Julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomustietojen kehittyminen ajalla 2005-2008

Tutkimuksen tavoitteena on identifioida julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomusta säätelevien normien muutokset vuosien 2005 ja 2008 välillä. Tutkimuksessa kartoitetaan sisältyvätkö kaikki normien edellyttämät tiedot yhtiöiden vuodelta 2008 julkistettuihin toimintakertomuksiin, esiintyykö puutteita joidenkin tiettyjen tietovaatimusten osalta, esiintyykö yhtiöiden toimintakertomuksissa selkeitä laadullisia eroja ja ovatko yhtiöt esittäneet vapaaehtoisesti joitain tietoja jo vuoden 2005 toimintakertomuksissa. Tutkimusaineiston muodostavat Helsingin pörssissä noteerattujen markkinaarvoltaan pienten ja suurten suomalaisten julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomukset vuosilta 2005 ja 2008. Tutkimus on laadullinen kuvaileva tapaustutkimus, jolla pyritään keräämään yksityiskohtaista, intensiivistä tietoa sekä suomalaisten julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomuksiin kohdistuvista normistomuutoksista tarkastelujaksolla että laadullisista eroavaisuuksista yhtiöiden toimintakertomusten välillä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaisten julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomuksissa esiintyy edelleen puutteita, vaikka tarkastelujaksolla oli tapahtunut myös selvää parannusta. Toimintakertomuksissa esiintyi selviä yhtiökohtaisia eroavaisuuksia, mutta selkeää eroa ei havaittu pienten ja suurten yhtiöiden toimintakertomusten välillä.

Pienten osakeyhtiöiden verosuunnittelu - empiirinen tutkimus

Tutkimuksen aiheeksi valittiin pienten osakeyhtiöiden verosuunnittelu. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui aiempaan laskentatoimen empiiriseen verotutkimukseen sekä laskentatoimen kontingenssiteoreettiseen pk-yritystutkimukseen. Tutkimusaineistoa kerättiin kyselytutkimuksella sekä tilinpaatostietokannasta Voitto+. Kyselytutkimukseen valittiin satunnaisotannalla osakeyhtiötä Etelä Suomen läänistä, joiden liikevaihto oli välillä 1 10 milj. euroa. Kyselytutkimukseen vastasi 216 yritystä, jolloin vastausprosentiksi saatiin 21,3. Kerättyä tutkimusaineistoa analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Pääasiallisina analysointimenetelminä käytettiin pääkomponentti-, klusteri- ja regressioanalyysiä. Tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin kokonaiskuvan muodostaminen pienten osakeyhtiöiden verosuunnittelusta, verosuunnittelun asemointi osaksi yrityksen taloushallintoa sekä yritysten erilaisia verosuunnittelustrategioita selittävien tekijöiden tunnistaminen. Tutkimusaineistosta kyettiin tunnistamaan pääkomponenttianalyysillä neljä erilaista verosuunnitteluorientaatiota: valistunut, resursseja panostava, veroa minimoiva sekä vastuuta ulkoistava. Verosuunnitteluorientaatioita kuvaavien muuttujien avulla yritykset jaettiin klusterianalyysilla neljään ryhmään. Yritykset nimettiin ryhmien luonteidensa mukaisesti verosuunnittelun osalta vastuun ulkoistajiksi, veron minimoijiksi, veroneutraaleiksi sekä valistuneiksi. Verosuunnitteluvastuuta ulkoistavien yritysten ryhmään kuului n. 57 % kyselyyn vastanneista yrityksistä. Tulos osoittaa sen, että yritykset ovat verosuunnittelun osalta paljolti riippuvaisia taloushallinnon sidosryhmistä, tilitoimistoista sekä tilintarkastajista. Tulosta voidaan tulkita myös niin, että taloushallinnon sidosryhmien ammattitaito verosuunnittelun osalta on keskeisessä roolissa, kun arvioidaan, miten yritysten välinen tasapuolisuus verotuksen osalta käytännössä toteutuu. Yritysten erilaisia verosuunnitteluorientaatioita, jotka kuvasivat yritysten verosuunnittelustrategioita, ei kyetty kvantitatiivisilla analyyseilla selittämään samoilla muuttujilla kuin yritysten erilaisia johdon laskentatoimen käytänteitä. Tätä havaintoa tulkittiin siten, että vaikka verosuunnittelu on selkeästi osa yrityksen taloushallintoa, sen asema ei ole johdon laskentatoimen käytänteiden tavoin taloushallinnon ytimessä. Tutkimuksessa kyettiin tuottamaan tuloksia, jotka kontribuoivat aiempia laskentatoimen empiirisiä verotutkimuksia, ja joilla on uutuusarvoa käytännön toimijoiden näkökulmasta.

