Suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalvelun tuotteistaminen

Aiempien tutkimusten mukaan suorituskyvyn mittauksella on selvä vaikutus henkilöstön työmotivaatioon ja toiminnan tehokkuuteen. Tämän vaikutuksen taustalla ovat tavoitteiden ymmärtäminen, viestinnän onnistuminen, vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen ja motivointi sekä koulutus ja työympäristö. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalvelun tuotteistamista. Tutkimuksessa perehdytään ensin asiantuntijapalvelun tuotteistamiseen kirjallisuuden perusteella, jonka jälkeen tätä teoriaa testataan käytännössä tuotteistamalla case-tapauksena oleva suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalvelu. Asiantuntijapalvelut ovat kaikkein abstrakteimpia palveluja, joten niiden tuotteistaminen on vaikeaa, mutta myös samalla erityisen tärkeää. Ne ovat monestitäysin asiakaskohtaisesti räätälöityjä, joka tekee muun muassa niiden hinnoittelusta ja myynnistä vaikeaa. Tuotteistamalla saadaan esimerkiksi asiantuntijapalveluiden tuottamisprosessit ja hinnat vakioitua, jolloin niiden kannattava myynti helpottuu. Tutkimuksen empiria-osassa tuotteistettiin case-tapaus ja tuotteistuksessa seurattiin erästä kirjallisuudessa esitettyä tuotteistusprosessimallia. Tutkimuksessa selvisi, että asiantuntijapalvelun tuotteistusprosessi sisältää useita eri vaiheita, joiden käsittelyyn on varattava aikaa. Lisäksi on tärkeää tutustua asiantuntijapalveluiden tuotteistamiseen jo ennen tuotteistamisen aloittamista. Suorituskyvyn johtamisen asiantuntijapalveluiden tuotteistamisessa voidaanhyvin käyttää yleisiä asiantuntijapalvelun tuotteistamisen teorioita. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa ja valmisteltaessa asiantuntijapalvelun tuotteistamista ja tutkimus tarjoaa myösneuvoja tuotteistuksen toteutukseen.

CORBA-pohjaisen hajautetun palvelun dynaaminen konfiguroinnin hallinta

Internetin välityksellä tarjottavien palveluiden kasvaneet käyttäjämäärät ovat lisänneet hajautettujen palveluiden määrää. Hajautusta tarvitaan täyttämään palveluiden kasvaneet suorituskykyvaatimukset. Hajautetut palvelut asettavat uusia vaatimuksia palvelujen hallinnan toteuttamiselle. Hallintajärjestelmien on myös mukauduttava palvelujen hajautettuun luonteeseen ja oltava joustavia palveluissa tapahtuvien muutosten ja ongelmien varalta. Tässä työssä esitellään aluksi CORBA-teknologiaa ja sen tarjoamia valmiita palveluita. Palvelunhallinnasta esitellään yleiset periaatteet ja hallinnan tehtävät. Työn käytännön osuudessa tutustutaan Finder-projektissa suunniteltuun hajautettuun hakemistopalveluun. Tarkemmin osuudessa keskitytään esittelemään suunnitellut menetelmät palvelun komponenttien hallintaan CORBA-ympäristössä.

WWW-palvelun mukauttaminen liikkuville päätelaitteille

Tämä työ käsittelee käyttöliittymän mukautusta ja kehitystä langattomaan ympäristöön. Usein yrityksillä on tarve mukauttaa joko olemassaoleva tai uusi WWW-palvelu PC-ympäristön lisäksi myös erilaisille langattomille päätelaitteille kuten älypuhelimille tai PDA-laitteille. Palvelun käyttömahdollisuudet paranevat, mikäli palvelua voidaan käyttää toimistoympäristön ulkopuolellakin. Mukautuksen toteutukseen voidaan käyttää erilaisia tekniikoita. Tässä työssä on tutkittu erityisesti seuraavia tekniikoita ja niiden soveltuvuutta www-palveluiden käyttöliittymän mukautukseen: XSLT, XML, JSP, XHTML. WWW-palveluita kehitettiin kahdessa eri työprojektissa. Toisessa kehitettiin JSP-pohjainen käyttöliittymä tietopalveluun, niin että sama tietosisältö oli käytettävissä sekä PC-pohjaisissa tietokoneissa että Pocket PC-laitteissa. Toinen projekti käsitti alunperin HTML-pohjaisen käyttöliittymän uudelleenmuokkausta sekä Nokia 9210-älypuhelimelle että Pocket PC-laitteille. Tässä työssä käytettiin XSLT-tekniikkaa muunnoksen tekemiseen.

