Teknisen analyysin menestyksellisyys suomalaisilla osakemarkkinoilla

Tutkielmassa analysoitiin yhteensä 73:n teknisen analyysin menetelmävariaation ja samalta ajanjaksolta lasketun osta ja pidä -strategian tuottojen eroja aineistolla, joka koostui 43 Helsingin Arvopaperipörssin päälistalla vuodesta 1991 vuoteen 1998 noteeratun yhtiön osakkeiden päivän päätöskursseista. Empiiriset testit toteutettiin tutkielmaa varten laadituilla Pascal-ohjelmilla, joilla simuloitiin eri teknisen analyysin menetelmien mukaista päivittäistä kaupankäyntiä. Tulokset osoittivat, ettei teknisen analyysin menetelmien avulla olisi tarkasteluperiodilla päässyt osta ja pidä -strategian tuottotasolle, sillä ainoastaan yksi strategioista ylitti osta ja pidä -strategian tuottotason. Negatiivinen korrelaatio kunkin teknisen analyysin menetelmän tuottamien kauppojen lukumäärän ja strategian kannattavuuden välillä oli erittäin vahva; mitä suurempi signaaliherkkyys, sitä heikompi oli kyseisen strategian tulos. Tutkimustulokset tukivat siten markkinatehokkuuden heikkojen ehtojen hypoteesia, jonka mukaan mennyt hintainformaatio ei ole monetäärisesti hyödynnettävissä.

Pankin riskiprofiilin mukainen pääomien allokointi ja oman pääoman tuottovaateen määrittäminen, Case: OKO-konserni

Tutkielman tavoitteena on määrittää taloudellisen lisäarvolaskelman lähtötiedot, eli riskiprofiilin mukainen pääoman allokointi ja oman pääoman tuottovaade pankin neljälle liiketoiminta-alueelle, jotta tulevaisuudessa voidaan laskea kunkin liiketoiminta-alueen tuotettu euromääräinen lisäarvo. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään taloudellisen lisäarvon muodostumisen taustalla vaikuttavia tekijöitä pankin näkökulmasta ja tutkitaan kuinka pankkien uusi vakavaraisuuskehikko vaikuttaa pankin riskienhallintaan ja siten pääomien allokointiin sekä pääoman tuottovaateen määrittämiseen. Tutkimus on suoritettu teorian pohjalta, jota on syvennetty muutamaa asiantuntijaa haastattelemalla ja aiheeseen liittyviä tekstejä analysoimalla. Johtopäätöksenä tässä tutkielmassa on, ettei kannata tyytyä pääoman allokoinnissa viranomaispääoman tasolle, vaan kehittyneempien taloudellisten pääomamallien kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Lisäksi oikein mitoitetut riskit ja riskipainotettu hinnoittelu toimii tehokkaasti etenkin osakkeenomistajien edun mukaisesti, kun pääomalle saadaan riskeihin nähden maksimaalinen tuotto. Basel II –vakavaraisuussäännösten ansiosta pääoman hallinnoinnista tulee aiempaa joustavampaa ja tehokkaampaa ja tämä puolestaan vaikuttaa myönteisesti vähimmäispääoman määrään, mikäli uudistuksen suomat mahdollisuudet otetaan tehokkaasti käyttöön pääomia hallinnoitaessa. Capital Asset Pricing –malli on hyvä tapa määrittää oman pääoman kustannus listatuille pörssiyrityksille, mutta sen soveltaminen yrityksiin, joiden osakkeita ei ole noteerattu pörssissä tai soveltaminen liiketoiminta-alueille tuottaa omat hankaluutensa. Tilinpäätösbeta, jota analysoitiin tässä tutkimuksessa yhtenä vaihtoehtona, toimii tilanteissa, jossa riski muodostuu pääosin tulosriskistä, ja jossa tulosriskin katsotaan kuvaavan liiketoiminta-alueen riskiä. Tulevaisuudessa mallia voidaan täydentää muilla riskitekijöillä. Tulevaisuudessa ratkaistavaksi myös jää se, määritetäänkö lisäpreemio jokaiselle liiketoiminta-alueelle erikseen, vai käytetäänkö samaa lisäpreemiota jokaisella liiketoiminta-alueella.

