Communicative Purposes of Press Releases Announcing Reduction in Workforce

Tämä tutkielma käsittelee kaupallisten yhtiöiden julkaisemia lehdistötiedotteita, joissa ilmoitetaan henkilöstövähennyksistä. Erityisenä tutkimuskohteena ovat lehdistötiedotteiden informatiiviset ja promotionaaliset päämäärät ja tarkoitukset sekä näiden päämäärien ja tarkoitusten ilmentyminen tekstin retorisen rakenteen, valittujen retoristen strategioiden sekä leksikaalisten ja kieliopillisten valintojen kautta. Tutkimuksen aineisto koostuu 50 englanninkielisestä lehdistötiedotteesta, jotka sisältävät ilmoituksen henkilöstövähennyksistä. Lehdistötiedotteet kerättiin yritysten verkkosivuilta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehityksenä toimivat soveltavan kielentutkimuksen alalla erityisesti ammattikielentutkimuksessa (ESP, English for Specific Purposes) laajalti käytetty Swalesin (1990) tekstilajia (genre) koskeva määritelmää ja Bhatian (1993) kehittämä geneerisen analyysin malli. Ennen aineiston kielitieteellistä analysointia tutkimuksessa perehdyttiin Bhatian (1993) mallin mukaisesti lehdistötiedotteiden historiaan, kohdeyleisöihin, diskurssiyhteisöön ja sen tuottamiin muihin tekstilajeihin, aikaisempiin lehdistotiedotteita käsitteleviin kielitieteellisiin tutkimuksiin sekä erityisesti yritysten henkilövähennyksiin liittyvään tilannekontekstiin. Kielitieteellisessä analyysissä tutkittavista teksteistä tunnistettiin kahdeksan retorista vaihetta (move), jotka olivat tyypillisiä tutkituille teksteille. Kunkin retorisen vaiheen yksittäiset ilmentymät koottiin yhteen erillisiksi aineistoiksi, joista pyrittiin tunnistamaan kullekin vaiheelle tyypilliset retoriset strategiat sekä toistuvat leksikaaliset ja kieliopilliset valinnat. Tutkimuksessa todettiin, että vaikka tutkittujen lehdistötiedotteiden pääasiallinen tarkoitus oli yhtiön toiminnasta tiedottaminen, niillä oli myös promotionaalinen päämäärä, joka ilmeni mm. pyrkimyksenä välittää yhtiöstä mahdollisimman positiivinen kuva eri kohdeyleisöille, erityisesti sijoittajille. Tämän positiivisen kuvan välittämiseen käytettyjä keinoja olivat mm. odotettavissa olevien saavutusten korostaminen, ulkoisten tekijöiden nimeäminen nykyisen tilanteen aiheuttajaksi, passiivin käyttö sekä erilaiset yrityksen julkisen kuvan säilyttämiseen pyrkivät (face-saving) strategiat.