Social Solidarity and Fear of Crime - Community and Individual Approaches in Responses to Mass Violence after School Shootings

The aim of this study was to examine community and individual approaches in responses to mass violence after the school shooting incidents in Jokela (November 2007) and Kauhajoki (September 2008), Finland. In considering the community approach, responses to any shocking criminal event may have integrative, as well as disintegrative effects, within the neighborhood. The integration perspective argues that a heinous criminal event within one’s community is a matter of offence to collectively held feelings and beliefs, and increases perceived solidarity; whereas the disintegration perspective suggests that a criminal event weakens the social fabric of community life by increasing fear of crime and mistrust among locals. In considering the individual approach, socio-demographic factors, such as one’s gender, are typically significant indicators, which explain variation in fear of crime. Beyond this, people are not equally exposed to violent crime and therefore prior victimization and event related experiences may further explain why people differ in their sensitivity to risk from mass violence. Finally, factors related to subjective mental health, such as depressed mood, are also likely to moderate individual differences in responses to mass violence. This study is based on the correlational design of four independent cross-sectional postal surveys. The sampling frames (N=700) for the surveys were the Finnish speaking adult population aged 18–74-years. The first mail survey in Jokela (n=330) was conducted between May and June 2008, approximately six months from the shooting incident at the local high-school. The second Jokela survey (n=278) was conducted in May–June of 2009, 18 months removed from the incident. The first survey in Kauhajoki (n=319) was collected six months after the incident at the local University of Applied Sciences, March– April 2009, and the second (n=339) in March–April 2010, approximately 18 months after the event. Linear and ordinal regression and path analysis are used as methods of analyses. The school shootings in Jokela and Kauhajoki were extremely disturbing events, which deeply affected the communities involved. However, based on the results collected, community responses to mass violence between the two localities were different. An increase in social solidarity appears to apply in the case of the Jokela community, but not in the case of the Kauhajoki community. Thus a criminal event does not necessarily impact the wider community. Every empirical finding is most likely related to different contextual and event-specific factors. Beyond this, community responses to mass violence in Jokela also indicated that the incident was related to a more general sense of insecurity and was also associating with perceived community deterioration and further suggests that responses to mass violence may have both integrating and disintegrating effects. Moreover, community responses to mass violence should also be examined in relation to broader social anxieties and as a proxy for generalized insecurity. Community response is an emotive process and incident related feelings are perhaps projected onto other identifiable concerns. However, this may open the door for social errors and, despite integrative effects, this may also have negative consequences within the neighborhood. The individual approach suggests that women are more fearful than men when a threat refers to violent crime. Young women (aged 18–34) were the most worried age and gender group as concerns perception of threat from mass violence at schools compared to young men (aged 18–34), who were also the least worried age and gender group when compared to older men. It was also found that concerns about mass violence were stronger among respondents with the lowest level of monthly household income compared to financially better-off respondents. Perhaps more importantly, responses to mass violence were affected by the emotional proximity to the event; and worry about the recurrence of school shootings was stronger among respondents who either were a parent of a school-aged child, or knew a victim. Finally, results indicate that psychological wellbeing is an important individual level factor. Respondents who expressed depressed mood consistently expressed their concerns about mass violence and community deterioration. Systematic assessments of the impact of school shooting events on communities are therefore needed. This requires the consolidation of community and individual approaches. Comparative study designs would further benefit from international collaboration across disciplines. Extreme school violence has also become a national concern and deeper understanding of crime related anxieties in contemporary Finland also requires community-based surveys.

Karoliinien orientti: Vieraan kohtaaminen 1700-luvun alun Konstantinopolissa ruotsalaisen sotilaspastori Sven Agrellin matkapäiväkirjan kertomana

