Suunnittelu- ja toimeenpanojärjestelmän määrittely ja valinta Junttan Oy:lle

Työn tavoitteena oli selvittää, millainen suunnittelu- ja toimeenpanojärjestelmä tukee Junttanin liiketoimintatavoitteiden saavuttamista ja valita tarjolla olevista vaihtoehdoistasopivin kokonaisuus. Työn teoriaosassa selvitetään toiminnanohjausjärjestelmien toiminnallisuuksien jako suunnittelu- ja toimeenpanojärjestelmiin ja miten suunnittelu- ja toimeenpa-nojärjestelmien käyttötarkoitus ja käyttöönotto poikkeavat toisistaan. Teoriaosas-sa käsitellään myös päätöksentekoon liittyviä asioita sillä tämän työn lopputulok-sena Junttanille valittiin PDM- ja ERP-järjestelmä. Työssä toteutettiin aluksi liiketoimintatavoitteiden selvitys. Liiketoimintatavoitteet ohjasivat, millaisen suunnittelu- ja toimeenpanojärjestelmän Junttan tarvitsi. Ny-kytilan kartoituksen yhteydessä kerättiin kehitysideoita uutta järjestelmäkokonai-suutta varten. Liiketoimintatavoitteiden ja kehitysideoiden pohjalta laadittiin tavoi-tetila, jonka pohjalta määritettiin vaatimukset PDM- ja ERP-järjestelmille. Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän valinta on iso päätös. Sen vuoksi päätök-sentekoon panostettiin niin, että ennakkoasenteet ja henkilökohtaiset mieltymyk-set eivät ohjanneet valintaa. Toiminnallinen määrittely jätettiin tehtäväksi järjestelmien käyttöönoton yhteydes-sä. Junttanilla päätettiin hyödyntää uusien toimintatapojen määrittämisessä toi-mittajien alakohtaista osaamista ja järjestelmiin kuvattuja ja järjestelmissä tuettuja prosesseja.

Kunnossapidon hallintajärjestelmän ekstranet- ja asiakasrajapintojen toteutus, tietoturvallisuus ja käytettävyys

Diplomityössä on tutkittu toteutettavan kunnossapidon hallintajärjestelmän ekstranet- ja asiakasrajapintojen rakentamiseen tarvittavaa teknologiaa sekä sitä, millaisia ratkaisuja tietoturvallisuuden ja käytettävyyden varmistaminen vaatii. Tulosten perusteella esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja paikkariippumattomien etäyhteyksien toteuttamiseksi työntekijöille ja asiakaskumppaneille. Vaihtoehdoista valitaan lopuksi asetettuihin kriteereihin nähden paras suositeltavaksi ekstranet- ja asiakasrajapintojen toteutukseksi. Yritysten välisen asiakas- ja kumppanuusyhteistyön lisääntyessä syntyy yhä useammin tarve tarjota omien työntekijöiden lisäksimyös valituille kumppaneille rajattu pääsy yrityksen sisäisiin järjestelmiin. Tällaisten etäyhteyksien toteuttamiseksi tarvitaan rajapinta käyttäjien ja järjestelmien välille. Päätös rajapintatoteutuksesta riippuu siitä, miten eri vaihtoehdot täyttävät käytölle asetetut tietoturvallisuus- ja käytettävyystavoitteet.

Yrityksen strategisen ohjauksen tehostaminen. Case: Balanced scorecard implementointi

Tutkielman päätavoitteena on tutkia mitä lisäarvoa yritys saa ottaessaan Balanced scorecardin käyttöönsä ja miten käyttöönottoprosessi tulee suorittaa, jotta määritellyt lisäarvot realisoituvat. Teoreettisena lähtökohtana on Toivasen käyttöönottoprojektimalli. Tutkielmassa tullaan keskittymään mittariston käyttöönottoprosessiin ja käyttöönoton vaikutuksiin. Tutkielman päätutkimusmenetelmä on toiminta-analyyttinen case-tutkimus. Empiirinen aineisto kerätään puolistrukturoitujen teemahaastattelujen ja osallistuvan havainnoinnin avulla. Tutkimustulosten mukaan merkittävimmät Balanced scorecardin mukanaan tuomat lisäarvot yritykselle ovat kokonaisvaltaisempi ja johdonmukaisempi yrityksen ohjaus, parantunut suorituskyvyn mittaus ja seuranta, sekä strategian jalkautuksen tehostuminen. Käyttöönoton onnistumisen kannalta kriittisimmät tekijät ovat johdon sitoutuneisuus, vision ja strategian selkeys, selkeä päätös projektin aloittamiseksi, sekä mittareiden valinta ja tavoitetasojen asettaminen niille.

