Wollastoniittimarkkinat ja suomalaisen tuottajan asemoituminen markkinoilla

Työn tarkoituksena oli tehdä yleiskuvaus wollastoniittimarkkinoista, ja siten auttaa yritystä sisäisesti määrittämään asemansa kyseisillä markkinoillaWollastoniitin suurimmat kuluttajasektorit ovat keraaminen-, muovi-, maali- ja pinnoite-, sekä metallurginen teollisuus. Eniten mineraalin kulutuksen odotetaan kasvavan muoviteollisuudessa. Suurimmat wollastoniitin tuottajamaat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat, Meksiko ja Suomi. Kiinassa aktiivisia kaivoksia on tällä hetkellä noin 60 kappaletta, ja koko maan tuotanto kattaa noin puolet mineraalin kokonaistuotannosta. Kiinan ulkopuolella toimii yhteensä viisi suurta tuottajaa.Suurimmat wollastoniitin tuottajat ovat intialainen Wolkem India Ltd., kiinalaiset Dalian Huanqui Minerals Corp. ja Jilin Shanwei Wollastonite Mining Co. Ltd, yhdysvaltalaiset Nyco Minerals Inc. ja R.T. Vanderbilt Co., meksikolainen Nyco Minera S.A. de C.V. ja suomalainen Nordkalk Oyj Abp. Uusia tuotantolaitoksia suunnitellaan rakennettavaksi Venäjälle, Kanadaan ja Kazakstaniin.

Liquid Packaging Board Market in China

Tämän diplomityön tavoitteena on määrittää liiketoimintailmapiiri ja markkinapotentiaali Kiinan nestepakkauskartonkimarkkinoilla. Tutkimus tukee nestepakkauskartonkivalmistajan vientitoimintoja. Pääosin käytännön tiedoista koostuva tutkimus suoritettiin keräämällä sekundaääritietoa ja haastattelemalla alan erikoisasiantuntijoita. Suuri ja kasvava väestö sekä nopeasti kehittyvä talous tukee nestepakkauskartonkimarkkinoiden kasvua Kiinassa. Viimeaikainen globalisaatio haittapuolineen saattaa kuitenkin horjuttaa poliittista ja sosiaalista tasapainoa ja tätä kautta ylellisyys hyödykkeiden kuten kartonkipakattujen tuotteiden kysyntää Kiinassa. Tuontirajoitukset Kiinaan ovat laskemassa valtion tämän hetkisen kansainvälistymispolitiikan seurauksena. Kartonki vahvistaa asemaansa kilpailevien pakkausmateriaalien joukossa. Kiinan kokonaisnestepakkauskartonkimarkkinat kasvavat vuosittain 10,7 % ja ovat vuonna 2001 noin 100 000 tonnia.

Challenges of Post-acquisition Integration

Työ käsittelee suomalaisen kemianalan yrityksen Yhdysvalloissa tekemää yritysostoa. Tarkastelun kohteena on yritysoston jälkeinen integraatio erityisesti kulttuurin näkökulmasta. Ongelma on jaettu kahteen suurempaan osakokonaisuuteen: kulttuurierojen analysointiin sekä mahdollisten muiden ongelma-alueiden kartoittamiseen. Kulttuuri on jaettu työssä neljään tasoon. Koska kyseessä on kansainvälinen liiketoiminta, laajimmasta tasosta, kansallisesta kulttuurista on erotettu omaksi käsitteekseen liiketoimintatavat tietyssä maassa. Lisäksi tarkastellaan teollisuudenalan kulttuuria ja yrityskulttuuria. Näitä kulttuurin eri dimensioita on lähestytty empiirisessä osassa lähinnä haastattelujen avulla. Kultuurierojen lisäksi muita huomioitavia seikkoja Yhdysvalloissa tehtävien yritysostojen integraatiossa ovat mm. riittävä ja selkeä kommunikonti, etukäteissuunnitelmat ja –tutkimukset, päätöksenteon ja organisaatiorakenteen erilaisuus sekä asianajajien merkittävä asema amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Tulokset analysoitiin kyselystä, joka lähetettiin niille suomalaisille yrityksille, jotka vuoden 1990 jälkeen olivat tehneet yritysostoja Yhdysvalloissa.

