Anàlisi cronològica de la pesca al Port de Llançà: període 1977-1996

A partir del buidatge exhaustiu dels fulls de subhasta del peix i de les fitxes tècniques de les embarcacions de la Confraria del Port de Llançà, es fa una anàlisi cronològica qualitativa i quantitativa dels darrers vint anys de pesca. La flota, inicialment constituïda per barques d'arrossegament i de pesca artesanal (palangre petit i tresmail), ha anat evolucionant, i ha quedat bàsicament constituïda actualment pel ròssec i el palangre de fons, que ha substituit progressivament la pesca artesanal. Les pesqueries, notablement multiespecífiques els primers anys, van donar pas, bàsicament amb la incorporació del radar, a una pesca molt més selectiva, dominada essencialment per la captura de lluç entre els anys 1980 i 1985. La progressiva incorporació del palangre de fons fa que a partir del 1986 es tendeixi novament cap a una captura més multiespecífica, perd amb canvis qualitatius importants en la composició d'espècies capturades en relació amb els primers anys

Ultra-Thin Portland Cement Concrete Overlay Extended Evaluation, January 2005

In this day of the mature highway systems, a new set of problems is facing the highway engineer. The existing infrastructure has aged to or past the design life of the original pavement design. In many cases, increased commercial traffic is creating the need for additional load carrying capacity, causing state highway engineers to consider new alternatives for rehabilitation of existing surfaces. Alternative surface materials, thicknesses, and methods of installation must be identified to meet the needs of individual pavements and budgets. With overlays being one of the most frequently used rehabilitation alternatives, it is important to learn more about the limitations and potential performance of thin bonded portland cement overlays and subsequent rehabilitation. The Iowa ultra-thin project demonstrated the application of thin portland cement concrete overlays as a rehabilitation technique. It combined the variables of base preparation, overlay thickness, slab size, and fiber enhancement into a series of test sections over a 7.2-mile length. This report identifies the performance of the overlays in terms of deflection reduction, reduced cracking, and improved bonding between the portland cement concrete (PCC) and asphalt cement concrete (ACC) base layers. The original research project was designed to evaluate the variables over a 5-year period of time. A second project provided the opportunity to test overlay rehabilitation techniques and continue measurement of the original overlay performance for 5 additional years. All performance indicators identified exceptional performance over the 10-year evaluation period for each of the variable combinations considered. The report summarizes the research methods, results, and identifies future research ideas to aid the pavement overlay designer in the successful implementation of ultra-thin portland cement concrete overlays as an lternative pavement rehabilitation technique.

Vantagens de uma empresa estar cotada na Bolsa de Valores de Cabo Verde

É de conhecimento de todos, ou pelo menos daqueles que estão mais atentos às questões de natureza económica, que um dos grandes desafios das empresas nos dias que correm, é garantirem a sua sustentabilidade financeira no longo prazo. Nesse sentido, são várias as estratégias elaboradas pelos responsáveis das diversas empresas, e decisores políticos, no sentido colmatar esta dificuldade. Cabo Verde, como país de Desenvolvimento Médio, muito dependente do exterior, apresenta muitas dificuldades em gerar recursos que garantam a sustentabilidade da sua economia. Como forma de reestruturar e dinamizar a economia e o tecido empresarial nacional, foi reaberta em 2005 a Bolsa de Valores de Cabo Verde. E para retratar o impato positivo da sua reabertura, referir que nesse mesmo ano, a Sociedade Caboverdiana de Tabacos, S.A., realizou na Bolsa de Valores de Cabo Verde, uma Oferta Pública de Venda, que segundo os analístas, foi muito superior a oferta, deixando assim, uma ideia clara de que este, com mais incentivo, tem margem de crescimento. Este trabalho visa numa primeira parte caraterizar o mercado de capitais em Cabo Verde, onde está inserida a Bolsa de Valores Local. Num segundo momento, pretendese fazer uma resenha bibliográfica dos principais métodos de avaliação das empresas e de seguida procurar-se, através de um estudo de caso, a Sociedade Cabo-verdiana de Tabacos, identificar algumas possíveis vantagens provenientes da sua entrada na Bolsa de Valores, mediante a avaliação de alguns indicadores de desempenho da empresa. It is known to all, or at least to those who are more attentive to the matters of economic issues, that one of the biggest problems facing companies today is to ensure their financial sustainability. Accordingly, there are several strategies drawn up by leaders of various companies in order to face this difficulty. Cape Verde, as a medium-developed country, is very dependent on other countries‟ help and has great difficulty in generating resources that guarantee a good and healthy economy. As a way to restructure the economy and minimize some financial problems, in 2005 the Stock Exchange of Cape Verde was reopened, to remedy this deficiency. For one to have a clear idea of the importance of this reopening, we can look at the example of Sociedade Caboverdiana de Tabacos – tobacco national company – that, still in this year, has made a bid on Stock Exchange, which, according to specialists, demonstrated an offer a lot greater than the demand, clearly a sign that this company, has a great margin for growth, if it has more financial incentives. This paper seeks to demonstrate and characterize the capital market of Cape Verde, where we will find the National Stock Exchange. Secondly, we intend to make a bibliographical research of the main assessment methods companies use here, to finally, through a case study, at SCT, identify possible advantages that might come from being listed in the Stock Exchange, through the analysis of some performance indicators from this company.

