La atenuación en artículos de revisión odontológicos en español: estudio exploratorio

Describimos el uso de estrategias de atenuación en 40 artículos de revisión (AR), publicados en español en revistas iberoamericanas entre 1994 y 2004. Identificamos las estrategias empleadas en las secciones retóricas por medio de un análisis contextual de género y clasificamos los atenuantes en cinco categorías: construcciones impersonales, deícticos temporales, aproximadores, escudos y atenuantes compuestos. Los resultados muestran que hay abundantes y variadas estrategias de atenuación en las tres secciones retóricas del AR, aunque son más frecuentes en el desarrollo y en la introducción. Predomina el modal epistémico “poder”, los adverbios y los adjetivos de posibilidad y probabilidad, y los verbos epistémicos. Registramos varias construcciones impersonales empleadas para atenuar. Los aproximadores se usan para expresar honestidad y varios niveles de certidumbre en las proposiciones; los deícticos temporales, para expresar provisionalidad y sugerir varias interpretaciones. Concluimos que la atenuación puede estar relacionada con la posición de los autores en la comunidad científica y con las características del AR como género discursivo. Asimismo, el nivel de expectativa en la escritura de este género podría condicionar cómo se presentan las proposiciones.

The emergence of parental and paternity leaves in Switzerland : a challenge to gendered representations and practices of parenthood?

The thesis addresses the issue of parenthood and gender equality in Switzerland through the emergence of parental leave policies. This is an original and relevant research topic, as Switzerland is one of the few industrialized countries that have not yet implemented a parental or paternity leave. I first describe the emergence of parental leave policies in the last ten to fifteen years in the political, media, and labor-market spheres. Secondly, adopting a gender and discursive theoretical approach, I analyze whether and to what extent this emergence challenged gendered representations and practices of parenthood. The multilevel and mixed-methods research design implies analyzing various data sets such as parliamentary interventions (N=23J and newspaper articles (N=579) on parental leave policies. A case study of a public administration which implemented a one-month paid paternity leave draws on register data of leave recipients (N=95) and in-depth interviews with fathers and managers (n=30). Results show that parental leave policies, especially in recent years, have been increasingly problematized in the three social spheres considered, as a result of political and institutional events. While there is a struggle over the definition of the legitimate leave type to implement [parental or paternity leave) in the political sphere, paternity leave has precedence in the media and labor-market spheres. Overall, this emergence contributes to making fatherhood visible in the public sphere, challenging albeit in a limited way gendered representations and practices of parenthood. Along with representations of involved fatherhood and change in gender relations, different roles and responsibilities are attributed to mothers and fathers, the latter being often defined as secondary, temporary and optional parents. Finally, I identify a common trend, namely the increasing importance of the economic aspects of parental leave policies with the consequence of sidelining their gender-equality potential. The dissertation contributes to the literature which analyzes the interconnections between the macro-, the meso- and the micro-levels of society in the constitution of gender relations and parenthood. It also provides useful tools for the analysis of the politics of parental leave policies in Switzerland and their effects for gender equality. - Cette thèse traite de la parentalité et de l'égalité de genre en Suisse à travers l'émergence des congés parentaux. Ce sujet de recherche est original et pertinent puisque la Suisse est à ce jour un des seuls pays industrialisés à ne pas avoir adopté de droit au congé parental ou paternité. Cette recherche décrit l'émergence des congés parentaux au cours des 10 à 15 dernières années dans les sphères politique, médiatique et du marché de l'emploi en Suisse. En combinant perspective de genre et analyse de discours, elle examine dans quelle mesure cette émergence remet en question les représentations et pratiques genrées de parentalité. Des méthodes de recherche mixtes sont employées pour analyser des interventions parlementaires (N=23) et des articles de presse (N=579) sur les congés parentaux. L'étude de cas d une entreprise publique qui a adopté un congé paternité payé d'un mois s'appuie sur des données de registre (N=95) et des entretiens semi-structurés avec des pères et des cadres (n=30). Les résultats indiquent que dans les trois sphères considérées, les congés parentaux ont reçu une attention croissante au cours de ces dernières années, en lien avec des événements politiques et institutionnels. Alors que dans la sphère politique il n'y a pas de consensus quant au type de congé considéré comme légitime (congé parental ou paternité), dans les sphères médiatique et du marché de l'emploi le congé paternité semble l'emporter. Dans l'ensemble, l'émergence des congés parentaux contribue à rendre la paternité plus visible dans l'espace public, remettant en question-bien que d'une manière limitée-les représentations genrées de la parentalité. En effet, d'une part l'image de pères impliqués et de rapports de genre plus égalitaires au sein de la famille est diffusée. D'autre part, mères et pères continuent à être associés à des rôles différents, les pères étant définis comme des parents secondaires et temporaires. Finalement, l'analyse révèle une tendance générale, soit l'importance croissante accordée aux aspects économiques des congés parentaux, avec pour conséquence la mise à l'écart de leur potentiel pour l'égalité de genre. Cette thèse contribue à la recherche sur les liens entre les niveaux macro- meso- et microsociaux dans la constitution des rapports de genre et de la parentalité. Elle propose également des outils pour analyser les politiques de congés parentaux en Suisse et leurs implications pour l'égalité de genre.