Tutkimalla ruotsalaisen sotilaspastori Sven Agrellin matkapäiväkirjasta (1709–13) käsityksiä turkkilaisista olen selvittänyt, miten varhaismodernin ajan oppinut ruotsalainen kohtasi vieraana pidettyä itää ja keitä turkkilaiset hänen silmissään olivat. Viettäessään neljä vuotta Osmanien valtakunnassa turkkilaiset edustivat Agrellille vierasta itää eli orienttia. Tutkiessani päiväkirjaa ristiin aikalais- ja tutkimuskirjallisuutta vasten havaitsin kohtaamisen tavoissa kolme erilaista näkökulmaa, joiden avulla Agrell muodosti käsitystään vieraasta. Näkökulmat olivat poliittinen luotettavuus, sukupuolittunut tila ja muinainen menneisyys. Ruotsalaiselle pastorille turkkilaiset näyttäytyivät erilaisilta kustakin perspektiivistä tarkasteltuna. Näkökulmat toivat esille myös hänen oman identiteettinsä erilaisia painopisteitä. Käyttämällä avukseen sosiaalista verkostoa, kuulopuheita ja aiemmin julkaistua kirjallisuutta Agrell pyrki muodostamaan käsityksensä turkkilaisista. Varhaismodernin ajan vieraan kohtaaminen oli Agrellin päiväkirjan perusteella oman identiteetin määrittelyä vieraassa ympäristössä. Turkkilaiset olivat oppineelle pastorille vieras toinen, jonka avulla saattoi opettaa luterilaisen sääty-yhteiskunnan arvoja. Vieraan selittävinä lähtökohtina toimivat säädynmukaisuus, oppineisuus ja kristillisyys. Kun vuorovaikutukseen syntyi aito mahdollisuus, yhteiskunnallinen asema ja samankaltaisen maailmankuvan jakaminen yhdisti yksilötasolla, vaikka kulttuurinen tausta olisikin ollut erilainen. Ruotsalaiset ajautuivat Osmanien valtakuntaan sattumalta, jolloin he turvautuivat ajan yleisiin tapoihin kohdata vierasta kulttuuria. Tutkielmani on osoitus varhaismodernin ajan Välimeren alueen ylirajaisuudesta ja moninaisten verkostojen olemassaolosta. Sosiaalinen kontrolli ja kuuliaisuus omalle identiteetille loivat kuitenkin puitteita kulttuuristen rajojen ylittämiselle. Pohjoiset käsitykset orientista olivat 1700-luvun alussa osa laajempaa läntistä näkemystä, mutta yksilötason kokemukset tekivät idästä henkilökohtaisen ja muuttuvaisen.

Monimateriaalisen käsityön oppimisympäristöjen vaikutus oppilaiden motivaatioon käsitöissä

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tekijöitä, jotka ovat yhteydessä oppilaan motivaatioon käsitöissä. Motivaatiota tutkitaan monimateriaalisen käsityön oppimisympäristöjen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, didaktinen) kontekstissa. Tutkimuskohteena oli kaksi viidennen luokan käsityön ryhmää sekä näiden opetusryhmien käsityön opettajat. Tutkimuskoulun käsityön tilojen ja opetuksen uudistuttua opetetaan oppilaille monimateriaalista käsityötä. Opetusryhmien käsityön opettajat toimivat yhteisopettajina. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jota lähestyttiin etnografisen tutkimusotteen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimuskoulussa havainnoimalla ja haastattelemalla opettajia ja oppilaita. Oppilaiden osalta aineisto kerättiin kontekstuaalisen haastattelun ja osallistuvan havainnoinnin avulla. Opettajien osalta aineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelun ja osallistuvan havainnoinnin avulla. Tulokset on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysiä käyttäen. Aineiston tulkinta rakentuu kolmen teeman pohjalle; 1) Opettajan toiminnan vaikutus oppilaan motivaatioon käsitöissä 2) Monimateriaalisen käsityön, ja siihen liittyvien psyykkisten- ja sosiaalisten oppimisympäristöjen vaikutus oppilaan motivaatioon käsitöissä 3) Monimateriaalisen käsityön opetuksen, ja siihen liittyvien, yhteisopettajuuden sekä fyysisten- ja didaktisten oppimisympäristöjen vaikutus oppilaan motivaatioon käsitöissä. Tutkimuksessa ilmeni, että monimateriaaliset käsityön oppimisympäristöt vaikuttavat oppilaiden motivaatioon positiivisesti. Oppilaat kokevat, että he saavat paremmin apua, kun opettajia on luokkatiloissa enemmän kuin yksi. Myös useamman tuotteen tekeminen yhtäaikaisesti motivoi ja aktivoi oppilaita. Koko luokan yhdessäolo käsityön tunneilla koettiin ehdottomasti yhdeksi oleellisimmista motivaatioon positiivisesti vaikuttavista asioista. Monimateriaalisen käsityön oppimisympäristöt motivoivat nykypäivän oppilaita, ja ovat oleellinen uudistus peruskoulun käsitöiden kiinnostavuuden säilymisen suhteen.

