Palkitseminen johtamisen välineenä - henkilöstörahastot

Johdon näkökulmasta palkitsemisen avulla houkutellaan organisaatioon henkilöstöä, pidetään heidät talossa ja motivoidaan heitä. Palkitseminen on siten osa organisaation strategiaa, jonka avulla voidaan vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja tavoitteiden saavuttamiseen. Yleisin korvaus työntekijän menetetystä ajasta on rahapalkka, mutta käytössä on myös muita välineitä. Henkilöstörahasto on yksi näistä keinoista. Henkilöstörahasto on henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, joka hallinnoi työnantajaorganisaation sille suorittamia tulos- tai voittopalkkioita ja muita henkilöstörahastolain mukaisia varoja, kuten henkilöstörahastoerän lisäosia. Suomessa oli vuonna 2011 noin 70 aktiivista henkilöstörahastoa, joiden jäsenien lukumäärä on arvioidusti noin 150 000. Henkilöstörahastot kuuluvat voittopalkkiojärjestelmiin, jotka ovat globaalisti laajassa käytössä ympäri maailmaa. Suomalainen henkilöstörahasto on sen verotuksellisten etujen vuoksi kuitenkin ainutlaatuinen, vaikka se omaakin samoja piirteitä esimerkiksi Yhdysvalloissa käytettyjen palkansaajarahastojen (ESOP) kanssa. Henkilöstörahastojen toiminta perustuu henkilöstörahastolakiin, joka uudistui 01. tammikuuta 2011. Uudistetun henkilöstörahastolain tarkoituksena on lisätä henkilöstörahastojen suosiota ja nostaa ne koko henkilöstön palkitsemisen todelliseksi vaihtoehdoksi niissäkin organisaatioissa, joissa rahastoja ei tällä hetkellä ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella henkilöstörahastosta saatavaa hyötyä palkitsevan organisaation näkökulmasta. Tavoitteena on myös tutkia uuden henkilöstörahastolain (HRL 934/2010) tuomia käytännön vaikutuksia ja muutoksia henkilöstörahastojen toimintaan. Luonteeltaan tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen ja se sisältää empiriaa. Aineisto koostuu yhteensä neljästä teemahaastattelusta, jossa haastateltiin sekä asiantuntijoita eli palveluntarjoajia että suomalaisten henkilöstörahastojen puheenjohtajia. Aineisto analysoitiin käyttämällä teema-analyysia. Tutkimuksen mukaan henkilöstörahaston käyttöä perustellaan johdon näkökulmasta useimmiten taloudellisilla syillä mutta henkilökunnan motivointi, sitouttaminen ja osallistaminen koetaan myös positiivisiksi vaikutuksiksi. Henkilöstörahasto nähdään johtamisen välineenä, jonka avulla voidaan tehostaa organisaation toimintaa ja parantaa kannattavuutta. Haastatteluiden mukaan uuden henkilöstörahastolain suurimmaksi muutokseksi koetaan palkitsemisen joustavoittaminen, sillä nyt henkilöstörahastoon voidaan sisällyttää sekä tulos- että voittopalkkioeriä. Haastatteluiden mukaan henkilöstörahastojen määrä tulee näiden muutoksien vuoksi todennäköisesti kasvamaan.

Hintariskeiltä suojautuminen viljakaupassa - viljatermiinit ja niiden käyttö Suomessa