From dialysis to transplantation, illness experience and patients' concerns about future: A longitudinal qualitative study

Background: Transplantation is the treatment of choice when compared to dialysis. Long-term evolution of patients is rarely comprehensively described. Thirty end-stage renal disease patient's experience of illness was explored from registration for transplantation until twenty-four months after transplantation. Methods: Longitudinal semi-structured interviews were conducted, and qualitative discourse analysis performed. Findings: Before transplantation loss of quality of life (QOL), emotional fragility related to dialysis constraints were reported, and increased with waiting-time. Six months after transplantation, recovered freedom was described but acute rejection, and life-dependency to immunosuppressants generated concerns. After twelve months, long-term survival of the graft, and possible return-to-dialysis were mentioned. After twenty months graft's dysfunction, co-morbidities, immunosuppressants side effects rose concerns even though QOL persisted. Most patients report positive transformations after transplantation, which are related to graft survival and limited co-morbidities. Discussion: As time passes, patients deal with changing illness constraints, and contemplate with anxiety possible new return to dialysis and/or transplantation.

Designing online interaction to address disciplinary competencies: A cross-country comparison of faculty perspectives

This study was conducted at colleges in three countries (United States, Venezuela, and Spain) and across three academic disciplines (engineering, education, and business), to examine how experienced faculty define competencies for their discipline, and design instructional interaction for online courses. A qualitative research design employing in-depth interviews was selected. Results show that disciplinary knowledge takes precedence when faculty members select competencies to be developed in online courses for their respective professions. In all three disciplines, the design of interaction to correspond with disciplinary competencies was often influenced by contextual factors that modify faculty intention. Therefore, instructional design will vary across countries in the same discipline to address the local context, such as the needs and expectations of the learners, faculty perspectives, beliefs and values, and the needs of the institution, the community, and country. The three disciplines from the three countries agreed on the importance of the following competencies: knowledge of the field, higher order cognitive processes such as critical thinking, analysis, problem solving, transfer of knowledge, oral and written communication skills, team work, decision making, leadership and management skills, indicating far more similarities in competencies than differences between the three different applied disciplines. We found a lack of correspondence between faculty¿s intent to develop collaborative learning skills and the actual development of them. Contextual factors such as faculty prior experience in design, student reluctance to engage in collaborative learning, and institutional assessment systems that focus on individual performance were some of these reasons.

Sukupuolten sosiaalinen rakentuminen lukion opettajien puheessa

Tutkielman tavoite on selvittää, minkälaisia diskursseja lukion opettajat käyttävät puhuessaan sukupuolista ja millaisia sosiaalisia sukupuolia he puheessaan uusintavat. Tarkoituksena on tuoda näkyviin sellaisia diskursseja, joilla tytöistä ja pojista rakennetaan erilaisia. Teemahaastatteluja analysoidaan diskurssi-analyysin avulla. Opettajien puheissa toistuneesta kolmesta diskurssista kaksi, perinne- ja tiedediskurssi, uusintavat sellaisia sosiaalisia sukupuolia, joissa miehille ja naisille rakennettiin selvästi toisistaan poikkeavat roolit työ- ja perhe-elämään. Perinnediskurssilla pojista rakennettiin rohkeita, kun taas tytöistä tunnollisia ja syrjään vetäytyviä. Tiedediskurssilla rakennettiin sellaista sosiaalista todellisuutta, jossa matematiikka sopi paremmin pojille ja kielet tytöille. Kolmas käytetty diskurssi oli kykydiskurssi, joka ei uusintanut miesten ja naisten välisiä eroja,vaan rakensi sellaista sosiaalista todellisuutta, jossa kaikilla on sukupuolesta riippumattomat mahdollisuudet menestyä.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen ja sen sukupuolittunut ulottuvuus: analyysi mediateksteistä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten mediatekstit kuvaavat naisten ja miesten työn ja muun elämän yhteensovittamista. Tavoitteena on tutkia sitä, miten media rakentaa ja uusintaa suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevia sukupuolikäsityksiä ja stereotypioita työn ja muun elämän yhdistämistä käsittelevissä lehtiteksteissä. Lisäksi tavoitteena on analysoida sitä, minkälaisia merkityksiä mediatekstit synnyttävät työstä ja yksityiselämästä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusmetodina on käytetty diskurssianalyysia. Tutkimusaineisto koostuu 17 suomalaisesta lehtitekstistä. Tekstien valinnassa oli tärkeää se, että ne käsittelevät työn ja muun elämän yhteensovittamista mahdollisimman monipuolisesti. Tutkimustulokset osoittavat, että media uusintaa olemassa olevia sukupuolikäsityksiä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.Lisäksi kävi ilmi työn tekemisen arvostaminen. Muu elämä rakennetaan pääsääntöisesti työssäkäynnin ympärille, vaikka mahdollisuuksia omaan aikaan ja yksityiselämään pidetään hyvin tärkeinä. Yhteiskunnan arvot ja kulttuuri ovat mediatekstien luoman kuvan taustalla. Tämä sanelee osaltaan sen, miten sukupuolta työn ja muun elämän yhteensovittamisessa on lehdissä käsitelty.