Financial performance of segments in the intelligent home network

The goal of this study is to examine the intelligent home business network in order to determine which part of the network has the best financial abilities to produce new business models and products/services by using financial statement analysis. A group of 377 studied limited companies is divided into four examined segments based on their offering in producing intelligent homes. The segments are customer service providers, system integrators, subsystem suppliers and component suppliers. Eight different key figures are calculated from each of the companies to get a comprehensive view of their financial performances, after which each of the segments is studied statistically to determine the performances of the whole segments. The actual performance differences between the segments are calculated by using the multi-criteria decision analysis method in which the performances of the key figures are graded and each key figure is weighted according to its importance for the goal of the study. The results of this analysis showed that subsystem suppliers have the best financial performance. Second best are system integrators, third are customer service providers and fourth component suppliers. None of the segments were strikingly poor, but even component suppliers were rather reasonable in their performance; so, it can be said that no part of the intelligent home business network has remarkably inadequate financial abilities to develop new business models and products/services.

Suomalaisten pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden konkurssin ennustaminen tilinpäätöstietojen avulla

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko yritysten tilinpäätöstiedoista löytää sellaisia muuttujia, jotka pystyvät ennustamaan yritysten konkursseja ja onko yrityksen kannattavuudella, vakavaraisuudella ja maksuvalmiudella kaikilla yhtä suuri merkitys konkurssin ennustamisessa. Lisäksi tavoitteena on verrata mitkä eri muuttujat selittävät konkurssia eri vuosina. Tutkimus toteutetaan luomalla viidelle vuodelle ennen konkurssia ennustusmallit käyttäen logistista regressiota. Tutkimus on rajattu koskemaan suomalaisia pieniä ja keskisuuria osakeyhtiöitä. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu vuonna 2012 konkurssiin menneistä yrityksistä ja näille satunnaisotannalla valituista toimivista vertailuyrityksistä. Tutkimuksesta on rajattu pois nuoret, alle neljä vuotta toimineet yritykset, koska näiden konkurssiprosessit eroavat jo pidemmän aikaa toimineiden yritysten konkursseista.

Ostoportfoliot hankinta-alan asiantuntijoiden strategisina segmentointityökaluina

Arvoverkostojen välinen kilpailu nykyisessä liiketoiminnassa on johtanut siihen, että toimittajaportfolioita pyritään hallitsemaan yhä strategisemmin. Yksi tapa hallita yrityksen toimittajaportfoliota on segmentoida toimittajat eri kategorioihin ja asettaa näille kategorioille strategiset tavoitteet. Segmentoinnin työkaluina voidaan käyttää ostoportfolioita, joita on suunniteltu useita erilaisia erilaisiin tarpeisiin. Käytetyin portfoliomalli on Kraljicin ostoportfolio, jota käytetään visualisoimaan yrityksen toimittajia ja tuotteita niiden tuottovaikutuksen ja toimitusriskin perusteella. Tutkimuksen tavoite oli ymmärtää, miten hankinta-alan asiantuntijat hallitsevat toimittajaportfoliotaan, painottaen erityisesti sitä, miten hankinta-asiantuntijat käyttävät tieteellisiä ostoportfolioita todellisessa liike-elämässä. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin, koska työn tarkoituksena oli ymmärtää syvällisesti tutkittavia kohteita ja pohtia niitä taustatekijöitä, jotka puoltavat tai hidastavat ostoportfolioiden käyttöä yrityksissä. Työssä haastateltiin viittä hankinta-alan asiantuntijaa, joista kaksi työskentelee johtavissa tehtävissä yksityisessä osakeyhtiössä ja kolme työskentelee johtavissa tehtävissä julkisessa osakeyhtiössä. Työn lopputuloksena voidaan todeta, että Kraljicin ostoportfoliota käytetään laajasti erilaisissa hankinnoissa, mutta muita tieteellisiä malleja ei käytetä. Portfolionanalyysin käyttö liittyy usein hankintaosaston kokoon, hankintahenkilöstön asiantuntevuuteen ja koulutukseen, strategisuuteen ja strategiseen vaikutusvaltaan yrityksessä. Niiden käyttö riippuu myös siitä, minkälaisia hankintoja tehdään. Haastavimmaksi ostoportfolioiden käyttö koetaan palveluiden hankinnoissa. Portfoliomallia hyödynnetään erityisesti, kun yritys kartoittaa toimittajakenttäänsä hakiessaan uusia muutossuuntia liiketoimintaansa.

