Improving component management in an electronics company

Elektroniikka alalla tuotteet sisältävät yhä enemmän ja enemmän komponentteja joiden käyttöä yrityksen tulee hallita. Viime-aikaiset ympäristömääräykset ja lainsäädännöt ovat lisänneet yritysten painetta hallita käyttämiään komponentteja ja niiden tietoa tehokkaasti. Tässä työssä on tutkittu kolmen palveluntarjoajan tarjoamaa komponentinhallinta palvelua verrattunamahdolliseen talon omaan komponentti-insinööriin. Jotta tutkittuja vaihtoehtoja pystyisi vertailemaan, selvitettiin asiantuntija haastatteluja käyttäen komponenttien hallinnan erityispiirteet. Erityispiirteet yhdessä yrityksen vaatimuksien kanssa muodostivat kriteristön johon tutkittuja palveluja vertaillaan. Kriteeristö koostuu kahdeksasta osasta jotka puolestaan voidaan jaotella kolmeen ryhmään niiden keston ja luonteen mukaan. Neljän kriteerin katsottiin olevan tärkeämpiä kuin toiset, joten niille annettiin suurempi painoarvo palveluja vertailtaessa. Kaikki tutkitut palvelut täyttävät osan kriteereistä mutta mikään ei yksistään tarjoa riittävän kattavaa ratkaisua kohdeyrityksen ongelmiin. Suurimmat ongelmat yrityksellä ovat sisäisessä tiedonkulussa ja tietokantojen ja järjestelmien ylläpidossa ja hallinnassa. Jotta nämä ongelmat saataisiin ratkaistua on yrityksen saatava komponenttiprosessit toimimaan sekä tietokanta ajantasalle. Nämä tavoitteet saavutetaan vain jos yrityksessä on joku hoitamassa asiaa sisältä päin. Tutkitut kolme palvelua eivät tällaista sisäistä resurssia tarjoa vaan keskittyvät vain ulkoapäin tapahtuvaan tiedon välitykseen ja hallinnointiin.

Verkkolaskutuksen integroiminen toiminnanohjausjärjestelmään

Pk-yritykset tavoittelevat toiminnanohjausjärjestelmän käyttämisellä taloudellisia ja ajallisia säästöjä. Sama pyrkimys on ollut myös verkkolaskutuksen käyttämisellä. Projektinhallinta.com-toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisen yhteydessä nämä tarpeet ovat tulleet voimakkaasti esille. Taustalla vaikuttaa laajemmalti koko yrityskenttää myllertävä liiketoiminnan sähköistyminen. Sähköisen tiedonsiirron osalta jo EDI-standardi loi uraauurtavaa pohjaa toiminnoille, jotka ovat omalta osaltaan olleet vaikuttamassa nykymuotoisen sähköisen laskutuksen kehittymiseen. Lähdettäessä kehittämään verkkolaskutoimintoa toiminnanohjausjärjestelmään tulee ottaa huomioon mm. tiedon rakenteellinen määrittäminen. Tätä varten tutkielmassa toteutetaan kuvaus tiedonsiirtoprosessista ja määritellään laskusisältö. Lisäksi kartoitetaan verkkolaskua tukevat operaattorit sekä verkkolaskun kehittämisorganisaatiot. Toteutus- ja käyttöönottosuunnitelmaa varten käydään läpi myös erilaisia mahdollisia verkkolaskumäärityksiä sekä kerrotaan seikoista, jotka verkkolaskutuksen käyttöönottajan tulee ottaa huomioon.

Highlight Removal in Spectral Images

Monissasovelluksissa on hyvin tärkeää vähentää valolähteen vaikutusta kohteen oikean värin havainnoimiseksi. Tämä on tarpeen mm. virtuaalisissa museoissa, telelääketieteessä, verkkokaupassa ja verkkorahassa. Tässä tutkielmassa on kehitetty tekniikkaa kirkkaiden heijastusten poistoon spektrikuvista. Työ sisältää katsauksen yleisen värillisen kuvan ymmärtämiseen, mihin perustuen analysoitiin erilaisia kirkkaiden heijastusten poistO'tekniikoita. Työssä kehitettiin uusi kirkkaiden heijastusten poistO'menetelmä, joka perustuu dikromaattiseen heijastus-malliin, joka kuvaa spektrisen datan objektin omaan väriin ja valaisevan valon väriin perustuen. Ehdotettu kirkkaiden heijastusten poistO'menetelmä hyödyntää erilaisia olemassaolevia menetelmiä, kuten pääkomponenttimenetelmää ja tiedon luokittelu-menetelmää. Yritys kehittää nopeasti toimiva algoritmi, joka myös suoriutuu tehtävästä hyvin, on onnistunut. Kokeet toteutettiin ehdotetun menetelmän mukaisesti ja toimivalla algoritmilla saatiin halutut lopputulokset. Edelleentyö sisältää ehdotuksia esitetyn algoritmin parantamiseksi.

