Conflicts of interest, information provision and competition in banking

In some markets, such as the market for drugs or for financial services, sellers have better information than buyersregarding the matching between the buyer's needs and the good's actual characteristics. Depending on the market structure,this may lead to conflicts of interest and/or the underprovision of information by the seller. This paper studies this issuein the market for financial services. The analysis presents a new model of competition between banks, as banks' pricecompetition influences the ensuing incentives for truthful information revelation. We compare two different firm structures,specialized banking, where financial institutions provide a unique financial product, and one-stop banking, where a financialinstitution is able to provide several financial products which are horizontally differentiated. We show first that, althoughconflicts of interest may prevent information disclosure under monopoly, competition forces full information provision forsufficiently high reputation costs. Second, in the presence of market power, one-stop banks will use information strategicallyto increase product differentiation and therefore will always provide reliable information and charge higher rices thanspecialized banks, thus providing a new justification for the creation of one-stop banks. Finally, we show that, ifindependent financial advisers are able to provide reliable information, this increases product differentiation and thereforemarket power, so that it is in the interest of financial intermediaries to promote external independent financial advice.

Information security and the enforcement of secrecy : the practical application of quantum key distribution

There is no doubt about the necessity of protecting digital communication: Citizens are entrusting their most confidential and sensitive data to digital processing and communication, and so do governments, corporations, and armed forces. Digital communication networks are also an integral component of many critical infrastructures we are seriously depending on in our daily lives. Transportation services, financial services, energy grids, food production and distribution networks are only a few examples of such infrastructures. Protecting digital communication means protecting confidentiality and integrity by encrypting and authenticating its contents. But most digital communication is not secure today. Nevertheless, some of the most ardent problems could be solved with a more stringent use of current cryptographic technologies. Quite surprisingly, a new cryptographic primitive emerges from the ap-plication of quantum mechanics to information and communication theory: Quantum Key Distribution. QKD is difficult to understand, it is complex, technically challenging, and costly-yet it enables two parties to share a secret key for use in any subsequent cryptographic task, with an unprecedented long-term security. It is disputed, whether technically and economically fea-sible applications can be found. Our vision is, that despite technical difficulty and inherent limitations, Quantum Key Distribution has a great potential and fits well with other cryptographic primitives, enabling the development of highly secure new applications and services. In this thesis we take a structured approach to analyze the practical applicability of QKD and display several use cases of different complexity, for which it can be a technology of choice, either because of its unique forward security features, or because of its practicability.

20 años de Doc6 : Entrevista a Adela d'Alòs-Moner.

Doc6 celebra en 2008 su 20 aniversario y veinte años son muchos para una pyme. Bibliotecarios, documentalistas y profesionales de la información la crearon en 1988. En la actualidad tiene oficinas en Barcelona y en Madrid y cuenta con más de 110 empleados, el 85% de los cuales son diplomados o licenciados superiores en documentación o informática. Entre sus más de 900 clientes se encuentran universidades, empresas, laboratorios, hospitales, bufetes de abogados, colegios profesionales, fundaciones y administraciones públicas.

Growing The Fields of Opportunity for Children and Adults with Autism in Iowa, 2009-2010

Many would argue that the dramatic rise in autism has reached critical mass, and this council echoes that statement. Iowa, like many states in the nation, is currently ill equipped to handle the large influx of children and adults with autism. When this council was initially formed we were facing diagnosis rates of 1 in 150 and currently the diagnosis rate is 1 in 91. Current resource strains in education, qualified trained professionals, access to care, and financial services are rapidly deteriorating Iowa’s ability to deliver quality services to children, adults, and families affected by autism. If Iowa leadership fails to act quickly the already strained system will face a breaking point in the following areas: financing, coordination of care, educational resources, early identification, adult services, and access to service delivery - just to name a few. This council has taken the past 12 plus months hearing testimony from state officials, providers, and caregivers to ensure that care for those with autism is effective, cost efficient, and accessible. This council will be making recommendations on three major areas; early identification, seamless support/coordination of care, and financing of care. While these areas will be highlighted in this first annual report it in no way minimizes other areas that need to be addressed such as early intervention, special education, training, in-home support services, financing options, and data collection. Implementing the initial recommendations of this council will lay foundational support for the areas mentioned above. Often those in position to help ask what can be done to help families in Iowa. This council has provided a roadmap to help facilitate effective and proven treatments to children and adults with autism.

