794 resultados para The marketing ban
Resumo:
Contexto: La idea principal es la creación de una empresa para la fabricación y comercialización de productos cosméticos de alta gama. A pesar del contexto de crisis económica en el que estamos envueltos estos últimos años y del que no parece que acabamos de salir, el sector de la cosmética está resistiendo la situación de forma envidiable. De la crisis, como dicen los economistas, “se saldrá y se volverá, todo es cíclico” y viendo la fortaleza que éste sector está mostrando unido a la necesidad de que nuestra economía abandone sectores muy deteriorados y sin una previsión positiva de futuro, la cosmética se postula con un futuro prometedor dentro del contexto económico español y europeo. “Vinci Cosmetics” es el nombre inicialmente pensado para que la nueva compañía inicie su andadura. Nombre con tintes latinos de la lejana época del imperio romano como homenaje a la rica herencia histórica de la ciudad del autor del proyecto - Tarragona. La cultura por cuidarse y sentirse bien, muy arraigada en la mentalidad latina y mediterránea, es un factor cultural clave para el desarrollo y futura evolución de esta industria. El slogan de la empresa, “Dieta Mediterránea para tu piel”, clarifica en buena medida la idea a desarrollar y los objetivos pretendidos por la estrategia empresarial. Objetivos: El objetivo esencial del TFC es elaborar un estudio detallado para la creación de una empresa de fabricación y comercialización de productos cosméticos de alta gama que abarque el management y la gestión por procesos de la empresa, la función de marketing, el tipo de operaciones y procesos a realizar, la gestión del factor humano y el presupuesto necesario para cubrir este ambicioso proyecto. En detalle, un completo plan de empresa que marque las directrices de la organización industrial que se pretende crear compuesto a su vez por cinco planes: plan de gerencia, plan de marketing, plan de operaciones, plan de recursos humanos y plan económico – financiero. Procedimientos: El proyecto tiene un alto componente de estudio de mercados y de marketing pero pretende también abarcar el management, los procesos de operación, el factor humano y el aspecto económico y financiero de las inversiones y presupuesto necesario. El estudio inicial centrará su esfuerzo en un análisis del mercado de la península ibérica, y, en función del avance y del progreso esperado por la empresa, la compañía podría extender su campo de acción a Europa aunque no antes de un medio plazo. “Vinci Cosmetics” ha adoptado referenciales de sistemas de gestión integrados en toda la organización. Así tenemos principalmente, por un lado, la norma internacional ISO 9001:2008 y, por otro, el Modelo EFQM de Excelencia en la gestión; ambos plasmados a partir de un enfoque basado en procesos que nos garantiza el control continuo y la gestión excelente. Conclusiones: Tras evaluar la situación actual del mercado de la cosmética, las previsiones futuras de éste y las necesidades que una organización industrial necesita, se puede crear - con plenas garantías de éxito como organización empresarial y desde el punto de vista económico - una empresa de cosméticos de alta gama para cubrir las necesidades de una parte de mercado que lo requiere.
Resumo:
Tutkimuksessa tarkasteltiin vihreitä arvoja sellun nykyisessä markkinoinnissa ja käsiteltiin lähiajan haasteita markkinoinnin näkökulmasta. Metsäsertifioinnit PEFC ja FSC vaikuttavat sellun markkinointiin, samaten nähtiin ympäristömerkkien olevan voimakkaammin tulossa mukaan sellun liiketoimintaan. Yrityksen suorituskykyä ympäristöasioissa kuvaamaan on kehitetty erilaisia indeksejä. Näissä on jo mukana sellua valmistavia yrityksiä. Lisäksi työssä tarkasteltiin sellua valmistavia yrityksiä.
