Pojan syntymä sielussa ja läpimurtautuminen jumaluuteen : Mestari Eckhartin käsitys jumalallisesta ykseydestä

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia mestari Eckhartin (1260 1327) ykseyden mystiikkaa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: (1) Miten Eckhart kuvaa käsitystään unio mysticasta? Tarkastelen kysymystä Eckhart-tutkimuksen piirissä tehdyn jaottelun mukaan, jossa unio ymmärretään joko Pojan syntymänä sielussa (saks. Geburt) ja läpimurtautumisena (saks. Durchbruch) tun-temattomaan jumaluuteen (saks. Gotheit/Gottheit). Toinen tutkimuskysymykseni on jatkumoa edelliselle ja kuuluu: (2) Millainen on Jumalan ja jumaluuden välinen suhde Eckhartin ajattelussa: vallitseeko kolmiyhteisen Jumalan ja tuntemattoman jumaluuden välillä jonkinlaista ontologista hierarkiaa? Tutkielman päälähteenä on Eckhartin saksankieliset saarnat, sillä niiden uskalias kielenkäyttö on antanut aiheen tulkita Jumalan ja jumaluuden, syntymän ja läpimurtautumisen välisen suhteen hierarkkisesti. Käytän latinankielisiä saarnoja ja Eckhartin muuta tuotantoa analyysin tukena. Metodini on systemaattinen analyysi, johon kuuluva argumentaation analyysi on edellytys oikeelliselle Eckhart-tulkinnalle. Luvussa 2 tarkastelen Eckhartin elämänvaiheita sekä hänen aatehistoriallista ja teologista viitekehystään, joka vastaa osaltaan tutkimuskysymykseen osoittaen Eckhartiin vaikuttaneen teologis-filosofisen ja sosiaalisen perinnön. Luvussa 3 analysoidaan Eckhartin syntymä-mystiikkaa virtaamisen metafysiikan, Jumalan kuvan ja jumalallisen kuolemisen tematiikkojen kautta. Luku vastaa tutkimuskysymykseen selittämällä, mitä Poika, syntymä ja kolmiyhteinen Jumala Eckhartin olemusmystiikassa merkitsevät ja millainen on syntymämystiikkaan liittyvä, juuriltaan uusplatonistinen maailmankuva. Luku 4 käsittelee läpimurtautumisen mystiikkaa, jossa paneudutaan jumaluuden, erottautumisen ja läpimurtautumisen käsitteisiin Eckhartin keskeisten saarnojen kautta. Luvussa 5 vastataan tutkimuskysymyksiin päälukujen pohjalta. Tutkielmassa todetaan, että Eckhartin mukaan kolmiyhteisen Jumalan ja salatun jumaluuden, syntymän ja läpimurtautumisen välillä ei vallitse hierarkkista asetelmaa. Kolmiyhteisen Jumalan ja tuntemattoman jumaluuden olemus merkitsevät Eckhartille samaa jumalallista ymmärrystä, ykseyttä ja ei-mikyyttä . Eckhartin mystiikanteologian perustuu siihen, että Jumalan olemus ensisijaisesti ymmärrys, jota Jumalan sisäinen ja ulkoinen toiminta manifestoi. Tutkielmassa todetaan, että läpimurtautuminen ja syntymä perustuvat käsitykselle ymmärryksen ykseyttävästä aktista. Sielun reditus jumalalliseen ykseyteen on yhtyminen ymmärrys-olemuksen kanssa, jota läpimurtautuminen ja syntymä symboloivat. Mikäli syntymää ja läpimurtautumista tarkastellaan tästä näkökulmasta, ne merkitsevät yhtä ja samaa unio mysticaa. Kaiken kaikkiaan Eckhartin ykseyden mystiikka on ei-dualistista dialektista filosofiaa, jossa ei ole osoitettavissa menneen tai tulevan, alemman tai ylemmän, Jumalan tai jumaluuden, yhden tai kolmen, sisäisen tai ulkoisen tai paradoksaalisesti edes ykseyden ja moneuden välistä dualismia.

Forest governance and climate change adaptation : Case studies of four African countries