Department of Human Rights Division of Central Administration Performance Plan, FY2005

This report provides valuable information about Central Administration’s coordination and provision of quality administrative, personnel, and financial services for all DHR divisions. Information is being provided in accordance with the Accountable Government Act to improve decision-making and increase accountability to stakeholders and citizens of Iowa. This report includes performance information for the division’s core function - resource management. The two services, products, and activities provided by the division – financial services and human resources services - also are reviewed. The division is comprised of seven full-time employees. The division’s FY2005 operating budget was $ 604,888 of which $292,660 was from the State General Fund. The additional $ 312,228 was received via intra-state transfers from the non-state funded programs administered by the Department of Human Rights. Central Administration oversaw expenditures of $ 66,868,806 for the entire department, and coordinated the personnel and payroll transactions of 56 FTEs. As we review the results from this year’s report we will continue to refine how we measure our successes and modify plans to improve results.

Toimintolaskennan hyväksikäyttö talouspalvelukeskuksen kustannusten kohdentamisessa

Tässä tutkimuksessa tutkittiin kustannuslaskennan,erityisesti toimintolaskennan hyväksikäyttöä talouspalvelukeskuksen kustannusten jakamisessa asiakasyhtiöille. Tavoitteena oli saada aikaan mahdollisimman selkeä, mutta kuitenkin riittävän yksinkertainen järjestelmä, jolla talouspalvelukeskuksen kustannukset kohdistetaan asiakkaille. Toinen päätavoite oli selvittää, soveltuuko toimintolaskenta talouspalvelukeskuksen tai palveluyrityksen kustannuslaskenta järjestelmäksi. Teoriaosassa on useita eri teoreettisia lähtökohtia kustannusten jakamiseen. Teoriaa on perinteisestä kustannuslaskennasta, toimintolaskennasta, laatukustannuslaskennasta ja siirtohinnoittelusta. Pääpaino on toimintolaskennassa, erityisesti toimintolaskennan hyväksikäytöstä palveluyrityksissä. Empiriaosuudessa näistä teoreettisista raameista rakennetaan malli, jolla kohdeyrityksen, Finnair Financial Services yksikön kustannukset jaetaan konsernin yhtiöille, talouspalvelukeskuksen asiakkaille. Syntynyt malli on pääpiirteissään perinteistä kustannuslaskentaa, lisäyslaskentaa Vaikka toimintolaskenta teoreettisesti soveltuu yhtä hyvin niin palvelu kuin valmistusyrityksiinkin, se ei sovellu pienille yksiköille. Tämän tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että toimintolaskentajärjestelmä on liian raskas talouspalvelukeskuksille ja tilitoimistotyyppisille yksiköille ja yrityksille, mutta muuten soveltuu hyvin suurten yleiskustannusten jakamiseen. Kohdeyksikössä on noin 50 työtekijää ja toimintolaskennan rakentaminen tähän yksikköön ei ole taloudellisesti järkevää. Toimintolaskennan soveltuvuudesta tai soveltumattomuudesta palveluyrityksiin ei voi tämän tutkimuksen perusteella ottaa kantaa.