Cost-effectiveness of a new combined immunosuppressive and anti-infectious regimen in kidney transplantation.

OBJECTIVES: The aims of this study were to assess the 1-year cost-effectiveness of a new combined immunosuppressive and anti-infectious regimen in kidney transplantation to prevent both rejection and infectious complications. METHODS: Patients (pts) transplanted from January 2000 to March 2003 (Group A) and treated with a conventional protocol were compared with pts submitted to a combined regimen including universal cytomegalovirus (CMV) prophylaxis between April 2003 and July 2005 (Group B). Costs were computed from the hospital accounting system for hospital stays, and official tariffs for outpatient visits. Patients with incomplete costs data were excluded from analysis. RESULTS: Fifty-three patients were analyzed in Group A, and 60 in Group B. Baseline characteristics including CMV serostatus were not significantly different between the two groups. Over 12 months after transplantation, acute rejections decreased from 41.5 percent in Group A to 6.7 percent in Group B (p < .001), and CMV infections from 47 percent to 15 percent (p < .001). Overall, readmissions decreased from 68 percent to 55 percent (p = .160), and average hospital days from 28 +/- 19 to 20 +/- 11 days (p < .007). The average number of outpatient visits decreased from 49 +/- 10 to 39 +/- 8 (p < .001). Average 1-year immunosuppressive and CMV prophylaxis costs (per patient) increased from CHF20,402 +/- 7,273 to 27,375 +/- 6,063 (p < .001), graft rejection costs decreased from CHF4,595 +/- 10,182 to 650 +/- 3,167 (p = .005), CMV treatment costs from CHF2,270 +/- 6,161 to 101 +/- 326 (p = .008), and outpatient visits costs from CHF8,466 +/- 1'721 to 6,749 +/- 1,159 (p < .001). Altogether, 1-year treatment costs decreased from CHF39'957 +/- 16,573 to 36,204 +/- 6,901 (p = .115). CONCLUSIONS: The new combined regimen administered in Group B was significantly more effective, and its additional costs were more than offset by savings associated with complications avoidance.

Logistics Development in Finnish and Swedish Companies with Respect of Russia and Four Asian Countries: Traffic Flow and Warehousing Analysis from Current Situation and Likely Development Trends

On selvää, että tänä päivänä maailmankaupan painopiste on hiljalleen siirtymässä Aasiaan ja varsinkin Kiina on ollut huomion keskipisteessä. Erityisesti valmistavien yritysten perspektiivistä muutos on ollut merkittävä ja tämä tosiasia kasvattaa yrityksissä paineita luoda kustannustehokkaita toimitusketjuratkaisuja,joiden vasteaika on mahdollisimman lyhyt. Samaan aikaan kun tarkastellaan kuljetusvirtoja, huomattaan että maanosien välillä on suuri epätasapaino. Tämä on enimmäkseen seurausta suurten globaalisti toimivien yritysten toimitusketjustrategioista. Useimmat näistä toimijoista optimoivat verkostonsa turvautumalla 'paikalliseen hankintaan', jotta he voisivat paremmin hallita toimitusketjujaan ja saada näitä reagointiherkimmiksi. Valmistusyksiköillä onkin monesti Euroopassa pakko käyttää kalliita raaka-aineita ja puolivalmisteita. Kriittisiksi tekijöiksi osoittautuvat kuljetus- ja varastointikustannukset sekä näiden seurauksena hukka-aika, joka aiheutuu viivästyksistä. Voidakseen saavuttaa optimiratkaisun, on tehtävä päätös miten tuotteet varastoidaan: keskitetysti tai hajautetusti ja integroida tämä valinta sopivien kuljetusmuotojen kanssa. Aasiasta Pohjois-Eurooppaan on halpaa käyttää merikuljetusta, mutta operaatio kestää hyvin pitkään - joissain tapauksessa jopa kahdeksan viikkoa. Toisaalta lentokuljetus on sekä kallis että rajoittaa siirrettävien tuotteiden eräkokoa.On olemassa kolmaskin vaihtoehto, josta voisi olla ratkaisuksi: rautatiekuljetus on halvempi kuin lentokuljetus ja vasteajat ovat lyhyemmät kuin merikuljetuksissa. Tässä tutkimuksessa tilannetta selvitetään kyselyllä, joka suunnattiin Suomessa ja Ruotsissa toimiville yrityksille. Tuloksien perusteella teemme johtopäätökset siitä, mitkä kuljetusmuotojen markkinaosuudet tulevat olemaan tulevaisuudessa sekä luomme kuvan kuljetusvirroista Euroopan, Venäjän, Etelä-Korea, Intian, Kiinan ja Japanin välillä. Samalla on tarkoitus ennakoida sitä, miten tarkastelun kohteena olevat yritykset aikovat kehittää kuljetuksiaan ja varastointiaan tulevien vuosien aikana. Tulosten perusteella näyttää siltä, että seuraavan viiden vuoden kuluessa kuljetuskustannukset eivät merkittävissä määrin tule muuttuman ja meri- sekä kumipyöräkuljetukset pysyvät suosituimpina vaihtoehtoina.Kuitenkin lentokuljetusten osuus laskee hiukan, kun taas rautatiekuljetusten painotus kasvaa. Tulokset paljastavat, että Kiinassa ja Venäjällä kuljetettava konttimäärä kasvaa; Intiassa tulos on saman suuntainen, joskaan ei niin voimakas. Analyysimme mukaan kuljetusvirtoihin liittyvä epätasapaino säilyy Venäjän kuljetusten suhteen: yritykset jatkavat tulevaisuudessakin vientiperusteista strategiaansa. Varastoinnin puolella tunnistamme pienemmän muutoksen, jonka mukaan pienikokoisten varastojen määrät todennäköisesti vähenevät tulevaisuudessa ja kiinnostus isoja varastoja kohtaan lisääntyy. Tässä kohtaa on mainittava, että suomalaisilla yrityksillä on enemmän varastoja Keski- ja Itä-Euroopassa verrattuna ruotsalaisiin toimijoihin, jotka keskittyvät selkeämmin Länsi-Euroopan maihin. Varastoja yrityksillä on molemmissa tapaukissa paljolti kotimaassaan. Valitessaan varastojensa sijoituskohteita yritykset painottavat seuraavia kriteereitä: alhaiset jakelukustannukset, kokoamispaikan/valmistustehtaan läheisyys, saapuvan logistiikan integroitavuus ja saatavilla olevat logistiikkapalvelut. Tutkimuksemme lopussa päädymme siihen, että varastojen sijoituspaikat eivät muutu satamien rakenteen ja liikenneyhteyksien takia kovinkaan nopeasti.