Partnering in the International Marketplace: The Role of Culture for Trust Development in Multicultural Partnerships

Tutkimuksen tarkoitus oli kasvattaa tietämystä kultuurin vaikutuksesta luottamuksen rakentamiseen monikulttuurisissa partnerisuhteissa. Kulttuurin oletettiin aiheuttavan hankaluuksia pitkäaikaisen suhteen luomisessa, etenkin luottamuksen ollessa kyseessä, sillä kulttuurit ja tavat olivat erilaisia toimittajan ja asiakkaan päässä. Tutkimus käsitteli johtajan nakökulmaa: mikä oli johtajien mielestä kriittistä luottamuksen ja yhteistyön onnistumiselle. Empiirinen osa suoritettiin UPM-Kymmenellä ja sen kolme partneria valittiin case-esimerkeiksi. Tutkimus keskittyi ostaja-myyjä –suhteeseen. Materiaali kerättiin case-asiakkaista vastuussa olevia myyntijohtajia haastattelemalla. Tulos oli, että johtajille tärkeintä yhteistyössä olivat samanlaiset organisaatiokulttuurit sekä normit. Kansallisella kulttuurilla oli merkittävä vaikutus suhteen alussa sekä liikeasioiden mennessä huonosti. Luottamuksen havaitseminen eri kultuurien välillä todettiin vaikeaksi. Eri arvot, viestintätyylit, jopa kieli joissain tapauksissa vaikeuttivat luottamuksen rakentamista. Luottamus oli erilaista maasta riippuen, sen tyyli ja määrä vaihteli.

Projektin sisäinen viestintä. Työntekijäryhmien viestintäkäsitykset järjestelmäprojektin käyttöönottovaiheesta nykypäivään, tapaustutkimus Tieliikelaitoksessa

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä piirteitä ja eroja on löydettävissä eri työntekijäryhmien käsityksissä sisäisen viestinnän toimivuudesta ja mitä ominaisuuksia nämä käsitykset heijastavat yhteisöstä. Tavoitteeseen pyritään laadullisella tapaustutkimuksella, jossa tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta projektin sisäisen viestinnän piirteiden heijastavan hyvin viestinnän eri toimintaympäristöjä. Projektin sisällä toimintaympäristöt voidaan erottaa jopa työntekijäryhmittäin. Viestintäkäsitykset paljastavat myös sisäisen viestinnän jatkuvan muutostilan, joka voidaan havaita integroivan ja dissipatiivisen viestinnän vahvuuksien vaihtelulla. Tutkimus vahvisti käsitystä pelkän integroivan viestinnän riittämättömyydestä sisäisen viestinnän myönteisenä kokemiseen. Nykypäivänä myös mekanistisesti toimivissa ympäristöissä tulisi edistää horisontaalisia, vuorovaikutuksellisia ja avoimia kommunikaatiokäytäntöjä. Tutkimus vahvisti edelleen käsitystä johdon ja esimiesten näkyvyyden ja kuuluvuuden merkityksestä hallita mekanistisessa ympäristössä, mutta johdolta odotetaan myös yhä enemmän dialogiin perustuvien viestintävalmiuksien hallintaa. Ymmärtämällä kolmen erilaisen toimintaympäristön olemassaolo, voidaan sisäisen viestinnän resursseja kohdistaa tehokkaasti ympäristön ominaisuuksien ja tavoitteiden suuntaisesti.

