Etude des Liens entre Activité Physique et Traits de la Personnalité

Le mode de vie toujours plus sédentaire des individus dans notre société pousse les professionnels de la santé à chercher de nouvelles stratégies en matière de promotion de l'activité physique. Cette étude, réalisée à l'aide de la distribution d'un questionnaire dans une population âgée entre 25 et 50 ans, vise à mesurer les liens entre l'attirance envers l'activité physique, les caractéristiques individuelles (lieu d'habitation, âge, genre, etc.) et les traits de personnalité (anxiété, névrosisme, extraversion, etc.). L'attirance envers l'activité sportive est évaluée sous forme d'attributs liés au sport, tels que « équipe », « endurance », « loisirs », « sthétisme », etc. Les résultats montrent que 1) le névrotisme et le psychoticisme ne sont positivement liés à aucun de ces attributs. Conformément à la littérature, l'extraversion, la susceptibilité à l'ennui et la recherche de sensations sont liés au plus grand nombre d'attributs; 2) l'estime de soi et les croyances sur la santé favorisant l'anxiété sont deux traits nouveaux issus de nos résultats. En effet, l'estime de soi est liée aux attributs « loisirs » et « santé », et les croyances sur la santé sont liées aux attributs « individuel », « esthétisme », « prestige » et « santé »; 3) le BMI, l'âge et le genre sont également des facteurs discriminants concernant les raisons de pratiquer une activité sportive. En conclusion, bien que des recherches complémentaires soient nécessaires, le succès de l'adhésion à une pratique régulière et à long terme dépend d'un conseil adapté à chaque individu selon ses caractéristiques individuelles et ses traits de personnalité.

Les marquages corporels à l'adolescence : expression d'un mal-être profond? : se marquer pour se démarquer : du repérage des signes au choix des réponses adaptées

La problématique des marquages corporels en tant que pratiques ancestrales s'insèrent dans des formes contemporaines d'inscription corporelle. Nous nous sommes permis d'essayer de savoir s'il s'agissait toujours d'une expression d'un malaise psychologique important ? Quelles peuvent en être les conséquences ? Pourquoi marquer le corps ? La mise en oeuvre de ce travail s'est articulée en deux phases, au départ, nous avons opéré par une pré-enquête d'envergure qui a regroupé 200 adolescents (10 filles et 190 garçons). Ensuite et dans un deuxième temps nous avons interrogé dix adolescents qui se marquent la peau dont trois garçons, âgés de quinze à dix-neuf ans. Grâce à une « tri approche » : Entretien clinique, tests du Rorschach et du TAT. Les résultats auxquels nous sommes parvenus peuvent être résumés comme suit : ces pratiques expriment une souffrance qui peine à trouver une voie d'expression symbolique autre que le corps, l'angoisse et la relation d'objet du type anaclitique, l'organisation défensive renseigneraient essentiellement sur des défenses narcissiques, centrées notamment autour du clivage et le retournement sur soi, une identité fragile marquée par une image du corps et représentation de soi fragiles et un sur (dés) investissement des limites. Il s'agit d'une emprise sur le corps et sur les marques mêmes, permettant de retrouver l'objet et le recréer. À partir des principaux résultats obtenus, nous envisageons de travailler, en filigrane sur les spécificités des types de marquages corporels existant en Algérie. En effet si le présent travail s'est étayé sur une analyse prônant la globalité, un comparatif entre les types de marquages, de même, l'établissement d'un lien entre la symbolique de certaines pratiques et les soubassements psychodynamiques qui l'entourent, serait d'un apport considérable dans la compréhension du fait étudié dans ses moindres « recoins ». -- The problem of the physical markings as ancestral practices fit into contemporary forms of physical registration. We allowed to try to know if it was always about an expression of an important psychological illness? What can be the consequences? Why to mark the body? The application of this work articulated in two phases, at first, we operated by a large-scale pre- inquiry which grouped together 200 teenagers (10 girls and 190 boys). Then and in the second time we interrogated ten teenagers who mark the skin among which three boys, from fifteen to nineteen years old. Thanks to one « sorting approaches »: clinical Interview, tests of Rorschach and TAT. The results which we reached can be summarized as follows: these practices express a suffering which has difficulty in finding a way of symbolic expression other one than the body, the fear and the relation of object of the type anaclitique, the defensive organization would inform essentially about narcissistic defences, centred notably around the cleavage and the reversal on one, a fragile identity marked by an image of the body and the representation of one fragile and one on investment of the limits. It is about an influence on the body and on the marks, allowing to find the object and to recreate it. From the main obtained results, we intend to work, between the lines on the specificities of the types of physical markings existing in Algeria. Indeed if the present work supported on an analysis lauding the global nature, a comparative degree between the types of markings, also, the establishment of a link between the symbolism of certain practices and the bases psychodynamiques who surround him, would be of a considerable contribution in the understanding of the fact studied in its slightest « hidden recesses ».

