Yritysverojärjestelmän hyvyys, merkitys ja verosuunnittelun painopistealueet yrittäjien sekä asiantuntijoiden näkökulmista

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata hyvän verojärjestelmän ominaisuuksien toteutumista nykyisessä pienten osakeyhtiöiden yritysverojärjestelmässä. Lisäksi tavoitteena on selvittää yritysverotuksen painoarvo yritystoimintaa säätelevässä lainsäädännössä sekä yritysverotuksen keskeiset teemat asiantuntijakirjoitusten perusteella. Verosuunnittelun ja verotuksen merkitystä yrityskentässä selvitetään myös yrittäjien näkökulmasta ja verrataan asiantuntijakirjoituksiin. Tutkimuksen teoriassa käydään läpi hyvän verojärjestelmän periaatteet sekä pienen osakeyhtiön verosuunnittelukeinot. Empiirisessä osassa tutkimuksen kyselyaineistoa käsiteltiin varianssianalyysilla (ANOVA) sekä asiantuntija-artikkelit jaettiin suhteellisiin pää- ja alaryhmiin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nykyinen yritysverojärjestelmä ei ole tarpeeksi yksinkertainen ja se luo epätasa-arvoa verovelvollisten joukossa. Muuten oikeudenmukaisuus toteutuu melko hyvin nykyisessä yritysverojärjestelmässä. Veroilla halutaan myös jonkin verran ohjata verovelvollisen käyttäytymistä ja näin ollen täysin neutraaliinkaan verojärjestelmään ei päästä. Kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta Suomen nimellinen verotus on EU-maiden keskiarvoa hieman korkeampi, mutta verotuksella ei karkoteta tuotannontekijöitä. Oikeusvarmuus ja ennakoitavuus toteutuvat hyvin. Yritysverotus on ollut esillä alan lehdissä runsaasti ja erityisesti kansainvälinen yritysverotus on saanut painoarvoa. Asiantuntijat näkevät verosuunnittelun monimuotoisempana kuin yrittäjät, jotka pitävät suunnittelua lähinnä palkan ja osingon edullisuuden vertailuna.

Bulvaani osakeyhtiön osakkaana -erityisesti verotuksen kohdistamisen, peitellyn osingon ja veron kiertämisen näkökulmasta tarkasteltuna

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää verotuksen kohdistumista tilanteissa, joissa osakeyhtiön osakkaana on bulvaani. Käyttämällä bulvaanisuhdetta ja osakeyhtiön muotoa hyväksi, pyritään usein saavuttamaan sellaisia veroetuja, joita bulvaanin taustalla pysyttelevä päämies ei voisi ilman tällaista muodollista järjestelyä hyväkseen saada. Osakeyhtiön ja osakkaan erillisellä verovelvollisuudella pyritään välttämään veroseuraamusten kohdistaminen. Verotuksen kohdistamista tutkittiin lähinnä verotusmenettelylaissa säänneltyjen, peiteltyä osinkoa ja veron kiertämistä koskevien lainkohtien soveltamisedellytyksiä tarkastelemalla. Lainkohtien avoimen sanamuodon vuoksi peitellyn osingon kohdistamisongelman ratkaiseminen ja verovelvollisen toimenpiteiden tulkitseminen veron kierroksi, ovat jääneet oikeuskäytännössä syntyneiden linjausten varaan. Lisäksi tutkittiin valeoikeustoimen ja keinotekoisten järjestelyjen vaikutusta tuloverotuksen kohdistamisessa. Tutkimus on tehty voimassa olevaa lainsäädäntöä ja lakien valmisteluaineistoa tarkastelemalla sekä oikeustapausten että oikeuskirjallisuuden yhteistutkimuksena.

Suomen osinkoverotuksen ongelmat ja uudistaminen - vertailu eri maiden osinkoverojärjestelmiin

