State of Iowa Department of Administrative Services Human Resource Enterprise: Review of State Hiring Practices, April 30, 2007

The State of Iowa and the Hiring Practices Working Group commissioned this review of the State’s hiring practices in response to recent concerns about these practices involving racial discrimination claims against the Departments of Human Services, Transportation, and Iowa Workforce Development. The State of Iowa should be commended for undertaking this review. The State has a longstanding Affirmative Action Program and commitment to diversity – they instituted their Affirmative Action Program in 1973, and continue their commitment to its success by making the changes necessary to ensure the program is viable and sustainable. Iowa Department of Administrative Services In July 2003, the State created the Iowa Department of Administrative Services (DAS) as a way to manage and coordinate the major resources of state government. DAS provides human resource services through an entrepreneurial management model. Entrepreneurial management is a customer-focused approach to delivering services. The customer departments have input about what services and products they want from DAS and in turn DAS is funded by the customer departments through purchases of DAS services and products. DAS looks to offer new and additional services (for example recruitment support and coordination) to various customers on a fee-for-service basis. A customer council is charged with approving the DAS business plan, establishing the rate for services, and reviewing service delivery and complaints. Under this entrepreneurial model, human resource services are provided by DAS-HRE (Human Resources Enterprise) central staff, 12 DAS-HRE Personnel Officers located at the customer departments, and customer agency staff. The majority of the recruitment and hiring functions are done by the customer (hiring) departments and their staff. Applications for employment are submitted using the BrassRing system with applicants being qualified by DAS-HRE employees. Since the creation of Human Resources Enterprise, DAS-HRE has strived to provide human resource tools to the departments. The Screening Manual and the Supervisor’s Manual are just two examples of the resources created for the hiring departments. They also provide Supervisor Training for newly appointed supervisors. Larger departments have dedicated staff assigned to human resource activities. The staff at the departmental level may or may not have a human resources background. Iowa Population and Workforce The 2000 U.S. Census indicated that Iowa’s population was 2,926,324. According to this census, 92.6 percent of Iowa’s population identified their race as white (alone). The nonwhite alone or minority population (including Black or African American, Asian, Native Hawaiian or Pacific Islander, Hispanic or Latino, American Indian or Alaska Native, two or more races, or some other race) was 7.4 percent.

Business Sphere, Vol. 17, no.2

Anadvanced foods economy is under development in the state of Iowa that builds on Iowa’s established strengths in plant and animal sciences,production agriculture, food science, nutrition, and processing technology. This new pathway was identified when Battelle Institute studied Iowa’s strengths in the biosciences and recommended six technology platforms as opportunities to use these strengths for growing the economy. One of those technology platforms is functional foods, sometimes called nutraceuticals.

Business Sphere, Vol. 21, no.3

Iowa may be known for some of the world’s most fertile cropland, but in recent years, we’ve become fertile ground for rapid growth in information technology as well. From the recent “plug-in” of Google’s $600-million Council Bluffs data center to Microsoft’s planned half-billion-dollar West Des Moines expansion to IBM’s 1,300-job-creating expansion in Dubuque, technology leaders are finding Iowa a place to grow. And why not? Iowa has a supportive business climate and its infrastructure — physical and human — give our technology companies the competitive advantages that allow them to grow and prosper.

Business Sphere, Vol. 18, no.3

Iowa may be known for some of the world’s most fertile cropland, but in recent years, we’ve become fertile ground for rapid growth in information technology as well. From the recent “plug-in” of Google’s $600-million Council Bluffs data center to Microsoft’s planned half-billion-dollar West Des Moines expansion to IBM’s 1,300-job-creating expansion in Dubuque, technology leaders are finding Iowa a place to grow. And why not? Iowa has a supportive business climate and its infrastructure — physical and human — give our technology companies the competitive advantages that allow them to grow and prosper.