L'assistance au suicide en Suisse dans le contexte de polypathologie invalidante irréversible [Assisted suicide in Switzerland in the context of irreversible illness].

La prise en charge des personnes en fin de vie s'est beaucoup développée en Suisse au cours des dernières décennies, et assure, grâce aux soins gériatriques et palliatifs, dans une grande majorité des cas, une fin de vie digne aux patients. Il arrive toutefois que des malades, motivés notamment par une grande lassitude, aient recours à une association telle qu'EXIT pour les accompagner dans leur désir de mettre fin à leurs jours, même s'ils ne sont pas atteints d'une maladie mettant leur vie en danger. Nous avons étudié ce phénomène chez les 21 personnes, qui ont mis fin à leurs jours avec l'aide de l'association EXIT, sur une période de cinq ans (2001-2005) ; les souffrances physiques de ces malades étaient représentées essentiellement par des douleurs importantes, une asthénie, des troubles respiratoires, neurologiques ou digestifs. A cela, s'ajoutaient les difficultés psychologiques liées à la perte d'autonomie, la solitude, l'angoisse et le sentiment de perte de dignité. Malgré l'absence de maladie mortelle en soi, nous avons pu observer que les critères exigés par l'association EXIT pour envisager un accompagnement étaient respectés dans tous les cas.

"Je ne vaux rien" et autres formes d'auto-critique : état des lieux et interventions thérapeutiques

L'auto-critique représente une évaluation sévère ou punitive du soi. Elle est omniprésente dans la culture, la vie quotidienne ou encore dans le contexte de la psychothérapie. L'auto-critique peut nous permettre une remise en question, nous ouvrir de nouvelles perspectives et nous guider. Cependant, elle peut également devenir excessive, rigide et s'avérer délétère. Cet article a pour objectif d'établir un état des lieux de la littérature existant sur cette notion. Premièrement, sa définition sera clarifiée et des éléments constitutifs de son développement seront présentés. Deuxièmement, cet article visera à dresser un descriptif des liens que l'auto-critique entretient avec la psychopathologie, notamment avec la dépression. Enfin, la troisième section de cet article sera l'occasion de proposer certaines interventions thérapeutiques permettant de réduire l'auto-critique.