Mekanisoidun hitsauksen käyttö ydinvoimalaitoksella

Diplomityössä päätavoitteena oli selvittää kuinka mekanisointia voitaisiin hyödyntää Fortum Power & Heat Oy:n Loviisan voimalaitoksen hitsauksissa. Työn osatavoitteisiin kuului mm. tutkia saadaanko mekanisoinnin käytön seurauksena parannettua laatua pienennettyä säteilyannoksia tai kustannuksia. Käytännön esimerkkinä oli pääkiertopumpun pesän tiivistepinnan korjaushitsaus. Teoriaosuus käsittelee nykyaikaisia hitsausmenetelmiä sekä hitsauksen mekanisoinnista ja automatisoinnista saatavia etuja. Käytännön osuudessa käytiin läpi Loviisan voimalaitoksen mekanisoidun hitsauksen historia ja hitsauksen nykytila ja tulevaisuus. Tulevaisuuden tarkastelussa kartoitettiin kohteita missä mekanisoinnin käytöstä saataisiin hyötyä ja mietittiin miten kyseinen kohteen mekanisointi voitaisiin toteuttaa. Tarkastelujen perusteella Loviisan voimalaitokselta löytyi kolme kohdetta, jossa hitsauksen mekanisointi olisi järkevä toteuttaa tavoitteiden puitteissa. Mekanisoitavissa olevat kohteet olivat putkiston hitsaus, suurien säiliöiden vuorauksien hitsaus ja suurien tiivistepintojen pinnoitushitsaus. Pääkiertopumpun pesän tiivistepinnan hitsaukselle löydettiin kolme laitteistovaihtoehtoa, joiden pohjalta lopullinen päätös voidaan tehdä.