Business Sphere, Vol. 19, no.3

Iowa may be known for some of the world’s most fertile cropland, but in recent years, we’ve become fertile ground for rapid growth in information technology as well. From the recent “plug-in” of Google’s $600-million Council Bluffs data center to Microsoft’s planned half-billion-dollar West Des Moines expansion to IBM’s 1,300-job-creating expansion in Dubuque, technology leaders are finding Iowa a place to grow. And why not? Iowa has a supportive business climate and its infrastructure — physical and human — give our technology companies the competitive advantages that allow them to grow and prosper.

Business Sphere, Vol. 18, no.1

Information technology is a strong and important sector of the Iowa economy employing 30,000 Iowans at more than 2,000 companies, according to a new analysis from Battelle Institute consultants. The strength of Iowa’s IT industry is based in the service-segment. Internet and data services, communications network services, and software and computer services constitute 81 percent of all IT employment. Slightly ahead of U.S. trends, these service sectors compose the backbone of Iowa’s IT industry,

SF 2088 Convenience Fees Analysis and Recommendations, November 16, 2011

As an expansion of SF2088, the Department of Administrative Services-Information Technology Enterprise (DAS-ITE) was asked to further analyze the potential costs and savings if the current practice of charging credit card and overhead fees (“value-added fees”) were to be eliminated. Value-added fees reflect the costs an agency incurs while providing online services, and those costs will always exist.. DAS-ITE researched these costs and identified ways of making the associated fees less burdensome to the citizens of Iowa. The three alternatives provide different ways in which agencies can recover those costs; they could be borne by either an annual appropriation or adjustment of the online service “price” to include the fees within the cost of the online transaction. An additional alternative is presented to leave the current value-added fee practices in place. Recognition must also be made of the fact that traditional forms of conducting business with the State of Iowa, face-to-face and paper-based transactions, are inherently more costly. These delivery channels are effectively subsidized by the agency as a “cost of doing business” and the associated expense of the transactions is not passed on to the customer.

Computer-Aided Business Model Design

There is a lack of dedicated tools for business model design at a strategic level. However, in today's economic world the need to be able to quickly reinvent a company's business model is essential to stay competitive. This research focused on identifying the functionalities that are necessary in a computer-aided design (CAD) tool for the design of business models in a strategic context. Using design science research methodology a series of techniques and prototypes have been designed and evaluated to offer solutions to the problem. The work is a collection of articles which can be grouped into three parts: First establishing the context of how the Business Model Canvas (BMC) is used to design business models and explore the way in which CAD can contribute to the design activity. The second part extends on this by proposing new technics and tools which support elicitation, evaluation (assessment) and evolution of business models design with CAD. This includes features such as multi-color tagging to easily connect elements, rules to validate coherence of business models and features that are adapted to the correct business model proficiency level of its users. A new way to describe and visualize multiple versions of a business model and thereby help in addressing the business model as a dynamic object was also researched. The third part explores extensions to the business model canvas such as an intermediary model which helps IT alignment by connecting business model and enterprise architecture. And a business model pattern for privacy in a mobile environment, using privacy as a key value proposition. The prototyped techniques and proposition for using CAD tools in business model modeling will allow commercial CAD developers to create tools that are better suited to the needs of practitioners.