Mobile terminal adaptation in portal for better usability

Elektroniset finanssipalvelut, erityisesti Internetin kautta käytettynä, on kasvava alue. Elektronisten finanssipalveluiden tarjoajan tulee pystyä tarjoamaan laaja käytettävyys kaikkien kanavien kautta. Laajan käytettävyyden avulla asiakas voi valita haluamansa kanavan haluamanaan aikana. Palveluntarjoajalla tulee olla joustava arkkitehtuuri pystyäkseen tukemaan asiakkaiden muuttuvia vaatimuksia. Joustavalla arkkitehtuurilla päätelaitteeseen mukautuminen on mahdollista ja näin palveluntarjoaja pystyy tarjoamaan tuen monille eri päätelaitteille ja teknologioille helposti ja nopeasti. Diplomityö keskittyy tutkimaan mahdollisuutta monen kanavan tukeen ja päätelaitteeseen mukautumista Nordean tulevassa finanssiportaaliratkaisussa. Tämä pitäisi olla mahdollista uuden arkkitehtuurin kanssa, jonka TietoEnator on toteuttanut yhteistyössä Nordean kanssa. Sivujen rakenteen uudelleenjärjestelyillä saatiin hyviä tuloksia. Nykyisestä arkkitehtuurissa löydettiin myös puutteita ja jäljelle jäi avoimia kysymyksiä, jotka kirjattiin ylös. On selvästi nähtävissä, että tehokas päätelaitteeseen mukautuminen ja tuki monelle kanavalle tuo hyötyjä sekä pankille että asiakkaalle.

Talouden ohjauksen ja organisaation muutostarpeet sähkömarkkinalain uudistuessa. Case: Kuopion Energia

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten sähkömarkkinalain muutosehdotus vaikuttaa Kuopion Energian verkkoliiketoiminnan talouden ohjaukseen ja organisaatiorakenteeseen. Tarkastelussa keskeisenä tutkimuskohteena oli verkkoliiketoiminnan suhde hallintopalveluihin ja asennuspalveluihin. Tutkielman teoriaosissa perehdyttiin talouden ohjausjärjestelmään ja sen osa-alueisiin sekä Suomen sähkömarkkinoiden toimintaan. Ensin perehdyttiin talouden ohjauksen merkitykseen yrityksessä sekä ohjausjärjestelmän osa-alueisiin. Sähkömarkkinoiden toiminta ja niillä tapahtuvat uudistukset loivat pohjan case–yrityksen toiminnan ymmärtämiselle. Teoriaosat toimivat viitekehyksenä case–yritystä koskettavan muutoksen arvioinnissa. Tutkimuksessa käytettävä tutkimusote oli toiminta-analyyttinen. Tutkielman lopputuloksena esitettiin toimintavaihtoehtoja, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa verkkoliiketoiminnan tulevaisuuden strategisia linjauksia muutostilanteessa.

Sijoitusrahastojen markkinointiviestintä ja myynninjohtaminen: Case Sp-Rahastoyhtiö Oy & Säästöpankkiliitto

Harvemmat sijoitusrahastoja käsitelleet tutkimukset ovat ottaneet huomioon sijoitusrahastojen välittäjien näkökulman. Tämä tutkimus on siinä mielessä ainutlaatuinen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erään rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusrahastojen markkinointiviestintää ja myynninjohtamista näitä välittävissä pankeissa. Tämän perusteella tavoitteena on ratkaista tämän tutkimuksen päätavoite, eli löytää ne syyt, jotka selittävät tutkimukseen valittujen pankkien sijoitusrahasto-osuuksien myynnissä havaittuja eroja. Pankeissa toteutetulla sijoitusrahastojen markkinointiviestintä- ja myynninjohtamismenetelmillä havaittiin olevan selkeät vaikutukset siihen, miksi sijoitusrahasto-osuuksien myyntimäärissä on ollut pankkikohtaisia eroja. Sijoitusrahasto-osuuksien myynnissä menestyneiden pankkien havaittiin olevan monin eri tavoin tehokkaampia ja parempia sijoitusrahastojen markkinointiviestinnässä ja niiden myynninjohtamisessa kuin heikommin sijoitusrahasto-osuuksien myynnissä menestyneet pankit.