Teleoperaattorin suurasiakasmyynnin myyntiprosessin kehittäminen

Diplomityön tavoitteena oli selvittää erään teleoperaattorina toimivan yrityksen sisäisen liiketoimintayksikön nykyisiä kumppanuusmalleja ja toimintatapoja sekä tehdä vaiheistettu ehdotus toiminnan tehostamisesta uudella mallilla. Tämä yksikkö toimii yrityksen suurasiakasmyyntiyksikkönä. Tavoitteena on luoda kehitettävistä uusista toimintamalleista uusi myyntiprosessi ja ottaa se käytäntöön vaiheistetusti. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin yrityksen suurasiakasmyyntiyksikön nykyiset kumppanuusmallit ja myyntiprosessi. Tässä keskityttiin myyntiyksikön kannalta merkittäviin toimintoihin. Yrityksen suurasiakasmyynnin toiminnassa havaittiin ongelmana myyntihenkilöstön ajankäyttö, jonka taustoja selvitettiin. Suurin osa myyjien ajasta kului päivittäisrutiinien suorittamiseen ja ongelmatilanteiden selvittämiseen. Tällaisia tilanteita olivat mm. laskutusepäselvyydet, asennustöiden viivästymiset ja tarjousten teknisten ratkaisuiden tekeminen. Nämä toiminnot veivät yli puolet myyjien ajasta, josta tavoitteellisesti yli 80 prosenttia pitäisi kulua asiakkaiden kanssa suoraan toimimiseen. Tutkimuksen teoriataustana käytettiin kahta prosessijohtamisen koulukuntaa; BPR:ää (Business Process Reengineering) ja TQM:ää (Total Quality Management). Niihin perehdyttiin kirjallisuuden ja artikkeleiden avulla ja tähän työhön niistä kirjoitettiin merkitykselliset osat. Yrityksen suurasiakasmyyntiyksikön uuden myyntiprosessin kehittäminen aloitettiin segmentoimalla sen asiakkaat avain-, kanta-, kasvu- ja arvoasiakkaisiin. Näille segmenteille kehitettiin omat myyntimallinsa, joihin liittyi niille suunnattava tarjooma (tuotevalikoima). Tämän jälkeen myyntimallit koulutettiin henkilöstölle ja samalla kerättiin informaatiota uuden myyntiprosessin luomista varten. Uusi myyntiprosessi jakautuu viiteen vaiheeseen. Pre sales –vaiheessa (1) keskitytään asiakkuuksien johtamiseen, yrityksen myyjien oman organisaation ja liiketoimintaympäristön tuntemukseen ja uusasiakashankintaan. Ehdotusvaiheessa (2) tehdään asiakkaalle ehdotus kehitysprojektista, jonka tähtäimenä on luoda asiakkaalle tarve hyödyntää tietoliikennettä omassa toiminnassaan. Tämän toiminnan tavoitteena on päästä mukaan mahdollisimman syvälle asiakkaan liiketoimintaan ja sitä kautta kasvattaa liikevaihtoa ja kannattavuutta. Myyntivaiheessa (3) asiakkaalta on saapunut tarjouspyyntö ja sen pohjalta valmistellaan tarjous. Tämän jälkeen käydään tarkentavia neuvotteluita ja pyritään saamaan suotuisa päätös ja sitä kautta tilaus asiakkaalta. Toimitusvaiheessa (4) myydyt tuotteet ja palvelut syötetään tilausjärjestelmiin ja toimitetaan asiakkaalle. Tämän jälkeen seuraa toimituksen kertalaskutus ja jälkimyynti/markkinointi, jolla jo kertaalleen myydyt tuotteet ja palvelut ikään kuin myydään asiakkaalle uudestaan. Viimeinen vaihe on after sales –vaihe (5), jossa varmistetaan myytyjen tuotteiden ja palveluiden ja niiden kausilaskutuksen toimivuudet, tehdään raportointia ja myydään asiakkaalle jo myytyjen tuotteiden lisäksi uusia lisäpalveluita.

Cardiogene: an innovative multidisciplinary consultation for genetic arrhythmias

Introduction: Over the past decade clinically relevant progress has been made regarding the genetic origin of sudden cardiac death due to arrhythmic syndromes such as congenital long QT syndrome (LQTS), Brugada syndrome (BrS), catecholinergic polymorphic ventricular tachycardia (CPVT) and short QT (SQTS). An increased number of patients are diagnosed and their offspring sent for screening. In order to optimize care of these families we have set up a multidisciplinary consultation, "Cardiogene", consisting of a pediatric and an adult cardiologist and a clinical geneticist. All families are seen at a common consult in order to take the family history, genetic background and to explain the disease to patients and their families. Appropriate cardiac investigations and genetic testing are then performed and the families seen again in a multidisciplinary fashion for the results. We have reviewed all our cases over the past 5 years. Methods: retrospective review of all cases seen at Cardiogene Clinic for suspicion of arrhythmic syndromes since 2007. Results: 23 families were seen at the Cardiogene Clinic with a total of 41 children. The suspected arrhythmic syndrome was LQTS in 14 families (26 children), BrS in 7 families (14 children), SQTS in1 family (2 children) and CPVT in 1 family (3 children). Of the 41 children 17 were genetically positive for an arrhythmic syndrome: 14 were for LQTS, 3 for BrS. 24 children were genetically negative however 4 of those were phenotypically positive: 2 LQTS, 1 BrS and 1 CPVT. In 3 families the diagnosis was initially made in a child and then found in the parent. In 2 families the diagnosis was made after a sudden death of one of their children, 1 LQTS (3 week old child), 1 BrS (20 year old). Discussion: Genetic testing is an essential part of diagnosis and permits an improved targeting of patients needing follow-up and treatment. In our series, a mutation has been found in most families with LQTS. In all other genetic arrhythmias, the yield of genetic testing is less but nevertheless helpful for medical care of these pts. Conclusion: A multidisciplinary approach to genetic arrhythmias permits a better and more efficient screening and therapy in affected families. It helps families to better understand their disease and improves follow-up in the affected individuals.