Tuotetieto julkisen palvelun lisäarvon tuojana

Diplomityön tavoitteena on tutkia tuotetiedon ja tuotetiedon hallinnan merkitystä julkisen palvelun lisäarvon tuojana. Lisäarvon käsite julkisesti tuotetussa palvelussa on uusi ja hämmentävä. Diplomityöllä osoitetaan, ettei kunnallisen teknisen sektorin tuottama ns. julkinen palvelu poikkea yksityisen sektorin tuottamista palveluista. Teknisen sektorin tuottama julkinen palvelu voidaan mallintaa liiketoimintaprosessien mallintamisen keinoin ja palveluun sitoutunut tuotetieto voidaan hallita tuotetiedon hallinnan keinoin ja hyödyntää lisäarvopalveluina asiakkaille, kuntalaisille. Työssä selvitetään ne julkisen teknisen palvelun ominaisuudet, joita asiakkaat arvostavat, ja jotka tuottavat heille lisäarvoa. Työn lopputulos osoittaa, ettei kuntalaista, asiakasta, kiinnosta palvelujen tuottaja, vaan heitä kiinnostaa se, että palvelu on osa heidän arvoketjuaan ja arvojärjestelmäänsä. Julkisen palvelun tuotetieto mahdollistaa informaation avulla tuotetut lisäarvopalvelut ja liittää ne osaksi asiakkaan arvoketjua.

Soodakattilalaitoksen ohjeiston kehittäminen ja tuotteistaminen

Soodakattila on osa selluloosatehdasta. Selluloosatehtaan tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden ratkaisevin tekijä ovat työntekijät. Puutteellisten ja vanhentuneiden ohjeiden avulla tehtaan operaattorit eivät pysty kehittämään omaa osaamistaan ja edelleen tehostamaan laitoksen toimintaa. Työntekijöiden toiminnan tukeminen päivittäisissä työtehtävissä onkin tehokas tapa parantaa niin soodakattilan kuin koko selluloosatehtaan energia- ja ympäristötaloutta. Työssä on tarkasteltu nykyistä soodakattilan käyttöohjeistoa ja selvitetty dokumentaation käyttäjäryhmät sekä näiden pohjalta laadittu uudistetun ohjeen sisältövaihtoehdot ja tekotavat. Työn tuloksena on havaittu, että ohjeen uudistaminen on helpointa toteuttaa ohjausjärjestelmään yhdistettyinä intranet-sivustona. Sivuston käyttöönotolla on saatavissa kustannussäästöjä, jotka seuraavat toiminnan tehostumisesta, ympäristöhaittojen vähenemisestä, laitoksen ylläpidon helpottumisesta, käyttövarmuuden parantumisesta ja nopeammasta käyttöönotosta. Työssä on esitetty ehdotus Andritz Oy:n sähköiseksi dokumentointitavaksi sekä listattu siihen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Tietotekniikkapalveluiden tuotteistaminen metsäteollisuus-yrityksessä

Tietotekniikkapalvelut on palveluorganisaatio, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaalleen toimivat tietoliikenneyhteydet ja toimivat tietojärjestelmät metsäteollisuuden vaatimiin tarpeisiin vastaten. Häiriöttömän ja jatkuvatoimisen tuotannon takaamiseksi tukiprosesseja kehitetään jatkuvasti. Suuren konsernin ongelmana ovat toisistaan poikkeavat käytännöt ja tästä aiheutuvat tehokkuuserot. Tutkimuksessa selvitetään, mitä IT-palveluiden tuotteistaminen merkitsee ja kuvataan tietotekniikkasektorin palvelutuotteiden rakentuminen, hallinta ja käyttömahdollisuus metsäteollisuusyrityksessä. IT-palveluiden tuotteistamisella haetaan sisäistä tehokkuutta sekä laadukkaampaa tulosta. Tuotteistamalla palvelut saadaan tietopääoma paremmin hallintaan ja jakeluun. Suorituskyvyn hallinnan avulla saadaan palveluihin läpinäkyvyyttä ja kehitystoiminta tehostuu. Tuotteistusprojektin tavoitteena on rakentaa globaalit tuotekuvaukset metsäteollisuusyrityksen tietotekniikkapalveluista, joita yksiköt voivat tarkentaa ja syventää haluamalleen tasolle. Tuotekuvausten rakentaminen edellyttää toimintamallien perusteellista läpikäyntiä ja tarvittavien osaamisten selvittämistä sekä palveluiden suorituskykyodotusten määrittämistä. Tietotekniikkasektorin tuotteistusprojektin tuloksena palvelut jaetaan kolmeen palveluryhmään: tietojärjestelmäpalvelut, tietoliikennepalvelut sekä tietoturvapalvelut. Tietojärjestelmäpalvelut kuvataan vielä tarkemmin perustietotekniikka- ja järjestelmäpalvelutuotteiksi. Samoin tietoliikennepalvelut jaetaan datansiirto- ja puheensiirtopalvelutuotteiksi. Palvelutuotteita, siis tuotetietoa, hallitaan ja ylläpidetään tietojärjestelmällä, mistä on liityntä operatiiviseen järjestelmään.

