Yksilö ja ympäristö: Maalari Frans Lindin (1903–1988) elinikäinen ympäristösuhde muistitietohaastattelujen ja maisemamaalausten valossa

Tekijänoikeudellisten syiden vuoksi teoksen kokotekstissä olevien kuvien teknistä laatua on jouduttu heikentämään. ---- Tutkin yhden työläisen, maalari Frans Lindin (1903–1988) ympäristösuhdetta lapsuudesta viimeisiin elinvuosiin asti eli kirjoitan hänen ympäristöelämäkertaansa. Tarkastelen hänen suhdettaan luontoon ja kulttuuriympäristöön hänen vapaa-aikanaan. Tutkimukseen kuuluu johdanto-osan lisäksi yksi suomenkielinen ja neljä eng¬lanninkielistä artikkelia. Tutkin erityisesti Lindin paikkoja ja ympäristökokemuksia; tarkastelen hänen kotejaan ja muita tärkeitä paikkojaan; käsittelen hänen suhdettaan veteen ja vesistöihin; selvitän hänen maalausharrastustaan ja ympäristökokemustensa ulottuvuuksia sekä osoitan muistitiedon tärkeyden kokemusten tulkinnassa. Keskeiset lähteeni ovat vuosina 1985–2004 tekemäni Lindin ja 15 muun henkilön muistitietohaastattelut sekä puolensataa Lindin maalaamaa maisemaa, jotka dokumentoivat luontoa, yksityistaloja, julkisia rakennuksia ja kaupunkinäkymiä. Lisäksi käytän asiakirjoja, sanomalehtiaineistoa ja historiateoksia sekä omia havaintojani. Lähestyn Lindin ympäristösuhdetta kulttuurihistoriallisen ympäristötutkimuksen, henkilöhistorian ja muistitietohistorian näkökulmasta. Ympäristösuhde tarkoittaa kaikkea, mitä ihminen tekee ympäristössään, ympäristölleen ja ympäristönsä vaikutuksesta tai innoittamana. Se on sosiaalinen, historiallinen ja kulttuurinen ilmiö, joka kehittyy varhaislapsuudesta lähtien kodista käsin ja muotoutuu elämän loppuun asti. Lindin ympäristösuhde kehittyi eri ihmisten vaikutuksesta, eri aikoina ja eri toiminnoissa ja konkretisoitui paikoissa, jotka olivat koettuja, muistettuja ja kerrottuja. Ne olivat myös lyhyt- tai pitkäaikaisia tai ainut-kertaisia, aktiivisia tai passiivisia, nykyisiä tai menneitä. Laatimani Lindin paikkojen luokituksen perustalta voidaan tutkia muidenkin ihmisten paikkasuhdetta. Lindin ympäristösuhteen moniulotteisuus ja rikkaus ilmeni sekä haastatteluissa että maisemamaalauksissa. Hänen ympäristökokemuksensa olivat arkisia, mutta niissä ilmenivät myös tunteiden, tiedon, nostalgian, edistyksen, omistamisen ja liikkumisen ulottuvuudet. Tutkimukseni antaa lähtökohdan kenen tahansa, varsinkin elossa olevan henkilön, ympäristösuhteen tutkimiselle.

Individual and environment: The lifelong environmental relationship of the painter Frans Lind (1903–1988) based on oral history and landscape paintings --- Due to copywright issues images of the text must have been blurred on the electronic version of the thesis. ---- I investigate the lifelong environmental relationship of a Finnish worker, painter Frans Lind (1903–1988). I study his relationship with nature and cultural milieu during his leisure-time from early childhood till his last years. The thesis consists of an introductory part and five articles. I concentrate on two major topics, places and environmental experiences. I investigate Lind’s homes and his places in general; his relationship with water and waterways: the dimensions of his environmental experiences; and demonstrate the importance of oral history in the interpretation of Lind’s environmental experiences. As my main sources I use oral history interviews I conducted in 1985–2004 with Lind and 15 other persons as well as about fifty landscapes Lind painted since the 1920s until the 1970s documenting private and public buildings, streetscapes and natural landscapes. I also use archival and newspaper material, historical publications and my personal observations. I look at Lind‘s environmental relationship with three methods: cultural historical envionmental approach, biographical approach and oral historical approach. Environmental relationship means all man does in, to, for and affected or inspired by ones environment. It is social, historical and cultural phenomenon that develops since ones childhood home until his last days. Lind’s environmental relationship and developed with various people at different times and in different activities. It was actualized in various places that were first experienced and then remembered and narrated. The categories of Lind’s places offer a useful starting point to the analysis of anybody’s place relationship. The richness and many dimensions of Lind’s environmental relationship ap¬peared in the oral history interviews and landscapes. My analysis gives a solid start¬ing point to the research of the environmental relationship of any other person, especially someone who is still living.