Pk-yritysten rahoituspalveluiden kehittäminen Varkauden talousalueella

Tässä tutkimuksessa selvitettiin Varkauden talousalueen pk-yritysten rahoituspalveluiden kehitystarpeita. Kuvailevaa tutkimusta käyttämällä selvitettiin mitä ongelmakohtia yritykset näkevät rahaliikenteessään, miten rahoitusrakennetta suunnitellaan ja minkälaisia tuotteita yrityksillä on käytössään. Mittareina tutkimuksessa käytettiin mm. kasvutavoitetta, pääomarakennetta ja tuottovaatimusten muodostamista. Tavoitteena oli tutkia mitkä tekijät vaikuttavat sijoituspäätöksentekoon ja mitä tekijöitä arvostetaan pankista saadussa palvelussa. Tutkimukseen valittiin Varkauden talousalueen suurimmat ja parhaan luottoluokituksen omaavat yritykset. Aineisto kerättiin luomalla sähköinen kyselylomake, joka lähetettiin 48 yritykseen tammikuussa 2009. Tutkimustulosten mukaan yritykset näkivät suurimmat kehitystarpeet sähköisessä taloushallinnossa, eri investointirahoitusvaihtoehdoissa ja julkisten sekä yksityisten rahoittajien yhteistyössä. Parempaa rahoitusneuvontaa kaivattiin investointirahoitukseen ja yrityskauppoihin liittyen. Suurimmalla osalla yrityksistä oli selkeät kasvutavoitteet sekä suunniteltu pääomarakenne. Suurimpia puutteita havaittiin mm. korkosuojaus- ja kassanhallinnan ratkaisuissa. Varainhoidon tuotteista mielenkiintoisimpana nähtiin pääomaturvatut ja kiinteää tuottoa maksavat vaihtoehdot. Sijoituspäätöksiin vaikuttavat paljon pankin luotettavuus sekä toimihenkilön asiantuntemus. Vastaavasti sijoituspäätös voi jäädä tekemättä, mikäli tuote on liian monimutkainen tai prosessi vaatii paljon aikaa ja paneutumista. Pankin palveluissa arvostetaan niin ikään luotettavuutta, helppoa asiointia sekä henkilökohtaista palvelua. Vastaajien koulutustaustalla ei näytä valittujen mittareiden perusteella olevan vaikutusta rahoitusosaamiseen. Alueella rahoitusongelmia kohdanneista yrityksistä lähes kaikki olivat kasvuhakuisia.

Mobile banking in developing countries

This Master’s thesis examines the feasibility of eBusiness in developing countries by looking at the current mobile banking solutions. The research involved reviewing literature that was relevant to the research questions. It was discovered that the Wizzit and M-PESA are the current solutions to mobile banking. Furthermore, it was found out that the Wizzit and M-PESA were either transformational or additive. Additive mobile banking is the use of mobile phones as a channel to provide services to existing customers within financial institutions. Transformational mobile banking extends financial services to the unbanked. The results of the thesis are M-PESA works with only Safaricom while on the other hand Wizzit has compatibility with any mobile operator. The other result is that both M-PESA and Wizzit are transformational mobile banking technologies at the sametime Wizzit is an Additive mobile banking technology. Wizzit can provide financial services to both the unbanked and existing bank customers. It can be said the merits of Wizzit outweigh those of M-PESA which makes Wizzit better.

Quantitative Sustainability Disclosure –An international comparison and its impact on investor valuation

This research focuses on the link between quantitative sustainability disclosure and information asymmetry. It builds upon previous research which links information asymmetry with voluntary disclosure. Stakeholders from the financial services sector claim that sustainability disclosure needs to be more numerical and comparable between companies. This research covers 111 firms from Denmark, Finland, the Netherlands and Sweden from non-service industries and studies how quantitative their sustainability disclosure is, and whether or not there is a negative relation with information asymmetry. The results support the hypotheses, where two out of three information asymmetry proxies have a significant negative relation with quantitative disclosure. Size is supported as a moderating factor. Quantitativity also proves to have a significant link with third party sustainability ratings. The direct link between quantitativity and cost of capital is not however supported.