Ikääntyneen toimintakykyä tukeva hoitoympäristö osastonhoitajien näkökulmasta

Ympäristön merkitys on keskeinen ikääntyneen ihmisen terveydelle ja toimintakyvylle. Ympäristö voi toimia aktiivisesti hoidon ja kuntoutuksen välineenä, mutta toisaalta se voidaan nähdä myös ongelmien aiheuttajana. Tässä pro gradu -tutkimuksessa hoitoympäristö on jaettu fyysiseen, sosiaaliseen ja symboliseen hoitoympäristöön Kimin typologian mukaisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikääntyneen toimintakykyä tukevaa hoitoympäristöä osastonhoitajien näkökulmasta pitkäaikaishoidossa. Tutkimusasetelmana käytettiin kuvailevaa laadullista tutkimusta. Aineisto kerättiin neljässä fokusryhmähaastattelussa kesäkuussa 2014. Osallistujat olivat pitkäaikaishoidossa työskenteleviä osastonhoitajia (n=14) kahdesta kaupungista Etelä-Suomesta. Aineisto analysoitiin käyttämällä sekä deduktiivista että induktiivista sisällön analyysiä. Osastonhoitajien näkökulmasta fyysinen hoitoympäristö, joka tuki ikääntyneen toimintakykyä oli itsenäisen toiminnan mahdollistava ja viihtyisä. Sosiaalinen hoitoympäristö, joka tuki ikääntyneen toimintakykyä oli yhteisöllinen ja yksilöllinen. Ikääntyneen toimintakykyä tukeva symbolinen hoitoympäristö oli henkilökohtaista kulttuuria tukeva, hoitokulttuurin kehittymistä tukeva ja hoitoon liittyviä näkökulmia yhdistävä. Osastonhoitajien näkökulmasta merkityksellisimpiä tekijöitä fyysisessä hoitoympäristössä olivat itsenäisen toiminnan tukeminen ja viihtyvyys. Sosiaalisessa hoitoympäristössä merkityksellisimpiä tekijöitä olivat myönteinen ilmapiiri, hoitohenkilökunnan osaaminen, yhteisöllisyys, omaisten osallistuminen ja yksilöllisyys. Osastonhoitajat kokivat, että sosiaalinen hoitoympäristö oli ympäristön ulottuvuuksista merkityksellisin ja sen avulla voitiin korvata mahdollisia puutteita fyysisessä hoitoympäristössä. Symbolisessa hoitoympäristössä merkityksellisimmät tekijät olivat hoitajan tausta ja kulttuurin huomiointi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunnitellessa pitkäaikaishoidon ympäristöjä ja kehittäessä hoitoympäristöjä ikääntyneiden toimintakykyä tukevammiksi. Tutkimusta olisi mielenkiintoista jatkaa tutkien asukkaiden, omaisten ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta toimintakykyä tukevaa hoitoympäristöä.

Legitimacy Building in Public Disclosures on Strategic Energy Investments

Renewable energy investments play a key role in energy transition. While studies have suggested that social acceptance may form a barrier for renewable energy investments, the ways in which companies perceive and attempt to gain the acceptance have received little attention. This study aims to fill the gap by exploring how large electric utilities justify their strategic investments in their press releases and how do the justifications differ between renewable and non-renewable energy investments. The study bases on legitimacy theory and aims at contributing to the research on legitimation in institutional change. As its research method, the study employs an inductive mixed method content analysis. The study has two parts: a qualitative content analysis that explores and identifies the themes and legitimation strategies of the press releases and a quantitative computer-aided analysis that compares renewable and non-renewable energy investments. The sample of the study consists of 396 press releases representing the strategic energy investments of 34 electric utilities from the list of the world’s 250 largest and financially most successful energy companies. The data is collected from the period of 2010–2014. The study reveals that most important justifications for strategic energy investments are fit with the strategy and environmental and social benefits. Justifications address especially the expectations of market. Investments into non-renewable energy are justified more and they use more arguments addressing the proprieties and performance of power plants whereas renewable energy investments are legitimized by references to past actions and commonly accepted morals and norms. The findings support the notion that validity-addressing and propriety-addressing legitimation strategies are used differently in stable and unstable institutional settings.

