The state of research and development in Australia: implications for future development

The scale of research and development (R&D), and other technological activities, and the way in which the available resources are managed and organized at the enterprise and national level contribute to the rate of technological change in a country. A well organized national innovation system can be a powerful engine of progress, whereas a lack of interaction between institutions results in the slowing down of technological change, thereby diminishing its contribution to economic growth and welfare. The research object of this thesis is Australia’s national innovation system and the state of R&D in Australia. In order to establish an overall picture of the situation and to be able to make recommendations for future development, the general level of R&D activity and the main performers and funders of R&D within the system are analyzed. The framework policies supporting R&D and prevalent dynamics between different actors and sectors are of specific interest of the research. The findings reveal that the Australian culture is not a culture of research and innovation and that the main challenge is building a coherent system with strong domestic and international linkages.

Tutkimuksen ja tuotekehitystoiminnan (T&K), samoin kuin muiden teknologisten aktiviteettien, laajuudella sekä tavalla, jolla käytettävissä olevia resursseja hoidetaan ja organisoidaan sekä yritys- että kansallisella tasolla, on suora vaikutus maan teknologiseen muutosvauhtiin. Näin ollen hyvin organisoitu kansallinen innovaatiosysteemi voi olla voimakas edistyksen moottori, kun taas puutteellinen vuorovaikutus eri instituutioiden välillä johtaa teknologisen muutoksen ja edelleen talouden kasvun ja yleisen hyvinvoinnin kehityksen hidastumiseen. Tämän diplomityön tarkastelun kohteena on Australian kansallinen innovaatiosysteemi ja erityisesti tutkimuksen ja tuotekehityksen tila Australiassa. Analysoimalla T&K:n yleinen taso sekä pääasialliset suorittajat ja rahoittajat rakennetaan tilannekuvaa, jonka perusteella muodostetaan tulevaisuuden kehitysehdotuksia. Poliittiset ja toiminnalliset puitteet sekä eri toimijoiden ja sektoreiden välillä vallitseva dynamiikka ovat työn erityisenä tarkastelun kohteena. Tutkimuksen havaintojen perusteella voidaan sanoa, että Australian kulttuuri ei ole tutkimuksen ja innovaation kulttuuri ja että suurin haaste on yhtenäisen systeemin rakentaminen vahvoine kotimaisine sekä kansainvälisine yhteyksineen.