Nordic banks’ entry into the Russian market: motives, processes and challenges

The importance of services in the global economy has grown steadily in the past decades and the growth of services sector’s direct investments has been increasing. Nowadays, all companies are influenced by the much changing global environment and the financial services companies are no exception. The internationalization of financial services companies is an expanding and accelerating phenomenon which has various motivations. The overall aim of this thesis is to shed light on the market entry processes of the Nordic financial services companies when they have entered the Russian market. In this study, the factors affecting Nordic banks’ market entry to Russia are presented in order to better understand what have been the main motives for market entry, what kind of processes the banks have used and what kind of challenges they have faced along the way. A case study approach was used in conducting the empirical research and it aims at investigating a specific case: Nordic banks’ entry into the Russian market. The empirical research was carried out by conducting qualitative interviews for employees involved in entry processes of the case banks. These interviews aimed at examining the Nordic banks’ motives for entering the Russian financial market. This includes reflections on the reasons why the studied banks have decided to enter Russia and what have been the motives behind these decisions. Also, the market entry processes the banks have used when they have entered the Russian market were investigated. The findings allowed comparing the related theories and different market entry modes the case banks have used. Furthermore, the market-related challenges faced by the case banks were mapped and described. In addition, the main factors related to the entry processes of the studied banks were identified and key elements of successful market entry were mapped. The findings suggest that the main motivator for banks have been to follow their customers and hence, increase the revenues and add the value to the shareholders; consequently, being a win-win-win situation to all the related parties. It was also discovered that the banks market entry processes have had resemblances but the banks have taken different paths to get where they are nowadays. As the Russian market environment differs from the one in Nordic countries, also challenges were faced by the case banks. However, the internal challenges were considered more troublesome than the external ones. As the foreign market entry process is complex as well as time and resources consuming, it is vital to understand the specifics of the target market, organizational capabilities and individuals enabling a successful entry process.

Public and private sector cooperative opportunities in the Finnish healthcare internationalization : views from the public sector’s perspective

Traditionally mostly publicly provided Finnish healthcare services are confronted today by the evident challenge of rising healthcare costs as the expenditure on health and social case has exceeded Finland’s national GDP growth significantly since the new millennium. While the opening of the traditional barriers through the EU’s new patient directive resulting in increasing international competition and the free flow of patients within the EU present opportunities for the Finnish healthcare services industry there are also several challenges for the existing healthcare system as proposed by the Ministry of Employment and the Economy in 2011. Due to the structure and nature of the current Finnish healthcare service system the greatest potential for internationalization is seen from a joint cooperation of the public and private sectors in an internationalization network for Finnish healthcare services. As its formation has recently also taken as a strategic initiative to be completed by the Ministry of Employment and the Economy and no earlier research exists on how this is seen in practice by the network actors, the purpose of this study is to examine the proposed solution of forming an internationalization network between the public and private sector actors in Finland in practice from the viewpoint of public sector actors. The research relied heavily on the reports by the Finnish Ministries in understanding the current situation of the Finnish healthcare services internationalization and its potential. Suitable theories were also used to build a more comprehensive view of the matter. The study applied a qualitative research approach on the explorative research problem. The data collection was achieved through expert interviews in two of the largest Finnish public healthcare service providers; the Turku and Helsinki Central University Hospitals. Expert interviews were considered as the most suitable method for data collection in order to create an in-depth understanding of the topic within the limitations of this thesis. In turn, two different public healthcare service providers were chosen to give a broader view of the field instead of focusing on a specific unit and also to allow a possible comparison between the two different organizations. The latter however was shown not to be suitable for the purposes of this study as the opinions of the respondents varied largely also within their own organizations. The conclusion is that while the actors agree on the evident internationalization of Finnish healthcare services, there are several large-scale structural challenges effectively preventing such activities while at the same time the opportunities within Finland vary, as there are several niches but no real large-scale advantages in the highly competitive industry. Interest towards cooperation between the sectors are seen especially in exploiting the advantages offered by the private sector in commercialization and marketization, yet however no clear views exist on how these activities should be governed or structured in the short-term as a larger reform of the entire Finnish healthcare service sector is needed in the long-term.