Sosioteknisen kuilun kaventaminen toiminnanohjausjärjestelmän ja käyttäjien välillä

Pro Gradu- tutkimuksen keskeisin tavoite on ollut selvittää, kuinka sosioteknistä kuilua kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmän ja käyttäjien välillä voitaisiin pienentää. Teo-reettisena viitekehyksenä on käytetty sosioteknistä systeemiteoriaa sekä teorioita liittyen tietoteknisen järjestelmän hyväksyntään. Toiminnanohjausjärjestelmät ovat tunnetusti välttämätön osa nykypäivää lähes kaikille yrityksille. Niiden käyttöönoton onnistumista ja käytön tehokkuutta voidaan parantaa huomioimalla sekä sosiaalinen että tekninen systeemi organisaatiossa. Sosiotekninen kuilu rakentuu kahden välttämättömän ja toisistaan riippuvaisen systeemin välille: sekä sosiaalinen systeemi eli henkilöstö ja heidän työtapansa että tekninen systeemi eli tekno-logia ja tieto on huomioitava ja aidosti sosioteknisessä muutoksessa molempia systeeme-jä muokattava. Organisaatio voi parantaa omilla toimillaan käyttäjien asennetta ja haluk-kuutta ja siten kaventaa kuilua sosiaalisen systeemin puolelta. Lisäksi teknistä systeemiä tulisi muokata paremmin vastaamaan käyttäjien toiveita, jotta kuilu kapenisi myös tekni-sen systeemin suunnasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineistonkeräystapana käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja kohdeyrityksessä.

Sosiaalisen median hyödyntäminen yritysten markkinointiviestinnän välineenä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten yritykset pystyvät hyödyntämään sosiaalista mediaa markkinointiviestinnässään ja minkälaisia hyötyjä ja haasteita tästä koituu yrityksille. Tutkimuksessa selvitetään myös miten perinteinen markkinointiviestintä eroaa markkinointiviestinnästä sosiaalisessa mediassa ja minkäaisia sosiaalisen median osa-alueita on olemassa.

Inviting the Audience – Interactive, Participatory, and Social Television in Finland

The television and the ways it has invited the audience to take part have been changing during the last decade. Today’s interaction, or rather participation, comes from multiplatform formats, such as TV spectacles that combine TV and web platforms in order to create a wider TV experience. Multiplatform phenomena have spread television consumption and traditional coffee table discussions to several different devices and environments. Television has become a part of the bigger puzzle of interconnected devices that operates on several platforms instead of just one. This thesis examines the Finnish television (2004–2014) through the notion of audience participation and introduces the technical, thematic, and social linkages as three different phases, interactive, participatory, social, and their most characteristic features in terms of audience participation. The aim of the study is also to focus on the idea of a possible change by addressing the possible and subtler variations that have taken place through the concept of digital television. Firstly, Finnish television history has gone through numerous trials, exploring the interactive potential of television formats. Finnish SMS-based iTV had its golden era around 2005, when nearly 50% of the television formats were to some extent interactive. Nowadays, interactive television formats have vanished due to their negative reputation and this important part of recent history is mainly been neglected in the academic scope. The dissertation focuses also on the present situation and the ways television content invites the audience to take part. “TV meets the Internet” is a global expression that characterises digital TV, and the use of the Web combined with television content is also examined. Also the linkages between television and social media are identified. Since television can nowadays be described multifaceted, the research approaches are also versatile. The research is based on qualitative content analysis, media observation, and Internet inquiry. The research material also varies. It consists of primary data: taped iTV formats, website material, and social media traces both from Twitter and Facebook and secondary data: discussion forums, observations from the media and Internet inquiry data. To sum up the results, the iTV phase represented, through its content, a new possibility for audiences to take part in a TV show (through gameful and textual features) in real-time. In participatory phase, the most characteristic features from TV-related content view, is the fact that online platform(s) were used to immerse the audience with additional material and, due to this, to extend the TV watching enjoyment beyond the actual broadcast. During the Social (media) phase, both of these features, real-timeness, and extended enjoyment through additional material, are combined and Facebook & Twitter, for example, are used to immerse people in live events (in real-time) via broadcast-related tweets and extra-material offered on a Facebook page. This thesis fills in the gap in Finnish television research by examining the rapid changes taken place on the field within the last ten years. The main results is that the development of Finnish digital television has been much more diverse and subtle than has been anticipated by following only the news, media, and contemporary discourses on the subject of television. The results will benefit both practitioners and academics by identifying the recent history of Finnish television.