Management of Newspaper Industry in Kerala with Special Reference to Marketing

The general objective of the study is to examine in depth the organisation and management practices of newspaper industry in Kerala with particular reference to the marketing aspects, with a View to suggesting measures for improving the economics and the managerial efficiency of the industry. The detailed investigation into the management aspects of the industry is done with particular reference to the two most popular Malayalam dailies in Kerala, namely, the Malayala Manorama and the Mathrubhumi. The purposeful selection of these two papers for the study is amply justified as these two dailies together account for about 80 percent of the total circulation of the newspapers in Kerala. Technically speaking, both these papers are owned by organisations registered as public limited companies and are, to a large extent professionally managed. The Malayala Manorama, though a public limited company in principle, functions, however, more or less as a private company or a family concern. These two papers therefore provide a scope for studying the management of newspaper industry practically under two different organisational set up, namely private limited company and public limited company The study has been divided into eight chapters. Chapter-I spells out an introduction about the newspaper industry and its unique features.Chapter-II, deals with a review of literature, objective, scope, methodology and limitations of the study. Chapter-III deals with origin, growth and status of newspaper industry. Chapter—IV examines the cost, revenue and profitability of the Malayala Manorama and Mathrubhumi. Chapter-V deals with the Organisation and Management. Chapter-VI examines the Marketing Management of Newspapers. Chapter-VII deals with the Marketing Strategy and Performance of Malayala Manorama and Mathrubhumi: An Assessment. Chapter-VIII presents the main findings of the study.

El régimen de impuesto a la renta y la devolución del IVA a las empresas públicas bajo la perspectiva de la Ley Orgánica de Empresas Públicas (Tema Central)

La devolución del IVA consiste en un régimen tributario especial que se aplica en función de consideraciones específicas y en atención a la calidad que ostentan los sujetos pasivos que se benefician del mismo. Para que esta devolución proceda –en el caso de empresas públicas–, es indispensable que estas se encuentren constituidas de conformidad con las disposiciones de la Ley orgánica de Empresas Públicas o, en su defecto, hayan cumplido con las disposiciones específicas del régimen de transición contemplado para que las empresas públicas o estatales existen tes, las sociedades anónimas en las que el Estado es accionista, las empresas subsidiarias y las empresas de las Fuerzas armadas y de la Policía Nacional se conviertan en nuevas empresas públicas. En este contexto, el presente trabajo pretende analizar, de conformidad con el contenido de la Ley Orgánica de Empresas Públicas, el momento a partir del cual se genera el derecho a la devolución del Impuesto al valor agregado, para las empresas públicas, así como cuestionar ciertas inconsistencias que se desprenden de esta Ley.