Osakeyhtiön sivuuttaminen, kohdistamisongelmana tulonsaaja - OY vs. osakas

Tutkielman tavoitteena on tutkia veronkiertosäännöksen eli VML 28 §:n soveltamista sivuutettaessa osakeyhtiö verotuksessa. Tutkielma on rajattu tapauksiin, joissa osakeyhtiön tuloa on sivuutettu ja verotettu osakkaan palkkatulona. Tutkielma muodostuu lähinnä kirjallisuuteen ja lainsäädäntöön perustuvista teoriaosista sekä oikeuskäytäntöön pohjautuvasta tutkimusosasta. Tutkimus on oikeusdogmaattinen, eli tarkoituksena on selvittää voimassa olevan lainsäädännön sisältö. Tutkimuksessa on käyty läpi korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien päätöksiä ja selvitetty näiden avulla kriteerejä, joita voidaan pitää tunnusmerkkeinä vallitsevasta palkkasuhteesta. Tämä saattaa johtaa verotuksessa osakeyhtiön tulon sivuuttamiseen. Päätös osakeyhtiön sivuuttamisesta tehdään kuitenkin aina kokonaisarvioinnin perusteella. Päätöksen lopputulokseen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi mm. osakeyhtiön toimeksiantajien lukumäärä. Mikäli toimeksisaaja työskentelee hyvin samankaltaisissa olosuhteissa kuin toimeksiantajan työntekijät, voidaan osakeyhtiö verotuksessa sivuuttaa, mikäli tilanne tulee esille esim. verotarkastuksen yhteydessä.

Genomic Adaptations to the Loss of a Conserved Bacterial DNA Methyltransferase.

UNLABELLED: CcrM is an orphan DNA methyltransferase nearly universally conserved in a vast group of Alphaproteobacteria. In Caulobacter crescentus, it controls the expression of key genes involved in the regulation of the cell cycle and cell division. Here, we demonstrate, using an experimental evolution approach, that C. crescentus can significantly compensate, through easily accessible genetic changes like point mutations, the severe loss in fitness due to the absence of CcrM, quickly improving its growth rate and cell morphology in rich medium. By analyzing the compensatory mutations genome-wide in 12 clones sampled from independent ΔccrM populations evolved for ~300 generations, we demonstrated that each of the twelve clones carried at least one mutation that potentially stimulated ftsZ expression, suggesting that the low intracellular levels of FtsZ are the major burden of ΔccrM mutants. In addition, we demonstrate that the phosphoenolpyruvate-carbohydrate phosphotransfer system (PTS) actually modulates ftsZ and mipZ transcription, uncovering a previously unsuspected link between metabolic regulation and cell division in Alphaproteobacteria. We present evidence that point mutations found in genes encoding proteins of the PTS provide the strongest fitness advantage to ΔccrM cells cultivated in rich medium despite being disadvantageous in minimal medium. This environmental sign epistasis might prevent such mutations from getting fixed under changing natural conditions, adding a plausible explanation for the broad conservation of CcrM. IMPORTANCE: In bacteria, DNA methylation has a variety of functions, including the control of DNA replication and/or gene expression. The cell cycle-regulated DNA methyltransferase CcrM modulates the transcription of many genes and is critical for fitness in Caulobacter crescentus. Here, we used an original experimental evolution approach to determine which of its many targets make CcrM so important physiologically. We show that populations lacking CcrM evolve quickly, accumulating an excess of mutations affecting, directly or indirectly, the expression of the ftsZ cell division gene. This finding suggests that the most critical function of CcrM in C. crescentus is to promote cell division by enhancing FtsZ intracellular levels. During this work, we also discovered an unexpected link between metabolic regulation and cell division that might extend to other Alphaproteobacteria.

Traitement percutané de la thrombose veineuse profonde aiguë [Catheter-based treatment for acute deep vein thrombosis].