Africa is threatened by climate change. The adaptive capacity of local communities continues to be weakened by ineffective and inefficient livelihood strategies and inappropriate development interventions. One of the greatest challenges for climate change adaptation in Africa is related to the governance of natural resources used by vulnerable poor groups as assets for adaptation. Practical and good governance activities for adaptation in Africa is urgently and much needed to support adaptation actions, interventions and planning. The adaptation role of forests has not been as prominent in the international discourse and actions as their mitigation role. This study therefore focused on the forest as one of the natural resources used for adaptation. The general objective of this research was to assess the extent to which cases of current forest governance practices in four African countries Burkina Faso, The Democratic Republic of Congo (DRC), Ghana and Sudan are supportive to the adaptation of vulnerable societies and ecosystems to impacts of climate change. Qualitative and quantitative analyses from surveys, expert consultations and group discussions were used in analysing the case studies. The entire research was guided by three conceptual sets of thinking forest governance, climate change vulnerability and ecosystem services. Data for the research were collected from selected ongoing forestry activities and programmes. The study mainly dealt with forest management policies and practices that can improve the adaptation of forest ecosystems (Study I) and the adaptive capacity through the management of forest resources by vulnerable farmers (Studies II, III, IV and V). It was found that adaptation is not part of current forest policies, but, instead, policies contain elements of risk management practices, which are also relevant to the adaptation of forest ecosystems. These practices include, among others, the management of forest fires, forest genetic resources, non-timber resources and silvicultural practices. Better livelihood opportunities emerged as the priority for the farmers. These vulnerable farmers had different forms of forest management. They have a wide range of experience and practical knowledge relevant to ensure and achieve livelihood improvement alongside sustainable management and good governance of natural resources. The contributions of traded non-timber forest products to climate change adaptation appear limited for local communities, based on their distribution among the stakeholders in the market chain. Plantation (agro)forestry, if well implemented and managed by communities, has a high potential in reducing socio-ecological vulnerability by increasing the food production and restocking degraded forest lands. Integration of legal arrangements with continuous monitoring, evaluation and improvement may drive this activity to support short, medium and long term expectations related to adaptation processes. The study concludes that effective forest governance initiatives led by vulnerable poor groups represent one practical way to improve the adaptive capacities of socio-ecological systems against the impacts of climate change in Africa.

Asiakastietojärjestelmän muutos lakisääteisessä lastensuojelun sosiaalityössä - jännitteistä toimijuutta

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on ollut tavoittaa niitä vaikutuksia, joita tietojärjestelmien käytöllä on sosiaali- ja terveysalalla. Tarkastelu sijoittuu lastensuojelun sosiaalityöhön. Yhden toimintayksikön tapahtumien kuvaus ja analyysi on puheenvuoro, jolla olen pyrkinyt tavoittamaan yhteyksiä tietojärjestelmien käyttöön liittyviin yleisiin ilmiöihin. Tutkielma on tiheä kuvaus lastensuojelun sosiaalityöstä asiakastietojärjestelmän muutosvaiheessa. Tapahtumia on jäsennetty toimijuuden käsitteen kautta (Archer 2003, Heiskala, 2000). Sosiaalityöntekijän toimijuus on ollut keskiössä tutkimussuunnitelman mukaisesti. Asiakastietojärjestelmä työntyi muutosvaiheessa toimijan rooliin vaikuttaen muun muassa lastensuojelun sosiaalityön työprosesseihin. Tietojärjestelmän toimijuus vaikuttaa sosiaalityöntekijään toimijana ja työntekijän toimijan asemaan. Aineistosta nousi teoretisoinnin (Layder, 1998) kautta esille jännitteisyys näiden keskeisten toimijoiden välillä. Jännite jäsentyi kolmelle kentälle. Lainsäädännön kenttä sulkee sisäänsä organisaatiota ja sosiaalityöntekijän perustehtävää kuvaavat kentät. Kenttien sisällöissä havaitsin yhtäläisyyttä Heiskalan (2000) yhteiskunnallisia pakkoja koskevaan jaotteluun. Pakot välittyvät semioottisesti tarkastellen merkkien eli lakimerkkien, rahamerkkien ja rituaalisesti vahvistettujen symbolien välityksellä. Tutkielman aineiston pohjalta on analysoitavaksi noussut kysymys uuden julkisjohtamisen (NPM) (Harvey, 2006, Julkunen, 2006) vaikutuksista lastensuojelun sosiaalityössä. Uuden julkisjohtamisen elementit tuottavat toimintaan jännitteitä edellä kuvatuilla kolmella kentällä. Yhtä toimintayksikköä koskeva aineisto antaa viitteitä siitä, että NPM toimii lastensuojelun sosiaalityössä toimintaa ohjaavana käyttöteoriana. Käyttöteorian (Argyris & Schön, 1996) käsitteellä ymmärretään yksilön tai organisaation todellista toimintaa ohjaavaa teoriaa, mikä voi olla ristiriidassa julkilausuttujen toiminnan teorioiden kanssa. Yksilö tai organisaatio ei välttämättä ole tietoinen käyttöteorian ja julkilausutun teorian välisestä kuilusta, minkä esiin saaminen edellyttäisi reflektiota. Tutkimuskohteena on ollut Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ruotsinkielisiä lastensuojelun palveluja tuottava yksikkö. Tutkimuksen aineisto on kerätty uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa 1.11.2008–28.2.2009. Menetelmällisesti tutkimus sijoittuu toimintatutkimukselliseen kehykseen (Carr & Kemmis, 1986). Kenttävaiheen aikana yhdistin tutkijan ja toimijan roolit työskennellen sosiaalityöntekijänä tutkimukseni kohteena olleessa yksikössä. Kirjallinen aineisto koostuu järjestelmämuutosta koskevista päätöksistä, tiedotteista ja ohjeista. Järjestelmän muutosvaiheessa kokosin aineistoa osallistuvan havainnoinnin menetelmällä. Aineistossa on mukana myös yksikön työntekijöiden kanssa tuotettua materiaalia muutosvaiheen aikaisten sisältöjen haltuun ottamiseksi, esimerkiksi työn prosessikuvauksia. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Analyysin edetessä kävin jäsennyksistäni keskustelua toimintayksikön työntekijöiden kanssa. Tapaamisten jälkeen jatkoin analyysiä ja teoretisointia käyttäen semioottista sosiologiaa metateoriana ja aktanttimallia muutosvaihetta kuvaavien kertomusten koostamisessa. Kertomusten pohjalta jatkoin toimijuuden analyysiä subjektiaseman (Törrönen, 2000) ja toimijan aseman (Alasuutari 2007) käsitteitä käyttäen.