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten viljatermiinejä käytetään Suomessa hintariskeiltä suojautumisen välineenä. Tutkimus on tehty viljantuottajan näkökulmasta. Tutkimusaineistona on käytetty aiheesta aiemmin tehtyä tutkimuskirjallisuutta ja varta vasten kerättyä haastatteluaineistoa. Tuottajien mielestä hintavaihteluilla oli suuri vaikutus tuotannon tulokseen ja kaikki haastatellut olivat miettineet keinoja hintavaihtelujen vaikutusten pienentämiseksi. Termiinikaupan käyttäminen viljan myynnissä on kuitenkin Suomessa melko harvinainen ilmiö. Aiempien tutkimustulosten perusteella ja kerättyyn haastatteluaineistoon perustuen vaikuttaisi siltä, että termiinikaupan vähäiseen käyttöön Suomessa ovat vaikuttaneet ainakin maataloustukien runsas osuus tilojen liikevaihdosta, tiloilla harjoitettava muu ansiotoiminta, sekä runsaat satovaihtelut. Haastatellut tuottajat pyrkivät suojautumaan hintavaihteluilta lähinnä viljaa varastoiden ja koettamalla valita tuotantoon mahdollisimman kannattavia kasveja, joilla hintavaihtelu oli vähäistä. Termiinejä tarjoavat viljantuottajille useat eri viljanostajat. Käytettäessä termiinejä säännöllisesti ja johdonmukaisesti, on termiinikaupalla tuloja tasaava vaikutus. Sen käyttö ei kuitenkaan takaa parempaa tulosta kuin käteiskauppakaan, vaan hyötynä on nimenomaan ennustettavuuden lisääntyminen ja epävarmuuden väheneminen tulovaihteluiden pienentymisen myötä. Termiinikaupasta aiheutuu tuottajalle myös kuluja ja siihen pitäisikin suhtautua kuten vakuutukseen.

IFRS 9 – standardiuudistus Big Four -tilintarkastusyhteisöjen näkökulmasta – kommenttikirjeiden empiirinen analyysi

Since 2008, One of the International Accounting Standards Board’s (IASB) objective has been to replace the old IAS 39 – Financial Instruments standard. IASB achieved this objective in July 2014 when they published the new IFRS 9 – Financial Instruments after many phases. In this study, the main purpose was to find out how the Big Four – audit entities have welcomed the different reforms which IFRS 9 brings to the treatment of financial instruments in the financial statements. Alongside with this, the study presents a short overview to the common attitude towards the new standard. The study proceeds so that the most siginificant reforms have been divided into three main categories and inside of these more precisely to single reforms. This study is based on the qualitative research method. The empirical data of the study consists of comment letters by the Big Four – entities, which have been sent to the IASB regarding Exposure Drafts (ED) of IFRS 9. In total IASB received 757 comment letters regarding to the specific EDs. In this study the population were restricted to 16 comment letters sent by the Big Four – entities. The data is available at IFRS Foundation’s website. According to the research results Big Four – entities think that the reforms which IFRS 9 brings are mainly welcome. In its entirety Big Four – entities consider IFRS 9 better than its predecessor IAS 39. There were differnces in opinions towards IFRS 9 and specific reforms among the Big Four - entities. According to the findings the best reforms were related to the efficiency demands of hedge accounting and to impairments and the valuation of credit losses. The least popular reforms were the reforms regarding the measurement of financial assets and liabilities; more specifically fair value option and the reforms concerning equity instruments were viewed as most challenging.

Viljan hintariskiä vastaan suojautuminen Suomessa

Tässä tutkielmassa tarkastellaan viljan hintariskin merkitystä suomalaisen viljanviljelyyn keskittyneen maatalousyrittäjän tulonmuodostukseen ja vertaillaan keinoja, joilla tältä riskiltä voidaan tarvittaessa suojautua. Tutkielman tuloksena voidaan todeta seuraavaa: 1) Tarkasteluajanjaksolla 2000-2014 viljan hinnan volatiliteetti Suomessa on pääosin pysytellyt maltillisella tasolla, muutamaa poikkeusvuotta lukuunottamatta. 2) Suomalaisesta näkökulmasta maailman hyödykepörssien futuureista vain muutama soveltuu hintasuojauksen tehokkaaseen toteuttamiseen. 3) Viljan hintariskin kriittisyys viljelijälle riippuu vahvasti tämän tulonmuodostuksesta, joten on tapauskohtaista voidaanko hintasuojaksen toteutus katsoa tarpeelliseksi. 4) Mahdollisuudet viljan hintasuojauksen toteuttamiseen ovat Suomessa varsin rajalliset verrattuna esimerkiksi edelläkävijään Yhdysvaltoihin.