Plus de la moitié des patients présentant une thrombose veineuse profonde des membres inférieurs développent un syndrome post-thrombotique. Le risque est particulièrement élevé en cas de thrombose de l'axe principal de drainage veineux comprenant la veine fémorale commune et les veines iliaques. Plusieurs études ont démontré que l'incidence du syndrome post-thrombotique peut être diminuée si une recanalisation des veines ilio-fémorales est obtenue dans la phase aiguë. A l'heure actuelle, des techniques de recanalisation percutanées sont proposées à des patients sélectionnés présentant une thrombose ilio-fémorale. Cet article a pour but de résumer les connaissances actuelles sur la recanalisation percutanée de la thrombose veineuse profonde aiguë. Nearly half of patients with acute lower limb deep vein thrombosis (DVT) develop a post-thrombotic syndrome (PTS). This risk is particularly high in case of proximal DVT of the common femoral and iliac vein, the major lower limbs venous outflow vessel. Several studies have demonstrated that PTS incidence can be reduced with early vein recanalisation. Currently, catheter-based recanalisation therapies can be offered to selected patients with acute ilio-femoral deep vein thrombosis. Aim of the present article is to summarize current knowledge on these catheter-based recanalisation therapies.

Koska meillä on koski : Imatrankosken matkailullinen hyödyntäminen ja vedenpalautus Imatrankoskeen

Suomessa on 27 kansallismaisemaa, joista yksi on itseoikeutetusti Imatrankoski. Kosken ja sen ympäristön asema yhteiskunnassa on ristiriitainen. Kansallismaisemat valittiin Ympäristöministeriön toimesta Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlan kunniaksi ja ne perustuivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Sakari Topeliuksen kuvateokseen Finland framstäldt i teckningar sekä Maamme-kirjaan. Imatrankoski on yksi topeliaanisista maisemista, mutta se on ehtinyt muuttua radikaalisti viimeisen sadan vuoden aikana. Koski on padottu ja sen myötä Imatran maisema on muuttunut luonnonmaisemasta ihmisen muokkaamaksi teolliseksi maisemaksi. Imatrankoski ei ole enää vapaana ryöppyävä vesiputous, vaan tyhjä jokiuoma, joka on menettänyt tärkeimmän elementtinsä, veden. Tässä raportissa pohditaan, olisiko mahdollista palauttaa vesi takaisin Imatrankoskeen. Jos tällainen päätös syntyisi, mikä vaikutus sillä olisi Imatran kaupunkiin, sen asukkaisiin sekä kaupungin matkailuelinkeinoon? Pikaisesti ajateltuna vedenpalautus Imatrankoskeen kuulostaa utopistiselta idealta. Modernit teolliset yhteiskunnat eivät yleensä edes harkitse rakennettujen koskien palauttamista luonnontilaan, koska päästötöntä sähköenergiaa tarvitaan koko ajan lisää. Tässä raportissa tullaan kuitenkin siihen lopputulokseen, että vedenpalautus Imatrankoskeen on mahdollinen pitkällä aikavälillä. Tulevaisuudessa energiantuotantotavat kehittyvät ja informaatioyhteiskunnassa elävät ihmiset arvostavat aitoja kulttuuri- ja luontokohteita. Suomessa on useita arvokkaita koskimaisemia, jotka on kahlehdittu 1900-luvulla sähköntuotannon tarpeisiin. Suurella todennäköisyydellä monet näistä koskista tullaan palauttamaan alkuperäiseen tilaansa, niin myös Imatrankoski. Koska kyseessä on pitkän aikavälin prosessi, lähivuosina vesi palaa Imatrankoskeen vanhaan tapaan koskinäytösten aikaan. Tästä johtuen raportissa käsitellään varsinaisen vedenpalautuksen lisäksi muita Imatrankosken alueen matkailuun ja viihtyvyyteen liittyviä kysymyksiä. Pohditaan, tuoko Imatrankoski vielä matkailijoita Imatralle ja mikä merkitys Imatrankoskella on Imatran matkailulle ja kaupungin matkailutulolle. Tarkastelu ei rajoitu pelkästään taloudellisiin laskelmiin, sillä kokemukset osoittivat, että kulttuurimatkailu¬kohde on ennen kaikkea kaupungin imago- ja vetovoimatekijä. Imatrankosken matkailun kehittämiseen ei välttämättä tarvita suuria pääomia. Merkittävä muutos voidaan saada aikaan innovatiivisilla ratkaisuilla. Imatrankosken kansallismaisemaa voidaan kehittää parhaiten pienin, mutta konkreettisin toimenpitein. Imatrankosken suurin arvo on kosken ja sitä ympäröivän kansallismaiseman oma historia. Siihen pohjautuvia matkailutuotteita on helppo kehittää uskottavasti ja edullisesti. Prosessi edellyttää kuitenkin kokonaisvaltaista ajattelua ja suunnittelua. Maisemaa, puistoja ja rakennuksia on kunnostettava ja hoidettava niiden arvon mukaisesti. Samoin alueen markkinointia on tehostettava, jotta matkailijat olisivat tietoisia Imatrankoskella tehdyistä uudistuksista, ja paikka itsessään olisi helposti saavutettavissa. Raportin keskeinen viesti on, että Imatrakosken kehittäminen vaatii monien eri toimijoiden yhteistyötä. Erityisen tärkeää on luoda ilmapiiri ja toimintaympäristö, johon voivat sitoutua koskivoimaa hyödyntävä Fortum Oyj, Imatran kaupunki sekä alueella toimivat yrittäjät. Ympäristökysymykset synnyttävät usein tilanteen, jossa ovat vastakkain liiketaloudellisin perustein toimivat yritykset ja luonnonarvoja kunnioittavat kansalaiset ja yhteisöt. Tässä raportissa on haettu ja myös löydetty innovatiivisia malleja, jotka hyödyttävät kaikkia Imatrankosken toimijoita. Arvokas kansallismaisema on osa imatralaisten identiteettiä ja alueen matkailun ehkä vahvin yksittäinen markkinointikohde. Sama kansallismaisema voi kuitenkin tarjota ennalta arvaamattoman imagoedun globaalille energiayhtiölle, jonka arvoihin kuuluvat luovuus ja innovatiivisuus, korkeat eettiset tavoitteet ja yhteistyön henki. Tämä selvityshankkeen on rahoittanut Etelä-Karjalan Aluekeskusohjelma. Raportin on laatinut FM Virpi Kaisto. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet professori Karl-Erik Michelsen Etelä-Karjala-instituutista, markkinointipäällikkö Rauni Aineslahti Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n Matkailupalveluista sekä laboratorioinsinööri Simo Hammo Lappeenrannan teknillisen yliopiston Energia- ja ympäristötekniikan osastolta. Hankkeen toteuttamista on valvonut suunnittelu¬arkkitehti Tuula Taskula Etelä-Karjalan liitosta.