Highly Available Enterprise-level Application Server Architecture

Korkeasaatavuus on olennainen osa nykyaikaisissa, integroiduissa yritysjärjestelmissä. Yritysten kansainvälistyessä tiedon on oltava saatavissa ympärivuorokautisesti, mikä asettaa yhä kovempia vaatimuksia järjestelmän yksittäisten osien saatavuudelle. Kasvava tietojärjestelmäintegraatio puolestaan tekee järjestelmän solmukohdista kriittisiä liiketoiminnan kannalta. Tässä työssä perehdytään hajautettujen järjestelmien ominaisuuksiin ja niiden asettamiin haasteisiin. Esiteltyjä teknologioita ovat muun muassa väliohjelmistot, klusterit ja kuormantasaus. Yrityssovellusten pohjana käytetty Java 2 Enterprise Edition (J2EE) -teknologia käsitellään olennaisilta osiltaan. Työssä käytetään sovelluspalvelinalustana BEA WebLogic Server -ohjelmistoa, jonka ominaisuudet käydään läpi hajautuksen kannalta. Työn käytännön osuudessa toteutetaan kahdelle erilaiselle olemassa olevalle yrityssovellukselle korkean saatavuuden sovelluspalvelinympäristö, joissa sovellusten asettamat rajoitukset on otettu huomioon.

EkyNet-kunnossapitojärjestelmän arkkitehtuuri ja toteutus

Eky-Verkkoon kuuluu Etelä-Karjalan alueelta noin 60 metsäteollisuudelle palveluita tuottavaa pk-yritystä sekä neljä kemiallisen metsäteollisuuden tehdasta. Verkoston jäsenyrityksille on toteutettu web-pohjaiset -tietojärjestelmät EkyNet jaEKMet. EkyNet on tilaajaosapuolen tietojärjestelmä, jonka välityksellä he voivat tiedottaa toimittajaosapuolille mm. tehtaalla tapahtuvista seisokkitöistä. EKMet on Etelä-Karjalan metallitoimialan yritysrekisteri, jonka avulla toimittajayritykset ylläpitävät tietoja resursseistaan. Yhdessä EkyNet ja EKMet toimivat yritysten välisenä tiedonvälityksen työkaluna ja mahdollistavat tarvittavan tiedon saannin verkoston yritysten välillä ajasta ja paikasta riippumatta. Työssä tarkastellaan EkyNet-järjestelmän arkkitehtuuria, sekä EKMetin integroitumista siihen. EkyNetiä on jatkokehitetty ja siihen on toteutettuominaisuuksia, jotka mahdollistavat seisokkiin liittyvien tilausten tunti-ilmoitusten sähköisen hyväksynnän. Lisäksi kuvataan tunti-ilmoitukseen liittyvää problematiikkaa Eky-Verkostossa. Uusiversio EkyNet-järjestelmästä on toteutettu ja se on käyttöönottovaiheessa.