Apuração de haveres na sociedade limitada: uma análise crítica da jurisprudência

Esta dissertação tem por objetivo investigar a apuração de haveres nas sociedades limitadas a partir da análise da jurisprudência, notadamente para compreender o alcance da liberdade de contratar das partes, estabelecido, entre outras normas, no artigo 1.031 do Código Civil. Para tanto, analisaram-se os julgados do STJ, disponíveis no sítio eletrônico da corte e, da mesma forma, os do TJSP, dada a relevância econômica do estado e a existência de câmaras especializadas em direito empresarial, entre o período de 2010 a 2014. Tentou-se construir uma tipologia das questões que compõem o julgamento das cláusulas de apuração de haveres, como, por exemplo, distinção entre forma de apuração e forma de pagamento; e, igualmente, dos fundamentos usados pelos tribunais para afastar ou aplicar as cláusulas. Na segunda seção, fez-se uma análise crítica dos argumentos jurisprudenciais, sob a forma de defesa daqueles que, a nosso sentir, devem validar as cláusulas de apuração de haveres, quais sejam: boa-fé objetiva, função social e os constantes na literatura americana do capital lock in. Além disso, pontua-se sobre o emprego, a nosso sentir, inadequado do “enriquecimento sem causa”, como também da conveniência de se fazer uma aplicação ponderada dos princípios, especialmente quando contrariam uma regra jurídica positivada. Por fim, antes de concluir, comentou-se sobre a forma de apuração de haveres construída pela jurisprudência, a qual denomina-se, neste trabalho, dissolução total simulada.

Gli assetti proprietari e di controllo nell'agroalimentare italiano

The recent default of important Italian agri-business companies provides a challenging issue to be investigated through an appropriate scientific approach. The events involving CIRIO, FERRUZZI or PARMALAT rise an important research question: what are the determinants of performance for Italian companies in the Italian agri – food sector? My aim is not to investigate all the factors that are relevant in explaining performance. Performance depends on a wide set of political, social, economic variables that are strongly interconnected and that are often very difficult to express by formal or mathematical tools. Rather, in my thesis I mainly focus on those aspects that are strictly related to the governance and ownership structure of agri – food companies representing a strand of research that has been quite neglected by previous scholars. The conceptual framework from which I move to justify the existence of a relationship between the ownership structure of a company, governance and performance is the model set up by Airoldi and Zattoni (2005). In particular the authors investigate the existence of complex relationships arising within the company and between the company and the environment that can bring different strategies and performances. They do not try to find the “best” ownership structure, rather they outline what variables are connected and how they could vary endogenously within the whole economic system. In spite of the fact that the Airoldi and Zattoni’s model highlights the existence of a relationship between ownership and structure that is crucial for the set up of the thesis the authors fail to apply quantitative analyses in order to verify the magnitude, sign and the causal direction of the impact. In order to fill this gap we start from the literature trying to investigate the determinants of performance. Even in this strand of research studies analysing the relationship between different forms of ownership and performance are still lacking. In this thesis, after a brief description of the Italian agri – food sector and after an introduction including a short explanation of the definitions of performance and ownership structure, I implement a model in which the performance level (interpreted here as Return on Investments and Return on Sales) is related to variables that have been previously identified by the literature as important such as the financial variables (cash and leverage indices), the firm location (North Italy, Centre Italy, South Italy), the power concentration (lower than 25%, between 25% and 50% and between 50% and 100% of ownership control) and the specific agri – food sector (agriculture, food and beverage). Moreover we add a categorical variable representing different forms of ownership structure (public limited company, limited liability company, cooperative) that is the core of our study. All those variables are fully analysed by a preliminary descriptive analysis. As in many previous contributions we apply a panel least squares analysis for 199 Italian firms in the period 1998 – 2007 with data taken from the Bureau Van Dijck Dataset. We apply two different models in which the dependant variables are respectively the Return on Investments (ROI) and the Return on Sales (ROS) indicators. Not surprisingly we find that companies located in the North Italy representing the richest area in Italy perform better than the ones located in the Centre and South of Italy. In contrast with the Modigliani - Miller theorem financial variables could be significant and the specific sector within the agri – food market could play a relevant role. As the power concentration, we find that a strong property control (higher than 50%) or a fragmented concentration (lower than 25%) perform better. This result apparently could suggest that “hybrid” forms of concentrations could create bad functioning in the decision process. As our key variables representing the ownership structure we find that public limited companies and limited liability companies perform better than cooperatives. This is easily explainable by the fact that law establishes that cooperatives are less profit – oriented. Beyond cooperatives public limited companies perform better than limited liability companies and show a more stable path over time. Results are quite consistent when we consider both ROI and ROS as dependant variables. These results should not lead us to claim that public limited company is the “best” among all possible governance structures. First, every governance solution should be considered according to specific situations. Second more robustness analyses are needed to confirm our results. At this stage we deem these findings, the model set up and our approach represent original contributions that could stimulate fruitful future studies aimed at investigating the intriguing issue concerning the effect of ownership structure on the performance levels.