Soil fauna as an indicator of soil quality in forest stands, pasture and secondary forest

The interactions between soil invertebrates and environmental variations are relatively unknown in the assessment of soil quality. The objective of this study was to evaluate soil quality in areas with different soil management systems, based on soil fauna as indicator, in Além Paraíba, Minas Gerais, Brazil. The soil invertebrate community was sampled using pitfall traps, in the dry and rainy seasons, from areas with five vegetation types (acacia, mimosa, eucalyptus, pasture, and secondary forest). The abundance of organisms and the total and average richness, Shannon's diversity index, the Pielou uniformity index, and change index V were determined. The fauna was most abundant in the areas of secondary forest and mimosa plantations in the dry season (111.3 and 31.7 individuals per trap per day, respectively). In the rainy season, the abundance of organisms in the three vegetation types did not differ. The highest values of average and total richness were recorded in the secondary forest in the dry season and in the mimosa stand in the rainy season. Shannon's index ranged from 1.57 in areas with acacia and eucalyptus in the rainy season to 3.19 in the eucalyptus area in the dry season. The uniformity index was highest in forest stands (eucalyptus, acacia and mimosa) in the dry season, but higher in the rainy season in the pasture and secondary forest than in the forest stands. The change index V indicated that the percentage of extremely inhibited groups was lowest in the area with mimosa, both in the dry and rainy season (36 and 23 %, respectively). Of all forest stands, the mimosa area had the most abundant soil fauna.

Reflective Crack Mitigation Guide for Flexible Pavements, TR-641, 2015

Reflective cracks form in pavements when hot-mix asphalt (HMA) overlays are placed over jointed and/or severely cracked rigid and flexible pavements. In the first part of the research, survival analysis was conducted to identify the most appropriate rehabilitation method for composite pavements and to evaluate the influence of different factors on reflective crack development. Four rehabilitation methods, including mill and fill, overlay, heater scarification (SCR), and rubblization, were analyzed using three performance indicators: reflective cracking, international roughness index (IRI), and pavement condition index (PCI). It was found that rubblization can significantly retard reflective cracking development compared to the other three methods. No significant difference for PCI was seen among the four rehabilitation methods. Heater scarification showed the lowest survival probability for both reflective cracking and IRI, while an overlay resulted in the poorest overall pavement condition based on PCI. In addition, traffic level was found not to be a significant factor for reflective cracking development. An increase in overlay thickness can significantly delay the propagation of reflective cracking for all four treatments. Soil types in rubblization pavement sites were assessed, and no close relationship was found between rubblized pavement performance and subgrade soil condition. In the second part of the research, the study objective was to evaluate the modulus and performance of four reflective cracking treatments: full rubblization, modified rubblization, crack and seat, and rock interlayer. A total of 16 pavement sites were tested by the surface wave method (SWM), and in the first four sites both falling weight deflectometer (FWD) and SWM were conducted for a preliminary analysis. The SWM gave close concrete layer moduli compared to the FWD moduli on a conventional composite pavement. However, the SWM provided higher moduli for the rubblized concrete layer. After the preliminary analysis, another 12 pavement sites were tested by the SWM. The results showed that the crack and seat method provided the highest moduli, followed by the modified rubblization method. The full rubblization and the rock interlayer methods gave similar, but lower, moduli. Pavement performance surveys were also conducted during the field study. In general, none of the pavement sites had rutting problems. The conventional composite pavement site had the largest amount of reflective cracking. A moderate amount of reflective cracking was observed for the two pavement sites with full rubblization. Pavements with the rock interlayer and modified rubblization treatments had much less reflective cracking. It is recommended that use of the modified rubblization and rock interlayer treatments for reflective cracking mitigation are best.