Resumo:
Muotikaupan kansainvälistymisen motiivien vaikutusta operaatiomuodon valintaan on aikaisemmin tutkittu niukasti. Tutkijoiden painopiste on ollut lähinnä kansainvälistymisen motiivien selvittämisessä ja eri operaatiomuotojen soveltuvuuden analysoimisessa. Pro gradu -tutkielman tavoitteena on esittää, miten muotikaupan kansainvälistymisen motiivit vaikuttavat operaatiomuodon valintaan suomalaisen yrityksen näkökulmasta. Teorialähtöisen kvalitatiivisen case-tutkimuksen primääriaineisto kerättiin teemahaastatteluin Venäjälle kansainvälistymistä pohtivasta yrityksestä. Tutkimustulokset todistavat muotikaupan kansainvälistymisen motiivien vaikuttavan merkittävästi operaatiomuodon valintaan, mutta motiivien ohella vaikuttavat myös muut tekijät, tärkeimpinä kontrollin tarve ja kohdemaan markkinaolosuhteet. Lisäksi keskeisenä vaikuttavana tekijänä on huomioitava valikoiman sopeutustarve kohdemarkkinoilla. Tulokset osoittavat motiivien sekä muiden tekijöiden ja operaatiomuodon valinnan välisen, kontekstisidonnaisen, kausaalisuhteen lisäksi karkealla tasolla vaikuttavien tekijöiden keskinäistä tärkeysjärjestystä ja vaikutusastetta operaatiomuodon valintaan.
Resumo:
Apteekkiliiketoiminta eroaa tavallisesta liiketoiminnasta erilaisten lakisääteisten velvoitteiden vuoksi. Alan regulaation viimeaikainen kehitys, kuten lääkevaihto, viitehintajärjestelmä sekä näiden tuoma lääkkeiden tiukentunut hintakilpailu, ovat tuoneet haasteita apteekkien kannattavuuteen. Tuotevalikoima- ja varastonhallinta ovat nousseet yhä tärkeämpään rooliin. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää apteekkien kannattavuutta toimintolaskentaa soveltaen. Toimintolaskennalla kahdelle apteekille tuotettiin kustannus- sekä tuotekannattavuustietoa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui toimintolaskennan sekä apteekkiliiketoiminnan aikaisemmasta tutkimuksesta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kummassakin apteekissa oli erittäin laaja tuotesortimentti. Itsehoito- sekä vapaan kaupan tuotteiden tuotesortimenttia järkeistämällä kannattavuutta voitaisiin parantaa. Monesti tuotekategorioissa on useita saamaa vaikuttavaa ainetta sisältävää valmistetta usealta eri toimittajalta mikä heikentää kannattavuutta. Tuloksista kävi ilmi myös, että tulevaisuudessa vapaan kaupan tuotteet tulevat olemaan tärkeässä roolissa, mikä korostaa markkinointi- ja myyntiosaamisen tärkeyttä. Reseptilääkkeissä kate ei näyttäisi kattavan kustannuksia, minkä vuoksi varastonhallintaan on kiinnitettävä huomiota.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää imagon merkitystä kohde-ryhmälähtöisessä paikan markkinoinnissa. Tavoitteena oli mitata kaupun-gin ulkoisen imagon nykytilaa ja tunnistaa paikan markkinoinnin keskeisiä kohderyhmiä. Tutkimuksessa arvioitiin miten kaupunki-imagot vaihtelivat kohderyhmittäin ja mitä viestintäkanavia kohderyhmät käyttivät tiedon-hakuun. Tutkimuksen kohteena oli vuoden 2009 alussa monikuntaliitoksen myötä syntynyt uusi Kouvola, Suomen 10. suurin kaupunki. Empiirinen osa toteutettiin kvantitatiivisena, kuvailevana ja kartoittavana, kyselytutkimuk-sena Helsingissä Oma Koti -09 messutapahtumassa. Pääkohderyhmänä olivat pääkaupunkiseudun asukkaat. Pääosalla kyselyyn vastanneista (n=725) oli omakohtainen kokemus Kouvolasta ja tietoa vastaajat hakivat eniten internetistä. Johtopäätöksenä voidaan todeta että kokonaismielikuva Kouvolan imagosta oli yli 80 %:sesti positiivinen. Kaupunki-imago ei vaihdellut suuresti tunnis-tettujen kohderyhmien välillä. Imagoattribuuttien perusteella imago perustui kodikkuuteen ja hyvään arkeen. Kaupunkia pidetään asumisen ja vapaa-ajanvieton kannalta vetovoimaisena. Muuttohalukkuuteen vaikuttivat eniten elämäntilanne, kesämökin tai työpaikan löytyminen.