Ympäristöraportointimallinkehittäminen vesihuoltolaitokselle

Diplomityössä tarkastellaan ympäristöraportointia yrityksen ympäristöviestinnässä.Työn kirjallisuusosuudessa syvennytään ympäristöraporttien toteutukseen, tavoitteisiin, mahdollisuuksiin sekä raportointiohjeisiin ja -periaatteisiin. Työn kirjallisuusosassa käsitellään myös ympäristöjohtamista ja yrityksen sidosryhmiä. Diplomityön kirjallisuusosan ja yrityksen ohjauksen perusteella Joensuun Vedelle on kehitetty ympäristöraportointimalli, jota käyttäen yritys voi tehdä vuosittaista ympäristöraportointiaan. Ympäristöraportointimallin laadinta perustui erilaisiin raportointimalleihin, raportointiperiaatteisiin ja raportointiohjeisiin, kuten muiden muassa Global Reporting Initiativen (GRI) vapaaehtoiseen yhteiskuntavastuun raportointiohjeistoon ja Kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjeeseen ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä tilinpäätöksessä. Joensuun Vedelle laaditunympäristöraportointimallin tavoitteena oli luoda laitokselle ympäristöraportti,joka sisältää merkittävimmät ympäristönäkökohdat, taloudellista vastuuta käsittelevän ympäristötilinpäätöksen sekä tietoa tärkeistä sosiaalisen vastuun asioista. Ympäristöraportin sisältämän tiedon kokoamisella haluttiin myös saada kokonaisvaltaista näkemystä, vuoden 2005 Joensuun, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kuntaliitoksen takia laajentuneen, Joensuun Veden toiminnan ympäristövaikutuksista. Diplomityössä on esitetty Joensuun Veden vuoden 2005 ympäristöraportin kokoamisenvaiheet sekä tulokset. Ympäristöraportointimalli täytti sille asetetut tavoitteet. Ympäristöraportin sisältöä tulee kuitenkin jatkossa kehittää sekä raportoitavan aineiston alkuperäisen dokumentoinnin osalta että sidosryhmien mielipiteidenja vaatimusten mukaisesti.

Sähkön omatuotannon kannattavuustarkastelu

Tässä diplomityössä tutkitaan sähkön omatuotannon kannattavuutta M-realin Simpeleen tehtaiden voimalaitoksella. Erityisesti työssä arvioidaan lauhdesähköntuotannon kannattavuutta polttoaine- ja päästökustannuksista muodostuvien marginaalikustannusten osalta. Koska voimalaitoksen rakennusaste on varsin alhainen,sähköntuotannon kannattavuutta on tarkasteltu arvioimalla sähkön ja lämmön yhteistuotannon kustannuksia ja jakamalla syntyneet kustannukset suhdemenetelmän avulla eri tuotteille. Diplomityössä etsitään kustannustehokkain seospolttosuhde annettujen reunaehtojen puitteissa muodostamalla polttoaineista aiheutuvista kustannuksista laskentamalli, jota optimoidaan Microsoft Excelin Solver-toiminnolla. Lauhdesähköntuotannon marginaalikustannuksia verrataan Nord Poolin SPOT-tuntihintaan. Lauhdesähköntuotanto voimalaitoksella on kannattavaa, mikäli SPOT-tuntihinnan vuorokautinen keskiarvo ylittää lauhdesähköntuotannon marginaalikustannukset.

Mikroaaltoradioiden tuotannonsuunnitteluprosessin kehittäminen

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mikroaaltoradioiden tuotannonsuunnitteluun liittyvät haasteet ja ongelmat Nokia Networksin Espoon tehtaalla. Lisäksi tavoitteena oli esittää ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja ja kehitysehdotuksia mikroaaltoradioiden tuotannonsuunnitteluun. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään tuotannonohjausta ja -suunnittelua sekä tuotannonsuunnittelussa käytettäviä tietojärjestelmiä, joita ovat toiminnanohjaus-järjestelmät (ERP) ja analysointi- ja suunnittelujärjestelmät (APS). Lisäksi käsitellään tiedon tärkeää merkitystä yrityksen resurssina. Empiirisessä osuudessa käsitellään mikroaaltoradioiden tuotannonsuunnittelua ja siihen liittyviä haasteita. Keskeisimpiä haasteita ovat tuotannonsuunnittelun päivittäiseen raportointiin kuluva aika sekä yhteistyö ja tiedonkulku sidosryhmien välillä. Työn tuloksissa esitettäviä kehitysehdotuksia toteuttamalla voidaan tuotannonsuunnittelusta tehdä entistä täsmällisempää ja samalla parantaa tehtaan toimitusvarmuutta.