Improvisaatioteatterin yritysmyyntipalveluiden tuotteistaminen

Opinnäytetyö tutkii improvisaatioteatterin yritysmyyntipalveluiden tuotteistamista. Erityisesti työssä kohdennetaan huomio improvisaatioteattereiden yritysmyyntipalveluihin ja tarkastellaan improvisaatioteatterin tuotteistamiseen liittyviä käytänteitä. Työn alussa kartoitetaan tuotteistamiseen liittyvää kirjallisuutta. Työn aineistona käytetään improvisaatioteattereiden omia kotisivuja. Valmiin aineiston lisäksi työssä on haastateltu kahta improvisaatioteatterin asiantuntijaa. Aineiston analyysitapana on käytetty sisällön erittelyä. Työn empiirisen osan alussa kartoitetaan suomalaisen improvisaatioteatterikentän jäsentymistä. Erityisesti ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka paljon improvisaatioryhmiä on tällä hetkellä ja mihin ne ovat sijoittuneet. Lisäksi työssä kartoitetaan improvisaatioteattereiden yritysmyyntipalveluiden tuotteistamisen tapoja improvisaatioteattereiden kotisivujen tarkastelun ja esimerkkitapauksen avulla. Esimerkkinä työssä toimii Improvisaatioteatteri Ars Peukinen. Improvisaatioteatterit yllättivät määrällään: Suomessa on ryhmiä jo yli viisikymmentä. Opinnäytetyön tuloksena esitetään, että palveluiden tuotteistamista ei alalla kovin aktiivisesti harjoiteta, eikä tuotteistamiseen liittyviä termejä ole totuttu käyttämään. Työn lopussa ehdotetaan kehittämisehdotuksia tehokkaamman tuotteistamisen saavuttamiseksi.

Uuden palvelun kehittämisprosessi strategisessa liiketoimintaverkossa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten uuden palvelun kehittämisprosessi tulisi organisoida strategisessa liiketoimintaverkossa. Tarkoituksena oli löytää prosessissa tavallisimmin läpikäytävät vaiheet, prosessin tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja verkostomaisen organisaation vaikutukset prosessin organisoinnille. Tutkielman teoriaosassa käytiin laajasti läpi erilaisia uuden palvelun kehittämisen prosessimalleja ja pyrittiin löytämään tarkoituksen mukaisin malli tutkielman kannalta. Tutkimus tehtiin 34 johtavan suomalaisen sanomalehden omistamassa yhteistyö- ja myyntiorganisaatiossa. Casetutkimuksen avulla selvitettiin, miten case -yritys oli organisoinut oman kehittämisprosessinsa ja miten liiketoimintaverkossa toimiminen vaikutti prosessin kulkuun. Case -yrityksen uuden palvelun kehitysprosessi mallinnettiin ja analysoitiin lähdekirjallisuuden pohjalta. Huomattiin, että prosessi vastasi melko hyvin kirjallisuudessa esiteltyä ”päämallia”, mutta myös eroavaisuuksia löytyi. Eroavaisuuksien pääsyynä oli juuri case -yrityksen verkostomainen toimintaympäristö.

