242 resultados para valinnat - riskit
Resumo:
Hämeenlinnan seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelmassa (EKOLIITU) on päivitetty ja uudistettu vuonna 2000 laadittu Hämeenlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Suunnitelma on myös toiminut kehitysprojektina seudullisesta kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelmasta ja suunnitteluprosessista. Hanke on toteutettu osana liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston rahoittamaa valtakunnallista liikkumisen ohjauksen ohjelmaa (LOHJELMA). EKOLIITU- suunnitelman tavoitteena on edistää nykyistä turvallisempaa, terveellisempää ja ympäristöystävällisempää liikkumista seudulla, Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Suunnitelman tavoitteena on myös lisätä eri toimialojen tietoisuutta omista tehtävistään ja keinovalikoimastaan kestävän ja turvallisen liikkumisen edistämisessä. Liikenneturvallisuuden parantaminen ja liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentäminen on jatkossa nähtävä entistä vahvemmin poikkihallinnollisena haasteena, ei ainoastaan teknisenä yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelyihin liittyvänä kysymyksenä – vaikka näiden rooli merkittävä onkin. Myös ihmisten liikkumisen motiiveissa, asenteissa, tiedoissa ja taidoissa on tapahduttava muutosta. Yhteiskunnan tehtävänä on tehdä vastuulliset valinnat mahdollisimman helpoiksi ja houkutteleviksi. Yksilöiden vastuulla on puolestaan hyödyntää heille tarjotut mahdollisuudet muuttaa asumisen ja liikkumisen valintoja. Suunnitelmaraportissa esitetään laaja joukko toimenpiteitä, joiden toteuttamiseksi tarvitaan sekä julkisen sektorin – erityisesti kunnan eri toimialojen – että yksityisen ja kolmannen sektorin panostusta ja keskinäistä yhteistyötä. Suunnitelma sisältää myös ehdotuksen yhteistyön koordinoimiseksi sekä muut kriittiset toimenpiteet tämän suunnitelman jalkauttamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Kestävän ja turvallisen liikkumisen tavoitteet ja esitetyt toimenpiteet voidaan saavuttaa vain, jos näkökulmat saadaan nivottua osaksi eri toimialoilla tehtävää työtä ja toiminnalle saadaan kuntapäättäjien hyväksyntä ja tarpeelliset resurssit. Tämä puolestaan edellyttää toiminnan monien vaikutusten ja laajojen hyötyjen ymmärtämistä.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten riskienhallinnan näkökulma on huomioitu Suomessa toimivien suurten tilintarkastusyhteisöjen asiakashyväksyntäprosesseissa. Asiakashyväksyntä on tilintarkastusprosessin ensimmäinen vaihe. Tutkimuksen tiedonhankinnan strategiana käytettiin teemahaastattelua ja tutkimuksessa haastateltiin kolmea asiakashyväksynnän näkökulmasta eri rooleissa toimivaa tilintarkastajaa. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään sekä tilintarkastusprosessiin että riskienhallintaan liittyvään kirjallisuuteen. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että tutkitut tilintarkastusyhteisöt ovat kehittäneet ja formalisoineet asiakashyväksyntäprosessejaan jatkuvasti riskienhallintanäkökulman huomioiden. Automatisoidut tietojärjestelmät ovat nousseet yhä merkittävämpään rooliin ja myös asiakashyväksyntään liittyvää päätöksentekopolkua on mietitty ja uudistettu. Tutkimuksen tuloksena vahvistui näkemys siitä, että aiemmissa tutkimuksissa esitetty toimeksiantoriskin käsite kuvaa myös suomalaisten tilintarkastajien asiakashyväksyntävaiheessa tekemiä riskiarvioita. Merkittävimpinä pidettiin erilaisia tilintarkastusyhteisön maineeseen vaikuttavia riskitekijöitä sekä asiakkaan henkilökysymyksiin liittyviä seikkoja. Tilintarkastajien todettiin tarkastelevan sekä riskin negatiivisia puolia että myös siihen liittyviä positiivisia mahdollisuuksia. Varsinaisia aktiivisia riskienhallinnan toimenpiteitä tärkeämmäksi koettiin se, että asiakkaaseen liittyvät riskit kartoitetaan ja arvioidaan asianmukaisesti. Asiakashyväksynnän merkityksestä riskienhallinnassa voidaan todeta, että sitä pidettiin niin sanottuna ensimmäisenä suojamuurina, jonka avulla voidaan pyrkiä suojautumaan erityisesti sellaisia riskejä vastaan, joihin ei enää myöhemmässä vaiheessa voida tilintarkastustoimenpiteillä vaikuttaa. Tällöin liian korkeariskiset asiakkaat jätetään hyväksymättä - ei niinkään pyritä suunnittelemaan riskiä alentavia toimenpiteitä, joiden avulla asiakas voitaisiin hyväksyä.