Variance reduction properties of dynamic hedging models - empirical evidence from BRICS countries

This Master’s Thesis analyses the effectiveness of different hedging models on BRICS (Brazil, Russia, India, China, and South Africa) countries. Hedging performance is examined by comparing two different dynamic hedging models to conventional OLS regression based model. The dynamic hedging models being employed are Constant Conditional Correlation (CCC) GARCH(1,1) and Dynamic Conditional Correlation (DCC) GARCH(1,1) with Student’s t-distribution. In order to capture the period of both Great Moderation and the latest financial crisis, the sample period extends from 2003 to 2014. To determine whether dynamic models outperform the conventional one, the reduction of portfolio variance for in-sample data with contemporaneous hedge ratios is first determined and then the holding period of the portfolios is extended to one and two days. In addition, the accuracy of hedge ratio forecasts is examined on the basis of out-of-sample variance reduction. The results are mixed and suggest that dynamic hedging models may not provide enough benefits to justify harder estimation and daily portfolio adjustment. In this sense, the results are consistent with the existing literature.

A crise do sistema financeiro globalizado contemporâneo

The paper analyses the development of the contemporary global financial system as a consequence of markets as well as States strategies. This global financial system based on the flexible dollar has generated many financial bubbles since it started in the 80s, of which the 2008 crisis is the latest and the largest, particularly because it affected the main banks in the core market of the system, the U.S. On the last decades, banks had changed their business strategies from traditional lending activities towards more speculative investments, similar to what hedge funds do.

OMXH 25-yhtiöiden valuuttariski ja siltä suojautuminen

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää OMXH 25-yhtiöiden altistumista valuuttariskille ja kuinka nämä yhtiöt suojautuvat siltä. Tässä tutkimuksessa on lisäksi selvitetty näiden yhtiöiden tärkeimmät ulkomaanvaluutat ja yhtiöiden suojausstrategioita. Valuuttariskin suuruuden selvittämiseksi yhtiöiden vieraan valuuttaista liikevaihtoa verrattiin yhtiön kokonaisliikevaihtoon. Tutkimuksen aineistona on käytetty yhtiöiden vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksiä. Aineistosta on lisäksi rajattu pois OMXH 25-yhtiöiden joukosta Nordea, Sampo, Elisa ja Telia Sonera. Nämä yhtiöt rajattiin pois, koska ne soveltuivat huonosti tämän tutkimuksen kohteiksi. Tutkimuksen teoriakehys on rakennettu keskeisten teorioiden ja käsitteiden avulla. Valuuttariski voidaan jakaa kolmeen osaan: transaktioriskiin, ekonomiseen riskiin ja translaatioriskiin. Valuuttariskin suojauksessa käytettävät instrumentit ovat termiinit, optiot, swap-sopimukset ja vieraan valuuttainen velka. Myös suojaamatta jättämisen mahdollisuutta on tutkittu. Tutkimuksessa kävi ilmi yhtiöiden merkittävä altistuminen valuuttariskille liikevaihdolla mitattuna. Yhtiöiden liikevaihdosta lähes 50% tapahtui jossain muussa valuutassa kuin euroissa. Yhtiöt käyttävät valuuttariskiltä suojautumiseen pääasiassa termiinejä, mutta myös muita instrumentteja käytetään jonkin verran. Yhtiöt keskittyvät eniten transaktioriskin suojaamiseen ekonomisen riskin ja tranlaatioriskin jäädessä pienemmälle huomiolle. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu samankaltaisia tuloksia. Viime vuosien voimakkaat valuuttakurssimuutokset ovat vaikuttaneet yhtiöiden tuloksiin negatiivisesti ja erityisesti ruplan arvon voimakas heikentyminen suhteessa euroon aiheutti joillekkin yhtiöille merkittäviä valuuttakurssitappioita. Tärkein vieras valuutta tutkituille yhtiöille oli USA:n dollari. Korkeasta suojausasteesta huolimatta suurinosa tutkituista yhtiöistä kärsi valuuttakurssitappiota kumpanakin tarkasteltuna vuonna.