Tämän tutkielman tarkoituksena on perehtyä Suomen nykyisen yritys- ja osinkoverojärjestelmän ongelmiin ja mahdollisiin ratkaisumalleihin. Ratkaisumalleja etsitään muiden maiden soveltamista osinkoverojärjestelmistä, joita tutkielmassa esitellään laajasti. Lisäksi arvioidaan Verotuksen kehittämistyöryhmän (18.9.2008 - 31.12.2010) uudistusehdotusta Suomen uudeksi yhteisö- ja osinkoverojärjestelmäksi. Verojärjestelmän neutraalisuus on olennainen kysymys verojärjestelmää suunniteltaessa. Eri maiden yritys- ja osinkoverojärjestelmien neutraalisuusominaisuuksia arvioidaan lainopillisen ja vertailevan menetelmän avulla. Neutraalisuusominaisuuksien lisäksi kiinnitetään huomiota myös järjestelmien luomiin kannustin- ja kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin. Tutkielmassa todetaan Suomen nykyisen osinkoverojärjestelmän sisältävän ei-toivottuja kannustinvaikutuksia, jotka Verotuksen kehittämistyöryhmän uudistusehdotus poistaa vain osittain. Muiden maiden soveltamat järjestelmät sisältävät elementtejä, joiden soveltaminen olisi perusteltua myös Suomessa.

Osingonjakopäätökset pienissä osakeyhtiöissä. Empiirinen tutkimus osakeyhtiölain varojenjakosäännösten toteutumisesta

Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan Suomen osakeyhtiölain pakottavien varojenjakosäännösten vaikutusta osingonjakopaatoksiin. Lain vaikutuksen seuraamisen lisäksi pyritään muodostamaan kokonaiskuva tekijöistä, jotka vaikuttavat pienissä yhtiöissä tehtäviin osingonjakopäätöksiin. Väitöskirja koostuu kahdesta eri osasta. Ensimmäisessä osassa osoitetaan, kuinka toisen osan artikkelit muodostavat kokonaisuuden ja esitellään tutkimustulokset. Väitöskirjan toinen osa koostuu neljästä toisiaan täydentävästä artikkelista. Tutkimus etenee julkaisujen myötä ensin maksukykytestin määrittelystä maksukykytestiin liittyviin oikeudellisiin ongelmiin sekä tilinpaatoksen merkitykseen osingonjakopäätöksissä, siirtyen sitten omistaja johtajan tarpeisiin ja tavoitteisiin, päättyen lopuksi velkojan näkökulmaan. Tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin kokonaiskuvan muodostaminen niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat osingonjakopäätöksen tekemiseen pienissä osakeyhtiöissä. Tavoitteena oli myös selvittää kuinka osakeyhtiölain 13 luvun varojenjakosäännökset otetaan huomioon osingonjakopäätöstä tehtäessä. Tutkimusaineistona käytettiin sekä kyselytutkimusaineistoa että tilinpäätöstietoja. Aineistoa analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimusaineistosta löydettiin kolme erilaista varallisuuden siirtämisen strategiaa. Ne nimettiin seuraavasti: tulojen maksimointi, verosuunnittelu, palkan jousto. Tutkimuksesta nousee esiin kolme keskeistä tulosta. Ensinnäkin, liiketaloustieteellinen maksukyvyn merkitys poikkeaa oikeustieteessä käsitetystä maksukyvystä. Toiseksi, osakeyhtiölain 13 luvun varojenjakosäännökset tulee ottaa huomioon sekä osingonjakopäätöstä tehtäessä että varojen tosiasiallisesti siirtyessä pois yhtiön vaikutuspiiristä. Kolmanneksi, pääomatuloverotuksen kiristyessä omistaja johtaja saattaa siirtää varallisuutta yhtiöstä yksityistalouteen osingon sijasta palkkana. Tämän seurauksena maksukykytestin merkitys vähenee erityisesti pienissä yhtiöissä. Tulosten perusteella tasetesti näyttää olevan pienissä yhtiöissä maksukykytestiä merkityksellisempi.

Markkinalisäarvon kehitys OMX Helsingin teknologiaosakkeissa vuosina 2005 – 2009

Tutkimusongelmana oli selvittää markkinalisäarvon kehitys OMX Helsingin viidentoista teknologiayrityksen osalta ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen sen perusteella. Alaongelmina oli selvitellä vaikuttaako yrityksen koko, kasvu tai osingonjako markkinalisäarvon kehitykseen. Kasvun mittarina käytettiin Net Operating Profit after Taxes:n muutosta edelliseen vuoteen. Tutkimusta varten haettiin vuosilta 2005 – 2009 yhtiöiden oman pääoman kirja- ja markkina-arvot, sekä muut edellä mainitut alaongelmien tiedot. Arvot laskettiin MS Excelissä ja taulukoitiin. Saatujen arvojen perusteella yritykset asetettiin paremmuusjärjestykseen. Lisäksi analysoitiin vaikuttivatko tutkimuksen alaongelmat saatuun tulokseen. Tutkimustuloksena viisitoista yritystä kyettiin laittamaan paremmuusjärjestykseen markkinalisäarvon kehityksen mukaan. Markkinalisäarvon kehitys vaihteli suuresti eri yrityksillä. Vain kolme yritystä pystyi ajanjaksolla kasvattamaan sitä. Alaongelmien tarkastelu jätti jälkeensä hyvin ristiriitaisia tuloksia. Niiden perusteella ei pysty ilman tilastollista analyysia sanomaan varmasti alaongelmien vaikutusta markkinalisäarvon kehitykseen.