Resumo:
Tämä diplomityö keskittyy kehittämään työssä käsiteltävän Venäjällä toimivan rakennusalan urakoitsijan projektien markkinointia ja myyntiä. Työssä paneudutaan projektimarkkinoinnin kautta yrityksen markkinointiin ja myyntiin. Käsittelyn aiheena ovat myös proaktiivinen markkinointi ja Venäjän rakennusmarkkinoiden aiheuttamat erityispiirteet. Tutkimuksesta selvisi, että yrityksellä on erityisesti ollut vaikeuksia saada ison luokan projekteja. Usein tähän on ollut syynä kilpailijoiden parempi taloudellinen kilpailukyky. Muutama projekti on myös keskeytynyt tai peruuntunut. Onnistuneiden tarjouskilpailuiden taustalla taas ovat olleet referenssikäynnit, hyvät suhteet asiakkaaseen ja laadukas suorittaminen. Projektimarkkinoinnin kirjallisuuden ja yrityksessä suoritettujen teemahaastattelujen pohjalta yritykselle kehitettiin ennakoivaa markkinointia painottava kokonaisvaltainen markkinointi- ja myyntiprosessi. Tärkeimpiä kohtia prosessissa ovat proaktiivinen projektien etsintä ja projektin valmistelu. Projekteja etsitään osallistumalla teollisuuden alan konferensseihin sekä ottamalla itse yhteyttä asiakkaaseen ja eri toimijoihin. Potentiaaliset projektit seulotaan suuremmasta joukosta ennalta määrättyjen kriteereiden avulla. Projekteihin pyritään aktiivisesti vaikuttamaan ennen tarjouskilpailua, jolloin myös järjestetään referenssikäyntejä. Neuvotteluissa sovelletaan kilpailutilanteen mukaan joustavaa kustannusperusteista hinnoittelua. Suoritetun urakan jälkeen asiakasyrityksen investointisuunnitelmia tutkitaan ja tarpeen vaatiessa pyritään säilyttämään yhteys nukkuvan suhteen aikana. Tällöin järjestetään asiakkaan kanssa seminaareja sekä epävirallisia ta-pahtumia. Yrityksen markkinointia ja myyntiä hankaloittavat Venäjän rakennusmarkkinoiden erityispiirteet. Epävarmuudesta aiheutuvat riskit pitää huomioida katteessa, mutta usein Venäjän erityisolosuhteet tulee vain hyväksyä, koska niihin on vaikea vaikuttaa.
Resumo:
The purpose of this thesis was to study the design of demand forecasting processes. A literature review in the field of forecasting was conducted, including general forecasting process design, forecasting methods and techniques, the role of human judgment in forecasting and forecasting performance measurement. The purpose of the literature review was to identify the important design choices that an organization aiming to design or re-design their demand forecasting process would have to make. In the empirical part of the study, these choices and the existing knowledge behind them was assessed in a case study where a demand forecasting process was re-designed for a company in the fast moving consumer goods business. The new target process is described, as well as the reasoning behind the design choices made during the re-design process. As a result, the most important design choices are highlighted, as well as their immediate effect on other processes directly tied to the demand forecasting process. Additionally, some new insights on the organizational aspects of demand forecasting processes are explored. The preliminary results indicate that in this case the new process did improve forecasting accuracy, although organizational issues related to the process proved to be more challenging than anticipated.