Näkökulmia matkailun ohjelmapalveluihin Case: Savonlinnan alue

Tutkielman päätavoitteena on kuvata ohjelmapalveluiden tilaa case-alueella. Ohjelmapalveluiden tilaa on käsitelty viidestä eri näkökulmasta: Alueellisessa näkökulmassa on haluttu saada tietoon todelliset syyt, miksi asiakas, eli turisti tulee juuri case-alueelle. Ohjelmapalveluryhmä –näkökulmassa on tarkasteltu, millaisia ohjelmapalveluita case–alueella käytetään. Asiakasyhteys –näkökulmassa on määritelty asiakaskunnat, jotka näitä ohjelmapalveluja käyttävät. Tyytyväisyys tarjontaan ja kehitystarpeet –näkökulmassa on tuotu esille ohjelmapalvelujen kehitystarpeita sekä tyytyväisyyttä ohjelmapalveluiden tarjontaan. Yhteistyön kehittämisnäkökulmassa on haettu vastauksia ohjelmapalveluyrittäjän sekä palvelun ostajan yhteistyötoimintaan ja sen kehittämiseen. Tutkielmassa on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimusmetodiltaan työ on case-tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin henkilökohtaisia haastatteluja. Todellinen tarve tietää alueen ohjelmapalveluiden tilasta sekä halu kehittää case-alueen ohjelmapalveluja antoi sysäyksen tälle tutkielmalle. Alueella toimii erilaisia ohjelmapalveluiden tarjoajia, jotka haluavat kasvattaa asiakasmääriään ja kehittää yhteistyötä välittäjäyritysten kanssa. Matkailun kehittyminen ja kova kilpailu pakottaa ohjelmapalveluyritykset muuntautumaan monipuolisiksi tarjoajiksi, jossa epäonnistumiseen ei ole varaa. Tutkielman tuloksina saatiin aikaan uusia kehittämisideoita. Kehittämisideat kohdistuivat mm. tarjontaan, palveluun, hinnoitteluun, ja yhteistyöhön. ***** The main aim of this qualitative case study is to examine the state of special events services in the case area. The state of the services is examined from five different perspectives. The first (regional) perspective determines the true reasons, why the tourist comes to the case area. The second (special events) perspective examines what kind of special events are arranged in the case area. The third (customer-oriented) perspective defines the tourists, who use these services. The fourth perspective (customer satisfaction and development targets) introduces some development targets and examines the satisfaction with the special events services offered. The fifth (co-operative) perspective examines the co-operation between the special events entrepreneur and the consumer and proposes some improvements. The data of the study was collected by interviews. This study was triggered by the need to examine the state of special events and to develop the special events services in the case area. There are different special events providers in the case area, who want to expand their clientele and improve the co-operation with the suppliers. The development of the tourist industry and the competition in the branch demands diversity from the special events entrepreneurs. The analysis revealed some new ideas on how to develop the service and pricing and how to improve co-operation in this particular branch.

Nimeke Päijäthämäläisten varallisuuskäyttäytyminen: poikkeaako se muitten suomalaisten varallisuuskäyttäytymisestä?

Tavoitteena oli löytää eroja varakkaiden päijäthämäläisten ja muiden suomalaisten varallisuuskäyttäytymisessä. Tämä toteutettiin tekemällä kirjekysely päijäthämäläisille, jotka 2001 saivat ansiotuloja yli 80.000 euroa. Tutkimusta verrattiin Tilastokeskuksen 1998 tekemän, Suomea koskevan tutkimuksen, ylimmän tulodesiilin tuloksiin. Kyselyyn vastasi 38 %. Kysely yhteismitallistettiin Tilastokeskuksen tutkimuksen kanssa. Varallisuuskäyttäytymistä tutkittiin taustamuuttujittain ja etsittiin selittäviä teorioita. Päijät-Hämeessä on asuntoihin ja pörssiosakkeisiin sijoitettu vähemmän ja vapaa-ajan asuntoihin, kulkuvälineisiin ja eläkevakuutuksiin enemmän kuin Suomessa. Varallisuuskehitystä selittävät ammattiasema ja ikä. Toimiminen johtavassa asemassa tai yrittäjänä mahdollistaa vaurastumisen. Behavioral portfolio –teoria selittää sijoittajien toimintaa. Sijoituspalvelukehityksen tulisi huomioida portfolion muodostuvan yksittäisten sijoitusten muodostamana kokonaisuutena, eikä yhtenä salkkuna, jota hallitaan riskituotto –suhteella.