Resumo:
Työn tavoitteena on luoda poikkileikkaus ongelmalähtöiseen pedagogiikkaan ja erityisesti sen käyttömahdollisuuksiin Yrityspeli-kurssin opettamisessa oppimislähtöisen opetustavan tukena. Toisena tavoitteena on kurssin pelisovelluksen dokumentointi käyttökelpoiseksi viiteteokseksi. Lopuksi työssä tutkitaan sovelluksen keskeisten parametrien ja pelistrategioiden vaikutusta kysyntään. Ongelmalähtöistä oppimista on tutkittu lähinnä kirjallisuuteen perustuen ja täydennetty tietämystä haastattelututkimuksella. Sovelluksen rakenne on havainnoitu käyttämällä sovellusta. Sovelluksen kriittisiä ominaisuuksia on saatu selville ajamalla sovellusta tarkoitusta varten valikoidulla numeerisella aineistolla. Ongelmalähtöinen pedagogiikka osoittautui soveltuvin osin hyväksi opetusmenetelmäksi Yrityspeli-kurssilla mallintamisen ja käytännön ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä. Kurssin pelisovellus näyttäisi toimivan luotettavasti, tosin se ei ole rakenteeltaan erityisen joustava. Sovelluksen keskeisistä parametreista hinnan vaikutus kysyntään on huomattavasti markkinointipanosta suurempi. Testien mukaan pelissä on mahdollista pärjätä niin kustannusjohtajan kuin hintadifferoijankin strategialla.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää tekijöitä, jotka hidastavat ja estävät kiinteistöalalle kehitetyn sähköisen palvelualustan käyttöönottoa isännöitsijätoimistoissa ja niiden isännöimissä taloyhtiöissä. Osana työtä perehdyttiin innovaation diffuusion liittyvään teoriaan ja kirjallisuuteen. Teoriaosuudessa selvitettiin muun muassa tutkimuksessa apuna käytettäviä malleja ja viitekehyksiä uuden tuotteen markkinointiin liittyvien esteiden jäsentämiseksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena isännöitsijätoimistojen edustajia haastattelemalla. Merkittävimmät esiin tulleet käyttöönottoa hidastavat tai estävät tekijät liittyivät epävarmuuteen palvelun hyödyistä verrattuna sen käyttöönoton vaatimaan panostukseen, palvelun käyttöönoton edellyttämiin toimintatapojen muutoksiin isännöitsijätoimistossa ja suhteessa taloyhtiöihin, johtamiseen sekä palvelun markkinointiin taloyhtiöille. Johtopäätöksenä oli, että palvelualustan markkinointia on kehitettävä ratkaisukeskeisemmäksi ja palvelun käyttöönoton tukea on parannettava ja tuotteistettava. Lisäksi tukea isännöitsijätoimistoille palvelun markkinointiin ja myyntiin taloyhtiöille on lisättävä.