Prospecção do futuro nas empresas: uma proposta de modelo para integração entre o estudo do futuro e a estratégia empresarial

Esta tese buscou estudar a integração entre a prospecção do futuro e projetos dentro do escopo da estratégia. Decisões envolvendo projetos no âmbito da estratégia das organizações são para horizontes de tempo de médio ou longo prazo. Nessa situação, gestores precisam lidar com incertezas de futuro, e para isso podem recorrer às metodologias de prospecção do futuro. O estudo do futuro é atividade complexa, pela abrangência de temas a serem considerados, contudo, é provável que gestores pratiquem essa atividade devido à responsabilidade assumida por suas decisões. A prática de metodologia prospectiva gera resultados, e estes podem contribuir nas decisões em projetos estratégicos. A literatura de estudos do futuro contém recomendações sobre como praticar metodologia prospectiva, porém aborda menos a utilização dos resultados de estudos prospectivos e a sua contribuição para a estratégia empresarial. Ela se concentra mais nos processos de desenvolvimento dos projetos de prospecção para se chegar aos resultados. Dessa forma, esta tese visou ao estudo da utilização dos resultados da prospecção nas decisões de projetos no âmbito da estratégia empresarial. Os fenômenos estudados envolvem a transição entre a prática da prospecção do futuro, a consequente disponibilidade de seus resultados e a contribuição dos mesmos nos processos de análise prospectiva para suporte a decisões. O objetivo geral da tese é a proposta de um modelo que contribua nessa transição. A metodologia utilizada foi mista - quantitativa e qualitativa - desenvolvida por meio de survey e entrevistas, e a abordagem utilizada foi exploratória e descritiva. Os resultados indicam haver limitações na integração entre prospecção do futuro e estratégia empresarial. Foi identificado que a prospecção do futuro é considerada importante pelos gestores participantes da pesquisa. Em contraste, a transição para a sua prática, passando pela disponibilidade de seus resultados, e a posterior utilização deles em processos de suporte à tomada de decisões em projetos estratégicos, apresenta limitações. Os resultados indicam que, apesar da importância da atividade de prospecção, gestores avaliam que ela é praticada em um nível mais baixo, e ao final a contribuição de seus resultados é avaliada em nível ainda mais baixo. Isso é mais evidente nas empresas de menor quantidade de funcionários, menor faturamento, de capital fechado ou limitado, sendo que nessas empresas a prospecção é para horizonte de tempo mais curto. Já gestores de empresas com maior quantidade de funcionários, maior faturamento e de capital aberto lidam melhor com a prospecção do futuro, sendo que estudam seus projetos estratégicos em horizonte de tempo mais longo. Observou-se que as principais limitações identificadas estão relacionadas com o conhecimento das metodologias de prospecção do futuro, e isso limita principalmente a identificação de temas importantes a serem estudados e monitorados acerca do futuro, configurando-se como lacunas de análise prospectiva ou pontos cegos. Por decorrência disso, a contribuição da prospecção na estratégia empresarial sofre limitações. Conclui-se, portanto, que a integração entre prospecção do futuro e a estratégia empresarial poderia ser facilitada por meio do uso de um modelo de suporte, voltado para: (1) reduzir a possibilidade de lacunas de análise prospectiva; e (2) suportar a avaliação: da prática da prospecção do futuro, do uso dos seus resultados nas decisões, e finalmente da aplicação da expertise sobre prospecção do futuro na empresa. Os resultados confirmam que o modelo proposto contribuiria na integração da prospecção do futuro com a estratégia empresarial.