Pairs Trading -strategia Suomen osakemarkkinoilla

Tutkielman tavoitteena on selvittää soveltuvatko suomalaiset osakkeet parikaupankäyntiin ja voidaanko niillä luoda tuottavia kaupankäyntistrategioita. Tutkielmassa tarkastellaan pystytäänkö suomalaisista osakkeista muodostamaan parikaupankäynnin kannalta toimivia osakepareja. Aineisto koostuu kaikkiaan 53 tutkitusta yrityksestä, joiden joukosta valitaan paras osakepari kultakin viideltä toimialalta. Tutkimusperiodi käsittää vuodet 2004–2007, eli se sisältää noin 1000 kaupankäyntipäivää per osa-ke. Viittä valittua osakeparia tutkitaan tarkemmin tilastollisilla ja teknisillä analyysimenetelmillä. Empiiristen tulosten perusteella suomalaiset osakkeet soveltuvat hyvin parikaupankäyntiin. Jokaisella viidellä tutkitulla osakeparilla ilmeni selvää hintojen erkaantumista ja konvergoitumista, joten niillä olisi tutkimuspe-riodin aikana pystynyt käymään menestyksekästä parikauppaa.

Dogs of the Dow —sijoitusstrategia: empiirinen tutkimus Suomen osakemarkkinoilta

Tämän pro gradu —tutkielman tavoitteena on tarkastella Dogs of the Dow sijoitusstrategian menestystä Suomen osakemarkkinoilla vuosina 1990-2006, sillä aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus toteutetaan aikasarja-analyysina tutkien Suomen osakemarkkinoilta saatuja tuottoaikasarjoja. Tutkimustulosten perusteella Dogs of the Dow —sijoitusstrategia ei sovellu Suomen osakemarkkinoille, sillä kaikki DoD portfoliot hävisivät markkinaportfolioille selvästi. Tämän perusteella voidaan myös todeta, että Suomen osakemarkkinat täyttävät heikot markkinatehokkuuden ehdot osinkostrategian osalta, sillä historiallista dataa tutkimalla ei saada epänormaaleja tuottoja.

Arvostrategioiden menestys Suomen osakemarkkinoilla

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää saavutetaanko passiivisilla arvostrategioilla riskikorjattuna ylisuuria tuottoja Suomen osakemarkkinoilla. Tuottaako matalien tunnuslukujen perusteella valittujen osakkeiden portfolio enemmän kuin korkeiden tunnuslukujen portfolio? Ovatko alfat tilastollisesti merkitseviä? Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, ovatko korkeimman ja matalimman arvostustason portfolioiden menestyserot tilastollisesti merkitseviä. Tunnuslukuina on tarkasteltu P/E-, EV/EBIT- ja EV/EBITDA-tunnuslukuja sekä P/B- ja P/S–lukuja. Lisäksi on tutkittu yhdistelmätunnuslukuina P/E- ja P/B–lukujen tulon muodostamaa tunnuslukua, sekä suhteellisiin EV/EBITDA-, P/B- ja P/S-lukuihin perustuvaa arvostusmittaria. Tutkimusaineisto koostuu Suomen osakemarkkinoilla julkisesti noteeratuista yrityksistä toukokuusta 1991 toukokuuhun 2006. Osakkeet järjestettiin tunnuslukujen arvostustason perusteella kvintiiliportfolioihin. Myöhemmin portfoliot muodostettiin uudelleen kolmen ja viiden vuoden välein. Lopuksi tarkasteltiin kvintiiliportfolioiden kuukausittaisia tuottoja tunnuslukukohtaisesti koko tutkimusjakson ajalta. Tulosten perusteella on selkeästi havaittavissa, että matalan tunnusluvun kvintiiliportfoliot menestyivät paremmin kuin korkean tunnusluvun kvintiiliportfoliot. Kolmen vuoden jaksoissa P/E-, EV/EBITDA-, P/B-, P/S- ja kolmen tunnusluvun yhdistelmällä muodostetuilla kvintiiliportfolioilla arvopreemio oli selkeästi havaittavissa. Viiden vuoden jaksoissa vastaava ilmiö toistui EV/EBITDA-tunnusluvulla muodostetuilla kvintiiliportfolioilla. Eniten tuotti absoluuttisesti sekä riskikorjattuna tutkimuksessa esiteltävä kolmen vuoden jaksoissa kolmen tunnusluvun yhdistelmällä muodostettu matalimman arvostustason kvintiiliportfolio, joka tuotti riskikorjattuna tilastollisesti erittäin merkitsevästi positiivista alfaa matalalla riskitasolla.