Globalization and the Political : in the Borderlands with the Zapatista Movement

This study explores the meaning, content and significance of the political as manifest in the Mexican Zapatista movement as historically and geopolitically situated struggle. The case study undertakes a critical analysis of the development, organization, practice and discourse of the movement by drawing on fieldwork experiences, interviews, discussions, documents, films and other material produced by the movement, and the critical engagement with the research of others, especially in Latin America and Mexico. The dissertation poses the need to reconsider what constitutes and what we understand by the political , related particularly to the challenges provided by the critical globalization literature, decolonization and the study of social movements. The analysis encompasses several inter-related levels: the theoretical knowledge regarding the conceptualization of the political; the methodological level, regarding how such research can and should be conducted and knowledge claims formulated given the inescapable context and effects of global power relations; and the substantive level of adding specific information and analytical insights to existing knowledge of the Zapatista movement. As a result of conceptualization of a range of practices and processes, distinct understandings of the political can be underlined. Firstly, the conception of the indigenous and the struggles as indigenous movements as specifically political, not just a cultural or ethnic identity or a static quality but rather, an active consciousness integrally linked both to a longer history of oppression and as political articulation in the concrete context and lived experience of contemporary struggle. Secondly, the practice of autonomy as central to an understanding of the political in the context of the Zapatista struggle as a practical response to the situation of oppression, counter-insurgency, siege and conflict in Chiapas, as well as a positively informed mode of political self-understanding, expression and practice in its own right. Thirdly, the notion of geopolitical positioning as important to understanding of the political that encompasses the historicity of specific context and the power relations which shape that context, developed in two different ways: in regard to the positioning of the researcher and knowledge production with and about the Zapatistas, and in regard to the practice and knowledge of the Zapatistas as a decolonizing force in their encounters, interaction and relations with others, especially the global civil society. Finally, the role of silence, absence, invisibility, revelation and hiding in political practice as a deliberate strategy in response to oppressive power. -

Functional Surfaces for Microfluidics in Proteomic Analysis

Microchips for use in biomolecular analysis show a lot of promise for medical diagnostics and biomedical basic research. Among the potential advantages are more sensitive and faster analyses as well as reduced cost and sample consumption. Due to scaling laws, the surface are to volume ratios of microfluidic chips is very high. Because of this, tailoring the surface properties and surface functionalization are very important technical issues for microchip development. This thesis studies two different types of functional surfaces, surfaces for open surface capillary microfluidics and surfaces for surface assisted laser desorption ionization mass spectrometry, and combinations thereof. Open surface capillary microfluidics can be used to transport and control liquid samples on easily accessible open surfaces simply based on surface forces, without any connections to pumps or electrical power sources. Capillary filling of open partially wetting grooves is shown to be possible with certain geometries, aspect ratios and contact angles, and a theoretical model is developed to identify complete channel filling domains, as well as partial filling domains. On the other hand, partially wetting surfaces with triangular microstructures can be used for achieving directional wetting, where the water droplets do not spread isotropically, but instead only spread to a predetermined sector. Furthermore, by patterning completely wetting and superhydrophobic areas on the same surface, complex droplet shapes are achieved, as the water stretches to make contact with the wetting surface, but does not enter into the superhydrophobic domains. Surfaces for surface assisted laser desorption ionization mass spectrometry are developed by applying various active thin film coatings on multiple substrates, in order to separate surface and bulk effects. Clear differences are observed between both surface and substrate layers. The best performance surfaces consisted of amorphous silicon coating and an inorganic-organic hybrid substrate, with nanopillars and nanopores. These surfaces are used for matrix-free ionization of drugs, peptides and proteins, and for some analytes, the detection limits were in the high attomoles. Microfluidics and laser desorption ionization surfaces are combined on a functionalized drying platforms, where the surface is used to control the shape of the deposited analyte droplet, and the shape of the initial analyte droplet affects the dried droplet solute deposition pattern. The deposited droplets can then directly detected by mass spectrometry. Utilizing this approach, results of analyte concentration, splitting and separation are demonstrated.