Resumo:
Pro Gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia ulkoistettujen toimintojen valvontaa sekä toimintoihin kohdistuvan valvonnan eroja yrityksissä. Lisäksi tutkitaan, miten hyvin ulkoistukseen liittyvät mittarit toimivat. Tutkimuksessa pyritään selvittämään ulkoistamiseen liittyvien riskien toteutumisia sekä selvittämään valvonnan vaikutusta palvelun laatuun. Tutkimuksen tekoon vaikutti ulkoistamisten lisääntyminen sekä ulkoistettujen toimintojen valvontaan keskittyvien tutkimuksien puuttuminen. Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa ei ole käsitelty toimintojen valvontaa. Empiirisessä tutkimuksessa tarkastellaan seitsemän eri toimialalla toimivan yrityksen ulkoistettuja toimintoja. Aineistokeruu tutkimukseen on toteutettu haastatteluina. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta yritysten valvonnan perustuvan sopimuksessa määriteltyihin mittareihin, joiden koetaan mittaavan haluttuja asioita. Toimintojen valvonnassa ei yrityksien välillä ole olennaisia eroja. Yritykset ovat pääsääntöisesti huomioineet ulkoistukseen liittyvät riskit riskienhallinnassaan. Yritykset kokevat valvonnan tehostamisen vaikuttavan palvelun laatuun.
Resumo:
Tämä tutkielma käsittelee kaupallisten yhtiöiden julkaisemia lehdistötiedotteita, joissa ilmoitetaan henkilöstövähennyksistä. Erityisenä tutkimuskohteena ovat lehdistötiedotteiden informatiiviset ja promotionaaliset päämäärät ja tarkoitukset sekä näiden päämäärien ja tarkoitusten ilmentyminen tekstin retorisen rakenteen, valittujen retoristen strategioiden sekä leksikaalisten ja kieliopillisten valintojen kautta. Tutkimuksen aineisto koostuu 50 englanninkielisestä lehdistötiedotteesta, jotka sisältävät ilmoituksen henkilöstövähennyksistä. Lehdistötiedotteet kerättiin yritysten verkkosivuilta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehityksenä toimivat soveltavan kielentutkimuksen alalla erityisesti ammattikielentutkimuksessa (ESP, English for Specific Purposes) laajalti käytetty Swalesin (1990) tekstilajia (genre) koskeva määritelmää ja Bhatian (1993) kehittämä geneerisen analyysin malli. Ennen aineiston kielitieteellistä analysointia tutkimuksessa perehdyttiin Bhatian (1993) mallin mukaisesti lehdistötiedotteiden historiaan, kohdeyleisöihin, diskurssiyhteisöön ja sen tuottamiin muihin tekstilajeihin, aikaisempiin lehdistotiedotteita käsitteleviin kielitieteellisiin tutkimuksiin sekä erityisesti yritysten henkilövähennyksiin liittyvään tilannekontekstiin. Kielitieteellisessä analyysissä tutkittavista teksteistä tunnistettiin kahdeksan retorista vaihetta (move), jotka olivat tyypillisiä tutkituille teksteille. Kunkin retorisen vaiheen yksittäiset ilmentymät koottiin yhteen erillisiksi aineistoiksi, joista pyrittiin tunnistamaan kullekin vaiheelle tyypilliset retoriset strategiat sekä toistuvat leksikaaliset ja kieliopilliset valinnat. Tutkimuksessa todettiin, että vaikka tutkittujen lehdistötiedotteiden pääasiallinen tarkoitus oli yhtiön toiminnasta tiedottaminen, niillä oli myös promotionaalinen päämäärä, joka ilmeni mm. pyrkimyksenä välittää yhtiöstä mahdollisimman positiivinen kuva eri kohdeyleisöille, erityisesti sijoittajille. Tämän positiivisen kuvan välittämiseen käytettyjä keinoja olivat mm. odotettavissa olevien saavutusten korostaminen, ulkoisten tekijöiden nimeäminen nykyisen tilanteen aiheuttajaksi, passiivin käyttö sekä erilaiset yrityksen julkisen kuvan säilyttämiseen pyrkivät (face-saving) strategiat.