Yllätys yritysjohdon ennusteissa: Vaikutus osakekurssiin

Tutkielman tavoitteena oli selvittää Suomen osakemarkkinoiden hinnoittamistehokkuutta johdon ennustepoikkeamien tapauksessa. Tarkastelu-ajanjakso on 1.1.2000–31.12.2006. Kiinnostuneita oltiin erityisesti keski-pitkän ja pitkän aikavälin (10 kaupankäyntivuorokautta ja 40 kaupankäyntivuorokautta) epänormaaleista tuotoista. Työn empiriaosuus suoritettiin tapahtumatutkimusmenetelmää hyväksikäyttäen. Empiriaosuudessa laskettiin ennustepoikkeaman aiheuttamat epänormaalit tuotot pienimmän neliösumman regressiota hyväksikäyttäen. Positiivisten poikkeamien aiheuttamat epänormaalit tuotot eivät poikenneet tilastollisesti markkinatuotoista millään tarkasteluvälillä. Negatiivisten epänormaalien tuottojen poikkeamaa havaittiin 10 kaupankäyntivuorokautta ennustepoikkeaman julkaisun jälkeen. Toimialakohtaisessa tarkastelussa parillisten otosten t-testissä havaittiin, että terveydenhuollon, rahoituksen ja informaatioteknologian epänormaalit tuotot poikkesivat markkinatuotoista. Yrityskohtaisia tekijöitä tutkittiin yksinkertaisella t-testillä. Näistä velkaisuusasteella, beetalla, päivätuottojen keskihajonnalla, päivittäisellä liikevaihdolla sekä P/E-luvulla havaittiin voi-tavan ennustaa mahdollisten ennustepoikkeamien esiintymistiheyttä. Sen sijaan markkina-arvolla ja P/B-luvulla ei havaittu yhteyttä ennustepoikkeamien esiintymistiheyteen. Tutkittaessa käyttäytymistieteellisen rahoituksen olettamaa kaupankäyntivolyymin kasvusta ennustepoikkeamaa ympäröivänä aikana ei tilastollista merkittävyyttä löydetty.

Suomalaisen osakeindeksiportvolion hajauttaminen asuinkiinteistöihin

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen sijoitusportfolion hajauttamista asuinkiinteistöihin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, pystyykö hajauttamisella tehostamaan portfoliota sekä tutkia kaupungin ja kokoluokan merkitystä kiinteistöihin hajauttamisessa. Tutkimusaineisto koostuu Suomen osakemarkkinoita kuvaavista toimialaindeksistä sekä asuinkiinteistöindekseistä. Asuinkiinteistöt ovat jaoteltu sekä kaupungeittain että kokoluokittain. Tutkimusaineisto on aikaperiodilta 1988Q3-2008Q3. Tutkimustulosten mukaan kiinteistöihin hajauttamisella voidaan tehostaa portfoliota. Varsinkin pienemmillä tuottotasoilla kiinteistöihin sijoitetaan merkittävästi. Korkeammilla tuottovaatimuksilla kiinteistösijoitus ei tuonut lisäarvoa portfolion hajautukseen.

Ex-Dividend Day Returns when Dividend and Capital Gains are Taxed at the Same Rate

Due to the overwhelming international evidence that stock prices drop by less than the dividend paid on ex-dividend days, the ex-dividend day anomaly is considered a stylized fact. Two main approaches have emerged to explain this empirical regularity: the tax-clientele hypothesis and the microstructure of financial markets. Although the most widely accepted explanation for this fact relies on taxes, the ex-dividend day anomaly has been reported even in countries where neither dividends nor capital gains are taxed. The 2006 tax reform in Spain established the same tax rate for dividends and capital gains. This paper investigates stock returns on ex-dividend days in the Spanish stock market after the 2006 tax reform using a random coefficient model. Contrary to previous research, we do not observe an ex-dividend day anomaly. Unlike previous investigations, which are mostly concerned with suggesting explanations as to why this anomaly has occurred, we are in the somewhat strange position of discussing why this anomaly has not occurred. Our findings are robust across companies and stock dividend yields, thus supporting a tax--based explanation for the ex-dividend day anomaly.