Offering planning with support of roadmapping in project business

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia kuinka roadmapping-tekniikkaa voidaan käyttää tarjonnan suunnittelun tukena uusien tuotteiden valmistamisen yhteydessä. Työ koostuu teoreettisesta ja käytännönläheisestä osasta. Teoreettinen runko on luotu selventämään kuinka tämän hetkisen tutkimus- ja kehitys projektit lopulta muodostavat tulevaisuuden tarjoaman. Menestyksekkään tuotetarjoaman luominen vaatii, sekä uusien teknologioiden kehittämistä, että markkinoilla olevien asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä. Asiakassuuntaisten tuotteiden kehittäminen vaatii toimintaympäristöstä ja asiakasrajapinnasta tulevien signaalien tunnistamista ja niiden ohjaamista tuote- ja teknologia platformeille. Strategia luodaan tukemaan päätöksentekoa prosessin eri vaiheissa. Yrityskohtainen osio koostuu analyysistä, joka on tehty teetetyn kyselyn ja haas-tattelujen pohjalta. Osana analyysia ovat Major project-yksikön tämänhetkinen tarjonnansuunnitteluprosessi, strategian soveltaminen, informaation kerääminen ja priorisointi, portfolionhallinta ja roadmap-tekniikan käyttö. Ratkaisussa on esitet-ty tarjonnan suunnitteluprosessi ja siihen liittyvät kriittiset komponentit. Roadmapping-tekniikkaaon luotu yhdistämään toimintaympäristö, tuotteet ja teknologia toisiinsa. Toimintaympäristö ja tuotteet on yhdistetty myös linked-grids-tekniikan avulla.

Modeling competencies and capabilities in knowledge intensive business environment

Tämän diplomityön päämääränä oli tutkia Perloksen teknologiaosaamisia. Perloksen tavoitteena on tulevaisuudessa yhdistää ja soveltaa uusia teknologioita ja älykkäitä materiaaleja muovimekaniikkaan.Ideana oli mallintaa Perloksen osaamisia ja osaamisgapeja ottaen huomioon heidän tulevaisuuden visionsa. Projektituotteena osaamisten mallintamisessa oli Perlos Healthcaren asiakkaan analysoiva mittauslaite. Tutkimuksen arvo on huomattava sillä tunnistamalla osaamisensa ja kyvykkyytensä yritys pystyy luomaan paremman tarjooman vastatessaan koko ajan kasvaviin asiakasvaatimuksiin. Tutkimus on osa TEKESin rahoittamaa LIIMA -projektia. Työn ensimmäisessä osassa esitellään osaamiseen ja partneroitumiseen liittyviä teorioita. Osaamisten mallintaminen tehtiin Excel -pohjaisella työkalulla. Se sisältää projektituotteeseen liittyen osaamisriippuvuuksien mallintamisen ja gap -analyysin. Yhtenä tutkimusmetodina käytettiin haastattelututkimusta. Työ ja sen tulokset antavat operatiivista hyötyä teknologioiden ja markkinoiden välisessä kentässä.

Scenario method in anticipating future opportunities of e-business in the forest industry

Tutkimuksen tavoitteena on ennakoida liiketoimintaprosessien sähköistymisen kehittymistä käyttämällä skenaariomenetelmää, yhtä laajimmin käytetyistä tulevaisuuden tutkimisen menetelmistä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti tulevaisuuden e-business -ratkaisut metsäteollisuudessa. Tutkimuksessa selvitetään skenaariomenetelmän ominaisuuksia, skenaariosuunnittelun periaatteita sekä menetelmän sopivuutta teknologian ja toimialan muutosten tarkasteluun. Tutkimuksen teoriaosassa selvitetään teknologian muutoksen vaikutusta toimialojen kehitykseen. Todettiin, että teknologisella muutoksella on vahva vaikutus toimialojen muutoksiin, ja että jokainen toimiala seuraa tietynlaista kehitystrajektoria. Yritysten tulee olla tietoisia teknologisen muutoksen nopeudesta ja suunnasta, ja seurata toimialansa kehityksen sääntöjä. Metsäteollisuudessa muutosten radikaali luonne sekä ICT-teknologian nopea kehitys asettavat haasteita liiketoimintaprosessien sähköistämisen kentässä. Empiriaosuudessa luotiin kolme erilaista skenaariota e-busineksen tulevaisuudesta metsäteollisuudessa. Skenaariot perustuvat pääosin aiheen asiantuntijoiden tämän hetkisiin näkemyksiin, joita koottiin skenaariotyöpajassa. Skenaarioiden muodostamisessa yhdistettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia elementtejä. Muodostetut kolme skenaariota osoittavat, että e-busineksen vaikutukset tulevaisuudessa nähdään pääosin positiivisina, ja että yritysten tulee kehittyä aktiivisesti ja joustavasti pystyäkseen hyödyntämään sähköisiä ratkaisuja tehokkaasti liiketoiminnassaan.