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa rajaturvallisuus ja rajaturvallisuusriski määritellään käsitteinä sekä pohditaan miten kompleksisia rajaturvallisuusriskejä voidaan hallita. Tutkimus koostuu neljästä osasta. Johdannossa esitetään tutkimuksen taustatekijät. Ensimmäisessä luvussa määritellään tutkimusongelma ja rajaukset sekä tutkimusmetodologiset valinnat. Toisessa luvussa tehdään John Wilsonin analyysimallin mukainen rajaturvallisuusriskin käsiteanalyysi. Kolmannessa luvussa määritetään riskienhallinnan teoreettinen tausta ja etsitään keinoja rajaturvallisuusriskien hallinnalle. Tarkastelu tehdään kompleksisten riskien hallinnan näkökulmasta. Neljänteen osaan kootaan johtopäätökset sekä vastataan tutkimuskysymyksiin. Rajavartiolaitoksen kehittyminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Nuoren valtion rajavartiolaitoksen vaihe, kylmän sodan rajavartiolaitoksen vaihe ja verkottuneen rajavartiolaitoksen vaihe, jossa toimintaympäristön monimutkaistuminen ja rajatarkastukset uutena tehtävänä muuttivat Rajavartiolaitoksen toimintaa merkittävällä tavalla. Verkottuneen rajavartiolaitoksen vaiheessa sisäinen turvallisuus ja rajaturvallisuus siirtyivät kansalliselta tasolta kompleksisemmalle globaalille tasolle. Emergenssin myötä systeemien määrä lisääntyi ja syntyi kokonaan uusi Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden taso. Uudella tasolla myös rajaturvallisuusriskeihin liittyviä systeemejä on enemmän ja niiden keskinäisriippuvuudet ovat monimutkaisempia. Kompleksisuus voidaan huomioida rajaturvallisuusriskien hallinnassa ymmärtämällä, että toisen vaiheen toimintatavat tai toimintaympäristökäsitys eivät toimi enää kolmannessa vaiheessa sellaisenaan. On tunnistettava kolmannen tason systeemit ja niiden toimintaperiaatteet, jotta omat toimenpiteet voidaan suunnata oikein. Yhdennetty rajaturvallisuus strategisena ratkaisuna ja operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmä taktisena ratkaisuna soveltuvat hyvin kompleksisten rajaturvallisuusriskien hallintaan. Rajavartiolaitosta voidaan kuitenkin kehittää edelleen resilientin organisaation suuntaan. Resilientiltä organisaatiolta vaaditaan kykyä ennakoida, havainnoida ja reagoida. Organisaatiolta vaaditaan kykyä ymmärtää, mitä voi tapahtua, tietoa siitä minne havainnointi pitää suunnata ja tietotaitoa reagoida oikealla tavalla olemassa olevan toimivallan puitteissa. Hallitakseen kompleksisia rajaturvallisuusriskejä Rajavartiolaitoksen tulee kiinnittää huomiota päätöksentekoon ja erityisesti päätöksen vaikutusten analysointiin. Heijastavan päätöksenteon mallissa huomioidaan päätöksen aiheuttamat välittömät, välilliset ja seurannaiset vaikutukset. Rajaturvallisuuden alalla tehdään päätöksiä jatkuvasti. Päätöksiä tekevät niin valtiolliset kuin eivaltiollisetkin toimijat sekä yksittäiset ihmiset. Päätökset luovat uusia tulevaisuuksia ja vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa. Kansallista rajaturvallisuutta ei ole olemassa ilman Euroopan unionin rajaturvallisuutta ja päinvastoin. Kansallisella ulkorajalla tehtävän rajavalvonnan lisäksi tulevaisuudessa on kiinnitettävä enemmän huomiota yhteistoimintaan Schengen -alueen ulkorajoilla sekä vapaan liikkuvuuden alueella tehtävään ulkomaalaisvalvontaan. Kansallisen rajavalvonnan merkitys vähenee, jos muilla ulkorajoilla valvonta ei toimi.