Liiketoiminnasta luopumisen verokustannukset osakeyhtiölle ja sen osakkaalle

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten osakeyhtiöstä voidaan luopua niin, että osakas saisi siitä mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn. Osakkaan saaman taloudelliseen hyötyyn liittyvät kiinteästi luopumisesta aiheutuvat verokustannukset. Tässä tutkimuksessa keskityttiin osakeyhtiön purkamiseen, osakekauppaan ja substanssikauppaan. Mallin avulla selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat verokustannuksiin ja kuinka paljon niitä voidaan verosuunnittelukeinoilla alentaa. Liiketoiminnasta luopumisen verotus kohdistuu yhtiöön ja/tai osakkaaseen luopumistavasta riippuen. Veron määrään vaikuttavat yrityksen taserakenne, osakkeiden omistusaika, myyjän tavoitteet, ostajan asema, luopumiseen käytettävissä oleva aika ja verosuunnittelukeinot. Verokustannuksiin erityisesti vaikutti se, millä tavoin varat voidaan siirtää osakkaalle. Verosuunnittelukeinoilla esimerkiksi osingonjaolla voidaan alentaa verokustannuksia merkittävästi. Verotuksenkehittämistyöryhmä jätti loppuraporttinsa 21.12.2010. Tutkimuksen mukaan ehdotetut muutokset kasvattaisivat yritystoiminnasta luopumisen verokustannuksia. Osingonjako verosuunnittelukeinona ei välttämättä olisi enää kaikissa tilanteissa kannattavaa, jos ehdotukset toteutuisivat loppuraportissa esitetyllä tavalla.

Osingonjakosuhteeseen vaikuttavat tekijät Suomen pörssiyhtiöissä 2010.

Osingonjakosuhteeseen vaikuttavat tekijät Suomen pörssiyhtiöissä 2010.

Osingonjakopolitiikan määräytyminen ja sen osakekurssivaikutukset Helsingin pörssissä

Tämän työn tarkoituksena oli tutkia lineaarisen regressioanalyysin avulla sekä osingonjakopolitiikan määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä että osinkojen osakekurssivaikutusta Helsingin pörssissä. Osinkopolitiikan määräytymistä tutkittiin yhtiön koon, kannattavuuden, velkaisuuden, investointi- ja kasvumahdollisuuksien sekä sisäpiirin omistuksen avulla. Käytetty aineisto koostuu Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden tilinpäätösluvuista ja osakekurssitiedoista vuosina 2000-2010. Empiiriset tutkimukset osoittivat, että osinkotuottoon vaikuttavia tekijöitä Helsingin pörssissä ovat yhtiön kannattavuus, velkaisuus, investointi- ja kasvumahdollisuudet sekä sisäpiirin omistus. Saadut tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Toinen merkittävä löydös on, että osingoilla todettiin olevan positiivinen yhteys osakekurssimuutoksiin Helsingin pörssissä. Osinkojen ja osakekurssin välinen yhteys tukee signalointiteoriaa.