Resumo:
Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli löytää selkeitä rooleja sosiaalisille verkkoyhteisöille osana teollisyrityksen markkinointiviestintää. Lisäksi työssä pyrittiin selvittämään kuinka teollisyrityksen erityispiirteet vaikuttavat sosiaalisissa verkkoyhteisöissä tehtyyn markkinointiviestintään ja kuinka sosiaalisissa verkkoyhteisöissä tehtyjä toimia voidaan mitata. Teoriaosassa käytiin läpi aiheeseen liittyviä käsitteitä sosiaalisten verkkoyhteisöjen, markkinointiviestinnän, teollisen markkinoinnin erityispiirteiden ja mittaamisen osalta. Käytännön osassa teoriaosan tietoja käytiin läpi esimerkkiyrityksen kautta. Tutkimusaineisto kerättiin teoriaosassa kirjallisuuskatsauksena ja käytännön osuudessa tarkastelemalla lisäksi sosiaalista verkkoyhteisösivustoa. Tutkimustuloksista nähdään mihin markkinointiviestintämixin tehtäviin sosiaaliset verkkoyhteisöt sopivat teollisyrityksissä. Analysoidessa tehtäviä tutkimus osoittaa missä tehtävissä sosiaalisten verkkoyhteisöjen käytöllä voidaan tukeaperinteisiä kanavia ja missä ne voivat korvata perinteiset kanavat. Tämän lisäksi esitellään kuinka sosiaalisissa verkkoyhteisöissä tehtyjä toimia voidaan mitata ja kuinka mittaustulokset auttavat teollisyrityksiä sosiaalisien verkkoyhteisöjen roolin määrittämisessä osaksi markkinointiviestintämixiä. Esimerkkiyrityksen ja esiteltyjen teorioiden kautta muut teollisyritykset voivat saada itselleen suuntaviivoja siitä, kuinka sosiaalisissa verkkoyhteisöissä tulisi toimia.
Resumo:
Tutkielma kuvaa Suomen arpajaislain muutosprosessia ja sen taustalla olevia tekijöitä sekä muutoksen vaikutuksia rahapelien markkinointiin. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti vuoden 2010 arpajaislain uudistusta ja vaikutuksia. Rahapelejä on kohdeltu Europpan Yhteisöjen lainsäädännössä eri tavalla verrattuna muuhun liiketoimintaan eikä siihen ole sovellettu palveluiden vapaan liikkuvuuden periaatetta samassa mittakaavassa kuin muuhun kaupalliseen toimintaan. Rahapelipalveluiden tarjoaminen internetissä on asettanut valtioiden vanhat rahapelimonopolit uusien haasteiden eteen myös lainsäädännöllisesti. Suomessa valtio on lainmuutoksilla pyrkinyt turvaamaan vallitsevan tilanteen, jossa rahapelipalveluiden tarjoamisesta suomalaisille vastaavat tietyt yhtiöt ja yhdistykset yksinoikeudella. Tutkielma pyrkii kuvaamaan tätä prosessia käyden läpi sen syitä ja seurauksia. Erityishuomion kohteeksi on otettu lakimuutosten vaikutukset ulkomaisten rahapeliyhtiöiden mainontaan suomalaisessa mediassa. Lähteinä on käytetty pääasiassa viranomaislähteitä, mutta tutkielmassa on pyritty tuomaan esille myös rahapelialan toimijoiden näkökulmia.