Palvelun laadun rooli brandistrategian kehittämisessä

Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää palvelun laadun rooli brandistrategian kehittämisessä. Tutkimuksen tekeminen nähtiin tarpeelliseksi, sillä palvelun laadun roolia brandistrategian kehittämisessä ei ole aiemmin paljolti tutkittu. Normatiivisella case-tutkimuksella pyritään löytämään konkreettisia brandistrategian kehittämiskohteita case-yritykselle niin strategisella kuin myös operationaalisella tasolla. Case-yrityksen toimiala ja tilanne huomioiden normatiiviselle case-tutkimukselle luodaan perusta tutkimuksen teoreettisessa osassa sovellettavilla teoreettisilla näkemyksillä ja malleilla. Tutkimusta käsitellään sekä kvalitatiivisten että kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien keinoin. Tutkimuksen empiirinen osio perustuu yrityksen henkilökunnan haastatteluihin, tutkijan havainnointiin sekä case—yrityksen asiakkaille suoritettavaan asiakastutkimukseen. Tutkimus osoittaa, että palvelun laadun rooli on merkittävässä asemassa palveluyritysten brandistrategian kehittämisessä ja on samalla tärkein yksittäinen asiakastyytyväisyyteen vaikuttava tekijä. Tutkimus tuo esille konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, jotka auttavat case-yritystä kehittämään brandistrategiaansa ja auttaa siten yritystä saavuttamaan kilpailuetua muuttuvassa toimintaympäristössä.

Törmäysystävällisen valaisinpylvään tuotteistaminen

Euroopan unioni on tiukentanut teiden laitteiden ja tukirakenteiden törmäysturvallisuusvaatimuksia. Uuden standardoinnin tarkoituksena on lieventää ajoneuvon kuljettajan ja matkustajan vammojen vakavuutta ajoneuvon törmätessä tielaitteiden pysyviin rakenteisiin. Käytännössä rakenteiden tulee hidastaa ajoneuvon nopeutta hallitusti eri törmäysnopeuksilla, jolloin matkustajaan kohdistuvat kiihtyvyydet eivät aiheuta vakavaa loukkaantumisriskiä. Vuonna 2005 Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskus ja Tehomet Oy kehittivät ensimmäisen version törmäysystävällisestä valaisinpylväästä. Tässä diplomityössä tavoitteena oli kehittää aikaisemmin tehdystä versiosta helpommin valmistettava versio sekä parantaa pylvään törmäyskäyttäytymistä. Valmistusmenetelmistä valittiin pultruusio, kuitukelaus, alipaineinjektio ja RTM. Menetelmille suunniteltiin soveltuvat rakenteet ja laskettiin rakenteiden valmistuskustannukset. Pultruusiolla, alipaineinjektiolla ja RTM:11ä valmistettiin koe-erä esitörmäyskokeita varten. Esitörmäyskokeiden jälkeen valittiin valmistusmenetelmäksi RTM. TKK/Tielaboratorion virallisissa testeissä kehitetylle pylväälle myönnettiin HE2-turvaluokitus. Hanketta jatketaan kehittämällä valmistusprosessia tehokkaammaksi uudistamalla muottitekniikkaa sekä ottamalla käyttöön lujiteaihiot. Tavoitteena on käynnistää tuotanto keväällä 2008. Kehitetty pylväs esitellään kansainvälisillä "Sähkö, Tele, Valo- ja AV 2008"-messuilla Jyväskylän Paviljongissa 6.-8.2.2008.