Hiljaista tietoa etsimässä. Verkostoanalyyttinen tapaustutkimus sosiaalisten verkostojen vaikutuksesta hiljaisen tiedon jakamiseen julkisen hallinnon asiantuntijaorganisaatiossa

Tutkimus tarkastelee verkostoanalyyttisen tapaustutkimuksen muodossa miten hiljaista tietoa tutkimuksen kohteena olevan julkisen hallinnon asiantuntijaorganisaation (Liikenteen turvallisuusviraston llmailutoimiala) sosiaalisissa verkostoissa jaetaan, miten sitä kyetään hyödyntämään ja miten verkostoissa syntyvän ja siirtyvän tiedon hyödynnettävyyttä voitaisiin kokonaisvaltaisemmalla johtamisella parantaa. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on tieteellisesti tutkia miten sosiaalisten verkostojen analyysi on hyödynnettävissä hiljaisen tiedon siirtämisen tutkimisessa. Tarkoituksena on myös tarkastella hiljaisen tiedon muodostumisen ja siirtämisen mahdollisuuksia sosiaalisissa verkostoissa ja analyysin pohjalta luoda toimenpide-ehdotuksena menetelmät tiedon parempaan hyödyntämiseen ja jakamiseen organisaation sisällä, jotta organisaatio voi resurssitehokkaammin tukea henkilöstöönsä sitoutuneen tiedon siirtymistä sen sosiaalisten rakenteiden kautta. Tutkimuksen aineistona on organisaation sosiaalista verkostoa hahmottava kvantitatiivinen verkostoaineisto, joka on kerätty kyselyn avulla. Hiljaisen tiedon käsitteellistämisen osalta tutkimuksessa on erityisesti tukeuduttu Polanyin (1959, 1967), sekä Nonakan ja Takeuchin teorioihin (1995). Verkostoanalyysin ja sosiaalisten verkostojen teoreettisen tarkastelun osalta tutkimus perustuu erityisesti Granovetterin (1973), Krackhardtin (1992) ja Hansenin (1999) tutkimuksiin. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että organisaation sosiaalisten verkostojen analysoiminen tukee hyvin hiljaisen tiedon jakamisen ja siirtämisen käytännön kehittämistyötä. Kohdeorganisaatiossa tehty verkostoanalyysi osoittaa, että rakenteellisesti organisaation sisäiset sosiaaliset vuorovaikutusverkostot eivät tarjoa kovinkaan vahvoja kanavia tiedon siirtoon eri osastojen ja yksiköiden välillä, sillä tulosten mukaan parhaiten hiljaisen tiedon siirtymisen mahdollistavat vahvat, luottamukselliset ja vastavuoroiset siteet ovat melko vähäisiä. Osastojen ja yksiköiden sisällä puolestaan tiedon siirtymiselle on sosiaalisten verkostojen rakenteen puolesta parempi mahdollisuus, sillä suhteet ovat pääosin toimijoiden välillä kohtuullisen tiheät ja vahvat. Tulosten perusteella voidaan siis sanoa, että toimijat ovat verkostoissa toisiinsa yhteydessä melko heikkojen siteiden kautta ja valtaosaltaan organisaation tekemisissä olo myös perustuu puhtaasti työasioiden hoitamiseen. Työasioihin liittyvän tekemisissä olon osalta kaikilla osastoilla keskeisimpien henkilöiden joukossa ovat esimiehet. Puhtaasti ystävyyssuhteisiin liittyvässä tekemisissä olossa keskeisiksi nousevat aivan eri toimijat, ja osin henkilöt, jotka ovat melko epäkeskeisessä asemassa omalla osastollaan. Esimiehet puolestaan sijoittuvat pääosin verkoston laitamille. Verkostoanalyysin tuloksiin pohjautuvassa toimenpidesuosituksessa hiljaisen tiedon paremman jakamisen keinoista tutkimuksessa on nostettu esiin seuraavia osa-alueita: organisaation palkitsemis-, koulutus- ja perehdyttämisjärjestelmien kehittäminen tiedon siirtämisen motivoinnin näkökulmasta, työn organisoinnin kehittäminen sekä tiedon siirtämisen ja jakamisen mahdollisuuksien kehittäminen tietojärjestelmissä sekä muodollisessa ja epämuodollisessa kanssakäymisessä. Lisäksi huomiota on kiinnitetty organisaatiokulttuurin ja luottamuksen vaikutuksiin.