Resumo:
1990-luvun alussa lainsäädäntö ja työmarkkinajärjestöt määrittelivät Suomessa, että vuokratyötä tuli käyttää vain tilapäiseen työvoimatarpeeseen, esimerkiksi sijaisuuksiin ja ruuhkahuippuihin. Joillakin aloilla vuokratyö oli työnantajien ja työntekijöiden yhteissopimuksella kielletty. Vaikka vuokratyösuhteet saivat jo 1980-luvulla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin maineen työsuhdekeinotteluna, alkoi vuokratyön määrä Suomessa kasvaa 1990-luvun puolivälissä ja erityisesti tultaessa 2000-luvulle. Suomalaiset akateemiset tutkijat eivät ole juuri vuokratyöstä kiinnostuneet. Aiemmat, harvalukuiset tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä työyhteisöjen ja työntekijöiden kokemuksiin sekä vuokratyön työehtoihin. Vuokratyö ymmärretäänkin edelleen lähinnä työntekijän subjektiivisena kokemuksena. Vuokratyössä on kuitenkin kysymys paitsi kokemuksista, myös yhteiskunnallisesta valtakamppailusta, jossa diskursiivisin keinoin pyritään vaikuttamaan ilmiöön nimeltä vuokratyö, laajemmin ilmiöön nimeltä työmarkkinat, sekä toisaalta kansalaisten käsityksiin työelämän ”normaalista”. Käsillä oleva tutkimus laajentaa ymmärrystä vuokratyöstä tarkastelemalla ilmiötä lainsäädännön, uutisoinnin ja markkinoinnin rakentamien julkisten käsitysten ja merkityksenantojen kautta. Teoreettisena viitekehyksenä käytän hallinnan ja työprosessin säätelyn teoriaperinteitä. Se, miten työmarkkinoiden muutosta ja uusia työsuhdemuotoja politiikassa, mediassa, lainsäädännössä, tai työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa perustellaan ja tehdään ymmärrettäväksi, on samalla työelämään kiinnitettävien arvojen, merkitysten ja toimijuuksien luomista, rajaamista ja kuvailua. Työelämäpuheessa ei siis ole kyse vain talouden lainalaisuuksista, kansantalouden toimivuudesta, tai yritysten kilpailukyvystä, vaan myös ja erityisesti niiden toimijoiden luomisesta, määrittelemisestä ja legitimoimisesta, jotka työelämän kentällä saavat toimia ja tulevat palkituiksi. Säätelyn ja hallinnan näkökulmasta on relevanttia tarkastella millaisilla käsitteillä ja merkityksillä vuokratyötä ilmiönä rakennetaan . Tutkimuskysymyksinä esitän: 1) Miten ja millä perusteilla vuokratyöstä rakennettiin Suomessa legitiimi tapa työllistää ja työllistyä? 2) Millaisia työntekijäideaaleja vuokratyöhön liittyvissä keskusteluissa rakennetaan? Tutkimusaineistona tarkastelen lainsäädäntöön liittyviä dokumentteja, Helsingin Sanomien uutisointia, vuokratyöyritysten markkinointimateriaaleja, sekä vuokratyöyritysten edustajien haastatteluita. Analyysimenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysia. Tämä menetelmä mahdollistaa puheen ja dokumenttien tarkastelun sosiaalisena toimintana, jolla eri toimijat pyrkivät osallistumaan yhteiskunnassa hyväksyttyjen ja tunnustettujen käsitysten ja toimintavaihtoehtojen rakentamis-, tulkinta- ja määrittelyprosesseihin. Tutkimukseni päätuloksena esitän, että vuokratyöstä muodostui legitiimi tapa työllistää Suomessa 1990-luvulla, koska vuokratyö käsitteellistettiin sekä lainsäädännön että median diskursseissa ennen kaikkea ratkaisuksi työttömyyteen. Toisaalta vuokratyö käsitteellistettiin vain marginaalisten työntekijäryhmien (naiset ja opiskelijat) rooliksi, jolloin se ei liittynyt miesvaltaisten työpaikkojen arkeen. Ratkaisuna työttömyyteen vuokratyö myös samalla luonnollistettiin osaksi yleisempää työmarkkinakehitystä, jolle ”kukaan ei voi mitään”. 