Transfer Behavior Transfer Among Iowa Community College Students and Post-college Earnings of Iowa Community College Students, May 15, 2007

Iowa State Board of Education issued a five-year strategic plan to meet accountability goals of Iowa Community Colleges through well defined and articulated performance indicators. More specifically, the fifth strategic goal stated that “the community colleges of Iowa [would] recruit, enroll, retain to completion or graduation persons of underrepresented groups in all programs. Data were obtained to examine the transfer behaviors of the 2002 cohort of Iowa community college award recipients and non-award recipients. Three data files containing demographic information, educational records, enrollment data and fiscal year 2002 degree award files were merged to analyze transfer behavior in the state of Iowa.

Container Handling Equipment Monitoring System, case: Steveco Oy

Container Handling Equipment Monitoring System (CHEMS) is a system developed by Savcor One Oy. CHEMS measures important information for container ports performance and produces performance indicators. The aim of this thesis was to clarify performance measurement contents to Savcor and to develop, as an example, performance measures to Steveco Oy's container operations. The theoretical part of the thesis clarifies performance measurement and which of its components are important to container port. Performance measurement and measures are presented from the operational level's point of view, in which CHEMS is planned to aim. The theory of development process of performance measures is introduced at the end of the theoretical part. To make sure that performance measures are efficiently used, Steveco Oy's performance measures are developed in cooperation with the users. The measurement in operational level is continuous and the results must be reacted asquickly as possible. CHEMS is very suitable to continuous measurement and to produce real time-measures of container operations which are hard to get any otherway.

Sähkösalkun tuotteistaminen ja salkunhallinnan menestyksen seuranta

Sähkömarkkinoiden vapautumisen ja pörssimuotoisen kaupankäynnin myötäyhä useampi toimija on siirtynyt perinteisistä kiinteähintaisista sopimuksista salkkumuotoiseen sähkönhankintaan. Aktiivisen salkunhallinnan myötä kanava markkinoille pysyy jatkuvasti avoimena ja ostopäätös voidaan jakaa pidemmälle ajanjaksolle, jolloin riippuvaisuus vain yhden hetken hintatasosta pienenee. Sähkön hankintahinnan suojaamiseen käytettävien finanssituotteiden määrä pörssissä ja OTC-markkinalla on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Tämän seurauksena myös käytettävien instrumenttien valinta ja perustelu asiakkaalle vaatii entistä tarkempaa huomiota. Työssä käsiteltävän tuotteistuksen tavoitteena oli luoda salkunhallinnan perustapauksille yksinkertaiset rungot, joita voidaan täydentää erilaisillalisäominaisuuksilla. Tuotteistuksella pyritään myös selkeyttämään asiakkaalle muodostuvaa mielikuvaa tarjolla olevista vaihtoehdoista sekä edesauttamaan markkinointia. Diplomityön toisena tavoitteena oli kehittää salkunhallinnan menestyksen seurantaa varten mittarit, joiden avulla sekä asiakas että salkunhoitaja pystyvät seuraamaan salkunhallinnan onnistumista. Mittarit toteutettiin Excel-ympäristössä ja testattavat salkut koostuivat pääasiassa lopullisista tuotteistettaviksi valituista salkuista. Työn pohjalta on määrä toteuttaa olemassa olevan internet-pohjaisen salkunhallintapalvelun osaksi sovellus, joka mahdollistaa salkunhallinnan menestyksen jatkuvan seurannan.