Position-sensitive silicon strip detector characterization using particle beams

Silicon strip detectors are fast, cost-effective and have an excellent spatial resolution. They are widely used in many high-energy physics experiments. Modern high energy physics experiments impose harsh operation conditions on the detectors, e.g., of LHC experiments. The high radiation doses cause the detectors to eventually fail as a result of excessive radiation damage. This has led to a need to study radiation tolerance using various techniques. At the same time, a need to operate sensors approaching the end their lifetimes has arisen. The goal of this work is to demonstrate that novel detectors can survive the environment that is foreseen for future high-energy physics experiments. To reach this goal, measurement apparatuses are built. The devices are then used to measure the properties of irradiated detectors. The measurement data are analyzed, and conclusions are drawn. Three measurement apparatuses built as a part of this work are described: two telescopes measuring the tracks of the beam of a particle accelerator and one telescope measuring the tracks of cosmic particles. The telescopes comprise layers of reference detectors providing the reference track, slots for the devices under test, the supporting mechanics, electronics, software, and the trigger system. All three devices work. The differences between these devices are discussed. The reconstruction of the reference tracks and analysis of the device under test are presented. Traditionally, silicon detectors have produced a very clear response to the particles being measured. In the case of detectors nearing the end of their lifefimes, this is no longer true. A new method benefitting from the reference tracks to form clusters is presented. The method provides less biased results compared to the traditional analysis, especially when studying the response of heavily irradiated detectors. Means to avoid false results in demonstrating the particle-finding capabilities of a detector are also discussed. The devices and analysis methods are primarily used to study strip detectors made of Magnetic Czochralski silicon. The detectors studied were irradiated to various fluences prior to measurement. The results show that Magnetic Czochralski silicon has a good radiation tolerance and is suitable for future high-energy physics experiments.

Paganism, Traditionalism, Nationalism : Narratives of Russian Rodnoverie

The topic of this dissertation is Rodnoverie, a religion that revives pre-Christian Slavic spirituality. Rodnoverie has been noted to be one of the fastest growing new religions in Russia and the aim of the study is to analyse why and how the movement has attained its popularity. First, the analysis asks how Rodnovers themselves explain the revival of ancient Paganism at this particular historical moment. Secondly, these interpretations are reflected in the framework of sociological discussions about contemporary religiosity. The analysis discusses how the Rodnoverie movement corresponds to some tendencies that are considered to characterise late modern religiosity. The primary material of the research is Rodnoverie texts: books, newspapers and electronic articles. The published literature is supplemented by fieldwork material which includes interviews with some Rodnoverie leaders and the author s participant observation of rituals and gatherings. Methodologically, the study draws on a sociological narrative approach that is focused on examining how individuals and groups use narratives to construct their identities and to challenge mainstream discussions and interpretations. The analysis discerns three narratives. The first one of these portrays Rodnoverie as a revival of the native Russian or Slavic religion. The narrative provides a new version of the old Slavophile idea, according to which imitation of the West has misguided Russia and, therefore, Russians should turn to their own tradition. In the second narrative, Rodnoverie is presented as a nature religion that features tolerance and pluralistic values. According to these perceptions, the emergence of Rodnoverie marks the dead-end of the earlier hegemonic universalistic world-views, the mono-ideologies . While the nationalist narrative focuses on Russia s national heritage, the third narrative interprets the tradition in more universal terms as an alternative to modern values and way of life. The main argument of this narrative is that contemporary people have become alienated from nature, their roots and their community. The themes that are discussed in the theoretical literature on late modern religiosity often configure in Rodnovers interpretations either directly or when looked at through an analytical framework. Of the various themes that are addressed in a sociological study of religion the ones that have most relevance for Rodnoverie are the discussions on individualisation, globalisation and secularisation. Rodnoverie reflects such tendencies as the subjectivisation of religion and the modern crisis of authority. The movement also both exemplifies and actively promotes religious pluralisation in Russia.

Eläimen tuttuus ja vieraus : Fenomenologisen empatiateorian uudelleentulkinta ja sen sovellus vieraslajisia eläimiä koskevaan kokemukseen

Within the field of philosophy, animals have traditionally been studied from two perspectives: that of self-knowledge and that of ethics. The analysis of the differences between humans and animals has served our desire to understand our own specificity, whereas ethical discussions have ultimately aimed at finding the right way to treat animals. This dissertation proposes a different way of looking at non-human animals: it investigates the question of how non-human animals appear to us humans in our perceptual experience. The analysis focuses on the empathetic, embodied understanding of animals diverse movements and other expressions. The theoretical point of departure for the research is phenomenological philosophy, in particular Maurice Merleau-Ponty s phenomenology of the body. Edmund Husserl s and Edith Stein s analyses of empathy and embodiment are also crucial to the work. In this tradition, empathy means understanding the other s experience through her bodily expressions and seeing the other body as living, as well as motivated and directed towards the surrounding world. The dissertation both explicates and criticizes the earlier phenomenological notions of empathy and human specificity. In order to elucidate the fundamental structures of our experience of non-human animals, it also applies the phenomenological method, which consists of a phenomenological reduction and a free variation of the different aspects of experience. It is shown that our experiences of non-human animals involve a recognition of both similarities and differences. This recognition, however, is not primarily based on intellectual comparisons but is lived as an embodied relationship to another body, and its manifestations vary from one instant to the next. The analysis also reveals that the object of empathy is not the other s experience as such, not even as it is manifested by the other s movements, but rather the other s embodied situation, enriched by elements that remain outside the scope of the other s experience. The dissertation shows that human existence is intertwined with the existence of non-human animals on four levels: those of empathetic sensations, reciprocal communication, experience of the surrounding world and self-definitions. The animals different modes of perception prove to expand our understanding of what is perceivable and how things can be perceived. The presence of non-human animals in our perceptual world is revealed as something that both shows us the limits of our own embodiment and enables us to overcome these limits in empathetic acts. Finally, it is demonstrated that the life of non-human animals is intertwined with ours in a far more complex way than has been presupposed in traditional descriptions of human-animal differences.