Resumo:
Airmanship käsitettä ei ole tähän mennessä hirveästi tutkittu Suomessa. Aiheesta on tehty vain muutama suoraan siihen liittyvä tutkimus. Tämän lisäksi on tehty useita tutkimuksia, jotka ovat pienissä määrin ja osiltaan yhdistettävissä airmanshipiin tai sen eri osa-alueisiin. Tutkimuksessani tulen avaamaan airmanship käsitteen Tony Kernin temppelimallin avulla, omasta näkökulmastani, sekä pohtia airmanshipin opetusta ilmavoimien alkeislentokoulutuksessa. Tutkimuksen lähtökohtana oli oma haluni tutustua airmanshipin käsitteeseen. Tutkimuksen rajaus tuotti aluksi ongelmia airmanship-käsitteen ollessa hyvin laaja. Aihetta tutkiessani kiinnostus heräsi erityisesti airmanshipin opetukseen liittyen. Tavoitteenani on luoda työ, jossa airmanship aukeaa selkeästi käsitteenä ja jossa pohditaan ennen kaikkea sen opettamista ja oppimista. Tutkimus toteutettiin asiakirjatutkimuksena ja ilmavoimien lennonopettajien kanssa käytyjen keskustelujen avulla saamillani tiedoilla. Asiakirjat olivat suurilta osin aikaisempia airmanshipiin liittyviä tutkielmia, sekä siihen liittyvää kirjallisuutta. Airmanship-käsitteen yleinen suomennos on lentäjyys. Lentäjyyden voidaan katsoa pitävän sisällään muun muassa päätöksentekokyvyn, tilannetietoisuuden, lentokurin, ympäristön, lentokoneen ja riskit. Kaikki nämä osa-alueet vaikuttavat omalta osaltaan lentoturvallisuuteen. Pyrittäessä mahdollisimman hyvään kokonaisuuteen, tulee kaikkien osa-alueiden olla kunnossa. Lennonoppiminen ja sen opetus kulkevat käsi kädessä lentoturvallisuuden kanssa. Airmanshipin laajuuden johdosta sen opettaminen yksiselitteisesti on hankalaa ja suuri osa oppimisesta tapahtuu niin sanottuna piilooppimisena.
Resumo:
Tutkimuksen kohteena on maineenhallinta, sillä ollakseen uskottavasti mukana nykyyhteiskunnassa ja sen eri viestimissä, tulee Ilmavoimilla olla toimivat keinot laissa määritettyjen viestintäsuositusten sekä viestintästrategian toteuttamiseen. Maineenhallinta on osa viestinnän kokonaisuutta, ja hyvän maineen edut organisaatioille ovat kiistattomat. Päätutkimuskysymyksenä on Ilmavoimien maineen ja sen hallinnan riskit ja mahdollisuudet. Apukysymyksinä selvitetään organisaatioiden maineen muodostumista ja sen vaikutuksia, maineen uhkia ja mahdollisuuksia, sekä strategista maineenhallintaa. Tutkimus on kvalitatiivinen kirjallisuustutkimus, jossa lähteitä tarkastelemalla tutkimuskysymyksiin muodostetaan koherentti ja selkeä vastaus. Lähteinä toimivat yrityskirjallisuus ja oppaat, valtionhallinnon ja Ilmavoimien omat ohjesäännöt sekä aiemmat tutkimukset. Tutkimusta varten haastateltiin myös Ilmavoimien viestintäpäällikköä. Tutkimuksessa sovelletaan Grounded Theoryn periaatteita, jossa aineiston keräämisen ja analysoinnin yhteydessä pyritään tuottamaan teoria aineiston pohjalta, eikä aikaisempien tutkimusten perusteella. Tutkimustulosten perusteella maine rakentuu menneisyyden teoista, nykyhetken toiminnasta ja tulevaisuuden visioista. Organisaation maine voidaan sijoittaa nelikenttään, jossa sitä verrataan organisaatiosta liikkuviin mielikuviin ja kokemuksiin organisaation toiminnasta. Maine voidaan myös jakaa mainepyörään, jossa eritellään kuusi maineen syntymisen elementtiä, jotka ovat: yrityskulttuuri ja johtaminen, tuotteet ja palvelut, muutos ja kehityskyky, julkinen kuva, yhteiskuntavastuu ja menestyminen. Maineenhallinnassa tärkeää on tunnistaa maineen muodostumisen areenat sekä hyvään maineeseen johtavat teot. Strategisesta maineenhallinnasta voidaan puhua silloin, kun organisaatio ottaa viestinnän