Myytit ja ”hyvä” johtajuus sotilasdiskurssissa

Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen kuva kadettikurssilaisten puheessa rakentuu hyvästä johtajuudesta, keitä he mainitsevat ihanteellisina johtajina ja mitä sankaruus heille merkitsee. Kadettien näkemyksiä tarkastellaan puolustusvoimien ”perinteisen” ja uuden syväjohtamisen mukaisen johtajakoulutuksen valossa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja menetelmänä käytetään diskurssianalyysiä. Ympäröivä kulttuuri muokkaa, mallintaa ja uusintaa ihmisten sosiaalista todellisuutta. Puolustusvoimien johtajakoulutuksella, sotilasorganisaation kulttuurilla ja historian esikuvallisilla sotilasjohtajilla on keskeinen merkitys kadettikurssilaisten hyvä johtaja –kuvan muodostumisessa. Diskursseissa käsitys hyvästä johtajuudesta rakentuu sekä perinteisesti maskuliinisina pidettyjen että ”uusien” pehmeämpien johtamisarvojen kautta. Kadettien mukaan sotilasjohtaja voi olla niin käskijä ja valvoja kuin alaiset huomioiva, osallistuva johtaja. Suomalaisista sotilasjohtajista esille nostetaan Carl Gustav Mannerheim, Lauri Törni ja Adolf Ehrnrooth. Kadettikurssilaiset säilyttävät puheessaan sekä perinteiseen sotilasjohtamiseen liittyviä myyttejä että rakentavat syväjohtamisen mallia mukailevia johtamisarvoja.

Formulation of Business Strategy for China. Case: Kemira Agro Oy

Tutkielman tavoitteena on tutkia kansainvälisen liiketoimintastrategian kehittämiseen liittyviä osa-alueita ja tarjota ehdotuksia Kemira Agro Oy:lle liiketoimintastrategian kehittämiseksi. Tutkielman teoreettisessa osassa analysoidaan liiketoimintastrategian osa-alueita. Tutkielman empiirisessä osassa liiketoimintastrategian osa-alueet analysoidaan Kemira Agro Oy:n Kiinan liiketoimintastrategian kannalta ja esitetään ehdotuksia liiketoimintastrategian kehittämiseksi. Tutkielma on normatiivinen case-tutkimus. Tutkielma on jaettu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Empiirisessä osassa tutkimuskohteina on Suomessa tehdyt vapaamuotoiset haastattelut ja Kiinassa puoli-strukturoituina toteutetut haastattelut. Tutkimus määrittää Kiinan vaikeaksi markkina-alueeksi, joka kuitenkin tarjoaa suuria kasvumahdollisuuksia. Tutkielman tutkimustuloksissa ehdotetaan markkinointitoimenpiteiden lisäämistä sekä tutkimaan mahdollisuutta oman jakelukanavan luomiseen ja tuotevalikoiman laajentamiseen sekä korostetaan segmentoinnin tärkeyttä.

Intercultural business communication between Arabs of the United Arab Emirates and Finns

Kun kauppaa käydään eri maanosien välillä, törmätään vieraisiin kulttuureihin ja erilaisiin kaupankäyntitapoihin. Tämä tutkimus keskittyy suomalaisten liikemiesten ja - naisten työhön Yhdistyneissä Arabiemiraateissa kulttuurierojen näkökulmasta. Tavoitteena on kuvata kulttuurierojen vaikutuksia kaupankäyntiprosessiin ja löytää niitä ongelmia, joita tämän prosessin aikana kohdataan. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla kulttuurieroista johtuvia ongelmia voidaan vähentää tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu Hofsteden kulttuurista vaihtelua kuvaaviin dimensioihin ja Ting Toomeyn kulttuurisen identiteetin neuvotteluprosessin malliin. Näihin malleihin perustuen luotiin tähän tutkimukseen oma kulttuurien välisen kohtaamisen malli. Tutkimusongelmia ovat: 1) Miten suomalaiset liikemiehet kuvailevat arabien kaupantekokulttuuria? Kuinka vastapuoli kuvailee omaa kaupantekokulttuuriaan? 2) Minkälainen on suomalaisten ja arabien välinen kaupankäyntiprosessi? 3) Minkälaisia ongelmia kohdataan tehtäessä kauppaa suomalaisten ja arabien kesken? Tutkimus on etnografinen, laadullinen haastattelututkimus (n=12). Haastattelut tehtiin suurimmaksi osaksi Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, osin Suomessa. Erilainen kulttuuritausta näkyy kaupankäynnissä. Kollektivistinen, maskuliininen, islamilaisen uskontoon ja vain vähäisessä määrin suoraan kielelliseen koodistoon perustuva kulttuuri heijastuu kaupankäyntiprosessiin. Ystävyyden ja sukulaisten sekä muiden verkostojen merkitys korostuu. Ruumiin kieleen, ilmeisiin ja eleisiin liittyvä kommunikaatio on erilaista ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Myös aikakäsitys ja sopimuskäytäntö poikkeavat suomalaisesta. Kaikki nämä voivat aiheuttaa ongelmia kaupankäyntiprosessissa. Tärkeimmiksi tekijöiksi ongelmien kohtaamisessa nousivat ammattitaidon lisäksi kärsivällisyys ja joustavuus. Ongelmia voidaan vähentää huolellisella valmistautumisella ennen ulkomaille lähtöä. Toinen tapa on jatkuviin työkokemuksiin perustuen oppia paikallista kulttuuria ja sen piirteitä.