Tuoteturvallisuusriskien hallinta suorituskyvyn johtamisen tukena sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa

Eurooppalaisia ja suomalaisia markkinavalvontatilastoja tutkimalla havaitaan, ettei tuoteturvallisuuden hallinta ole itsestään selvää sähkö- ja elektroniikka-alalla. Vuodesta 2000 maaliskuuhun 2006Euroopan markkinoilla havaittiin 3040 vaarallista kuluttajien käyttöön tarkoitettua sähkötuotetta. Työn päätavoitteena on selvittää, miten tuoteturvallisuusriskien hallinta kytkeytyy yrityksen suorituskyvyn johtamiseen. Työssä on käytetty konstruktiivista tutkimusotetta. Aineistopohjaisen analyysin avulla kartoitetaan suorituskyvyn johtamisen teoriaa, suorituskyvyn käytännön mittaamista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä tuoteturvallisuusriskejä jariskienhallinnan periaatteita. Lisäksi kartoitetaan lainsäädännön vaatimuksia, tuotesuunnittelua, valmistusta ja osaamista sekä tarkastellaan tuoteturvallisuuden viranomaisvalvonnan tuloksia. Tutkimuksessa analysoidaan kirjallisuutta ja tilastoja etsien tuoteriskien hallinnan ja suorituskyvyn johtamisen välistä yhteyttä. Analyysiä täydennetään tutkimuksen tekijän kokemuksella tuoteturvallisuuden testauksesta ja sertifioinnista, standardisoimistyöstä sekä tuoteturvallisuuden viranomaisvalvonnasta. Riskienhallinta muodostaa parhaimmillaan osan yrityksen johtamis- ja hallintakäytäntöä. Tuoteturvallisuusriskien hallinta on yrityksen strateginen päätös, joka tukee suorituskyvyn johtamista. Työssämallinnetaan kolme toimintatapaa, joilla eri kehitysvaiheessa olevat sähkö- ja elektroniikkateollisuuden valmistajat voivat hallita tuoteturvallisuusriskejään.Työssä kootaan yhteen tuoteturvallisuuden tekijöitä, jotka suorituskyvyn mittareissa monitoroivat tuoteriskien tilaa. Lisäksi kootaan yhteen riskienhallinnan kustannuksia, joilla yritys voi arvioida etukäteen kokonaiskustannuksia.

Varastonhallintakäytäntöjen kehittäminen maahantuontia harjoittavalle pienyritykselle

Työn tavoitteet liittyivät varastonhallintakäytäntöjen kehittämiseen sekä tämän seurantaan ja ylläpitoon liittyvien työvälineiden luomiseen. Päätutkimuskysymyksenä oli: 'Miten varastonhallintakäytäntöä kannattaisi parantaa, niin että nykyisillä resursseilla saavutettaisiin kustannussäästöjä asiakkaan palvelutasoa alentamatta?' Keskeinen teoreettinen sisältö liittyy varastonhallintakäytäntöihin. Tämä käsitellään varastonhallinnan perusteiden, varastonohjauksen, suorituskyvyn arvioinnin sekä varastonhallintakäytännön muutosprosessin avulla. Empiirinen osuus suoritetaan kohdeyrityksen logistisen muutosprosessimallin läpiviemisen avulla sisältäen tunnuslukuja, täydennysmenetelmiä, tuoteluokittelua ja muita analyyseja. Muutosprosessin vaiheet ovat edellytysten selvittäminen, nykytilan kuvaus ja analysointi, vaihtoehtoisten ratkaisujen ehdottaminen, nykytilan vertailu ratkaisuehdotelmiin, yhden ratkaisun valitseminen, muutoksen läpivienti ja lopputulosten seuranta. Työn keskeiset tulokset ovat erilaisten varastonhallintaan liittyvien tunnuslukujen laskeminen, tuoteluokittelun suorittaminen, täydennysmenetelmiin kuuluvien kaavojen luominen, varastokartan laatiminen ja toimintavaihtoehtojen esittely. Viimeiseen sisältyy oman muokatun kohdeyritykselle soveltuvan ¿voi tilata¿ täydennysmenetelmän laatiminen, ehdotuksen tekeminen liikkumattomien nimikkeiden eroon pääsemisestä, nimikkeiden uudelleensijoittaminen varastoon laaditun varastokartan mukaisesti, uuden työjaonluominen, muutosehdotuksen säännöllinen seuranta ja uusien tavoitteiden asettaminen sekä koulutustarpeeseen ja tietojärjestelmän kehittämiseen liittyvien ehdotusten tekeminen emoyhtiölle.