Liquidity Risk in the Finnish Stock Market

This study explores the pricing of liquidity risk and its effect on stock returns in the Finnish stock market. In addition to that, it investigates whether there is a trend in liquidity risk. Finally, it analyzes whether the two chosen liquidity measures provide different results. The data consists of all the common shares listed in the Finnish stock market during the period of 1/1997–7/2015. To examine whether liquidity risk affects stock returns in the Finnish stock market, this study utilizes a conditional version of liquidity-adjusted capital asset pricing model (LCAPM) by Acharya and Pedersen (2005). Two recently proposed illiquidity measures – PQS and AdjILLIQ – are used in the empirical estimation to see whether there are differences in the results between the measures. The time-varying conditional liquidity risks are estimated by using a multivariate DCC-GARCH model, while the pricing of the liquidity risk is conducted by applying fixed effect panel regression. The results imply that investors in the Finnish stock market are willing to pay a premium to hedge from wealth shocks and having liquid assets during the declined market liquidity. However, investors are not willing to pay a premium for stocks with higher returns during illiquid markets. The total annualized illiquidity premiums found in the Finnish stock market are 1.77% and 1.04%, based on the PQS and AdjILLIQ measures, respectively. The study also shows that liquidity risk does not exhibit decreasing trend, and investors should consider liquidity risk in their portfolio diversification in the Finnish stock market.

Derivative hedging strategies for bitumen price risk

The objective of the study is to extend the existing hedging literature of the commodity price risks by investigating what kind of hedging strategies can be used in companies using bitumen as raw material in their production. Five different alternative swap hedging strategies in bitumen markets are empirically tested. Strategies tested are full hedge strategy, simple, conservative, and aggressive term structure strategies, and implied volatility strategy. The effectiveness of the alternative strategies is measured by excess returns compared to no hedge strategy. In addition, the downside risk of each strategy is measured with target absolute semi-deviation. Results indicate that any of the tested strategies does not outperform the no hedge strategy in terms of excess returns in all maturities. The best-performing aggressive term structure strategy succeeds to create positive excess returns only in short maturities. However, risk seems to increase hand-in-hand with the excess returns so that the best-performing strategies get the highest risk metrics as well. This implicates that the company willing to gain from favorable price movements must be ready to bear a greater risk. Thus, no superior hedging strategy over the others is found.

Yhdysvaltalaisten matkustajalentoyhtiöiden rahoituksellisen lentopolttoaineen hintasuojautumisen kustannusvaikutukset 2000-luvulla

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia, miten yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden harjoittama rahoituksellinen lentopolttoaineen hintasuojaus on vaikuttanut niiden keskimääräisiin polttoainekustannuksiin 2000-luvun aikana. Lisäksi tavoitteena on kirjallisuuskatsauksen muodossa tarkastella lentopolttoaineen hintariskiä ja siltä suojautumista. Aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus on pääasiassa keskittynyt rahoitusasemaan liittyvien vaikutusten tarkasteluun. Tässä tutkielmassa puolestaan tutkitaan suojauksen vaikutusta tarkasteltavien lentoyhtiöiden liiketoiminnan kustannuksiin. Lentopolttoaineen hintasuojauksen kustannusvaikutuksia arvioidaan regressiomallilla, jossa selitettävänä muuttujana on lentoyhtiön keskimääräinen polttoainekustannus. Selittävinä muuttujina puolestaan toimivat seuraavan vuoden arvioiduista polttoainehankinnoista rahoituksellisin keinoin suojattujen hankintojen osuus sekä lentopolttoaineen keskimääräinen markkinahinta kunakin tarkasteluvuonna. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä yhdysvaltalaisesta lentoyhtiöstä ja niiden 2000-luvulla vuosikertomuksissaan raportoimista tiedoista liittyen polttoainekustannuksiin ja rahoitukselliseen polttoaineen hintasuojaukseen. Lisäksi lentopolttoaineen keskimääräiset vuotuiset markkinahinnat tarkastelujakson ajalta haetaan Yhdysvaltain energiainformaatiota välittävän viranomaisen verkkotietokannasta. Johtopäätöksenä todetaan yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden rahoituksellisen polttoaineen hintasuojauksen vähentäneen niiden keskimääräisiä polttoainekustannuksia 2000-luvun aikana. Lentopolttoaineen markkinahinnan todetaan vaikuttavan kustannuksiin reilusti lentoyhtiöiden suojaustoimenpiteitä voimakkaammin. Lisäksi aiempiin tutkimuksiin ja toisaalta tässä tutkielmassa estimoitavan mallin autokorreloituvaan luonteeseen nojaten todetaan, että tämän mallin selittävät muuttujat eivät ole ainoat keskimääräisiin polttoainekustannuksiin vaikuttavat tekijät. Yhteenvetona todetaankin tarkempaa lisätutkimusta tarvittavan, jotta tämän tutkielman tulokset voidaan luotettavammin yleistää.