Tuotekeskeisen palvelun prosessien kehittäminen teollisuusyrityksessä

Perinteisen valmistavan teollisuuden yritykset ovat pyrkineet kehittämään palveluja perinteisen tuotevalikoimansa rinnalle. Tuotekeskeinen palvelu on valmistettavaan laitteeseen liitettävä lisäpalvelu, jonka toimitus mahdollistuu siihen liitettyyn laitteeseen lisättyjen älykkäiden ominaisuuksien, kuten etädiagnostiikkalaitteiden avulla. Systemaattisesti kehitetyt prosessit ovat avainasemassa palvelun sujuvalle tuottamiselle. Tämän työn tavoitteena oli selvittää miten kohdeyrityksen tuotekeskeisen palvelun tuotantoon liittyvät prosessit voidaan integroida yrityksen muihin olemassa oleviin prosesseihin. Työn teoreettisessa osuudessa aihepiiriä lähestyttiin prosessijohtamisen ja siihen liittyvän termistön ja viitekehysten kautta, sekä lisäksi tutkittiin tuotekeskeisen palvelun käsitteistöä ja tähän kokonaisuuteen liittyviä prosesseja ja niiden kehittämistä. Teoreettista viitekehystä sovellettiin työn empiirisessä osassa kuvaamalla prosessien nykytilaa, sekä niihin liittyviä ongelmia ja kehityskohteita mm. haastattelujen ja olemassa olevan dokumentaation avulla. Nykytilan selvittäminen toimi lähtökohtana työn aikana käynnistetylle kehitysprojektille, jossa pyrittiin tuomaan tuotannollinen ja myynnillinen valmius valittuihin trukkimalleihin. Työssä syntyi toimintamalli niille tehtäville, joita yrityksessä täytyy toteuttaa tavoitteisiin pääsemiseksi, sekä laadittiin kuvaukset myynti- ja jälkiasennusprosesseihin.

Tietointensiivisten yrityspalveluiden tuotteistaminen Case: Lappeenrannan teknillisen yliopiston Tietohallinto

Työ käsittelee tietohallintoa tietointensiivisenä yrityspalveluna Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Yliopiston tulee keskittyä omaan ydinosaamiseensa sekä erottaa sisäiset yrityspalvelut omiksi kokonaisuuksikseen. Tähän on käytetty tietohallinnon osalta tilaaja tuottajamallia. Mallin puitteissa tietohallintoyksikkö on kattavasti tunnistanut ja määritellyt oman toimintansa sekä asiakkaidensa perustarpeet. Tietohallinnon palvelut ovat tietointensiivisiä yrityspalveluita, joiden tarkoituksena on täydentää asiakkaiden osaamista ja kykyä tuottaa innovaatioita sekä välittää muualla tuotettua tietoa ja teknisiä ratkaisuja tähän tarpeeseen. Tietointensiivisen palveluntuottajan asiantuntijuus on kokemusperäistä ja hiljaista tietoa, jota on lähtökohtaisesti vaikea muuttaa organisatoriseksi tiedoksi eli lisäarvoksi organisaation toiminnalle. Tuotteistamista on hyödynnetty tietohallinnon prosessien muuttamiseksi eksplisiittisiksi. Tuotteistamalla standardoidaan prosesseihin liittyvät parhaat käytänteet, joka tarkoittaa kokemusperäisesti hyväksi havaittujen toimintatapojen rutinoimista. Tuotetut palvelut on tuotteistettu palvelupaketeiksi, joista on laadittu yksityiskohtainen palvelukuvaus sekä laskettu tuotekohtainen hinta. Palvelumallin soveltaminen takaa yksikkökustannusten, skaalaetujen, riskin jakaantumisen ja teknologisen kehityksen optimoinnin yliopistossa.

Teollisen palvelun arvon määritys: menetelmät ja asiakasnäkökulma

Tavoitteena on perehtyä palvelukäsitteen luonteeseen teollisen tuotannon toimialalla ja selvittää, miten ja millä menetelmillä yritykset voisivat mitata teollisen palvelun arvoa. Koska varsinaisia arvon mittaamismenetelmiä ei teollisen palvelun saralla vielä ole, pyritään tässä työssä soveltamaan perinteisiin palvelukonsepteihin käytettyjä arvonmääritysmenetelmiä. Pyrkimyksenä on antaa eväitä teollisen palveluntarjoajalle, joiden avulla kehittää palvelua vastaamaan paremmin asiakkaan tarpeita. Työssä perehdytään teollisen palvelun käsitteeseen ja siihen mistä sen arvo muodostuu, yritys- ja asiakasnäkökulmista. Näiden tietojen perusteella yritetään löytää menetelmiä joiden avulla asiakkaan kokemaa arvoa voitaisiin määrittää. Työn tuloksena löydettiin yksittäisiä menetelmiä, arvoon vaikuttavien tekijöiden määrittämiseen. Kirjallisuudesta löytyi myös yksi kokonaisvaltainen menetelmä, jolla palvelun arvoa voidaan mitata. Kaikkiin arvoon vaikuttaviin tekijöihin ei ole olemassa määritysmenetelmiä. On myös pohdittava ovatko nämä menetelmät yhdistettävissä. Tästä syystä jatkotutkimusta tällä saralla on tehtävä.