2000-luvulla vuokratyö jatkoi voittokulkuaan ja rakentui pysyväksi ilmiöksi, koska työlainsäädännön uudistus institutionalisoi vuokratyön työehtosopimusmenettelyyn, jolloin sen ”salonkikelpoisuus” ja normaalius vahvistettiin. Vaikka työehtosopimusasia oli ratkaisuna merkittävä, nousi vuokratyön osalta itse työehtosopimus tärkeämmäksi kuin sen sisältö. Työehtosopimuksilla ei kuitenkaan pystytty vaikuttamaan esimerkiksi vuokratyöntekijän olemattomaan työsuhdeturvaan. Lisäksi työnantajapuhe käsitteellistää vuokratyön 2000-luvulla ennen kaikkea työmarkkinavaihtoehdoksi, vapautta ja monipuolisia työkokemuksia tarjoavaksi työmarkkinoiden katalysaattoriksi. Vuokratyö on tässä merkitysavaruudessa työntekijöille ”vain” yksi tapa työllistyä ja löytää oma tiensä työmarkkinoille, ei suinkaan työnantajien sanelema pakko. Työntekijöihin kohdistuva hallintapuhe niin mediassa kuin työnantajien haastatteluissakin pyrkii puolestaan rakentamaan ideaalityöntekijäkuvaksi yrittäjämäisen oman elämänsä toimitusjohtajan. Työnantajien diskursseissa kaikuvatkin työntekijään kohdistuva vaatimus itse itsensä ohjaamisesta sekä työntekijäidentiteetin muotoilemisesta joustavuutta, sopeutuvuutta, vaihtelua ja jatkuvaa muutosta vähintäänkin sietäväksi, mutta mieluiten näitä ominaisuuksia jopa aktiivisesti hakevaksi ja arvostavaksi. Työmarkkinoiden toimijana on nimenomaisesti yksilö, jonka mahdollisuudet menestyä ovat vain ja ainoastaan hänen omissa käsissään. Työntekijän roolin korostaminen aktiivisena toimijana ja vuokratyöstä ”oikeita”, norminmukaisia sisältöjä löytävänä pärjääjänä on diskursiivisesti hallittua yritystä ohjata työntekijöitä näkemään sekä itsensä tietynlaisina toimijoina että työmarkkinat tietyllä tavalla toimivina. Vuokratyössä ei ole kyse vain työntekijöiden yksilöllisistä tai yksittäisistä kokemuksista. Vuokratyö on yhteiskunnallisen merkityskamppailun tulos, jossa käyttövoimana ovat toimineet hallinnalliset ja säätelyyn pyrkivät käsitteellistykset työllisyydestä, yksilön valinnasta ja koko yhteiskunnan edusta. Hallinnan ja säätelyn näkökulmasta katsottuna vuokratyö on myös merkinnyt säätelyn liukumista tasa-arvoa, yhdenmukaista kohtelua ja työntekijän suojelua korostavasta viranomaisten ja poliittisten toimijoiden suorittamasta työmarkkinoiden kollektiivisesta säätelystä työnantajien ylläpitämään työntekijän persoonan ja käyttäytymisen hegemoniseen, yksilölliseen säätelyyn.
Resumo:
It has become a popular method in marketing campaigns to use well-known and admired personalities to promote products. A famous person can draw attention to the brand and change consumers’ perceptions of the brand. The research problem of this study was to offer guidelines on how to use athlete endorsement effectively in brand positioning. This research tried to illustrate how athlete endorsement is a vital brand building factor. Athletes have been found to have special credibility, so this research concentrated on the sports goods industry. Furthermore, athlete endorsement has become a natural part of communicating a sports brand. Athletes highlight the performance of the brand to the consumers. The study was conducted as a qualitative research applying case study method. The two case companies selected for this study were Adidas and Puma. The main findings of the empirical research corresponded to the theoretical framework of the study. Brand positioning strategies in the sports goods industry often include athlete endorsement to some extent. Large multinational companies try to attract the best athletes to promote their brand. The key to successful brand positioning is to have a good product with the right personalities to promote it. However, large multinational companies may face difficulties in localizing their marketing efforts. As a result, global campaigns may not be lucrative everywhere. The role of an expert in an athlete’s sport has resulted in increasing credibility in promoting brands. Creating a superior product in consumers’ minds creates competitive advantage. A top athlete may be linked with superior equipment. After considering the goals of the positioning strategy, companies need to plan their brand awareness process, brand image and brand values. Then, athletes need to be selected based on their characteristics to meet the criteria. Sport sponsorship is a way to support the message delivered through athlete endorsement. Athlete endorsement and sport sponsorship complement the marketing communications mix of a brand. Additionally, companies raise brand awareness and communicate brand image through the athlete. Thus, athletes may earn more money through the sponsorship deals and even feature the advertisements after their professional career. Key words