Innovation and the survival of new firms in the UK

This paper analyzes the survival over the subsequent 5-year period of the complete cohort of nearly 162,000 limited companies that incorporated in Britain in 2001. The paper focuses on the relationship between innovation and survival at the firm-level. The data available allow us to look at the intellectual property (IP) activity of all British firms, including that of the cohort of new firms in 2001. The results indicate that IP activity, measured as patenting and trade-marking, is associated with a considerably lower probability of exit. We also find substantial differences in survival probabilities across sectors. In some sectors patenting is associated with a lower probability of exit; however, trade-marking is associated with lower probability in almost all sectors.

Innovation and the survival of new firms across British regions

This paper analyses the survival of the complete cohort of more than 162,000 limited companies incorporated in Britain in 2001 over the subsequent five-year period. For this purpose, we estimate firms' hazards of failure and survival functions using nonparametric and semi-parametric techniques. The paper focuses on two important policy-related issues.The first is to what extent survival rates vary across regions in Britain. A second, and related, policy issue concerns innovation. The data available allows us to look at the intellectual property (IP) activity of all British firms, including that of the 162,000 new firms in 2001. The results indicate substantial differences in survival rates across regions, and also that IP activity is associated with a higher probability of survival. These differences across regions, and the importance of IP activity, remain when we condition on a large range of regional, industry and firm-level characteristics shifting firms' hazards of failure.

Corporate Social Responsibility och lönsamhet : Finns det ett samband mellan företags rapporterade CSR-arbete och dess lönsamhet?

Bakgrund: Vilken roll har företag i vårt samhälle? Vilken funktion ska de fylla? Är företagens funktion att vara vinstmaximerande och enbart se till sitt eget bästa, eller har de ett större ansvar och skyldigheter mot samhället? Dessa frågor har diskuterats under lång tid och bilden av företag och företagande förändras kontinuerligt i takt med att samhället förändras. Tankarna om att företag har ett socialt ansvar, vid sidan av det ekonomiska, har spridit sig över världen och frågor som har dykt upp är om det finns någon motsättning mellan socialt ansvar och företagens vinstintresse. Eller kan det vara så att socialt ansvarstagande kan leda till ökad lönsamhet? Syfte: Att genom en empirisk undersökning ge en förklaring om svenska noterade bolags rapporterade arbete med CSR har en positiv inverkan på dess lönsamhet. Metod: För att uppnå syftet valdes en deduktiv kvantitativ metod för att kunna göra en statistisk generalisering. Det rapporterade CSR-arbetet operationaliseras med hjälp av Folksams rapport "Index för ansvarsfullt företagande" och lönsamhet mäts via avkastning på totalt kapital (ROA) samt vinstmarginal. Analysen genomförs med hjälp av multipla regressionsanalyser. Slutsats: Studiens resultat visar att företags rapporterade CSR-arbete har en positiv inverkan på svenska noterade företags lönsamhet, både mätt i avkastning på totalt kapital (ROA) och vinstmarginal.

La disciplina del finanziamento anomalo dell'insider nelle società di capitali: riconduzione a sistema e ricadute applicative

Dal 2003 ad oggi, le regole di postergazione del rimborso del finanziamento concesso in favore di società a responsabilità limitata e società eterodiretta sono state oggetto di svariate interpretazioni e hanno visto mutare al contempo i propri referenti normativi. Nel presente lavoro, si tenta di portare alla luce l’originaria volontà del legislatore per verificare la possibilità di applicare tali regole a società diverse, tenendo conto delle evoluzioni normative e sociali nel frattempo registratesi all’interno dell’ordinamento.