Yrityskulttuuri –interventio: case MeritaNordbanken

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää MeritaNordbankenin (nyk. Nordea) Suomessa pidettyjen yrityskulttuuriseminaarien jälkeistä aikaa ja mahdollisia vaikutuksia pankin Suomen organisaatiossa, sen suomalaisten työntekijöiden kautta. Tutkimus on laadullinen teemahaastattelututkimus. Sen empiirinen aineisto koostuu MeritaNordbankenin Suomen organisaatiossa suoritetuista teemahaastattelusta, jotka on tehty Helsingin alueella. Tutkimuksen viitekehys rakentuu voimakkaasti kulttuuriin liittyvien teorioiden ympärille. Tutkimuksen mukaan kulttuuriseminaari –intervention pohjalta ei ollut syntynyt konkreettisia organisaatiokulttuuriin liittyviä kehitystoimenpiteitä. Kuitenkin haastatteluista käy ilmi, että seminaari on muokannut osallistujien käsityksiä yksilötasolla. Intervention sisäistäminen ja eteneminen organisaatiossa tapahtuu siis yksilöiden toimintatapojen ja asenteiden muutosten kautta. Jos yrityskulttuuriseminaari on pystynyt vaikuttamaan siihen, että siihen osallistunut henkilö jäsentää toimintatapojaan ja asenteitaan uudestaan, on kulttuuriseminaari onnistunut.

Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä maahanmuuttajia koskevat erityiskysymykset suomalaisessa lastensuojelun sosiaalityössä ovat ja miten näitä kysymyksiä lastensuojelussa käsitellään. Teoreettismetodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Etnisten suhteiden tutkimusperinteessä työ paikantuu keskusteluun, jossa kulttuuri ja etnisyys nähdään sosiaalisesti rakentuvina ja muuntuvina. Analyysissä sovelletaan diskurssianalyyttistä metodologiaa. Tutkimus rakentuu yhteenveto-osiosta ja neljästä artikkelista. Maahanmuuttajasosiaalityötä ja lastensuojelua tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden, muiden ammattilaisten ja asiakkaiden kielenkäytön kautta. Aineisto koostuu 11 lastensuojelun asiakaskeskustelusta ja niiden jälkeen keskustelun osapuolille tehdyistä haastatteluista, joita on yhteensä 35. Tutkimuksessa analysoidaan seuraavia kysymyksiä: Miten sosiaalityöntekijät tulkitsevat maahanmuuttajasosiaalityön erityisyyttä oman ammatillisen tehtävänsä näkökulmasta? Minkälaisia ominaisuuksia sosiaalityöntekijät rakentavat maahanmuuttaja-asiakkaille? Miten lastensuojelun keskusteluissa puhutaan monikulttuurisuuteen liittyvistä teemoista, kuten erilaisuudesta ja samanlaisuudesta sekä kulttuuri- ja rasismikysymyksistä? Miten maahanmuuttajalasten ja -nuorten osallisuus lastensuojelun asiakaskeskusteluissa rakentuu aikuisten ja lasten itsensä tuottamana? Mitä ja miten maahanmuuttajalapset ja -nuoret puhuvat kokemuksistaan lastensuojelussa ja suomalaisessa yhteiskunnassa? Maahanmuuttajien erityiskysymyksiä ovat kieleen, kulttuuriin ja valtayhteiskunnan toimintaan liittyvät ymmärtämisvaikeudet, kokemukset arkipäivän rasismista sekä perheen ja yhteisön merkittävä, osin ristiriitainen rooli. Lapsilla ja nuorilla kulttuuri on muuntuvaa ja jatkuvien neuvottelujen kohteena. Aineiston lastensuojelutilanteiden taustalla on usein kouluympäristöön liittyviä vaikeuksia. Haastatteluissa lapset kertovat kokemuksistaan ja toimijuudestaan perheeseen, yhteisöön ja kouluun paikantuvissa tilanteissa. Asiakaskeskusteluissa lasten puhuja-asema on usein heikko, jos aikuiset eivät aktiivisesti vahvista sitä. Jotkut lapset ottavat itse vahvan puhuja-aseman. Asiakaskeskusteluissa maahanmuuttajien erityiskysymyksistä puhutaan harvoin eksplisiittisesti. Haastatteluissa sosiaalityöntekijät enemmän tai vähemmän tietoisesti paikantavat maahanmuuttajasosiaalityötä vieraannuttavaan, sopeuttavaan, tasa-arvoistavaan, kulttuuritietoiseen, rasismitietoiseen ja osallistavaan kehykseen. Kehykset nostavat sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja asiakkaasta keskeisiksi erilaisia asioita. Tulkinnat ovat muuntuvia, vaikka osoittavat myös tiettyä säännönmukaisuutta. Kulttuuri on keskeinen käsite erilaisuuden ja samanlaisuuden ymmärtämiseksi. Sekä työntekijät että asiakkaat perustelevat toivottavia elämäntapoja "omalla kulttuurillaan" ja selittävät ongelmia ”erilaisella kulttuurilla”. Kulttuurin käsitettä voidaan myös käyttää työvälineenä asiakaskeskusteluissa avattaessa asiakkaan omaa näkökulmaa korostavaa dialogia. Perheen ja kulttuurisen yhteisön merkitys on tärkeää arvioida lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kulttuurisen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöillä on merkittävä välittäjän rooli yhtäältä valtayhteiskunnan ja maahanmuuttaja-asiakkaiden, toisaalta vanhempien, yhteisöjen sekä lasten ja nuorten välillä. Lastensuojelussa haasteena on arkipäivän rasismin tiedostaminen sekä siihen pureutuvien työmenetelmien kehittäminen.

