Deregulation of Railroads and Future Development Scenarios in Europe - Literature Analysis of Privatization Process Taken Place in US, UK and Sweden

Euroopan unionissa päätettiin jo yli vuosikymmen sitten, että rautatieliiketoiminta vapautetaan kilpailulle. Iso-Britanniasta olimäärä tulla esimerkkivaltio tämän prosessin käyttöönotossa. Pääideana oli säännöstelyn keventäminen, jolloin omistuspohja toimialalla laajenee ja rautateiden infrastruktuuri sekä toiminta parantuvat. Infrastruktuuri on määrä olla yhden organisaation hallinnassa ja raiteiden käyttöoikeus on kaikilla lupaehdot täyttävillä operaattoreilla, jotka kilpailevat keskenään matkustajista ja tavararahdeista. Kuitenkin Yhdysvalloissa ja eräissä Latinalaisen Amerikan maissa kilpailu on vapautettu siten, että rautatieyritys omistaa raideinfrastruktuurin, junat, tavarankuljetus- sekä matkustajavaunut. Iso-Britannian yksityistämistä pidettiin aluksi isonaepäonnistumisena: nopealla aikataululla sovellettiin jäykkiä transaktioperusteisia ulkoistamisstrategioita infrastruktuurin kunnossapitoon, jotka lopulta johtivat junien jatkuviin myöhästymisiin ja muutamaan tuhoisaan onnettomuuteen. Liiketoiminnallisessa mielessäkään ei oikein onnistuttu: infrastruktuurista vastaava yritys jouduttiin listaamaan pois Lontoon pörssistä, ja hallituksen oli pakko luoda tukipaketti pahasti velkaantuneen, vain marginaalisien investointien kohteena olleen yrityksen toimintaa varten (vaikka kapasiteettitarvetta oli markkinoilla). Myös rautatieoperaattorit olivat taloudellisessa ahdingossa ja vain määrätietoisten hallituksen laatimien pelastuspakettien avulla ala nousi syvimmästä kriisistään. Tästä huolimatta näiden negatiivisten sivuvaikutusten ohella koko ala pystyi kasvattamaan kysyntää, niin matkustaja- kuin rahtiliikenteenkin osalta. Vähenevän kysynnän trendi, joka alkoi 1970-luvulla, otti käännöksen parempaan. Toinen eurooppalaismaa, jolla on pitkät kokemukset yksityistämisestä, on Ruotsi. Tämä maatapaus on melko konservatiivinen verrattuna tilanteeseen edellisessä; vain rajattu määrä reittejä on avattu kilpailulle ja sopimukset tehdään kerralla pitkäksi aikaa eteenpäin. Ruotsin säännöstelyn purku osoittautui menestykseksi, koska tuottavuus onollut vakaassa kasvussa ja rautateiden markkinaosuus erityisesti matkustajapuolella on noussut merkittävästi, verrattuna muihin kuljetusmuotoihin. Kuitenkin kilpailua on käytännössä vähän tässä maassa ja parempiatuloksia on lupa odottaa, kun vain säännöstelyn purkaminen jatkuu. Viimeinen tutkimuksemme kohteena oleva maa on Yhdysvallat, joka alistutti rautatiet kilpailulle jo 1980-luvun alussa, käyttäen jo edellä mainittua vertikaalista integraatiota; tämä valinta on taas johtanut hyvin erilaisiin tuloksiin. Vaihtoehtoinen rakenteellinen uudistustapa on suosinut rahtivirtoja matkustajiin nähden, ja lopputuloksena tämä tapaus synnytti yrityksiä huolehtimaan toista näistä kahdesta pääasiakasryhmästä. Viimeaikaiset tulokset tästä yksityistämisprosessista ovat olleet hyviä: jäljellejääneiden yritysten voitot ovat kasvaneet, osinkoja ollaan kyetty jakamaan ja osakkeiden arvostus on noussut. Tässä tutkimusraportissa yritämme kolmen maatapauksen kautta esittää, miten yksityistämisprosessi tulee vaikuttamaan Euroopassa, kun kilpailu rautateillä vapautuu. Me käymmeläpi, mikä näistä kolmesta maaesimerkistä on kaikkein todennäköisin jaesitämme ehdotuksia siihen, miten valtiot voisivat välttää ei-haluttuja sivuvaikutuksia. Kolme maaesimerkkiä, ja lopuksi esitetty lyhyt tilastollinen analyysi osoittavat, että rautateillä on tulevaisuuden potentiaalia Euroopassa, ja kilpailun vapauttaminen on avain tämän potentiaalin realisointiin.

European Union decided already over decade ago that railways should be privatized in all of the member countries, and UK was planned to serve as an exemplary nation to start the implementation process. The main idea in European deregulation is the diffusion of ownership in the rail infrastructure, and railway operations. The first one is intended to be at the disposal of one organization, which is selling the track availability for operators, and then latter ones are competing intensively with each other from passengers and cargo loads. However, in theUS, as well as in other Latin American countries, the situation is so that companies are vertically integrated and own tracks, trains, trailers and passenger coaches. In UK privatization was considered firstly asa great failure; after a while, rigid outsourcing strategies were applied in rail infrastructure maintenance, trains were having difficultiesto be on time, and eventually several hazardous accidents happened. Ina business-wise, things also developed rather unfavorably; rail infrastructure operator was forced to be taken out of London Stock Exchange, and government was needed to support badly indebt, and marginally invested company (although, capacity was in great need). Also rail operators were in financial trouble, and only consistent government actions were able to help this industry out of its deepest troubles. However, among these very negative side effects, whole industry was able to bring growth to the railway markets. Passenger and cargo flows were constantly increasing, and declining trend, already started in 1970's, was for the first time surpassed. Another European country, having longer-term experiences from privatization, has been Sweden. In here the case has been rather conservative, as being compared to the situation in UK; only limited number of routes were under competition, and contracts to operate these were awardedfor a longer time horizon. Swedish deregulation has been proved to be successful one, since productivity level has been steadily raised, and market share with respect of other modes, especially in a case of passenger transportation, has considerably increased. However, competition is still rather marginal in this country, and much better gains are expected to be realized, if deregulation is continued further on. The last country of our analysis, US, has used to free its railway competition by vertical integration principles, and this has produced once again different results. Basically this structural choice has favored cargo flows, instead of passengers, and in this case created different companies to take care of these two named group of customers. US deregulation has just very recently showed indications with different respects, that remaining railway companies are turning to be profitable, able to share dividends, and haveimproved their shareholder value. In this research report we are trying to sketch, what kind effects privatization process will have in European countries, which have already just previously deregulated their railways, or soon going to be. We will review, which of these three alternatives isthe most probable one, and suggest how countries could avoid unwanted side effects. Based on the evidence gained from three country analysis,and brief statistical analyses concerning the effects of culture on railway demand, we could argue that railways do have a future in Europe, and properly applied deregulation process is the key for it.