Informaatiopalveluiden muutosvoimat, muutokset ja liikkuvuusesteet

Tutkimuksessa kartoitettiin informaatiopalveluiden liiketoiminta-alueella Suomessa toimivien yritysten maantieteellisiä ja palvelukohtaisia strategisia valintoja ja näissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää informaatiopalveluiden määritelmää ja strategisten ryhmien teoriaa apuna käyttäen mahdollisia muutoksia informaatiopalveluja Suomessa kuluttajille tarjoavien yritysten perinteisissä toimialoissa tutkimuksen kattamina vuosina 2007–2012. Edelleen tavoitteena oli kuvata yleisten muutosvoimien ja alaan vaikuttavien megatrendien sekä alalla havaittujen liikkuvuusesteiden avulla liiketoimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja pyrkiä löytämään näihin muutoksiin vaikuttavia syitä. Yrityksiä analysoitiin vuosikertomusten perusteella ja tutkimusotteena käytettiin grounded theoryä. Informaatiopalveluilla tarkoitetaan tietotekniikka-, tietoliikenne-, kustannus- ja audiovisuaalisen toiminnan palveluja. Suoritettujen ryhmittelyjen perusteella pystyttiin havaitsemaan, että osa tutkittavista yrityksistä oli laajentanut toimintaansa perinteisten toimialarajojensa ulkopuolelle johonkin toiseen informaatiopalveluiden liiketoiminta-alueella olevaan toimialaan. Aineistosta ei muodostunut perinteisten toimialajaottelujen mukaisia yritysryhmiä. Suurimmat muutokset näyttivät tapahtuneen perinteisen tietoliikennepalveluiden toimialalla. Vuosikertomuksista tunnistettuja yritysten liiketoimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja niihin vaikuttavia liikkuvuusesteitä ja muita palveluiden laajuuteen ja alueelliseen ulottuvuuteen vaikuttavia seikkoja ryhmiteltiin yhteiskuntasuhteiden kehikkoon kategorioihin: poliittiset ja lainsäädännölliset, teknologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset, fyysiset, taloudelliset ja ekologiset tekijät. Muutosvoimista globalisaatio ja teknologinen kehitys vaikuttavat voimakkaasti ja muovaavat informaatiopalveluiden liiketoiminta-alueen yrityksiä. Internetin nopea kasvu, tiedon digitalisoituminen ja rajattoman, aina läsnä olevan viestinnän lisääntyminen ovat vaikuttaneet kuluttajien käyttäytymiseen luomalla ajasta ja paikasta riippumattoman viestimien ja palveluiden hyödyntämisen. Näiden mega-trendien vaikutus välittyy vuosikertomuksista. Juridiset ja poliittiset tekijät vaikuttavat voimakkaasti informaatiopalveluiden alueella eikä lainsäädäntö näytä vielä riittävästi tukevan innovatiivisia digitaalisia globaaleita palveluja vaan muodostaa liik-kuvuusesteitä. Kuluttajakäyttäytyminen muovaa markkinoita ja edistää teknologista kehitystä. Ala on ollut hyvin teknologiavetoinen, mutta vuosikertomusten perusteella olisi pääteltävissä, että asiakasnäkökulma on tutkimusvuosien aikana vahvistunut. Asiakaskäyttäytyminen ja siihen liittyvät tiedot tuovat tulevaisuudessa kilpailuetua.