Uuden tanssin uskontokulttuuriset ulottuvuudet

Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassa uutta tanssia kulttuurisena ilmiönä. Selvitän minkälaisia uskontokulttuurisia vaikutteita uudessa tanssissa on ja käsittelen myös sitä, millä tavalla tanssi vaikuttaa tanssijan maailmasuhteeseen. Uusi tanssi on nykytanssin kenttään kuuluva tanssimuoto, joka lähestyy tanssia holistisesta näkökulmasta ruumiin ja mielen yhdistävien tekniikoiden avulla. Osoitan työssäni näiden holististen lähestymistapojen yhteyden ns. itämaisiin uskontokulttuurisiin traditioihin ja niiden ruumiintekniikoihin. Lähestyn tanssia uskonnonkaltaisena ilmiönä ja rinnastan tanssin käsitteen uskonnon käsitteeseen. Työni kuuluu uskontotieteellisen ruumiillisuuden tutkimuksen ja tanssin antropologisen tutkimuksen kenttään. Perustavana näkökulmana on uskonnon paikantuminen kulttuuriin ja uskonnon ruumiillinen ulottuvuus. Sekä uskonnon että tanssin perustava sijainti on ihmisen mielen ja ruumiin muodostama kokonaisuus, jonka luonnetta tarkastelen uuden tanssin näkökulmasta. Tutkielmani tärkeimpinä teoreettisina lähteinä ovat tanssiantropologi Judith Lynne Hannan To Dance is Human, A Theory of Nonverbal Communication ja siinä esitettävä kommunikatiivinen teoria tanssista, Cynthia Novackin Sharing the Dance, Contact Improvisation and American Culture sekä filosofi ja tanssintutkija Jaana Parviaisen Tanssi ihmisen eksistenssissä, Filosofinen tutkielma tanssista. Myös monet uskontotieteelliset ruumiillisuudentutkimuksen teokset ovat olleet merkittäviä tutkielman teossa. Keskityn tutkimaan itämaisten ajatusrakenteiden ja niihin liittyvien henkisfyysisten harjoitusmenetelmien vaikutusta uuden tanssin kehitykseen ja siinä käytettäviin holistisiin tekniikoihin, mutta otan yhtä lailla huomioon myös länsimaisen ajattelun ja dualistisen ihmiskäsityksen vaikutukset taidetanssin olemukseen. Johtoajatuksena läpi tutkielman on, että tanssi ei vain heijasta kulttuuria, vaan se on prosessi, jossa kulttuuri tapahtuu ja tulee olevaksi. Päädyn toteamaan, että tanssi vaikuttaa tanssivaan ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja uuden tanssin tekniikat pyrkivät tukemaan tätä ihmisen kokonaistumisen prosessia. Uusi tanssi horjuttaa länsimaisen kulttuurin esteettisyyteen ja visuaalisuuteen perustuvaa taidetanssikäsitystä holistisella näkemyksellään, jossa ruumiillisuus nähdään dynaamisena muutosprosessina. Uuden tanssin näkökulmasta liikettä ja todellisuutta tutkitaan jatkuvasti kulttuurin mukana elävästä ja muuttuvasta näkökulmasta.

Railway Wagon Market Analysis and New Multi-Purpose Wagon Solution for Freight Transports - Finnish Manufacturing Perspective