Business Intelligence -järjestelmä päätöksentekijöiden tukena asiantuntijayrityksessä

Työn tarkoituksena oli kartoittaa ja tehdä esiselvitys Business Intelligencen(BI) mahdollisuuksista tiedon hallinnassa. Tavoitteena oli selvittää, kuinka yritys voi tietotekniikan avulla paremmin hyödyntää operatiivisten järjestelmien tuottamia tietoja päätöksenteon tukena. Työssä sovellettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Business Intelligence -teknologiaan tutustuttiin aluksi kirjallisuuden avulla. Ongelmaa lähestyttiin selvittämällä kohdeyrityksen tiedonhallinnan nykytila ja siihen liittyvät ongelmat. Käyttäjävaatimukset selvitettiin strukturoidulla kyselytutkimuksella. Lisäksi työn empiriaosuudessa tutustuttiin kahteen Business Intelligence -toteutukseen ja arvioitiin teknologian kypsyyttä suhteessa asiakasvaatimuksiin. Tiedonhallinnalta toivottiin joustavuutta ja helppokäyttöisyyttä.Erityisesti tutkimuksessa esiin nousi se, että tiedon jakeluun tarvitaan monipuolisempia vaihtoehtoja. Käyttäjät olivat valmiita hyödyntämään uusia BI-ominaisuuksia varsin laajalti. Haastavinta tutkimuksessa oli liiketoiminnan ymmärtäminen. Suurimmat BI-teknologian puutteet havaittiin loppukäyttäjän sovelluksissa. Tietovarastointiprosessiin liittyvä teknologia todettiin toimivaksi.

Paperiteollisuusyrityksen hankintaprosessien parantaminen - Case M-real

Tämä tutkimus käsittelee teollisuusyrityksen hankintaprosessien parantamista. Tavoitteena oli selvittää, millaisilla toimenpiteillä raakaaineiden ja MRO (maintenance, repair and operating)-tuotteiden hankintaprosesseista saadaan toimivia ja tehokkaita. Tutkielmassa tarkastellaan hankintaprosessiin vaikuttavia asioita, erityisesti keskittämistä sekä informaatioteknologiaa, ja tuodaan esille erilaisia hankintaprosessin parantamiseen tähtääviä lähestymistapoja. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin kohdeyritys M-realilla tehtyjen haastattelujen sekä havainnoinnin avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että raaka-aineiden hankintaprosessia voidaan tehostaa lisäämällä automatiikkaa sekä parantamalla yhteistyötä hankintaprosessiin osallistuvien tahojen kesken. MRO-tuotteiden hankintaa voidaan tehostaa monilla operationaalisilla toimenpiteillä, kuten yksinkertaistamalla hankintaehdotuksen tekemistä. Yhtenä keskeisimpänä tutkimustuloksena on se, että toiminnanohjausjärjestelmä on merkittävimpiä hankintaprosessin parantamista rajoittavia tekijöitä. Merkittävänä tutkimustuloksena voidaan pitää myös sitä, että hankintaprosessin osien keskittämisen myötä kosketus paikallisiin asioihin vähenee, mutta tämä ei ole kuitenkaan ylivoimainen este hankintaprosessin tehokkaalle hoitamiselle. Tutkimuksessa havaittiin, että informaatioteknologian kehittymisen myötä hankintaprosessi on nopeutunut.