Osuustoimintaorganisaation yhteiskuntavastuu - Case: S-ryhmä

Tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten yhteiskuntavastuullinen toiminta ja sidosryhmäjohtaminen ilmenevät osuustoiminnallisessa organisaatiossa. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää, miten vastuullisuus muodostuu, ja miten sidosryhmänäkökulma liittyy vastuullisuuden toteuttamiseen osuuskunnan kontekstissa. Kohdeorganisaationa tutkielmassa on S-ryhmä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia. Tutkimusaineisto koostuu vuosilta 2000-2005 kerätyistä SOK-yhtymän sekä osuuskauppojen vuosikertomuksista ja vastuullisuusraporteista, S-ryhmän henkilöstölehti Ässästä sekä asiakasomistajille suunnatusta Yhteishyvä-lehdestä. Tutkimustulokset osoittavat, että S-ryhmän vastuullisuudesta ja sidosryhmäsuhteista kertominen jakautuvat neljään eri diskurssiin: "Osuuskunta mukana ihmisten arjessa", "Osuuskunta alueellisena toimijana", "Osuuskunta asiakasomistajien palvelijana" sekä "Osuuskunta tuloksellisena toimijana". S-ryhmän vastuullisuutta kuvaa tulosten perusteella osuustoiminnallisten arvojen toteuttaminen, alueellisen vastuullisuuden vahva painotus, asiakasomistajasuhteidentärkeys sekä toiminnan jatkuvuudesta huolehtiminen.

¿Islamofobia o currículo nulo? La representación del Islam, las culturas musulmanas y los inmigrantes musulmanes en los libros de texto de Cataluña

El objetivo de nuestro artículo es analizar la presentación del Islam, de los musulmanes y de las culturas árabe y musulmana en los libros de texto. Nos basamos en un enfoque metodológico complementario, entre cuantitativo y cualitativo. En el estudio cuantitativo, se han analizado 246 documentos (el 84,1% de los cuales son manuales y libros de texto; el 10,2%, libros de ejercicios; el 4,2%, documentos de acompañamiento y el 1,1%, guías del profesor) que incluyen la totalidad de las asignaturas de la enseñanza no universitaria de Cataluña. Una primera aproximación a los resultados nos permite observar el predominio de referencias en la asignatura de Historia de Bachillerato con diferencias estadísticamente significativas respecto a los porcentajes que se dan en otras disciplinas. Otras asignaturas de ciencias sociales como el Conocimiento del Medio en Primaria (11,7%) o las Ciencias Sociales en ESO (8%) también muestran una buena proporción de representaciones. En el resto de materias, las referencias presentan porcentajes que oscilan entre el 1% y el 5%. Por otra parte, en el 46,2% de los textos analizados no se ha encontrado ni una sola referencia. En el estudio cualitativo (análisis del discurso), que hemos desarrollado a partir de la revisión de un centenar de libros de texto de ciencias sociales correspondientes a los niveles educativos de ESO y Bachillerato, se han seleccionado diez extractos (seis de contenido verbal y cuatro de representaciones icónicas). En esta segunda revisión, se comprueba que solo algo menos de los dos tercios de los textos (64%) contiene alguna alusión –ya sea verbal o icónica– a las culturas musulmanas o al resto de los temas anteriormente citados. Los datos que hemos obtenido ponen de manifiesto la necesidad de revisar y actualizar los contenidos de nuestros libros escolares con respecto a las omisiones y deformaciones del tratamiento del Islam, las culturas musulmanas y la presencia de musulmanes en nuestra sociedad.