Sähköpostista sosiaaliseen mediaan - sosiaalisen median strategia muoviteollisuusalan yritykselle

Sosiaalinen media on muuttanut markkinointia vuorovaikutteisuudella, avoimuudella ja läpinäkyvyydellä. Siksi yritysten kannattaa miettiä kuinka ja miksi lähteä mukaan sosiaaliseen mediaan. Tutkimusta asiasta on rajallisesti ja siksi tässä työssä rakennetaan sosiaalisen media strategia muoviteollisuusalan yritykselle. Työn empiirisessä osuudessa sosiaalisen median strategisia tavoitteita kysyttiin Uponorin johdolta sähköpostikyselyllä. Tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti. Lisäksi kartoitettiin Uponorin henkilökunnalle tehdyn verkkopohjaisen lähtötila-analyysin avulla sosiaalisen median käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä yrityksissä. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Tulosten perusteella myönteinen suhtautuminen voi edistää sosiaalisen median käyttöönottoa yrityksissä. Toisaalta tutkimuksessa ei voitu osoittaa, että yrityskulttuuriset tekijät estäisivät sosiaalisen median käyttöönottoa. Sosiaalisen median strategia rakennettiin teorian ja kyselyiden tulosten perusteella. Sosiaalisen median käyttö yrityksissä lisääntyy, joten jatkotutkimusta tarvitaan sosiaalisen median hyödyntämisestä yrityskontekstissa myös ulkoisten sidosryhmien osalta.

Yksilö ja ympäristö: Maalari Frans Lindin (1903–1988) elinikäinen ympäristösuhde muistitietohaastattelujen ja maisemamaalausten valossa

Tekijänoikeudellisten syiden vuoksi teoksen kokotekstissä olevien kuvien teknistä laatua on jouduttu heikentämään. ---- Tutkin yhden työläisen, maalari Frans Lindin (1903–1988) ympäristösuhdetta lapsuudesta viimeisiin elinvuosiin asti eli kirjoitan hänen ympäristöelämäkertaansa. Tarkastelen hänen suhdettaan luontoon ja kulttuuriympäristöön hänen vapaa-aikanaan. Tutkimukseen kuuluu johdanto-osan lisäksi yksi suomenkielinen ja neljä eng¬lanninkielistä artikkelia. Tutkin erityisesti Lindin paikkoja ja ympäristökokemuksia; tarkastelen hänen kotejaan ja muita tärkeitä paikkojaan; käsittelen hänen suhdettaan veteen ja vesistöihin; selvitän hänen maalausharrastustaan ja ympäristökokemustensa ulottuvuuksia sekä osoitan muistitiedon tärkeyden kokemusten tulkinnassa. Keskeiset lähteeni ovat vuosina 1985–2004 tekemäni Lindin ja 15 muun henkilön muistitietohaastattelut sekä puolensataa Lindin maalaamaa maisemaa, jotka dokumentoivat luontoa, yksityistaloja, julkisia rakennuksia ja kaupunkinäkymiä. Lisäksi käytän asiakirjoja, sanomalehtiaineistoa ja historiateoksia sekä omia havaintojani. Lähestyn Lindin ympäristösuhdetta kulttuurihistoriallisen ympäristötutkimuksen, henkilöhistorian ja muistitietohistorian näkökulmasta. Ympäristösuhde tarkoittaa kaikkea, mitä ihminen tekee ympäristössään, ympäristölleen ja ympäristönsä vaikutuksesta tai innoittamana. Se on sosiaalinen, historiallinen ja kulttuurinen ilmiö, joka kehittyy varhaislapsuudesta lähtien kodista käsin ja muotoutuu elämän loppuun asti. Lindin ympäristösuhde kehittyi eri ihmisten vaikutuksesta, eri aikoina ja eri toiminnoissa ja konkretisoitui paikoissa, jotka olivat koettuja, muistettuja ja kerrottuja. Ne olivat myös lyhyt- tai pitkäaikaisia tai ainut-kertaisia, aktiivisia tai passiivisia, nykyisiä tai menneitä. Laatimani Lindin paikkojen luokituksen perustalta voidaan tutkia muidenkin ihmisten paikkasuhdetta. Lindin ympäristösuhteen moniulotteisuus ja rikkaus ilmeni sekä haastatteluissa että maisemamaalauksissa. Hänen ympäristökokemuksensa olivat arkisia, mutta niissä ilmenivät myös tunteiden, tiedon, nostalgian, edistyksen, omistamisen ja liikkumisen ulottuvuudet. Tutkimukseni antaa lähtökohdan kenen tahansa, varsinkin elossa olevan henkilön, ympäristösuhteen tutkimiselle.