Metsäpalveluyritysten menestyminen ja siihen vaikuttavat tekijät

Tutkimuksessa kartoitettiin metsäpalveluyritysten toimintaympäristöä sekä menestymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten haastateltiin 27 metsäpalveluyrittäjää kesäkuussa 1999. Heikommin menestyneiden ja Menestyneimpien metsäpalveluyritysten löytämiseksi luotiin kaksi menestyspistejärjestelmää: KASKARA (KASvu, KAnnattavuus & RAhoitus) -mittaristo ja Tasapainotettu (Balanced Scorecard) mittaristo. KASKARA-mittaristossa tarkastelun kohteena olivat yrityksen kasvu (yrityksen liikevaihdon kasvuprosentti ja investoinnit) ja kannattavuus sekä rahoituksellinen tila (maksuvalmius ja vakavaraisuus) yrittäjän itsensä arvioimana. Toisaalta käytettäessä Tasapainotettua mittaristoa KASKARA-mittaristoon liitettiin vielä neljä muuttujaa: yrityksen tärkeimmän asiakkaan antama palaute yrittäjälle, yrittäjän hankkima täydennyskoulutus, kovien kilpailijoiden lukumäärä yrityksen nykyisellä toiminta-alueella ja yrittäjän oma arvio yrityksensä paremmuudesta kilpailijoihin nähden. Tutkimuksen Menestyneimpiä yrityksiä voitiin kuvata seuraavasti: yrittäjä kertoi olleensa luottavainen yritystä perustaessaan; yhtenä tärkeimmistä motiiveista yrityksensä perustamiseen yrittäjä piti pyrkimystä ansiotulojen kasvattamiseen; hieman alle puolet yrityksistä oli hakkuuseen painottuneita yrityksiä - muut päätoimialat olivat puukauppa, metsätalouden suunnittelupalvelut sekä mittauspalvelut; yrittäjän lisäksi yritykseen on palkattu keskimäärin kaksi vakinaista työntekijää; yrityksen kirjanpidosta huolehtii joku muu (useimmiten tilitoimisto) kuin yrittäjä; yrityksen kaluston määrä on kasvanut yrityksen perustamisvuodesta, mutta yrityksen asiakaskunta on pysynyt lähes samana; yrityksen tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on 90%; tulevaisuudessa yrittäjä haluaa ylläpitää nykyisiä asiakassuhteita; ja kartoitettaessa yrittäjän halukkuutta ryhtyä uudelleen yrittäjäksi saamien kokemustensa pohjalta valtaosin yrittäjät sanoivat varmasti ryhtyvänsä uudelleen metsäpalveluyrittäjäksi. Vastaavasti Heikommin menestyneitä yrityksiä ja niiden toimintaa voitiin luonnehtia seuraavien tekijöiden avulla: yrittäjä oli ollut iältään yli 40-vuotias, kun hän oli perustanut metsäpalveluyrityksensä; yrittäjä oli toiminut maanviljelijänä ennen metsäpalveluyrittäjäuraansa; lähes puolet yrittäjistä olivat olleet melko epävarmoja yritystä käynnistäessään; yrityksen päätoimiala on useimmiten hakkuu; yrityksessä ei ole yrittäjän lisäksi palkattua, vakinaista henkilöstöä; yrityksen toiminta-alueen säde on alle 40 kilometriä; valtaosin yrittäjät hoitavat itse yrityksensä kirjanpidon; yrityksen kaluston määrä ei ole kasvanut yrityksen perustamisvuodesta; yrityksellä on nykyisin alle viisi asiakasta; tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on noin 60%; tulevaisuudessa yrittäjä suunnittelee hankkivansa uusia asiakkaita nykyisten asiakassuhteiden ylläpidon lisäksi; ja jos yrittäjä saisi tehdä uudelleen yrityksensä perustamispäätöksen, runsas kaksi kolmasosaa yrittäjistä kertoi harkitsevansa tarkkaan perustamispäätöstä, mutta perustavansa uudelleen metsäpalveluyrityksen.