Asiakaspalveluprosessin mittariston luominen: Case Borealis Polymers Oy

Työn tavoitteena oli luoda asiakaspalveluprosessin mittaristo päivittäisen operatiivisen toiminnan seuraamiseksi ja parantamiseksi. Tarkoituksena oli mitata tilaustoimitusketjun suorituskykyä sekä tutkia mahdollisia kehitys ja parannuskohteita. Työ tehtiin Borealis Polymers Oy:n Fenolin Liiketoimintayksikölle. Yhtiön käytössä on Balanced Scorecard KPI- mittaristo. Asiakaspalveluprosessin mittaristo luotiin BSC asiakasnäkökulman mukaisesti soveltuen yhtiön toimintaympäristöön ja tavoitteisiin. Mittariston tarkoituksena on täydentää KPI- mittareita keskittyen päivittäisen asiakaspalveluprosessin suorituskyvyn ja asiakastyytyväisyyden parantamiseen. Asiakaspalveluprosessia kuvaavia mittareita testattiin suorittamalla asiakastyytyväisyyskysely, joka käytännössä toteutettiin sähköpostitse tehtynä tyytyväisyysmittauksena. Mittauksella haluttiin selvittää asiakastyytyväisyyden taso, palvelun eritekijöiden suhteellinen tärkeys asiakkaille eli mitkä laadun tekijät ovat asiakkaille tärkeimmät sekä miten asiakas kokee Borealiksen asiakaspalvelun suhteessa kilpailijoihin. Asiakaspalvelukysely on osa yhtiön kuluen vuoden aikana tehtävää asiakastyytyväisyysselvitystä. Lisäksi työn tavoitteena oli luoda jatkuvan toiminnan seuraamiseksi tulevaisuutta varten mittarit asiakkaille tärkeimpien laadun tekijöiden seuraamiseksi.

Closed-End Fund Discount -Case: Norvestia & Neomarkka

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää, kuinka suljettuja sijoitusrahastoja tulisi arvioida, jotta voitaisiin ymmärtää, miksi suljetut sijoitusrahastot arvostetaanalennuksella suhteessa niiden substanssiarvoon. Aiemmat yritykset selittää suljettujen rahastojen substanssialennusilmiö esitettiin kirjallisuuskatsauksessa. Tutkimuksen empiirinen osio suoritettiin aineistotutkimus- ja kyselytutkimusmenetelmin hyödyntäen suomalaisia suljettuja sijoitusrahastoja Norvestia Oyj:tä ja Neomarkka Oyj:tä. Teoriaosiossa esitettiin, kuinka substanssialennus on kausaalisten tekijöiden ja markkinatunnelman funktio. Suljettu sijoitusrahasto arvostetaanyli tai alle substanssiarvonsa riippuen johdon aiheuttamien kustannusten, heikosti informoitujen sijoittajien ja rahaston ulkoisen epälikviditeetin suhteesta johdon suorituskykyyn, rahaston avaamisen mahdollisuuteen ja sisäisiin likviditeettietuihin. Suomalaiset suljetut sijoitusrahastot arvostetaan alle substanssiarvonsa mahdollisesti johdon heikon suorituskyvyn, sopimuseriarvoisuuden, heikosti informoitujen sijoittajien läsnäolon ja rahaston osakkeiden epälikviditeetin takia.

Suorituskyvyn analysointi ja mittaaminen julkisella sektorilla

Suorituskyvyn mittaamiselle ja seurannalle on nykyisin laajaa tarvetta myös julkisella sektorilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää soveltuvia suorituskykyä kuvaavia mittareita ja rakentaa niistä käyttökelpoinen suorituskyvyn analysointijärjestelmä julkisen sektorin käyttöön. Ensisijaisena lähtökohtana olivat fyysiset mittarit, koska ne soveltuvat paremmin julkisen sektorin toimintaympäristöön.Tutkimuksen teoriaosassa esitetään joitakin suorituskyvyn analysointijärjestelmiä. Julkiselle sektorille soveliaina viitekehyksinä esitellään yleisellä tasolla balanced scorecard, suorituskykypyramidi, benchmarking, dynaaminen suorituskyvyn mittausjärjestelmä, laatupalkintokriteeristö, SAKE-sovellus ja suorituskykymatriisi.Työssä paneudutaan melko laajalti tekijöihin, joilla on voimakas vaikutus suorituskykyyn. Tällaisia tekijöitä ovat laatuasiat, tuottavuus ja organisaation kilpailukyvykkyys.Tutkimuksen käytännön osassa rakennettiin suorituskyvyn analysointi- ja mittausjärjestelmä. Ensin määriteltiin mittausjärjestelmään soveliaat suorituskyvyn osa-alueet ja seuraavaksi mittarit. Taloudellisia mittareita kehitettiin vain muutama, sillä pääpaino mittarien kehittelyssä olivat ei-taloudelliset mittarit. Mittaristo auttaa organisaatiota mittaamaan sen tilannetta matkalla jatkuvan parantamisen tiellä.