Root system traits of Norway spruce, Scots pine, and silver birch in mixed boreal forests: an analysis of root architecture, morphology, and anatomy

The aim of this thesis was to unravel the functional-structural characteristics of root systems of Betula pendula Roth., Picea abies (L.) Karst., and Pinus sylvestris L. in mixed boreal forest stands differing in their developmental stage and site fertility. The root systems of these species had similar structural regularities: horizontally-oriented shallow roots defined the horizontal area of influence, and within this area, each species placed fine roots in the uppermost soil layers, while sinker roots defined the maximum rooting depth. Large radial spread and high ramification of coarse roots, and the high specific root length (SRL) and root length density (RLD) of fine roots indicated the high belowground competitiveness and root plasticity of B. pendula. Smaller radial root spread and sparser branching of coarse roots, and low SRL and RLD of fine roots of the conifers could indicate their more conservative resource use and high association with and dependence on ectomycorrhiza-forming fungi. The vertical fine root distributions of the species were mostly overlapping, implying the possibility for intense belowground competition for nutrients. In each species, conduits tapered and their frequency increased from distal roots to the stem, from the stem to the branches, and to leaf petioles in B. pendula. Conduit tapering was organ-specific in each species violating the assumptions of the general vascular scaling model (WBE). This reflects the hierarchical organization of a tree and differences between organs in the relative importance of transport, safety, and mechanical demands. The applied root model was capable of depicting the mass, length and spread of coarse roots of B. pendula and P. abies, and to the lesser extent in P. sylvestris. The roots did not follow self-similar fractal branching, because the parameter values varied within the root systems. Model parameters indicate differences in rooting behavior, and therefore different ecophysiological adaptations between species.

Suomenhevosorien osteokondroosin vaikutus seuraavan sukupolven ravikilpailumenestykseen

Osteokondroosi (OC) on hevosten ortopedisistä kehityshäiriöistä yleisin kirurgiaa vaativa sairaustila. Se on sairautena monelta osin vielä hyvin epäselvä. Perinnöllisyyden osuus sen ilmentymisessä on noin 25 %. Suomenhevosilla OC:n esiintyvyyttä ei ole tutkittu, mutta sen osuuden epäillään kasvavan jatkuvasti. Suomessa pääsääntöisesti vain juoksijasuuntaan kantakirjatun suomenhevosorin jälkeläinen voi saada ravikilpailuoikeuden. Kantakirjauksen yhteydessä tehdyn röntgentutkimuksen avulla OC:ta sairastavat yksilöt voidaan hylätä ja siten sulkea pois jalostuksesta. Tästä käytännöstä voidaan poiketa, mikäli orilla on poikkeuksellisen hyviä kilpailutuloksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko OC:ta sairastavien orien hyväksyminen kantakirjaan riski suomenhevosravureiden tulevien sukupolvien kilpailumenestykselle. Tutkimusta oli kohorttitutkimus, jossa kilpailumenestyksen mittareina käytettiin starttistatusta, starttien määrää, sijoituksia, voittosummia, ennätysaikoja, hylkäyksiä, keskeytyksiä sekä kilpailupöytäkirjoihin kirjattuja laukka- ja epäpuhdas ravi – merkintöjä. Tutkimuksessa verrattiin suomenhevosravurien, joiden isällä on OC, kilpailumenestystä niiden suomenhevosravurien kilpailumenestykseen, joiden isäoriit oli kantakirjauksen yhteydessä todettu jaloistaan terveiksi (OC-vapaiksi). OC:lle altistuneista jälkeläisistä koostuvan ryhmän isäoreiksi valittiin kaikki juoksijasuuntaiset, OC:ta sairastavat suomenhevosoriit. OC:ta sairastavien orien jälkeläisiä oli tutkimuksessa mukana 435 ja OC-vapaiden orien jälkeläisiä 863. Aineistolle tehtiin tilastollinen analyysi Pearsonin χ²-testiä ja varianssianalyysia käyttäen. Voima-analyysi tehtiin jälkikäteen, jolloin todettiin, että tutkimuksen voima todeta havaittuja eroja oli parhaimmillaankin vain 50 % tasolla. Tuloksista ainoa tilastollisesti merkitsevä ero löytyi verrattaessa ravikilpailuissa startanneiden jälkeläisten osuuksia edellä mainituissa ryhmissä. OC:ta sairastavien isäorien jälkeläisistä yhteen tai useampaan ravikilpailulähtöön oli osallistunut 40,2 % hevosista, kun vastaava luku OC-vapaiden isäorien jälkeläisryhmässä oli 34,6 % (p=0,049). Vaikka muut tulokset olivatkin tilastollisesti merkityksettömiä, saattavat ne antaa viitteitä siitä, että OC:ta sairastavien orien jälkeläisten ura on lyhyempi, mutta mahdollisesti menestyksekkäämpi kuin OC-vapaiden orien jälkeläisillä. Tutkimuksen tulokset ja erityisesti niiden vertaaminen aiempiin tutkimuksiin tukevat käsitystä siitä, että OC periytyy mahdollisesti yhdessä hyvään juoksukykyyn liittyvien ominaisuuksien kanssa. Lisäksi tutkimus kyseenalaistaa, onko suomenhevosravurien kantakirjauksesta poissulkeminen tarkoituksenmukaista OC:n perusteella. Kyseessä on etiologialtaan ja diagnoosin kannalta hyvin haastava sairaus, jolla ei aina ole kliinistä merkitystä.