Resumo:
As traditional advertising is losing its value in corporations’ marketing, new and growing social media marketing channels are increasing their importance. The growing interest in the media and the lack of research on the subject create a clear need for this study. The objectives are to increase understanding about product placement in personal blogs and examine the benefits as well as the downsides created by this marketing channel and present the requirements for success. The study also takes a stand on what kind of things a successful product placement strategy in personal blogs includes and what points should be considered when creating a strategy. The study’s empirical part consists of seven thematic interviews with case companies’ representatives and one agent. The study’s personal blogs were delimited to consist only lifestyle and fashion blogs. The results show that product placement on personal lifestyle and fashion blogs is a strongly growing marketing channel and it is best suited to reach young women. It is also a very good channel to change and improve brand image. Via personal blogs it is possible to reach a large number of consumers with a very cost-efficient manner. Thus utilizing the channel is suitable for all companies regardless of the size of the marketing budget. Of course, companies have to consider the suitability of their product to the themes of blogs. Executing a successful campaign in this media requires good relationship management skills and understanding of this particular media as the final content is not in advertiser’s hands. As a marketing channel, personal blogs differ highly from traditional marketing channels because of their constantly changing nature and multidirectional quality where several parties are in interaction.
Resumo:
Suuri osa ihmisten tiedon etsinnästä painottuu internetiin ja siellä käytettäviin hakukoneisiin. Myös yritykset ovat tiedostaneet sähköisen markkinoinnin roolin omassa kansainvälisessä näkyvyydessään. Pienyritysten kansainvälistymisessä sähköisellä markkinoinnilla voidaan parantaa markkinatiedon etsintää, asiakkaiden tavoitettavuutta ja markkinointiviestinnän kohdennettavuutta eri käyttäjäryhmille. Sähköinen markkinointi ei kuitenkaan poista kulttuurisidonnaisia epävarmuuksia, ja sen laadukas toteuttaminen vaatii perehtymistä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Case-yritykselle sähköisen markkinoinnin potentiaaliset hyödyntämisvaihtoehdot kansainvälistymisprosessissa Venäjälle ja suunnitella resursseihin nähden toteutettava sähköisen markkinoinnin markkinointisuunnitelma. Monimenetelmätekniikalla toteutetussa tutkimuksessa tietolähteenä käytetään asiantuntijahaastatteluja sekä datarekistereitä. Teoriapohjana tarkastellaan pk-yrityksien tiedon vaiheittaista oppimista, verkoston roolia sekä ulkoistamispäätöksen tukena käytettyjä transaktiokustannuksia. Sähköisen markkinoinnin kehitys on ollut Venäjällä kovaa viimeisen kahden vuoden aikana. Tästä syystä venäläisten yritysten sähköisen markkinoinnin taso on osittain korkeampaa kuin suomalaisten. Sähköisellä markkinoinnilla tavoittaa erityisesti kaupungeissa asuvat ihmiset, mutta kaupunkien ulkopuolella verkkotekniikka on vielä osittain alkeellisella tasolla. Vientimuotojen vertailussa transaktiokustannusten avulla nousi esille suoran viennin malli, jossa jälleenmyyjän etsimisen avuksi kehitetään sähköisen markkinoinnin osaamista. Paikallisella jälleenmyyjällä nähdään olevan etuja sähköisen markkinoinnin, paikallistuntemuksen ja kulttuurillisten erityispiirteiden tuntemuksessa.