ja maineenhallinnan osaksi johtamista jo strategisessa suunnittelussa. Ilmavoimien maineen etuina ovat vahvat perinteet ja kunniakas perimä, julkisyhteisölle ominainen avoin organisaatiokulttuuri, läpinäkyvä toiminta ja sen muodostama vahva legitimiteetti. Ilmavoimien maineen uhkina tulevaisuudessa ovat puolustusvoimauudistuksen läpiviennin aiheuttama maineen muutos, sekä sosiaalisen median kasvava painoarvo julkisen mielipiteen muodostumisessa, ja sen aiheuttamat haasteet maineen kehitykselle. Kehittämiskohde Ilmavoimien maineelle on sisäisen puolustushaarakuvansa hiominen ja sisäisen viestinnän lisääminen Ilmavoimien tavoitteiden ja vision osalta. Tavoitteiden avaaminen varsinkin kadettivaiheessa opiskelevalle henkilöstölle auttaisi kahden käyttäjän välisellä maineareenalla myönteisen kuvan välittämisessä, uuden henkilöstön rekrytoimisessa sekä kadettikoulun sisäisen rekrytoinnin vahvistamisessa.
Resumo:
Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu Nurmijärven kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelmassa on selvitetty liikenneturvallisuuden nykytilaa kunnassa sekä kartoitettu liikenneturvallisuusongelmia mm. onnettomuusanalyysin ja asukaskyselyn avulla. Nykytila-analyysi on toiminut lähtökohtana liikenneturvallisuustyön tavoitteiden ja päämäärien asettamiselle. Työssä laaditut liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden ohjelma sekä hallintokuntien liikenneturvallisuustyön toimenpiteistä kootut toimintasuunnitelmat tukevat tavoitteisiin pääsemistä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Nurmijärvellä tapahtui vuosina 1999-2009 yhteensä noin 2 200 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 520 johti henkilövahinkoon ja näistä 28 kuolemaan. Kuluneiden yhdentoista vuoden aikana tapahtuneiden onnettomuuksien laskennalliset kustannukset ovat olleet noin 23,0 M€/vuosi, josta kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus on ollut noin 4,0 M€/vuosi. Kunnan kustannuksista suurin osa kohdistuu terveys- ja sosiaalitoimelle. Asukkaille suunnatun kyselyn mukaan koululaisia pidettiin turvattomimpana tienkäyttäjäryhmänä Nurmijärvellä, ja pyöräilyä ja kävelyä turvattomimpina kulkutapoina. Tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi nousivat kevyen liikenteen yhteyksien lisääminen, liikennekäyttäytymisen parantaminen sekä valaistuksen lisääminen. Onnettomuusanalyysin, asukaskyselyn ja valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta Nurmijärvelle laadittiin henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemätavoite ja liikenneturvallisuustyön vuositeemat: turvallinen koulumatka ja esikoulumatka (vuonna 2010), nuorten liikenneturvallisuus, erityisryhmien liikenneturvallisuus, turvallinen työmatka, kestävät ja turvalliset liikkumisen valinnat sekä turvallinen kesäliikenne. Työn aikana laadittiin toimenpideohjelma liikenneympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Esitettyjen toimenpiteiden pääpaino on nopeasti toteutettavissa ja kustannustehokkaissa hankkeissa. Noin 60 kohdetta käsittävään ohjelmaan sisältyy mm. kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parantavia hankkeita, nopeusrajoitusten tehostamistoimia sekä liittymien turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Ainoastaan liikenneympäristöön kohdistuvilla toimenpiteillä ei voida saavuttaa asetettua onnettomuuksien vähenemätavoitetta, joten kunnan on sitouduttava aktiiviseen liikenneturvallisuustyöhön ja asenekasvatussuunnitelman toteuttamiseen. Lisäksi liikkumisen ohjauksen, kuten maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen keinoin voidaan vaikuttaa toimintojen ja asuinalueiden sijoitteluun, ja mahdollisesti vähentää liikkumistarvetta esimerkiksi omalla autolla. Myös edistämällä kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen käyttöä voidaan vähentää yksityisautoilua ja edistää turvallista ja ekologista liikkumista. Nurmijärvellä toimii eri hallintokuntien ja yhteistyötahojen edustajista koostuva liikenneturvallisuusryhmä. Ryhmän toimintaa on tehostettu suunnitelmatyön aikana, ja se tulee jatkossa seuraamaan suunnitelman toteutumista.
Resumo:
The topic of this Master’s Thesis is risk assessment in the supply chain, and the work was done for a company operating in the pharmaceutical industry. The unique features of the industry bring additional challenges to risk management, due to high regulatory, docu-mentation and traceability requirements. The objective of the thesis was to generate a template for assessing the risks in the supply chain of current and potential suppliers of the case company. Risks pertaining to the case setting were sought mainly from in-house expertise of this specific product and supply chain as well as academic research papers and theory on risk management. A questionnaire was set up to assess the found risks on impact, occurrence and possibility of detection. Through this classification of the severity of the risks, the supplier assessment template was formed. A questionnaire template, comprised of the top 10 risks affecting the flow of information and materials in this setting, was formulated to serve as a generic tool for assessing risks in the supply chain of a pharmaceutical company. The template was tested on another supplier for usability and accuracy of found risks, and it demonstrated functioning in a differing supply chain and product setting.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Mikroyritykset kohtaavat luotonannossa erityisiä haasteita epäsymmetrisen informaation takia. Mikroyritysten tulisi pystyä välittämään rahoittajille informaatiota omasta luotonhoitokyvystään ja aikaisempi tutkimus on havainnut pienten yritysten hyötyvän pitkästä pankkisuhteesta, sillä siinä rahoittaja oppii tuntemaan yrityksen toimintaympäristön ja yrityksen menestystekijät. Tämä helpottaa rahoittajan päätöksentekoa ja menestyvä pienyritys saa paremmin rahoitusta hankkeisiin. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia pankkien mikroyrityksiin kohdistamaa luotonantoprosessia ja pitkäaikaisen pankkisuhteen hyötyjä ja haittoja, joita pankit ja mikroyritykset kohtaavat pitkäaikaisessa pankkisuhteessa. Mikroyritysten luotottamisen tutkiminen on perusteltua, sillä Suomessa mikroyritykset muodostavat merkittävän osan yrityskannasta ja monet mikroyritykset toimivat rahoituksellisesti niukassa tilanteessa, ja on ilmeisen olennaista tunnistaa toimivan pankkisuhteen edellytykset niillä mikroyrityksillä, jotka saavat toistuvasti rahoitusta pankeista. Tutkielman metodiksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu, joka valikoitui tutkielman tavoitteiden perusteella. Empiria kerättiin haastattelemalla pienehkön paikkakunnan pankinjohtajia, joilla on useiden vuosien kokemus yritysrahoituksesta ja eritoten mikroyritysten rahoittamisesta. Haastattelut osoittivat mikroyritysten olevan paikallisten pankkien näkökulmasta kiinnostavia rahoituskohteita ja tarjoavan pankeille mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaa. Mikroyrityksen pitkäaikaisella pankkisuhteella ei havaittu olevan pankin luotonantoprosessiin suuria vaikutuksia, ainoa huomattava muutos on prosessin tehostuminen, kun mahdollinen vakuus on pankille tuttu ja liiketoiminnan riskit ovat pankin tiedossa. Hyötynä mikroyrityksille ilmeni lainarahan edullisempi hinta ja pienempi vakuustarve, kun taas pankille asiakassuhteen pitkäaikaisuus tuo pääomalle tuottoa. Pitkäaikaisesta pankkisuhteesta ei havaittu aiheutuvan merkittäviä haittoja kummallekaan osapuolelle.