The Development of Weak Signal Concept

Tämän hetken trendit kuten globalisoituminen, ympäristömme turbulenttisuus, elintason nousu, turvallisuuden tarpeen kasvu ja teknologian kehitysnopeus korostavatmuutosten ennakoinnin tarpeellisuutta. Pysyäkseen kilpailukykyisenä yritysten tulee kerätä, analysoida ja hyödyntää liiketoimintatietoa, jokatukee niiden toimintaa viranomaisten, kilpailijoiden ja asiakkaiden toimenpiteiden ennakoinnissa. Innovoinnin ja uusien konseptien kehittäminen, kilpailijoiden toiminnan arviointi, asiakkaiden tarpeet muun muassa vaativatennakoivaa arviointia. Heikot signaalit ovat keskeisessä osassa organisaatioiden valmistautumisessa tulevaisuuden tapahtumiin. Opinnäytetyön tarkoitus on luoda ja kehittää heikkojen signaalien ymmärrystä ja hallintaa sekäkehittää konseptuaalinen ja käytännöllinen lähestymistapa ennakoivan toiminnan edistämiselle. Heikkojen signaalien tyyppien luokittelu perustuu ominaisuuksiin ajan, voimakkuuden ja liiketoimintaan integroinnin suhteen. Erityyppiset heikot signaalit piirteineen luovat reunaehdot laatutekijöiden keräämiselle ja siitä edelleen laatujärjestelmän ja matemaattiseen malliin perustuvan työvälineen kehittämiselle. Heikkojen signaalien laatutekijät on kerätty yhteen kaikista heikkojen signaalien konseptin alueista. Analysoidut ja kohdistetut laatumuuttujat antavat mahdollisuuden kehittää esianalyysiä ja ICT - työvälineitä perustuen matemaattisen mallin käyttöön. Opinnäytetyön tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin ensin Business Intelligence -kirjallisuustutkimus. Hiekkojen signaalien prosessi ja systeemi perustuvat koottuun Business Intelligence - systeemiin. Keskeisinä kehitysalueina tarkasteltiin liiketoiminnan integraatiota ja systemaattisen menetelmän kehitysaluetta. Heikkojen signaalien menetelmien ja määritelmien kerääminen sekä integrointi määriteltyyn prosessiin luovat uuden konseptin perustan, johon tyypitys ja laatutekijät kytkeytyvät. Käytännöllisen toiminnan tarkastelun ja käyttöönoton mahdollistamiseksi toteutettiin Business Intelligence markkinatutkimus (n=156) sekä yhteenveto muihin saatavilla oleviin markkinatutkimuksiin. Syvähaastatteluilla (n=21) varmennettiin laadullisen tarkastelun oikeellisuus. Lisäksi analysoitiin neljä käytännön projektia, joiden yhteenvedot kytkettiin uuden konseptin kehittämiseen. Prosessi voidaan jakaa kahteen luokkaan: yritysten markkinasignaalit vuoden ennakoinnilla ja julkisen sektorin verkostoprojektit kehittäen ennakoinnin struktuurin luonnin 7-15 vuoden ennakoivalle toiminnalle. Tutkimus rajattiin koskemaan pääasiassa ulkoisen tiedon aluetta. IT työvälineet ja lopullisen laatusysteemin kehittäminen jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Opinnäytetyön tavoitteena ollut heikkojen signaalien konseptin kehittäminen toteutti sille asetetut odotusarvot. Heikkojen signaalien systemaattista tarkastelua ja kehittämistyötä on mahdollista edistää Business Intelligence - systematiikan hyödyntämisellä. Business Intelligence - systematiikkaa käytetään isojen yritysten liiketoiminnan suunnittelun tukena.Organisaatioiden toiminnassa ei ole kuitenkaan yleisesti hyödynnetty laadulliseen analyysiin tukeutuvaa ennakoinnin weak signals - toimintaa. Ulkoisenja sisäisen tiedon integroinnin ja systematiikan hyödyt PK -yritysten tukena vaativat merkittävää panostusta julkishallinnon rahoituksen ja kehitystoiminnan tukimuotoina. Ennakointi onkin tuottanut lukuisia julkishallinnon raportteja, mutta ei käytännön toteutuksia. Toisaalta analysoitujen case-tapausten tuloksena voidaan nähdä, ettei organisaatioissa välttämättä tarvita omaa projektipäällikköä liiketoiminnan tuen kehittämiseksi. Business vastuun ottamiseksi ja asiaan sitoutumiseen on kuitenkin löydyttävä oikea henkilö