Rautateillä käytettävät tavaravaunut ovat vanhenemassa hyvin nopeasti; tämä koskee niin Venäjää, Suomea, Ruotsia kuin laajemminkin Eurooppaa. Venäjällä ja Euroopassa on käytössä runsaasti vaunuja, jotka ovat jo ylittäneet niille suositeltavan käyttöiän. Silti niitä käytetään kuljetuksissa, kun näitä korvaavia uusia vaunuja ei ole tarpeeksi saatavilla. Uusimmat vaunut ovat yleensä vaunuja vuokraavien yritysten tai uusien rautatieoperaattorien hankkimia - tämä koskee erityisesti Venäjää, jossa vaunuvuokraus on noussut erittäin suosituksi vaihtoehdoksi. Ennusteissa kerrotaan vaunupulan kasvavan ainakin vuoteen 2010 saakka. Jos rautateiden suosio rahtikuljetusmuotona kasvaa, niin voimistuva vaunukysyntä jatkuu huomattavan paljon pidemmän aikaa. Euroopan ja Venäjän vaunukannan tilanne näkyy myös sitä palvelevan konepajateollisuuden ongelmina - yleisesti ottaen alan eurooppalaiset yritykset ovat heikosti kannattavia ja niiden liikevaihto ei juuri kasva, venäläiset ja ukrainalaiset yritykset ovat olleet samassa tilanteessa, joskin aivan viime vuosina tilanne on osassa kääntynyt paremmaksi. Kun näiden maanosien yritysten liikevaihtoa, voittoa ja omistaja-arvoa verrataan yhdysvaltalaisiin kilpailijoihin, huomataan että jälkimmäisten suoriutuminen on huomattavan paljon parempaa, ja näillä yrityksillä on myös kyky maksaa osinkoja omistajilleen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää uuden tyyppinen kuljetusvaunu Suomen, Venäjän sekä mahdollisesti myös Kiinan väliseen liikenteeseen. Vaunutyypin tarkoituksena olisi kyetä toimimaan monikäyttöisenä, niin raaka-aineiden kuin konttienkin kuljetuksessa, tasapainottaen kuljetusmuotojen aiheuttamaa kuljetuspaino-ongelmaa. Kehitystyön pohjana käytimme yli 1000 venäläisen vaunutyypin tietokantaa, josta valitsimme Data Envelopment Analysis -menetelmällä soveliaimmat vaunut kontinkuljetukseen (lähemmin tarkastelimme n. 40 vaunutyyppiä), jättäen mahdollisimman vähän tyhjää tilaa junaan, mutta silti kyeten kantamaan valitun konttilastin. Kun kantokykyongelmia venäläisissä vaunuissa ei useinkaan ole, on vertailu tehtävissä tavarajunan pituuden ja kokonaispainon perusteella. Simuloituamme yhdistettyihin kuljetuksiin soveliasta vaunutyyppiä käytännössä löytyvässä kuljetusverkostossa (esim. raakapuuta Suomeen tai Kiinaan ja kontteja takaisin Venäjän suuntaan), huomasimme lyhemmän vaunupituuden sisältävän kustannusetua, erityisesti raakaainekuljetuksissa, mutta myös rajanylityspaikkojen mahdollisesti vähentyessä. Lyhempi vaunutyyppi on myös joustavampi erilaisten konttipituuksien suhteen (40 jalan kontin käyttö on yleistynyt viime vuosina). Työn lopuksi ehdotamme uuden vaunutyypin tuotantotavaksi verkostomaista lähestymistapaa, jossa osa vaunusta tehtäisiin Suomessa ja osa Venäjällä ja/tai Ukrainassa. Vaunutyypin tulisi olla rekisteröity Venäjälle, sillä silloin sitä voi käyttää Suomen ja Venäjän, kuten myös soveltuvin osin Venäjän ja Kiinan välisessä liikenteessä.

Koska meillä on koski : Imatrankosken matkailullinen hyödyntäminen ja vedenpalautus Imatrankoskeen