Osakekurssin reagointi tulosvaroitukseen nousu- ja laskumarkkinoilla

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tapahtuuko tulosvaroituksen yhteydessä yli- tai alireagointia nousu- ja laskumarkkinoiden aikana. Tutkimus tehdään tapahtumatutkimuksena, jossa tarkoituksena on tutkia osakkeiden epänormaaleja tuottoja tulosvaroituspäivän ympärillä. Tapahtumaikkunan pituus on yhteensä 11 päivää [-5, +5]. Aineisto koostuu Helsingin pörssin OMXH25 indeksin yritysten julkaisemista tulosvaroituksista vuosien 1997–2009 välillä. Tälle aikavälille osuu 200 päivän liukuvalla keskiarvolla mitattuna kaksi nousu- ja kaksi laskumarkkinaa. Tutkimuksessa ei havaittu selvää yli- tai alireagointia nousu- tai laskumarkkinoilla. Sen sijaan tietty säännöllisyys reagoinnissa tulosvaroituksiin löydettiin: Nousumarkkinoilla, tulosvaroituspäivän jälkeen näkyy selvä positiivinen tuotto kahden päivän ajalta tulosvaroituksen jälkeen, riippumatta siitä onko kyseessä positiivinen vai negatiivinen tulosvaroitus. Vastaavasti laskumarkkinoilla löydettiin selvä negatiivinen epänormaali tuotto kahden päivän ajalta tulosvaroituksen jälkeen.

Tekniset analyysimenetelmät osakemarkkinoilla

Tutkielma esittelee teknisen analyysin menetelmiä osakemarkkinoilla, selvittää alan tärkeimpiä tieteellisiä tutkimustuloksia sekä testaa teknisen analyysimenetelmän antamien signaalien noudattamisen eroavaisuuksia passiivisen salkunhoidon strategiaan.

Arvo- ja momentum-strategioiden yhdistäminen Suomen osakemarkkinoilla

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää pystytäänkö momentum-strategiaa hyödyntämällä parantamaan arvostrategian tuottoja Suomen osakemarkkinoilla. Yhdistetyn arvo- ja momentum-strategian lisäksi tutkitaan myös arvosrategian menestystä. Tutkimuksessa arvostusmittareina on käytetty P/E-, P/B-, P/CF-, P/S-, P/D-, EV/EBITDA-lukuja sekä kolmea näistä muodostettua yhdistelmätunnuslukua. Tutkimusaineisto koostuu Suomen osakemarkkinoilla julkisesti noteerattujen osakkeiden tuottoaikasarjoista vuosilta 1992-2008. Osakkeet on järjestetty tunnuslukujen ja momentum-indikaattorien perusteella kolmeen tertiiliportfolioon. Sijoitusten pitoaikana on käytetty yhtä ja kolmea vuotta. Portfolioista on raportoitu keskimääräisen vuosituoton lisäksi riskikorjattu tuotto Sharpen luvulla ja Jensenin alfalla mitattuna sekä näiden tilastollinen merkitsevyys. Tulosten perusteella voidaan päätellä, ettei momentum-strategian avulla pystytä parantamaan arvostrategian tuottoja Suomen osakemarkkinoilla. Arvostrategia menestyi kuitenkin erittäin hyvin etenkin yhdistelmätunnuslukujen sekä P/D-, EV/EBITDA- ja P/E-lukujen osalta.

Is it possible to utilize VIX for a profitable trading strategy of S&P 500 Index?

The goal of this research was to make an overall sight to VIX® and how it can be used as a stock market indicator. Volatility index often referred as the fear index, measures how much it costs for investor to protect his/her S&P 500 position from fluctuations with options. Over the relatively short history of VIX it has been a successful timing coordinator and it has given incremental information about the market state adding its own psychological view of the amount of fear and greed. Correctly utilized VIX information gives a considerable advantage in timing market actions. In this paper we test how VIX works as a leading indicator of broad stock market index such as S&P 500 (SPX). The purpose of this paper is to find a working way to interpret VIX. The various tests are made on time series data ranging from the year 1990 to the year 2010. The 10-day simple moving average strategy gave significant profits from the whole time when VIX data is available. Strategy was able to utilize the increases of SPX in example portfolio value and was able to step aside when SPX was declining. At the times when portfolio was aside of S it was on safety fund like on treasury bills getting an annual yield of 3 percent. On the other side just a static number’s of VIX did not work as indicators in a profit making way.

Effects of a Financial Transaction Tax - Do Transaction Costs Lower Volatility?: A Literature Review

In this literature review the theorethical framework of Financial transaction taxes and their assumed effect on market volatility is assessed. The empirical evidence from various studies is compared against the theory and a simple empirical review of the Finnish stock market is conducted. The findings implicate that financial transaction taxes can not reduce volatility and their actual effect on markets is dependend by many other factors as well. Some evidence even suggests that transactions taxes may actually raise volatility.