Assessment of Customer Needs in Fine Coal Dewatering

Työn tavoitteena on kartoittaa ja arvioida asiakastarpeita hienojakoisen hiilen ja nesteen erotuksessa. Aluksi työssä kuvataan hiiliteollisuutta, jonka jälkeen syvennytäänhiilen ja nesteen erotukseen. Tämän jälkeen keskitytään asiakastarpeiden kartoittamiseen. Jo olemassaolevan tiedon keräämiseen käytetään haastatteluja ja kysymyslomakkeita. Saatyn AHP-mallia hyödynnetään asiakastarpeiden arvioinnissa. Yksi suurimmista haasteista puhtaan hiiliteknologian käytössä on kustannustehokas nesteen ja hienojakoisen hiilen erotus, joka on tärkeää rahtauskustannusten minimoinnin, laatuvaatimusten täyttämisen ja prosessiveden kierrättämisen kannalta. Tekniset ominaisuudet ja kustannukset ovat tärkeimmät ominaisuudet hiilen ja veden suodatinratkaisussa asiantuntijoiden mukaan. Asiakkaan mukaan laatu, tekniset ominaisuudet ja tukipalvelut ovat tärkeitä.Sekä asiakkaan että asiantuntijoiden mielestä korkea yksikkökapasiteetti, matala lopputuotteen kosteus ja luotettavuus ovat tärkeimmät tekniset ominaisuudet. Investointikustannukset ovat noin kolme kertaa tärkeämpiä kuin käyttökustannukset. Asiakkaan mukaan laitetoimittajan ominaisuudet ovat tärkeämpiä kuin teknologiset ominaisuudet.

Ramp-up mallin rakentaminen globaaliin valmistukseen

Työn lopputulos on kuvaus mallista, jonka avulla tuotteen ylösajoavoidaan tukea valmistuspaikasta riippumatta. Mallin tavoitteena on saavuttaa uuden tuotteen ylösajossa asiakaslaadun ja saannon nopea nouseminen hyväksyttävälle tasolle. Mallin rakentaminen suoritetaan tutkimallanykytilannetta kohdeyrityksessa ja työn tavoitteeseen sopivaa teoriaa.Nykytilanteen tutkimus käsittää kohdeyrityksen keskeisimmät toiminnot, jotka ovat (1) tuotanto, (2) asiakaspalvelu ja (3) tehdyt tuotesiirrot. Työn tavoitetta tukevaksi teoriakentäksi vahvistui tietojohtamisen teoriakenttä tiedon siirtämiseen osalta. Teorian avulla huomattiin, että siirrettävä tieto on havainnollista ja siksi ei aseta haasteita tiedon muokkaamiselle sähköisesti siirrettävään muotoon. Malli koostuu kolmesta päämoduulista ja yhdestä alimoduulista. Tiedon kerääminen jaettiin kolmeen itsenäiseen päämoduuliin ja jokaiselle moduulille annettiin omistaja kohdeyrityksessä, koska jako auttaa tiedon keräämisen hallintaa ja edelleen kehittämistä. Prosessi sisältää paljon ihmistyötä vaativaa tiedon keräämistä. Tämän johdosta luonteva jatko työlle on kehittää kohdeyrityksen nykyistä tiedon keräämistä ja hyödyntämistä.

Tietointensiivisen palvelutuotannon kehittäminen: case televiestintäyrityksen vianhallinta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda tavoitemalli TeliaSonera Finland Oyj:n vianhallintapalveluille. Tavoitemalli tuli muodostaa niin, että se tukee laadukasta ja tuottavaa teollista palvelutuotantoa. Tavoitemalli muodostettiin suhteellisen laajan teoriakatsauksen perusteella, joka tehtiin tiedon näkökulmasta. Palvelujen hallinnan viitekehyksessä tutkittiin palvelujen suorituskykyä, jossa erityisesti paneuduttiin laatuun, tuottavuuteen ja palvelutuotannon psykososiaaliseen työympäristöön. Tähän kokonaisuuteen yhdistettiin tutkimustietoa palvelujen teollistamisesta, sekä otettiin huomioon tietointensiivisen organisaation yleiset menestystekijät. Näin muodostettiin tietointensiivisen palvelutuotannon hallinnan ja kehittämisen viitekehys, jota sovellettiin vianhallintapalvelujen tavoitetilan muodostamiseen. Vianhallinnan tavoitetila testattiinosin empiirisesti, mutta lisätutkimusta tarvitaan työssä muodostetun teoreettisen viitekehyksen arviointiin.