Entry Mode Choice in a Hard Service Company

Pro gradun tavoitteena oli löytää tärkeimmät seikat, jotka vaikuttavat kansainvälisen operaatiomuodon valintaan. Tutkimuskohteena olivat suomalaiset pienet tai keskisuuret tuotteistetut ohjelmistopalveluyritykset. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta sekä case-tutkimusta. Tutkimus koostui kahdesta osasta: teoreettinen osa sekä empiirinen kahden case yrityksen analyysi. Operaatiomuodon valintaan vaikuttavat tekijät jaettiin sisäisiin (yritys, tuote ja päätöksentekijä), ulkoisiin (ala ja maa) ja operaatiomuodon (kontrolli, riski, resurssit, joustavuus, tuotot ja kulut) tekijöihin. Teoreettisesti operaatiomuodon valinta on erittäin monimutkainen päätös ja sitä on tutkittu monelta kannalta. Tämä empiirinen tutkimus osoittaa, että yrityksen resurssit olivat tärkein vaikuttava tekijä molemmissa yrityksissä.

Randomised, multicentre, phase III, open-label study of alectinib vs crizotinib in treatment-naïve anaplastic lymphoma kinase (ALK)-positive advanced NSCLC (ALEX study).

Background: In ∼5% of advanced NSCLC tumours, ALK tyrosine kinase is constitutively activated after translocation of ALK. ALK+ NSCLC was shown to be highly sensitive to the first approved ALK inhibitor, crizotinib. However, all pts eventually relapse on crizotinib mainly due to secondary ALK mutations/amplification or CNS metastases. Alectinib is a highly selective, potent, oral next-generation ALK inhibitor. Clinical phase II alectinib data in 46 crizotinib-naïve pts with ALK+ NSCLC reported an objective response rate (ORR) of 93.5% and a 1-year progression-free rate of 83% (95% CI: 68-92) (Inoue et al. J Thorac Oncol 2013). CNS activity was seen: of 14 pts with baseline brain metastasis, 11 had prior CNS radiation, 9 of these experienced CNS and systemic PFS of >12 months; of the 3 pts without prior CNS radiation, 2 were >15 months progression free. Trial design: Randomised, multicentre, phase III, open-label study in pts with treatment-naïve ALK+ advanced, recurrent, or metastatic NSCLC. All pts must provide pretreatment tumour tissue to confirm ALK rearrangement (by IHC). Pts (∼286 from ∼180 centres, ∼30 countries worldwide) will be randomised to alectinib (600mg oral bid, with food) or crizotinib (250mg oral bid, with/without food) until disease progression (PD), unacceptable toxicity, withdrawal of consent, or death. Stratification factors are: ECOG PS (0/1 vs 2), race (Asian vs non-Asian), baseline CNS metastases (yes vs no). Primary endpoint: PFS by investigators (RECIST v1.1). Secondary endpoints: PFS by Independent Review Committee (IRC); ORR; duration of response; OS; safety; pharmacokinetics; quality of life. Additionally, time to CNS progression will be evaluated (MRI) for the first time in a prospective randomised NSCLC trial as a secondary endpoint. Pts with isolated asymptomatic CNS progression will be allowed to continue treatment beyond documented progression until systemic PD and/or symptomatic CNS progression, according to investigator opinion. Time to CNS progression will be retrospectively assessed by the IRC using two separate criteria, RECIST and RANO. Further details: ClinicalTrials.gov (NCT02075840). Disclosure: T.S.K. Mok: Advisory boards: AZ, Roche, Eli