Digital content and making it viral in social media

Tutkimuksen tavoite on selvittää digitaalisen sisällön ominaisuuksia, jotka vaikuttavat ryhtyvätkö kuluttajat jakamaan, tykkäämään ja kommentoimaan sitä sosiaalisessa mediassa. Tällä pyritään auttamaan yrityksiä ymmärtämään paremmin viraalisuutta, jotta he pystyisivät tuottamaan ja julkaisemaan nettisivuillaan ja sosiaalisessa mediassa parempaa sisältöä, jota kuluttajat jakaisivat enemmän. Tutkimus toteutetaan muodostamalla hypoteeseja mahdollisista ominaisuuksista kirjallisuuden perusteella ja testaamalla niitä regressioanalyyseillä empiirisessä osiossa. Tulokset paljastavat yhdeksän piirrettä, jotka lisäävät viraalisuutta: kiinnostavuus, neutraalisuus, yllättävyys, viihdyttävyys, epäkäytännöllisyys, artikkelin ja Facebook julkaisun pituus, eri sisältö taktiikoiden käyttö (erityisesti blogit ja kuvat lisäävät viraalisuutta) sekä kun mielipidevaikuttaja tai kuuluisuus jakaa sisällön.

ERP-projekti muutosprosessina - Case-yrityksen henkilöstön näkemys muutosjohtamisesta ERP-projektin aikana

Uuden tietojärjestelmän hankinta on paitsi tekninen myös sosiaalinen muutos. Tieteelliset teoriat sekä tutkimukset osoittavat, että uuden tietojärjestelmän onnistunut käyttöönotto edellyttää sosioteknistä systeemiajattelua muutoksen läpivientiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun muutosjohtamisen tärkeydestä otettaessa käyttöön uutta teknologiaa sekä tutkia Case-yrityksen ERP-projektin muutosjohtamisen onnistumista. Tutkimuksen konteksti koostuu sosioteknisestä muutoksesta, jossa muutosjohtaminen nousee keskiöön. Tutkimuksessa kartoitettiin uuden ERP-järjestelmän käyttöönoton onnistumisen kannalta keskeiset muutosjohtamisen elementit: muutostarve, projektitiimi, visio ja tavoitteet, viestintä, koulutus, osallistaminen, sitouttaminen, johdon ja projektiryhmän tuki sekä muutoksen arviointi ja vakiinnuttaminen. Tutkimuksen empiirisessä osassa arvioitiin Case-yrityksen ERP-projektin muutosjohtamista henkilöstön näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa pääasiallisena aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä puolistrukturoitua kyselylomaketta. Tulosten analysoinnin perusteella Case-yrityksen ERP-järjestelmän käyttöönotto sujui tyydyttävästi.

