific interest of the research. The findings reveal that the Australian culture is not a culture of research and innovation and that the main challenge is building a coherent system with strong domestic and international linkages.