Hiljaisen tiedon siirtymisen mahdollisuudet ja esteet mentoroinnin avulla

Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia ja esteitä hiljaisen tiedon siirtymiselle mentoroinnin avulla oli ”Yritykset opiskelijoiden kummeina” – projektissa. Tutkimuksessa kartoitettiin millaiset yrittäjän ja opiskelijan ominaispiirteet tukevat ja estävät hiljaisen tiedon siirtymistä. Lisäksi tutkittiin millaista tietoa mentorointiprosessissa siirtyy sekä kysyttiin opiskelijoiden mielipiteitä kummitoiminnan kehittämisestä tulevaisuudessa. Empiirisen tutkimuksen kohderyhmä oli projektiin osallistuvat Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä tammikuussa 2004. Tutkimuksen tuloksena oli, että 58 % vastaajista koki oppineensa hiljaista tietoa projektin avulla enemmän kuin kykenevät sanoin kertomaan. Projektin avulla työllistyi 16 % ja harjoitustöitä yrityksille opintoihinsa liittyen teki 14 % vastaajista. Tiedon siirtymisessä mentoroinnin avulla tärkeimmäksi tekijäksi nousivat opiskelijoiden kyky vastaanottaa tietoa sekä yrittäjän kärsivällisyys opettaa. Esteinä hiljaisen tiedon siirtymiselle koettiin olevan kiire ja aikataulujen yhteensovittaminen.

Les troubles de l'expérience subjective dons les schizophrénies débutantes

Les patients schizophrènes avant l'éclosion des premiers symptômes psychotiques, ainsi que ceux atteints d'un Trouble schizotypique (troubles des relations à autrui, excentricité, mais absence de phénomènes psychotiques durables) souffrent souvent de perturbations perceptives, motrices, cénesthésiques, et de troubles des «fondements» du sens de soi et de la relation au monde -perturbations qui ne se manifestent pas dans le comportement et sont souvent, pour le patient, très difficiles ù exprimer. Il est pourtant important que le médecin les reconnaisse, pour soulager le patient qui en souffre, et comme aide au diagnostic différentiel dans des situations atypiques. La première partie de cet article décrit ces troubles; la seconde évoque l'expérience d'un médedn de premier recours familier de ces «troubles de l'expérience subjective».

Yritysverkostot aloittavan yrittäjän näkökulmasta. Case: Kouvolan seudun kuntayhtymä, Yrittäjäkeskus / Kouvola

Tutkielman tarkoituksena on seudullisen yritysneuvontapalvelun kehittäminen Kouvolan seudun kuntayhtymän Yrittäjäkeskuksessa. Tavoitteena on selvittää, miten alkavaa yrittäjää voidaan valmentaa yritysneuvonnalla verkostoituvaan yritysympäristöön. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jossa menetelmien osalta pääpaino on teemahaastatteluilla. Yritysneuvonnan tulisi auttaa asiakastaan näkemään yritysten verkostoitumisen vaikutukset liiketoimintaansa sekä verkostoitumiseen liittyvät mahdollisuudet ja uhat. Tämä onnistuu parhaiten, kun yritysneuvojalla on tietoa yritysten verkostoitumisesta ja asia esitetään sen toimialan kontekstissa, jolle asiakas on sijoittumassa. Neuvonnan asiakasta tulisi myös tukea arvioimaan omia valmiuksiaan verkostotoimintaa varten esimerkiksi osaamisvajeanalyysin avulla. Verkostovalmiuksissa esille tulleita puutteita voidaan korjata neuvonnan keinoin tai ohjaamalla asiakas koulutukseen. Yritysneuvonnan asiakkaan tulisi saada valmennusta verkostoituvaan yritysympäristöön erityisesti yrityksen elinkaaren alkuvaiheessa.

Yrittäjyysintentiosta yrittäjäksi - vai yrittäjyydestä luopujaksi?