Osakeyhtiölain maksukykyisyystestin sisältö ja tulkintaongelmat

Tämä Pro gradu -työ on lainopillinen selvitys maksukykyisyystestin sääntelystä ja tulkintaongelmista. Tavoitteena on selvittää maksukykyisyystestin sisältöä sekä esitellä ja analysoida erilaisia näkökantoja siitä, miten maksukykyisyystestiä on tulkittu. Testin mukaan osakeyhtiöstä ei saa jakaa varoja, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai varojenjaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Maksukykyisyystestin avulla hallitaan osakeyhtiön varojenjakoa: maksukykyisyystesti on siis vain väline rajoittaa varojen jakamista. On monia tapoja jakaa varoja, mutta tässä tutkimuksessa keskitytään osingonjakoon. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen tutkimus. Tarkastelen aihetta pääosin oikeustieteellisestä näkökulmasta, mutta tutkimus sivuaa myös liiketaloustieteellistä tutkimusmetodia, koska usein maksukykyisyystestiä on perusteltu taloudellisista lähtökohdista käsin ja taloudellisilla tunnusluvuilla. Juridisen tarkastelun muodostaa osakeyhtiölaki ja muita lakeja tarkastellaan vain siinä määrin, kuin ne välittömästi liittyvät maksukykyisyystestiin. Perimmäisenä tutkimuskysymyksenä on selvittää maksukyvyn arvioinnin ajankohta ja kenen vastuulla maksukykyisyystestin toteuttaminen lopulta on: onko se hallituksen, toimitusjohtajan vai osakkeenomistajan vastuulla? Etenkin hallituksen vastuuta ja sen suhdetta maksukykyisyystestiin on oleellista tarkastella, koska tutkimuksen kohteena ovat pörssiyhtiöt.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden osinkopolitiikkaa määrittävät tekijät

The finnish corporate dividend policy is reviewed in this article. The case has been studied in terms of theory and empirical evidence. The data consists of 42 corporations and the timescale is 2007-2011. The relation between key financials and dividend policy is studied In the empirical part .

Pricing anomalies in the Finnish stock market

The aim of this thesis is to examine whether the pricing anomalies exists in the Finnish stock markets by comparing the performance of quantile portfolios that are formed on the basis of either individual valuation ratios, composite value measures or combined value and momentum indicators. All the research papers included in the thesis show evidence of value anomalies in the Finnish stock markets. In the first paper, the sample of stocks over the 1991-2006 period is divided into quintile portfolios based on four individual valuation ratios (i.e., E/P, EBITDA/EV, B/P, and S/P) and three hybrids of them (i.e. composite value measures). The results show the superiority of composite value measures as selection criterion for value stocks, particularly when EBITDA/EV is employed as earnings multiple. The main focus of the second paper is on the impact of the holding period length on performance of value strategies. As an extension to the first paper, two more individual ratios (i.e. CF/P and D/P) are included in the comparative analysis. The sample of stocks over 1993- 2008 period is divided into tercile portfolios based on six individual valuation ratios and three hybrids of them. The use of either dividend yield criterion or one of three composite value measures being examined results in best value portfolio performance according to all performance metrics used. Parallel to the findings of many international studies, our results from performance comparisons indicate that for the sample data employed, the yearly reformation of portfolios is not necessarily optimal in order to maximally gain from the value premium. Instead, the value investor may extend his holding period up to 5 years without any decrease in long-term portfolio performance. The same holds also for the results of the third paper that examines the applicability of data envelopment analysis (DEA) method in discriminating the undervalued stocks from overvalued ones. The fourth paper examines the added value of combining price momentum with various value strategies. Taking account of the price momentum improves the performance of value portfolios in most cases. The performance improvement is greatest for value portfolios that are formed on the basis of the 3-composite value measure which consists of D/P, B/P and EBITDA/EV ratios. The risk-adjusted performance can be enhanced further by following 130/30 long-short strategy in which the long position of value winner stocks is leveraged by 30 percentages while simultaneously selling short glamour loser stocks by the same amount. Average return of the long-short position proved to be more than double stock market average coupled with the volatility decrease. The fifth paper offers a new approach to combine value and momentum indicators into a single portfolio-formation criterion using different variants of DEA models. The results throughout the 1994-2010 sample period shows that the top-tercile portfolios outperform both the market portfolio and the corresponding bottom-tercile portfolios. In addition, the middle-tercile portfolios also outperform the comparable bottom-tercile portfolios when DEA models are used as a basis for stock classification criteria. To my knowledge, such strong performance differences have not been reported in earlier peer-reviewed studies that have employed the comparable quantile approach of dividing stocks into portfolios. Consistently with the previous literature, the division of the full sample period into bullish and bearish periods reveals that the top-quantile DEA portfolios lose far less of their value during the bearish conditions than do the corresponding bottom portfolios. The sixth paper extends the sample period employed in the fourth paper by one year (i.e. 1993- 2009) covering also the first years of the recent financial crisis. It contributes to the fourth paper by examining the impact of the stock market conditions on the main results. Consistently with the fifth paper, value portfolios lose much less of their value during bearish conditions than do stocks on average. The inclusion of a momentum criterion somewhat adds value to an investor during bullish conditions, but this added value turns to negative during bearish conditions. During bear market periods some of the value loser portfolios perform even better than their value winner counterparts. Furthermore, the results show that the recent financial crisis has reduced the added value of using combinations of momentum and value indicators as portfolio formation criteria. However, since the stock markets have historically been bullish more often than bearish, the combination of the value and momentum criteria has paid off to the investor despite the fact that its added value during bearish periods is negative, on an average.