Using a blog to create and support a Community of Inquiry in Secondary Education

Understanding how blogs can support collaborative learning is a vital concern for researchers and teachers. This paper explores how blogs may be used to support Secondary Education students’ collaborative interaction and how such an interaction process can promote the creation of a Community of Inquiry to enhance critical thinking and meaningful learning. We designed, implemented and evaluated a science case-based project in which fifteen secondary students participated. Students worked in the science blogging project during 4 months. We asked students to be collaboratively engaged in purposeful critical discourse and reflection in their blogs in order to solve collectively science challenges and construct meaning about topics related to Astronomy and Space Sciences. Through student comments posted in the blog, our findings showed that the blog environment afforded the construction of a Community of Inquiry and therefore the creation of an effective online collaborative learning community. In student blog comments, the three presences for collaborative learning took place: cognitive, social, and teaching presence. Moreover, our research found a positive correlation among the three presences –cognitive, social and teaching– of the Community of Inquiry model with the level of learning obtained by the students. We discuss a series of issues that instructors should consider when blogs are incorporated into teaching and learning. We claim that embedded scaffolds to help students to argue and reason their comments in the blog are required to foster blog-supported collaborative learning.

Tres enfoques en análisis del discurso: acción, sistema e información

En aquest article es presenta una visió global del camp de l'anàlisi del discurs que pretén ser més que exhaustiva clari ficadora. Aquest objectiu es persegueix a partir de la proposta de considerar que la major part dels treballs en anàlisi del discurs es poden classi ficar en una de les tres perspectives següents: el discurs com a acció, com a sistema i com a informació. L'autor de l'article revisa els conceptes bàsics en cada una d'aquestes perspectives i integra les propostes que s'han fet des de diferents 'escoles' d'anàlisi del discurs en l'esquema que proposa.

El discurs regulatiu a l'Aula. El gènere i el discurs regulatiu a la classe de matemàtiques

Aquest article pretén estudiar el discurs regulatiu a l'aula. Concretament, es vol observar si determinades característiques socials en el grup d'alumnes porten a l'ús diferenciat del discurs regulatiu del mestre.

Myyttinen nainen johtajana – diskurssianalyysi ”naisjohtajan” kuvan rakentumisesta mediatekstissä

Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisista näkökulmista naisesta johtajana kirjoitetaan ja löytyykö mediateksteistä viittauksia myytteihin, arkkityyppeihin tai stereotypioihin. Tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysiä, jonka avulla valittuja tekstejä tutkitaan. Tässä tutkimuksessa media on rajattu käsittämään sanoma- ja aikakauslehdet. Media muokkaa, mallintaa ja uusintaa lukijan käsityksiä naisesta johtajana. Mediatekstissä johtajuus määrittyy miehisen maailmankuvan kautta. Roolijako miehen ja naisen välillä on kirjoituksissa selvä. Naiseen johtajana liitetään sukupuoli, perhe ja yksityiselämä, mies mielletään kirjoituksissa pelkästään johtajaksi. Perheen merkitys naisen johtajakuvassa on hyvin voimakas. Asenteiden ja uskomusten muutostarpeet ovat olemassa, mutta muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Media ylläpitää ja uusintaa vanhoja arvoja ja asenteita. Myytit, arkkityypit ja stereotypiat vaikuttavat alitajuisesti sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Ne säilyvät ja vaikuttavat kansantaruissa, mytologioissa ja uskomuksissa, kuten myös mediatekstissä. Medialla voidaan katsoa olevan merkitystä ”naisjohtajan” kuvan rakentumiseen.

Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä maahanmuuttajia koskevat erityiskysymykset suomalaisessa lastensuojelun sosiaalityössä ovat ja miten näitä kysymyksiä lastensuojelussa käsitellään. Teoreettismetodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Etnisten suhteiden tutkimusperinteessä työ paikantuu keskusteluun, jossa kulttuuri ja etnisyys nähdään sosiaalisesti rakentuvina ja muuntuvina. Analyysissä sovelletaan diskurssianalyyttistä metodologiaa. Tutkimus rakentuu yhteenveto-osiosta ja neljästä artikkelista. Maahanmuuttajasosiaalityötä ja lastensuojelua tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden, muiden ammattilaisten ja asiakkaiden kielenkäytön kautta. Aineisto koostuu 11 lastensuojelun asiakaskeskustelusta ja niiden jälkeen keskustelun osapuolille tehdyistä haastatteluista, joita on yhteensä 35. Tutkimuksessa analysoidaan seuraavia kysymyksiä: Miten sosiaalityöntekijät tulkitsevat maahanmuuttajasosiaalityön erityisyyttä oman ammatillisen tehtävänsä näkökulmasta? Minkälaisia ominaisuuksia sosiaalityöntekijät rakentavat maahanmuuttaja-asiakkaille? Miten lastensuojelun keskusteluissa puhutaan monikulttuurisuuteen liittyvistä teemoista, kuten erilaisuudesta ja samanlaisuudesta sekä kulttuuri- ja rasismikysymyksistä? Miten maahanmuuttajalasten ja -nuorten osallisuus lastensuojelun asiakaskeskusteluissa rakentuu aikuisten ja lasten itsensä tuottamana? Mitä ja miten maahanmuuttajalapset ja -nuoret puhuvat kokemuksistaan lastensuojelussa ja suomalaisessa yhteiskunnassa? Maahanmuuttajien erityiskysymyksiä ovat kieleen, kulttuuriin ja valtayhteiskunnan toimintaan liittyvät ymmärtämisvaikeudet, kokemukset arkipäivän rasismista sekä perheen ja yhteisön merkittävä, osin ristiriitainen rooli. Lapsilla ja nuorilla kulttuuri on muuntuvaa ja jatkuvien neuvottelujen kohteena. Aineiston lastensuojelutilanteiden taustalla on usein kouluympäristöön liittyviä vaikeuksia. Haastatteluissa lapset kertovat kokemuksistaan ja toimijuudestaan perheeseen, yhteisöön ja kouluun paikantuvissa tilanteissa. Asiakaskeskusteluissa lasten puhuja-asema on usein heikko, jos aikuiset eivät aktiivisesti vahvista sitä. Jotkut lapset ottavat itse vahvan puhuja-aseman. Asiakaskeskusteluissa maahanmuuttajien erityiskysymyksistä puhutaan harvoin eksplisiittisesti. Haastatteluissa sosiaalityöntekijät enemmän tai vähemmän tietoisesti paikantavat maahanmuuttajasosiaalityötä vieraannuttavaan, sopeuttavaan, tasa-arvoistavaan, kulttuuritietoiseen, rasismitietoiseen ja osallistavaan kehykseen. Kehykset nostavat sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja asiakkaasta keskeisiksi erilaisia asioita. Tulkinnat ovat muuntuvia, vaikka osoittavat myös tiettyä säännönmukaisuutta. Kulttuuri on keskeinen käsite erilaisuuden ja samanlaisuuden ymmärtämiseksi. Sekä työntekijät että asiakkaat perustelevat toivottavia elämäntapoja "omalla kulttuurillaan" ja selittävät ongelmia ”erilaisella kulttuurilla”. Kulttuurin käsitettä voidaan myös käyttää työvälineenä asiakaskeskusteluissa avattaessa asiakkaan omaa näkökulmaa korostavaa dialogia. Perheen ja kulttuurisen yhteisön merkitys on tärkeää arvioida lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kulttuurisen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöillä on merkittävä välittäjän rooli yhtäältä valtayhteiskunnan ja maahanmuuttaja-asiakkaiden, toisaalta vanhempien, yhteisöjen sekä lasten ja nuorten välillä. Lastensuojelussa haasteena on arkipäivän rasismin tiedostaminen sekä siihen pureutuvien työmenetelmien kehittäminen.

Métamorphoses identitaires en situation de mobilité

Identity metamorphoses in a context of mobility This study has its roots in the current upsurge in student mobility and in the scientific debates about the concepts of identity and intercultural communication. Based on a corpus of interviews with French Erasmus students in Finland, the study blends in theories of postmodern identity, intercultural hermeneutics and discourse analysis to examine how the students construct themselves and diverse ‘othernesses’ (included theirs) when they talk about their experiences. The use of the French pronoun on, pronoun switches, and virtual voices (ex: I said to myself...) allowed to pinpoint the students’ unstable identity metamorphoses in their discourses: integration of liquid and solid selves, infidelity in identification with the French but also with Erasmus ‘tribes’, and games of identity. Though the exchange experience appears as interesting for the students, the results show that many and varied misconceptions about identity, culture, intercultural communication, language use, and strangeness lead the students to evaluate their experiences negatively. The implication of the study is that students should be prepared for their time abroad, not so much in terms of ‘grammars of culture’ (e.g. ‘Finns behave in such and such ways’, ‘the French are...’), but through the development of competences to analyse the identity metamorphoses that take place in intercultural encounters and prevent people from meeting each other as diverse individuals. This could make study abroad one of the best training periods for postmodernity and globalization.