The Utilization of Chinese Social Media in Internationalization into China: Perspective of a Western Company

The purpose of this qualitative research is to analyze western-based companies’ social media usage in internationalization into China and to identify social media presence’ impact on the internationalization process. Additionally, the benefits and challenges a western company may face while using social media in China will be illustrated. Competitive advantages, knowledge, networks and relations, and costs and risks could be identified as the key antecedents for successful internationalization. A great social media presence could create a competitive advantage for a western company while competitive advantages may be communicated in social media marketing, knowledge and networks can be enhanced and utilized in internationalization via social media two-way communication. The biggest benefit for internationalization resulted from decreased marketing costs due to cost-effectiveness of social media. The results revealed that cost effective brand awareness was the main benefit from the social media usage in internationalization into China. However, companies struggled with the limited resources and despite of understanding the importance of Chinese social media, lacked sufficient resources for the social media operations. Companies should determine clear strategy and goals that they are willing to achieve via social media in internationalization process, and allocate required resources according to the social media strategy. Localization of the social media operations is important in China, and business-to-consumer companies tend to benefit more from the social media presence. Business-to-business companies may increase the brand’s credibility by successful Chinese social media operations.

Kanta-asiakasohjelmien tulevaisuuden näkymät : Erityistarkastelussa PINS-etuohjelma ja Suomen Lähikauppa

Kanta-asiakasohjelmat ovat erittäin suosittuja ympäri maailmaa, ja erityisesti Suomessa kyseiset markkinat ovat mittavat. Ohjelmien suosio selittyy yritysten asiakkaiden kannattavuusjakaumalla, sillä pieni osa yrityksen asiakkaista tuo suuren osan tämän liikevoitosta. Lisäksi uusien asiakkaiden hankkiminen on yrityksille huomattavasti kalliimpaa kuin vanhojen ylläpito, minkä vuoksi kantaasiakasohjelmilla pyritään saamaan asiakkaat keskittämään ostoksensa tiettyyn yritykseen. Useinkanta-asiakasohjelmissa asiakkaita palkitaan kumulatiivisesti heidän ostokäyttäytymisen mukaan. Viimeisten vuosikymmenien aikana kanta-asiakasohjelmat ovat ottaneet suuren harppauksen paperisista kupongeista muovikortteihin, muta nyt mietitään, mihin suuntaan ohjelmat kehittyvät seuraavaksi. Vaikka kanta-asiakasohjelmien koetaan olevan murrosvaiheessa, ei aiheesta ole juurikaan tuoreita tieteellisiä tutkimuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin tarkastella kantaasiakasohjelmien tulevaisuuden näkymiä a) yleisesti ja b) tarkemmin erityisesti PINS-etuohjelman ja Suomen Lähikaupan näkökulmasta. Tutkimusongelmaa on lähestytty laadullisin keinoin teemahaastattelulla, johon osallistui seitsemän kanta-asiakasmarkkinoinnin asiantuntijaa. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, jonka avulla on selvitetty kanta-asiakasohjelmien kehitystrendejä sekä haasteita kehityksessä. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että tulevaisuudessa kanta-asiakasohjelmissa korostuu entisestään paremman asiakaskokemuksen tuottaminen. Merkittäviä tulevaisuuteen vaikuttavia megatrendejä ovat puolestaan digitalisaatio, individualismi sekä viihteellistyminen. Näihin liittyviä kehitystrendejä ovat datalähtöisyys, mobiili, sosiaalinen media, palvelullistuminen, personointi ja pelillistäminen. Sen sijaan, haasteet kanta-asiakasohjelmien kehityksessä voivat liittyä niin ohjelmien rakenteeseen, megatrendeihin kuin kulttuurisiin seikkoihin. Haasteita on tarkasteltu yritysten ja kuluttajien näkökulmasta mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi. Esimerkiksi digitalisaatiolle ominainen nopea kehityksen tahti koventaa kuluttajien odotuksia, mutta vaikeuttaa yritysten kykyä vastata näihin. Myös ohjelmarakenteen yksinkertaisuus, resurssikysymykset sekä tietosuoja-asiat nähdään haasteellisina. PINS-etuohjelman ja Suomen Lähikaupan osalta tutkimustulokset syventyvät tarkemmin koalitio-ohjelmiin ja päivittäistavara-alaan. Esimerkiksi moniulotteisuus datan käsittelyssä ja analysoinnissa korostuu koalitio-ohjelmien osalta kehityssuunnissa. Sen sijaan haasteisiin nousee vaikeus saada asiakkaita asioimaan koalitio-ohjelman usealla eri kumppanilla, korostunut ohjelmarakenteen monimutkaisuus sekä kaikkien eri kumppaniyritysten strategioiden ja ideoiden yhteensovittaminen.