Resumo:
Tässä kandidaatintyössä on tutkittu hinnoittelua ja asiakaskannattavuutta johdon laskentatoimen ja markkinoinnin kirjallisuuksissa. Työn tarkoituksena oli tarkastella näiden alojen välisiä eroja hinnoittelussa ja asiakaskannattavuudessa, sekä osoittaa kuinka niitä käytetään, ja miten kyseiset aiheet linkittyvät toisiinsa. Työ on toteutettu kirjallisuustutkimuksena hyödyntäen painettua kirjallisuutta ja elektronista tiedonhakua. Hinnoittelu eroaa suuresti markkinoinnin ja johdon laskentatoimen kirjallisuuksissa. Johdon laskentatoimi käsittelee nykyhetkeä analysoivia asiakaskannattavuuden mittausmalleja, kun taas markkinointi käsittelee tulevaisuutta analysoivia menetelmiä. Sekä johdon laskentatoimi että markkinointi on kiinnostunut kasvavissa määrin asiakaskannattavuuden analysoimisesta. Hinnoittelu ja asiakaskannattavuus vaikuttavat suoraan toisiinsa. ABC-laskennan avulla voidaan toteuttaa analyyseja tuotekustannuksista ja asiakkaista samanaikaisesti. Tulevaisuudessa näiden aihealueiden ja alojen synergiaa parantamalla yritykset pystyisivät kehittämään kannattavuuttaan suuresti.
Resumo:
Vuoden 2016 alusta alkaen astuu Suomessa voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, joka rajoittaa voimakkaasti biohajoavan tai muun orgaanisen aineksen sijoittamista kaatopaikalle. Kiellon tavoite on ohjata orgaaniset jätevirrat hyödyntämiskäsittelyyn ja vähentää kaatopaikkasijoituksen ympäristövaikutuksia. Tämän diplomityön tavoitteena oli orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon varautumiseksi luoda toimintamalli jätekuormien vastaanottoon, tarkastukseen ja käsittelyyn Keltakankaan jätekeskuksessa. Vuonna 2016 käyttöön otettavassa toimintamallissa kaatopaikalle sijoitetaan vain kaatopaikkakelpoiseksi todistettuja teollisuuden jätteitä ja asbestijätettä, epäorgaanisia jakeita sekä sekalaisen jätteen lajittelussa tai mekaanisessa käsittelyssä syntyviä hyödyntämiskelvottomia rejektejä. Usea tällä hetkellä kaatopaikalle sijoitettava jätelaji ohjautuu vaihtoehtoiseen käsittelyyn. Toimintamallin mukaan kaikki jätekeskukseen vastaanotettavat sekalaiset jätekuormat ohjataan tarkastettavaksi, esikäsiteltäväksi ja tarvittaessa mekaaniseen lajittelulinjastoon kaatopaikkasijoittamisen sijaan. Ongelmallinen jae on hyödyntämiskelvoton PVC-muovi, joka nostaa rejektien orgaanisen aineksen pitoisuutta. Niin kauan kuin PVC:lle ei ole olemassa hyötykäyttökohdetta, se ohjautunee poikkeusluvalla jätteenkäsittelyn rejektien mukana kaatopaikalle. Aiemmin sekalaisesta jätteestä 70–80 % on sijoitettu kaatopaikalle, mutta uusi lajittelulinjasto mahdollistaa käsiteltävän jätemäärä voimakkaan kasvattamisen. Toimintamallin testausvaiheessa vastaanotetuista sekalaisista kuormista luokiteltiin 11 % energiahyödynnettäviksi kotitalousjätteen kaltaisiksi, 69 % lajittelulinjastossa käsiteltäviksi ja 20 % hyödyntämiskelvottomaksi kaatopaikkajätteeksi. Kaatopaikalle sijoitettava kokonaisjätemäärä on uuden toimintamallin myötä mahdollista puolittaa, kun sekalaisen jätteen käsittelyä lisätään ja useat muut jätelajit ohjautuvat vaihtoehtoiseen käsittelyyn.