Tutkielman tavoitteena on syventää käsitystä yrittäjäksi ryhtymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkielmassa on tutkittu yrittäjyyttä, yrittäjäksi ryhtymisen prosessia ja yrittäjäkoulutusta. Tutkielmassa tarkastellaan yrittäjäkurssin käyneitä henkilöitä, joista osa on perustanut yrityksen, mutta osa luopunut yrittäjyysintentiostaan yrittäjäksi ryhtymisen prosessin aikana. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkielmassa on teemahaastatteluilla selvitetty, minkälainen on yrittäjäksi ryhtyvän päätöksentekoprosessi, mitkä tekijät korostuvat päätöksentekoprosessissa yrittäjäksi ryhtyneillä ja aiotusta yrittäjyydestä luopuneilla, sekä mikä on ollut koulutuksen vaikutus yrittäjyysprosessissa. Tutkimuksessa on haastateltu yhtätoista Lappeenrannan seudun Yrittäjyysprojektin yrittäjäkurssin käynyttä henkilöä. Näiden haastatteluiden pohjalta on luotu tarinat jokaisesta henkilöstä. Päätöksentekoprosessit vaihtelivat tapauskohtaisesti sekä ajan että intensiteetin suhteen. Haastatelluista yrittäjiksi ryhtyneillä korostuivat tilannetekijät, kuten työttömyys ja työtyytymättömyys yrittäjyyteen ajaneina tekijöinä. Henkilötekijöistä esille nousivat sisäisen hallinnan tunne ja suoriutumisen tarve. Yrittäjäkurssilla koettiin olevan tiedonsaannin kannalta suuri merkitys.

Franchisingyrittäjä–valmennus ja franchisingin tila Suomessa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää: - Miten franchisingvalmennus eroaa klassisesta yrittäjäkoulutuksesta? - Mitä mieltä franchisingyrittäjä-valmennuksen läpikäyneet ovat valmennuksesta? - Mikä on franchisingin tila Suomessa? Yrittäjyyttä tarkasteltaessa huomiota kiinnitettiin käsitteen määrittämiseen yrittäjätypologioiden, motivaatioteorioiden ja toimintaympäristön kautta. Tutkielmassa selvitettiin myös yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja Suomen yrittäjyysaktiivisuuden tasoa. Franchisingin osalta määriteltiin eri toimintamuodot ja keskityttiin Business Format Franchising-toimintamalliin. Työssä selvitettiin myös franchisingyrittäjyyden eroja klassiseen yrittäjyyteen ja tarkasteltiin franchisingin tilaa Suomessa. Koulutuksen osalta keskityttiin tarkastelemaan aikuiskoulutusta ja vielä tarkemmin työvoimapoliittista yrittäjäkoulutusta sekä koulutuksen arviointia. Työssä tarkasteltiin myös franchisingyrittäjä-valmennusta ja sen tavoitteet käytiin myös läpi. Empiirinen tutkimus koostui 118:ta franchisingyrittäjä-valmennukseen vuosina 1998–2000 osallistuneesta henkilöstä. Tutkimus suoritettiin postikyselynä. Tutkimusaineistoa analysoitiin SPSS for Windows-tietojenkäsittelyohjelmalla ja tutkimusjoukon kuvailuun käytettiin frekvenssejä, prosenttilukuja ja ristiintaulukointia. Franchisingvalmennus ja klassinen yrittäjäkoulutus erosivat siinä vaiheessa, kun tarkasteltiin franchisingantajan ja – ottajan näkökulmaa. Franchisingyrittäjä-valmennuksessa käsiteltiin hyvinkin tarkasti sekä franchisingantajan, että – ottajan roolit, velvollisuudet ja oikeudet. Franchisingyrittäjä-valmennuksessa ei myöskään käsitelty lainkaan tuotekehitystä ja lanseerausta. Franchisingyrittäjä-valmennus oli suurimmalle osalle koulutuksen läpäisseistä positiivinen kokemus. Yhdeksän kymmenestä oli myös valmiita suosittelemaan valmennusta franchisingyrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille. Suomessa franchisingin kehitys on siirtymässä suvantovaiheesta uuden kasvun vaiheeseen. Uusia franchisingketjuja perustetaan ja vanhat ketjut lisäävät toimipaikkojensa määrää. Jatkossa voidaan odottaa naisyrittäjien määrän lisääntyvän, sillä uusimmat Suomeen perustetut ketjut ovat terveys- ja hoiva-alalla, jotka ovat perinteisesti naisvaltaisia aloja.