Nationalism Circumscribed : Transnational Governance of Minority Rights in Post-Cold War Europe

For the past two centuries, nationalism has been among the most influential legitimizing principles of political organization. According to its simple definition, nationalism is a principle or a way of thinking and acting which holds that the world is divided into nations, and that national and political units should be congruent. Nationalism can thus be divided into two aspects: internal and external. Internally, the political units, i.e., states, should be made up of only one nation. Externally each nation-state should be sovereign. Transnational national governance of rights of national minorities violates both these principles. This study explores the formation, operation, and effectiveness of the European post-Cold War minorities system. The study identifies two basic approaches to minority rights: security and justice. These approaches have been used to legitimize international minority politics and they also inform the practice of transnational governance. The security approach is based on the recognition that the norm of national self-determination cannot be fulfilled in all relevant cases, and so minority rights are offered as a compensation to the dissatisfied national groups, reducing their aspiration to challenge the status quo. From the justice perspective, minority rights are justified as a compensatory strategy against discrimination caused by majority nation-building. The research concludes that the post-Cold War minorities system was justified on the basis of a particular version of the security approach, according to which only Eastern European minority situations are threatening because of the ethnic variant of nationalism that exists in that region. This security frame was essential in internationalising minority issues and justifying the swift development of norms and institutions to deal with these issues. However, from the justice perspective this approach is problematic, since it justified double standards in European minority politics. Even though majority nation-building is often detrimental to minorities also in Western Europe, Western countries can treat their minorities more or less however they choose. One of the main contributions of this thesis is the detailed investigation of the operation of the post-Cold War minorities system. For the first decade since its creation in the early 1990s, the system operated mainly through its security track, which is based on the field activities of the OSCE that are supported by the EU. The study shows how the effectiveness of this track was based on inter-organizational cooperation in which various transnational actors compensate for each other s weaknesses. After the enlargement of the EU and dissolution of the membership conditionality this track, which was limited to Eastern Europe from the start, has become increasingly ineffective. Since the EU enlargement, the focus minorities system has shifted more and more towards its legal track, which is based on the Framework Convention for the Protection of National Minorities (Council of Europe). The study presents in detail how a network of like-minded representatives of governments, international organizations, and independent experts was able strengthen the framework convention s (originally weak) monitoring system considerably. The development of the legal track allows for a more universal and consistent, justice-based approach to minority rights in contemporary Europe, but the nationalist principle of organization still severely hinders the materialization of this possibility.

Toisen kielen oppijan identiteetti ja arkielämän vuorovaikutustilanteet : Tapaustutkimus viiden maahanmuuttajanaisen suomen kielen oppimisesta

Tutkielma on haastatteluaineistoon perustuva tapaustutkimus, jossa tarkastellaan viittä pääkaupunkiseudulla elävää maahanmuuttajanaista suomen kielen oppijoina ja käyttäjinä. Työssä paneudutaan toisaalta identiteetin ja toisen kielen oppimisen suhteeseen ja toisaalta siihen, millaisissa arjen vuorovaikutustilanteissa toisen kielen oppija pääsee puhumista harjoittelemaan. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä ovat sosiokulttuurinen kielentutkimus ja jälkistrukturalistinen identiteettikäsitys. Työn innoittajana ja esikuvana on kanadalaisen Bonny Nortonin tapaustutkimus Identity and Language Learning: Gender, Ethnicity and Educational Change (2000), jonka keskeisistä käsitteistä on omaksuttu muun muassa kielenoppijan panostus. Aineisto on kerätty puolentoista vuoden aikana ja koostuu 14 nauhoitetusta ja litteroidusta haastattelusta. Analyysi jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa osoitetaan yksilön sosiaalisen identiteetin yhteys toisen kielen oppimiseen kolmen ulottuvuuden kautta, joita ovat Suomeen muuton syyt ja tulevaisuudensuunnitelmat, kielenoppijuus ja monikielisyys sekä sukupuoli ja ikä. Olennainen päätelmä on, ettei yksilön toisen kielen oppimismenestystä voi erottaa identiteetistä. Toisessa osassa analysoidaan arkielämän vuorovaikutustilanteita: ensinnäkin sitä, millaisia mahdollisuuksia toisen kielen oppijalla on päästä puhumaan kohdekieltä ja toiseksi sitä, millaisiksi nuo tilanteet muotoutuvat. Keskeisin tutkimustulos on, että toisen kielen oppijalle tarjoutuu liian vähän vapaamuotoisia suomen puhumisen mahdollisuuksia. Vuorovaikutustilanteita hallitsevat usein epätasapainoiset valtasuhteet, jotka rajoittavat kielenoppijaa, toisinaan jopa vaientavat tämän. Toisen kielen oppimisen ja identiteetin suhdetta on Suomessa tutkittu varsin vähän. Niin ikään oppijan vaientaminen vuorovaikutustilanteissa on jäänyt huomiotta. Tutkielma avaa ajankohtaista aihepiiriä ja mielenkiintoisia jatkotutkimusnäkymiä, joista yksi olisi vuorovaikutustilanteiden etnografinen havainnointi.