Lilly, Merck Serono, Eisai, BMS, AVEO, Pfizer, Taiho, Boehringer Ingelheim, Novartis, GSK Biologicals, Clovis Oncology, Amgen, Janssen, BioMarin; board of directors: IASLC; corporate sponsored research: AZ; M. Perol: Advisory boards: Roche; S.I. Ou: Consulting: Pfizer, Chugai, Genentech Speaker Bureau: Pfizer, Genentech, Boehringer Ingelheim; I. Bara: Employee: F. Hoffmann-La Roche Ltd; V. Henschel: Employee and stock: F. Hoffmann-La Roche Ltd.; D.R. Camidge: Honoraria: Roche/Genentech. All other authors have declared no conflicts of interest.

Prospective evaluation of circulating VEGF in patients with advanced non-small cell lung cancer treated with bevacizumab, pemetrexed and cisplatin in the trial SAKK19/09.

Aim: Bevacizumab is a monoclonal antibody directed against the vascular endothelial growth factor (VEGF). The previous phase II trial ABIGAIL (Reck, 2010) suggested circulating VEGF as a prognostic, but not predictive, biomarker for patients (pts) with non-small cell lung cancer (NSCLC) treated with bevacizumab. We prospectively measured VEGF in the multicenter phase II trial SAKK19/09 (NCT01116219). Methods: SAKK19/09 enrolled 77 evaluable patients (pts) with previously untreated, advanced nonsquamous NSCLC and EGFR wild type. Pts received 4 cycles of cisplatin 75mg/m2 (or carboplatin AUC5), pemetrexed 500mg/m2 and bevacizumab 7.5mg/kg, followed by maintenance therapy with pemetrexed and bevacizumab until progression by RECIST1.1. Follow-up CT scans were performed every 6 weeks until week 54 and every 12 weeks thereafter. Baseline EDTA blood samples were sent by same-day courier to the central laboratory for centrifugation, aliquoting, and freezing. Upon completion of enrollment, aliquots were thawed, and VEGF quantification was performed centrally using Luminex® Performance Assay Human Base Kit A (R&D Systems, Abingdon, UK). The mean value was used to stratify pts into two groups (low versus high VEGF). Best response rate assessed by RECIST1.1 (CR + PR versus SD + PD). Results: Clinical results of the SAKK19/09 trial were reported previously (Gautschi, 2013). Baseline plasma VEGF was detectable in 71 of 77 (92%) evaluable patients treated with chemotherapy and bevacizumab. The mean value was 74.9 pg/ml, the median 47.5 pg/ml, and the range 3.55 to 310 pg/ml. Using the mean as a predefined cutoff value, 50 patients had low VEGF levels and 21 patients had high VEGF levels. High VEGF was significantly associated with shorter PFS (4.1 vs 8.3 months, HR = 2.56; 95%CI: 1.43- 4.57; p = 0.0015) and OS (8.7 vs 17.5 months, HR = 2.67; 95% CI: 1.37-5.20; p = 0.0041), but not with best response rate ( p = 0.2256). Conclusions: Consistent with the ABIGAIL trial, circulating VEGF was prognostic, but not predictive for response, in the current trial. Further work is ongoing to identify potentially predictive biomarkers for bevacizumab, using comprehensive proteomic analyses. Disclosure: S.I. Rothschild: I received honoraria for the participation in advisory boards from Eli Lilly and Roche and for presentations at scientific symposiums sponsored by Roche; O. Gautschi: Honoraria for advisory boards of Eli Lilly and Roche; R. Cathomas: Advisory board member: Eli Lilly. All other authors have declared no conflicts of interest.