Työpisteiden tiedonkäyttö ja hyödyntäminen osana palveluyhtiön johtamisjärjestelmää

Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä kohdeorganisaation taustalla olevia tekijöitä, jotka joko edesauttavat tai estävät nykyisen johtamisjärjestelmän soveltamista, tiedon käyttöä ja hyödyntämistä organisaation työpisteissä. Kohdeorganisaatio on Varenso Oy, Tekniset tuotantopalvelut. Teoriaosiossa käsitellään tietojohtamiseen liittyvää käsitteistöä sekä tiedon luomiseen, johtamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä tekijöitä. Johtamista lähestytään myös perustehtävän, strategian ja muutosvalmiuden, valta- ja organisaatiorakenteiden sekä informaatio- ohjauksen näkökulmasta. Lopuksi käsitellään suorituskykyä, tavoitteiden asettamista, mittaamista funktionaalisissa- ja prosessijohdetuissa organisaatioissa. Empiirisessä osiossa tehtiin kyselytutkimus. Tulokset analysoitiin monimuuttujamenetelmiä soveltaen ja löydettiin faktorit, joiden avulla on mahdollista vaikuttaa kohdeorganisaation toimintaan. Kyselytutkimuksen avulla tulkittiin organisaation tämän hetkistä suorituskykyä ja asemaa suhteessa tavoitteisiin. Tuloksena syntyi myös toimenpideehdotuksia.

KUNNOSSAPIDON SUORITUSKYVYN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

Työn tavoitteena oli kehittää kunnossapitoyritykselle toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden mittausjärjestelmä. Ensin etsittiin teorian avulla ne sopivat suorituskykymittarit ja tekijät, joiden avulla yrityksen suorituskykyä voidaan luotettavasti ja ymmärrettävästi seurata. Apuna työnkulussa käytettiin kunnossapidon henkilökunnalle suunnattuja kirjallisia ja suullisia haastatteluja. Haastatteluiden avulla selvitettiin kunnossapidon suorituskyvyn mittauksen nykytila sekä mahdollisia kehityskohteita. Haastatteluihin ja kirjallisuuteen pohjautuen päätettiin yritykselle rakentaa suorituskykymittaristo. Mittaristoksi valittiin tuottavuus- eli tavoitematriisi, joka on toimiva työkalu mittareiden seurantaan. Se on helppokäyttöinen ja selkeä. Lisäksi matriisi antaa tulosindeksin avulla kokonaiskuvan kunnossapidon tasosta. Tavoitematriisi koostuu eri menestystekijöistä sekä näiden menestystekijöiden tunnusluvuista eli mittareista. Menestystekijöiksi valittiin: taloudellisuus, tuotantojärjestelmän tehokkuus, kustannusrakenne, kunnossapidon suunnittelu sekä häiriönkorjaus. Menestystekijöillä on jokaisella kolmesta kuuteen mittaria. Tavoitematriisin käyttö ja seuranta tapahtuu yksinkertaisen sovellusohjelman avulla. Mittariston kehittäminen on pitkä ja vaativa prosessi. Mittareita, niiden tavoitearvoja sekä menestystekijöitä tulee säännöllisin väliajoin tarkastaa, jotta kehitys on oikean suuntaista. Mittariston käyttöönotto ja käyttö edellyttävät kaikilta työntekijöiltä motivaatiota toiminnan kehitykseen sekä pitkäjänteisyyttä, sillä matriisin tarjoamat hyödyt ovat näkyvissä vasta kuukausien päästä.