Osingonjako ja omien osakkeiden hankinta varojenjakokeinoina – veroseuraamusten tarkastelu

Tämän tutkielman tarkoituksena on perehtyä osingon ja omien osakkeiden hankinnan eroihin varojenjakokeinoina ja erityisesti tarkastella niihin liittyviä veroseuraamuksia. Veroseuraamuksia arvioidaan niin listaamattomista, kuin listatuista yhtiöistä saaduista varoista ja niitä selvennetään laskuesimerkein. Näiden lisäksi tutkielmassa käsitellään peitellyn osingon säännöksen soveltamista erityisesti omien osakkeiden hankintaan liittyen. Peiteltyyn osinkoon liittyvät ennakkopäätökset, joita tutkielmassa esitellään runsaasti, ovat avain asemassa säännöksen soveltamisen ymmärtämisessä. Koska tutkielman perustana on voimassa olevan oikeuden sisältö ja tarkoituksena on tulkita lainsäädäntöä, on kyseessä lainopillinen tutkimus. Tutkielmassa todetaan osingon ja omien osakkeiden hankinnan olevan toistensa kaltaisia varojenjakokeinoja, kun asiaa katsotaan osakeyhtiölain näkökulmasta. Kun asiaa tarkastellaan verotuksen näkökulmasta, lainsäädäntö kannustaa yleensä jakamaan osinkoa etenkin listaamattomista yhtiöistä. Pörssiyhtiöissä myös omien osakkeiden hankinta voi olla tarkoituksen mukainen keino saada varoja yhtiöstä.

Stock Price Reactions on M&A, Dividends and Game Releases. Evidence from Gaming Industry.

A rapidly growing gaming industry, which specializes on PC, console, online and other games, attracts attention of investors and analysts, who try to understand what drives changes of the gaming industry companies’ stock prices. This master thesis shows the evidence that, besides long-established types of events (M&A and dividend payments), the companies’ stock price changes depend on industry-specific events. I analyzed specific for gaming industry events - game releases with respect to its subdivisions: new games-sequels, games ratings and subdivision according to a developer of a game (self-developed by publisher or outsourced). The master thesis analyzes stock prices of 55 companies from gaming industry from all over the world. The research period covers 5 year, spreading from April 2008 to April 2013. Executed with an event study method, results of the research show that all the analyzed events types have significant influence on the stock prices of the gaming industry companies. The current master thesis suggests that acquisitions in the industry affect positively bidders’ and targets’ stock prices. Mergers events cause positive stock price reactions as well. But dividends payments and game releases events influence negatively on the stock prices. Game releases’ effect is up to -2.2% of cumulative average abnormal return (CAAR) drop during the first ten days after the game releases. Having researched different kinds of events and identified the direction of their impact, the current paper can be of high value for investors, seeking profits in the gaming industry, and other interested parties.

Suurten suomalaisyhtiöiden osinkopolitiikan muutos vuodesta 1987 vuoteen 2011

Suurten suomalaisyhtiöiden osinkopolitiikan muutos vuodesta 1987 vuoteen 2011

Peitelty osingonjako osakeyhtiössä - Muodot ja oikaisut verotuksessa

Tutkimuksessa tarkastellaan peiteltyä osingonjakoa osakeyhtiössä yhtiöoikeuden ja verotuksen suhteen. Tavoitteena on selvittää peitellyn osingonjaon muotoja ja seuraamuksia verotuksessa jakajalle ja saajalle. Aluksi selvitetään laillista ja laitonta varojen jakoa osakeyhtiössä sekä erilaisten varojenjakomuotojen verotusta. Seuraavaksi kuvaillaan peitellyn osingonjaon luonnetta osakkaan ja osakeyhtiön kannalta. Tutkimuksessa käydään läpi erilaiset peitellyn osingonjaon muodot ja seuraamukset verotuksessa ja yritetään löytää kirjallisuuden ja oikeuskäytännön pohjalta rajanvetoja peitellyn osingonjaon tulkinnalle.