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten tietojohtamisen eri osatekijät näkyvät projektin läpiviemisen aikana. Teoreettinen viitekehys kokoaa projektijohtamisen osatekijät ja tietojohtamisen kolme pääelementtiä (tiedon hankinta, tiedon säilyttäminen ja tiedon siirto) yhteen projektin elinkaaren ympärille. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka empiirinen osuus suoritettiin haastattelemalla projektin asiakkaan vastuuhenkilöitä sekä toimittajan vastuuhenkilöitä yksi kerrallaan. Näiden lisäksi suoritettiin ryhmähaastattelu kohderyhmän portfoliohallitsijoiden kesken. Empiriasta saadut tulokset mallinnettiin viitekehyksen mukaisesti tietojohtamisen pääelementeille. Tiedon hankinnassa projektijohtamisen kentästä korostui sidosryhmät ja riskit, tiedon säilyttämisessä korostui integrointi ja viestintä sekä tiedon siirtämisessä korostui aika ja HR. Projektin aikana luodun ja hankitun osaamisen ja oppien säilyttäminen koettiin haastateltavien mukaan tietojohtamisen osatekijöistä haastavimmaksi. Alatutkimuskysymyksenä selvitetyt esteet ja hidasteet tietojohtamisen menetelmille kulminoituivat haastatteluissa prosesseihin, vastuisiin ja systemaattisuuden puuttumiseen. Haastatteluiden ja kirjallisuustutkimuksen tuloksena tehtiin kohdeyritykseen suosituksia tietojohtamisen elementtien hyödyntämisessä projekteissa.
Resumo:
Cesarean section (CS) is the most common major surgery performed on women worldwide. CS can save the life of the mother or the fetus, but is associated with the typical complications of any major surgery: hemorrhage, infection, venous thromboembolism and complications of anesthesia, sometimes leading to maternal death. Recently there have been several reports from well resourced countries on increased severe maternal morbidity and even mortality. Increased rates of CS, obesity and older mothers may explain this rise. The aim of this thesis is to study the rates and risk factors of short term maternal complications associated with CS. Also, we compared maternal morbidity by mode of delivery and over time. The complication rates were assessed in a prospective study involving 2496 CS performed in the 12 largest delivery units in Finland in 2005. The rates of severe complications were studied by mode of delivery in a register-based study comparing national cohorts in 1997 and 2002. The impact of several risk factors on severe maternal morbidity by mode of delivery was studied in a register-based study of all singleton deliveries in 2007-2011. In the prospective study, 27% of the women who underwent CS had one or more intraoperative or postoperative complications during their hospital stay, and 10% had a severe complication. In the register-based study the incidence of life-threatening maternal complications was 7.6 in 1000 deliveries. The incidence was lowest for vaginal delivery (VD), followed by instrumental VD and elective CS, and highest in emergency CS. An attempt of VD, including the risks associated with emergency CS, seems to be the safest mode of delivery, even for most high-risk women.