Tietojohtaminen organisaatioiden yhteensovittamisessa

Yritykset kehittävät toimintaansa yritysjärjestelyillä, joista kuitenkin suuri osa epäonnistuu. Työn tavoitteena oli selvittää, voidaankotietojohtamisen avulla vaikuttaa yritysoston onnistumista edistäviin tekijöihin. Lisäksi työssä kehitetään yritykselle sellainen toimintatapa, jonka avulla se kykenee luomaan, omaksumaan ja jakamaan uutta tietoa nopeasti ja hyödyntämään siten markkinoiden mahdollisuuksia. Työ sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoreettisessa osassa käsitellään yritysostoprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan uuden tiedon luomista yrityksessä, yrityksen innovatiivisuutta sekä tekijöitä, jotka edistävät tiedon jakamista. Empiirisen osan aineisto on koottu kohdeyrityksestä teemahaastattelun avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että yritysoston onnistumistaedistävät tekijät sisältyvät myös tietojohtamisen viitekehykseen. Näin ollen voidaan päätellä, että tietojohtamisen tehostaminen lisää yritysoston onnistumismahdollisuutta. Muutostilanteessa tärkeäksi tekijäksi havaittiin organisaatiokulttuuri. Yhdistettäessä yrityksiä tulee kiinnittää huomiota myös toimivaan vuorovaikutusverkostoon, jotta tiedotus asioista saavuttaa jokaisen työntekijän.

Verkko-opetuksenhyödyntäminen uusien työntekijöiden koulutuksen haasteisiin vastaamisessa

Työn tarkoituksena oli kehittää verkko-oppimisympäristö sahatavaran jatkojalostusprosessien uusien ja työtehtävää vaihtavien työntekijöiden perehdytykseen. Työssä tutkittiin myös miten verkko-oppimisympäristöä voidaan käyttää osaamisen siirrossa. Työssä haastateltiin työnjohtajia ja työntekijöiden perehdyttämisestä vastaavia henkilöitä siitä, mitkä ovat ongelmat ja haasteet sahatavaran jatkojalostuksen alueella tietämyksen siirrossa uusille työntekijöille. Työssä tarkasteltiin tiedon syntymistä ja siirtämistä tietojohtamisen, sekä oppivan organisaation teorioiden avulla. Työssä selvitettiin myös mitkä ovat verkko-oppimisympäristöjen vahvuudet ja heikkoudet tiedonsiirrossa, sekä miten verkko-oppimisympäristö voisi toimia osana tiedonsiirtojärjestelmää. Haasteiksi uusien työntekijöiden koulutuksessa nousi esille neljä teemaa. Ne olivat laatutietous, turvallisuus, taloudellisuus jamotivaatio oppimiseen. Verkko-oppimisen vahvuuksia pyrittiin käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi esiin nousseisiin haasteisiin vastaamisessa. Verkko-oppimisen vahvuuksia ovat eri mediaelementtien käyttö kuten kuvat, videot ja animaatiot. Työn tuloksia käytettiin hyväksi verkko-oppimisympäristön teossa. Lopuksi tehtiin myös ehdotus verkko-oppimisympäristön käytöstä osana tiedonsiirtojärjestelmää. Järjestelmän käyttö riippuu sen sisällön hyödyllisyydestä ja jatkuvasta päivityksestä.

Aerosolien vaikutus säteilynkulkuun ilmakehässä

Aerosolien vaikutusta säteilynkulkuun ilmakehässä tutkitaan muun muassa niiden ilmastonmuutokseen vaikuttavien ominaisuuksien sekä erilaisten maanpuolustukseen liittyvien sovellusten vuoksi. Tässä työssä keskityttiin aerosolien aiheuttamaan infrapunasäteilyn vaimenemiseen horisontaalisella polulla. Mitattuja vaimennuksen arvoja verrattiin mallinnettuihin ja etsittiin syitä niiden välisiin eroihin. Työn alussa tutustuttiin aerosolien tyypillisiin ominaisuuksiin sekä säteilyn ja aerosolien väliseen vuorovaikutukseen. Tämän jälkeen esiteltiin mittauksissa käytetyt laitteet sekä mallinnuksessa käytetty ohjelmisto ja tiedonkäsittely. Työssä tutkittiin mitattujen ja mallinnettujen aerosolivaimennuskertoimien käyttäytymistä eri sääpametrien (näkyvyys, suhteellinen kosteus ja lämpötila) suhteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös mitattuja kokojakaumia ja niitä verrattiin mallinnuksessa käytettyihin. Mittalaitteiden epävarmuuksien ja käyttökelpoisten mittaustulosten vähyyden johdosta täyttä varmuutta mittauksien tarkkuudesta ei saavutettu. Mittausten epävarmuudesta huolimatta kävi ilmi, että mitatut kokojakaumat eivät täysin vastaa mallin käyttämiä kokojakaumia. Tulevaisuudessa mittauksia pitää jatkaa, jotta tiedon analysointiin saadaan tarpeeksi kelvollisia mittaustuloksia ja mittalaitteiden luotettavuus selviää.