Uhrihaastatteluista poliitikkojen kovisteluun : Tutkimus Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien tv-uutisoinnin kerrontatavoista

Medialla on valta päättää, miten väkivallasta kerrotaan, ja miten kriisit esitetään. Median kerrontatavoilla on suuri vaikutus siihen, miten katastrofi näyttäytyy tavalliselle kansalaiselle. Keskityn tutkielmassani siihen, millaisia kerrontatapoja Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien tv-uutisointiin on rakennettu. Selvitän, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä uutiskerronnassa oli kahden koulusurmatapauksen välillä sekä eri tv-kanavien välillä. Tarkastelen myös, mitkä toimijat korostuvat uutisten eri kerrontatavoissa. Laadullisen tutkimusotteen piirissä metodologinen tutkimustapani on representaatioanalyysi. Tutkielman lähtökohtana on malli katastrofiuutisoinnin kerrontatavoista. Gert Z. Nordström (1996) on kehittänyt mallin alun perin kuva-analyysiä varten. Myöhemmin sitä on sovellettu mediatekstien analyysiin (Huhtala jaa Hakala 2007). Tässä tutkielmassa sovellan mallia audiovisuaalisen kerronnan analyysiin. Tutkimusaineistoni koostuu television uutislähetyksistä seitsemän päivän ajalta sekä Jokelan että Kauhajoen tapahtumien jälkeen neljällä valtakunnallisella tv-kanavalla. Analyysimallin mukaisesti koulusurmat esitetään televisiossa käyttäen eeppistä, dramaattista, lyyristä ja didaktista kerrontatapaa. Lisäksi kyseessä olleesta tv-aineistosta nousi viides kerronnan luokka, kriittinen kerronta. Eeppisellä kerronnalla tarkoitetaan tyypillistä raportoivaa ja referoivaa uutiskerrontaa. Dramaattista kerrontaa käytetään raportoitaessa suoraan tapahtumapaikalta. Lyyrinen kerronta kuvaa tunteita. Didaktisessa kerronnassa pohditaan, mitä tapahtuneesta voi oppia. Kriittisen kerronnan keinoin vaaditaan vastuunottoa tapahtuneesta. Tv-uutisten kerrontatavoissa näyttäisi korostuvan eeppisen kerronnan määrä. Kauhajoen ja Jokelan uutiskerronnat kuitenkin erosivat toisistaan niin, että eeppinen kerronta lisääntyi entisestään Kauhajoen uutisoinnissa. Myös kriittinen kerronta korostui Kauhajoen uutisoinnissa. Jokelan uutisoinnissa esiintyi puolestaan enemmän dramaattista, lyyristä ja didaktista kerrontaa. MTV3-kanavalla käytettiin muita kanavia vähemmän eeppistä kerrontaa. Didaktista kerrontaa esiintyi MTV3:lla muita kanavia reilusti enemmän molempien koulusurmatapausten yhteydessä. Lisäksi MTV3-kanavalla esiintyi eniten kriittistä kerrontaa Kauhajoen uutisoinnissa. YLEn ja Nelosen kerrontatapojen esiintyminen oli lähes samankaltaista sekä Jokelan että Kauhajoen uutisoinnissa. Jokelan uutisoinnissa Nelonen käytti kuitenkin merkittävästi enemmän dramaattista kerrontaa YLEen verrattuna. Jokelan uutisoinnissa toimijoina korostuivat ampuja, ja uhrit, kun taas Kauhajoella päätoimijoita olivat poliisi ja poliitikot. Jokelan tv-uutisoinnissa sekä uhrit että ampuja olivat kolmen keskeisimmän toimijan joukossa useassa kerrontatavan luokassa. Kauhajoen uutisoinnissa puolestaan uhrit eivät olleet missään kerrontatavan luokassa kolmen keskeisimmän toimijan joukossa, ja ampujakin vain yhdessä luokassa. Eeppisen ja kriittisen kerrontatavan korostuminen sekä poliitikkojen keskeisyys toimijoina Kauhajoen tv-uutisoinnissa kertoo siitä, että Jokelaan nähden Kauhajoen koulusurmien uutisointi oli selvästi yhteiskuntakeskeisempää. Jokelan uutisointi painottui enemmän yksittäisen tapahtuman traagisuuteen sekä henkilökohtaloihin.