Logistics Development in Finnish and Swedish Companies with Respect of Russia and Four Asian Countries: Traffic Flow and Warehousing Analysis from Current Situation and Likely Development Trends

On selvää, että tänä päivänä maailmankaupan painopiste on hiljalleen siirtymässä Aasiaan ja varsinkin Kiina on ollut huomion keskipisteessä. Erityisesti valmistavien yritysten perspektiivistä muutos on ollut merkittävä ja tämä tosiasia kasvattaa yrityksissä paineita luoda kustannustehokkaita toimitusketjuratkaisuja,joiden vasteaika on mahdollisimman lyhyt. Samaan aikaan kun tarkastellaan kuljetusvirtoja, huomattaan että maanosien välillä on suuri epätasapaino. Tämä on enimmäkseen seurausta suurten globaalisti toimivien yritysten toimitusketjustrategioista. Useimmat näistä toimijoista optimoivat verkostonsa turvautumalla 'paikalliseen hankintaan', jotta he voisivat paremmin hallita toimitusketjujaan ja saada näitä reagointiherkimmiksi. Valmistusyksiköillä onkin monesti Euroopassa pakko käyttää kalliita raaka-aineita ja puolivalmisteita. Kriittisiksi tekijöiksi osoittautuvat kuljetus- ja varastointikustannukset sekä näiden seurauksena hukka-aika, joka aiheutuu viivästyksistä. Voidakseen saavuttaa optimiratkaisun, on tehtävä päätös miten tuotteet varastoidaan: keskitetysti tai hajautetusti ja integroida tämä valinta sopivien kuljetusmuotojen kanssa. Aasiasta Pohjois-Eurooppaan on halpaa käyttää merikuljetusta, mutta operaatio kestää hyvin pitkään - joissain tapauksessa jopa kahdeksan viikkoa. Toisaalta lentokuljetus on sekä kallis että rajoittaa siirrettävien tuotteiden eräkokoa.On olemassa kolmaskin vaihtoehto, josta voisi olla ratkaisuksi: rautatiekuljetus on halvempi kuin lentokuljetus ja vasteajat ovat lyhyemmät kuin merikuljetuksissa. Tässä tutkimuksessa tilannetta selvitetään kyselyllä, joka suunnattiin Suomessa ja Ruotsissa toimiville yrityksille. Tuloksien perusteella teemme johtopäätökset siitä, mitkä kuljetusmuotojen markkinaosuudet tulevat olemaan tulevaisuudessa sekä luomme kuvan kuljetusvirroista Euroopan, Venäjän, Etelä-Korea, Intian, Kiinan ja Japanin välillä. Samalla on tarkoitus ennakoida sitä, miten tarkastelun kohteena olevat yritykset aikovat kehittää kuljetuksiaan ja varastointiaan tulevien vuosien aikana. Tulosten perusteella näyttää siltä, että seuraavan viiden vuoden kuluessa kuljetuskustannukset eivät merkittävissä määrin tule muuttuman ja meri- sekä kumipyöräkuljetukset pysyvät suosituimpina vaihtoehtoina.Kuitenkin lentokuljetusten osuus laskee hiukan, kun taas rautatiekuljetusten painotus kasvaa. Tulokset paljastavat, että Kiinassa ja Venäjällä kuljetettava konttimäärä kasvaa; Intiassa tulos on saman suuntainen, joskaan ei niin voimakas. Analyysimme mukaan kuljetusvirtoihin liittyvä epätasapaino säilyy Venäjän kuljetusten suhteen: yritykset jatkavat tulevaisuudessakin vientiperusteista strategiaansa. Varastoinnin puolella tunnistamme pienemmän muutoksen, jonka mukaan pienikokoisten varastojen määrät todennäköisesti vähenevät tulevaisuudessa ja kiinnostus isoja varastoja kohtaan lisääntyy. Tässä kohtaa on mainittava, että suomalaisilla yrityksillä on enemmän varastoja Keski- ja Itä-Euroopassa verrattuna ruotsalaisiin toimijoihin, jotka keskittyvät selkeämmin Länsi-Euroopan maihin. Varastoja yrityksillä on molemmissa tapaukissa paljolti kotimaassaan. Valitessaan varastojensa sijoituskohteita yritykset painottavat seuraavia kriteereitä: alhaiset jakelukustannukset, kokoamispaikan/valmistustehtaan läheisyys, saapuvan logistiikan integroitavuus ja saatavilla olevat logistiikkapalvelut. Tutkimuksemme lopussa päädymme siihen, että varastojen sijoituspaikat eivät muutu satamien rakenteen ja liikenneyhteyksien takia kovinkaan nopeasti.