Software SMEs asStrategic Partners in the Partner Programs of Large International Companies

Tutkielman tavoitteena oli tutkia pienten- ja keskisuurten (PK) ohjelmistoyritysten kansainvälisiä kumppanuuksia. Päätavoitteena oli löytää keinoja kuinka PK-ohjelmistoyritykset voisivat tulla strategisiksi kumppaneksi suurten kansainvälisten yritysten kumppanuusohjelmissa. Lisäksi tutkielmassa oli tavoitteena selvittää kuinka kumppaneiden välistä sitoutumista voitaisiin vahvistaa, jotta PK-ohjelmistoyritykset voisivat saavuttaa todellista lisäarvoa ja kansainvälistä kasvua kumppanuusohjelmien kautta. Tutkielma jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoreettinen osa keskittyy tarkastelemaan korkean teknologian markkinointia ohjelmistoalalla sekä kansainvälisiä kumppanuuksia. Suurten yritystenkumppanuusohjelmia ei ole tutkittu suomalaisten PK-ohjelmistoyritysten näkökulmasta, minkä vuoksi empiirinen tutkimus on perusteltua. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimustulokset osoittavat, että strategisen kumppanin aseman saavuttaminen on pitkä ja haastava matka PK-yrityksille. Suurten kansainvälisten yritysten kumppanuusohjelmat ovat useimmiten monimutkaisia ja todellisen lisäarvon saavuttaminen kumppanuusohjelman kautta vaatii paljon resursseja PK-yrityksiltä. Jotta PK-yritykset voisivat saavuttaa ja säilyttää strategisen kumppanin aseman kumppanuusohjelmassa, vaatii se aktiivista ja päivittäistä vuorovaikutusta kumppaneiden kesken. Erityisesti tiiviit henkilösuhteet oikeiden avainhenkilöiden kanssa ovat välttämättömyys. Läheiset kontaktit mahdollistavat sen, että PK-yritykset voivat ainakin osittain ohittaa kumppanuusohjelman byrokratian, mikä lisää luottamusta ja sitoutumista kumppanuussuhteessa sekä edistää kansainvälistä kasvua ja menestystä liiketoiminnassa.

Business competence and training needs in Finnish companies operating in the Leningrad Region

Tässä pro gradu -työssä tutkitaan Leningradin alueella, Venäjällä, toimivien suomalaisyritysten liiketoimintaosaamisen koulutustarpeita. Tavoitteena on ollut tutkia, millaisia yritysten koulutustarpeet ovat, sekä lisäksi selvittää yleisemmällä tasolla, miten liiketoimintaosaaminen määritellään. Useat tutkimusta varten haastatellut johtajat pitävät liiketoimintaosaamista erityisesti markkinoilla toimimiseen liittyvänä osaamisena. Myös johtaminen, sekä tuotteet ja teknologia nähdään liiketoimintaosaamisen tärkeinä osina. Yrityksillä on koulutustarpeita seuraavilla alueilla: johtaminen; myynti, markkinat ja asiakkaat; yrityksen sisäinen yhteistyö; kielet, sekä juridiikka ja laskentatoimi. Haastateltavien mukaan markkinoiden nopea kehitys sekä yrityksen kasvu luovat yrityksille koulutustarpeita. Yllättäen myös Venäjän koulutusjärjestelmää itsessään pidetään koulutustarpeiden syynä. Tutkimuksessa mukana olleiden yritysten koulutuskäytännöt ovat keskenään melko erilaisia: koulutusbudjetti, koulutuspäivien määrä ja koulutusorganisaation valintakriteerit vaihtelevatyrityksestä riippuen. Joka tapauksessa yleisin koulutusmuoto näyttää olevan yrityksen sisäinen koulutus. Monet haastateltavat painottavat suuresti uusien työntekijöiden kouluttamista. Selvästikin rekrytointi ja uusien työntekijöiden koulutus vievät suuren osan tutkimusta varten haastateltujen johtajien ajasta. Tärkeä huomio koulutusmarkkinoihin liittyen on se, että lyhyiden, kaikille avoimien koulutusten kohdalla markkinat ovat Pietarissa täynnä. Suurimpana uhkana nähdään alalla vallitseva kouluttajapula.