1ère journée vaudoise des pratiques infirmières en psychiatrie: actes des interventions

Introduction / Jean-Michel Kaision - Pratique de centre thérapeutique de jour / Yves Donon ... [et al.] - La contention interrogée / Didier Camus, Yves Cossy - Modèle de soins par référent / Catherine Matter, Jean-Bernard Moreillon - Soins en milieu carcéral / Joaquin Lopez - Groupes thérapeutiques d'affirmation de soi / Clarisse Waller, Aziz Salamat

Métamorphoses identitaires en situation de mobilité

Identity metamorphoses in a context of mobility This study has its roots in the current upsurge in student mobility and in the scientific debates about the concepts of identity and intercultural communication. Based on a corpus of interviews with French Erasmus students in Finland, the study blends in theories of postmodern identity, intercultural hermeneutics and discourse analysis to examine how the students construct themselves and diverse ‘othernesses’ (included theirs) when they talk about their experiences. The use of the French pronoun on, pronoun switches, and virtual voices (ex: I said to myself...) allowed to pinpoint the students’ unstable identity metamorphoses in their discourses: integration of liquid and solid selves, infidelity in identification with the French but also with Erasmus ‘tribes’, and games of identity. Though the exchange experience appears as interesting for the students, the results show that many and varied misconceptions about identity, culture, intercultural communication, language use, and strangeness lead the students to evaluate their experiences negatively. The implication of the study is that students should be prepared for their time abroad, not so much in terms of ‘grammars of culture’ (e.g. ‘Finns behave in such and such ways’, ‘the French are...’), but through the development of competences to analyse the identity metamorphoses that take place in intercultural encounters and prevent people from meeting each other as diverse individuals. This could make study abroad one of the best training periods for postmodernity and globalization.

Stratégies d'activation du droit dans les politiques environnementales. Cas autour des bisses valaisans.

Alors que les politiques environnementales se sont développées de manière exponentielle ces dernières décennies, les problèmes demeurent. C'est que l'adoption d'une règle ne constitue jamais une fin en soi. Encore faut-il, pour qu'elle produise ses effets, que les acteurs se l'approprient, la traduisent comme une prescription au niveau de l'action. Or ce processus d'appropriation, loin d'être automatique, est émaillé de rapports de force et d'arrangements, de stratégies complémentaires ou concurrentes. Tous les acteurs ne poursuivent dans ce cadre pas des objectifs de concrétisation, certains cherchant au contraire à contourner ou à instrumentaliser les règles, à atténuer leurs effets ou à favoriser des solutions sur mesure. Il y a, clairement, une distance de la règle à l'action. Le présent ouvrage met en lumière la dimension politique de ces processus à travers le développement du concept de stratégies d'activation du droit. Relevant autant de démarches de concrétisation que de logiques alternatives (passivité, détournement, contournement, innovation), elles sont placées au coeur de la réflexion. Au final, le propos souligne l'intérêt d'une approche moins managériale de la mise en oeuvre. Les stratégies d'activation contribuent à mettre en évidence un répertoire très fin de jeux d'acteurs, à systématiser une analyse actorielle souvent réduite au minimum en raison de la difficulté à en rendre compte. L'ouvrage apporte en ce sens une véritable plus-value à l'analyse des politiques publiques.