Suomessa on 27 kansallismaisemaa, joista yksi on itseoikeutetusti Imatrankoski. Kosken ja sen ympäristön asema yhteiskunnassa on ristiriitainen. Kansallismaisemat valittiin Ympäristöministeriön toimesta Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlan kunniaksi ja ne perustuivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Sakari Topeliuksen kuvateokseen Finland framstäldt i teckningar sekä Maamme-kirjaan. Imatrankoski on yksi topeliaanisista maisemista, mutta se on ehtinyt muuttua radikaalisti viimeisen sadan vuoden aikana. Koski on padottu ja sen myötä Imatran maisema on muuttunut luonnonmaisemasta ihmisen muokkaamaksi teolliseksi maisemaksi. Imatrankoski ei ole enää vapaana ryöppyävä vesiputous, vaan tyhjä jokiuoma, joka on menettänyt tärkeimmän elementtinsä, veden. Tässä raportissa pohditaan, olisiko mahdollista palauttaa vesi takaisin Imatrankoskeen. Jos tällainen päätös syntyisi, mikä vaikutus sillä olisi Imatran kaupunkiin, sen asukkaisiin sekä kaupungin matkailuelinkeinoon? Pikaisesti ajateltuna vedenpalautus Imatrankoskeen kuulostaa utopistiselta idealta. Modernit teolliset yhteiskunnat eivät yleensä edes harkitse rakennettujen koskien palauttamista luonnontilaan, koska päästötöntä sähköenergiaa tarvitaan koko ajan lisää. Tässä raportissa tullaan kuitenkin siihen lopputulokseen, että vedenpalautus Imatrankoskeen on mahdollinen pitkällä aikavälillä. Tulevaisuudessa energiantuotantotavat kehittyvät ja informaatioyhteiskunnassa elävät ihmiset arvostavat aitoja kulttuuri- ja luontokohteita. Suomessa on useita arvokkaita koskimaisemia, jotka on kahlehdittu 1900-luvulla sähköntuotannon tarpeisiin. Suurella todennäköisyydellä monet näistä koskista tullaan palauttamaan alkuperäiseen tilaansa, niin myös Imatrankoski. Koska kyseessä on pitkän aikavälin prosessi, lähivuosina vesi palaa Imatrankoskeen vanhaan tapaan koskinäytösten aikaan. Tästä johtuen raportissa käsitellään varsinaisen vedenpalautuksen lisäksi muita Imatrankosken alueen matkailuun ja viihtyvyyteen liittyviä kysymyksiä. Pohditaan, tuoko Imatrankoski vielä matkailijoita Imatralle ja mikä merkitys Imatrankoskella on Imatran matkailulle ja kaupungin matkailutulolle. Tarkastelu ei rajoitu pelkästään taloudellisiin laskelmiin, sillä kokemukset osoittivat, että kulttuurimatkailu¬kohde on ennen kaikkea kaupungin imago- ja vetovoimatekijä. Imatrankosken matkailun kehittämiseen ei välttämättä tarvita suuria pääomia. Merkittävä muutos voidaan saada aikaan innovatiivisilla ratkaisuilla. Imatrankosken kansallismaisemaa voidaan kehittää parhaiten pienin, mutta konkreettisin toimenpitein. Imatrankosken suurin arvo on kosken ja sitä ympäröivän kansallismaiseman oma historia. Siihen pohjautuvia matkailutuotteita on helppo kehittää uskottavasti ja edullisesti. Prosessi edellyttää kuitenkin kokonaisvaltaista ajattelua ja suunnittelua. Maisemaa, puistoja ja rakennuksia on kunnostettava ja hoidettava niiden arvon mukaisesti. Samoin alueen markkinointia on tehostettava, jotta matkailijat olisivat tietoisia Imatrankoskella tehdyistä uudistuksista, ja paikka itsessään olisi helposti saavutettavissa. Raportin keskeinen viesti on, että Imatrakosken kehittäminen vaatii monien eri toimijoiden yhteistyötä. Erityisen tärkeää on luoda ilmapiiri ja toimintaympäristö, johon voivat sitoutua koskivoimaa hyödyntävä Fortum Oyj, Imatran kaupunki sekä alueella toimivat yrittäjät. Ympäristökysymykset synnyttävät usein tilanteen, jossa ovat vastakkain liiketaloudellisin perustein toimivat yritykset ja luonnonarvoja kunnioittavat kansalaiset ja yhteisöt. Tässä raportissa on haettu ja myös löydetty innovatiivisia malleja, jotka hyödyttävät kaikkia Imatrankosken toimijoita. Arvokas kansallismaisema on osa imatralaisten identiteettiä ja alueen matkailun ehkä vahvin yksittäinen markkinointikohde. Sama kansallismaisema voi kuitenkin tarjota ennalta arvaamattoman imagoedun globaalille energiayhtiölle, jonka arvoihin kuuluvat luovuus ja innovatiivisuus, korkeat eettiset tavoitteet ja yhteistyön henki. Tämä selvityshankkeen on rahoittanut Etelä-Karjalan Aluekeskusohjelma. Raportin on laatinut FM Virpi Kaisto. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet professori Karl-Erik Michelsen Etelä-Karjala-instituutista, markkinointipäällikkö Rauni Aineslahti Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n Matkailupalveluista sekä laboratorioinsinööri Simo Hammo Lappeenrannan teknillisen yliopiston Energia- ja ympäristötekniikan osastolta. Hankkeen toteuttamista on valvonut suunnittelu¬arkkitehti Tuula Taskula Etelä-Karjalan liitosta.