L'encadrement des fonds de couverture au Canada: une réflexion sur les principaux enjeux

Dans un contexte d'instabilité économique, force est de constater que les remises en question du libéralisme économique s'intensifient, mettant ainsi l'accent sur l'importance de la réglementation pour la protection des investisseurs ainsi que l'efficience des marchés financiers. Souvent associés aux conséquences d'un manque d'encadrement, les fonds de couverture représentent des cibles de choix pour ceux qui cherchent à expliquer l'effondrement majeur des marchés, tout en prônant un interventionnisme accru des autorités gouvernementales. Pour mieux comprendre les tenants et aboutissants de cette industrie, la présente étude propose une vue d'ensemble des caractéristiques fondamentales des fonds de couverture, tant sous l'angle de leur structure organisationnelle que de leur encadrement réglementaire. À cet égard, il importe de jauger les principaux enjeux découlant des règles applicables à l'administration d'un fonds, particulièrement sur le plan de la transparence informationnelle et au niveau de la gouvernance interne. Ces deux éléments constituant les pierres angulaires de la présente analyse, notre étude offrira finalement une réflexion sur l'approche réglementaire à privilégier, et ce, en tenant compte des particularités des fonds de couverture. Dans un même ordre d'idées, le rôle des divers intermédiaires professionnels sera abordé afin d'élargir notre compréhension de la question sous étude. L'objet de cette étude n'est pas d'apporter une solution complète et définitive à ces enjeux, mais bien d'offrir des pistes de réflexions pouvant servir de balises à une étude subséquente de la question, laquelle devra par ailleurs tenir compte du rôle assumé par les fonds de couverture ainsi que du statut particulier qu'ils occupent sur les marchés financiers.

A Nonparametric Approach to Pricing and Hedging Derivative Securities via Learning Networks

We propose a nonparametric method for estimating derivative financial asset pricing formulae using learning networks. To demonstrate feasibility, we first simulate Black-Scholes option prices and show that learning networks can recover the Black-Scholes formula from a two-year training set of daily options prices, and that the resulting network formula can be used successfully to both price and delta-hedge options out-of-sample. For comparison, we estimate models using four popular methods: ordinary least squares, radial basis functions, multilayer perceptrons, and projection pursuit. To illustrate practical relevance, we also apply our approach to S&P 500 futures options data from 1987 to 1991.

Análisis de inversión extranjera directa por parte del grupo de los BRIC hacia los sectores estratégicos de Colombia

El siguiente documento da a conocer el comportamiento de la Inversión Extranjera Directa (IED) de los países denominados BRIC (Brasil, Rusia, India y China) en Colombia. De acuerdo a lo anterior, en el presente trabajo, se realizó un análisis general de la IED entrante en el país suramericano que buscaba establecer los principales inversores; además de determinar los sectores más atractivos. Posteriormente, se observó la magnitud de la inversión que realizan los países BRIC en Colombia y en el mundo, con el fin de efectuar una comparación que permitiera determinar que tan significativa es la inversión que se realiza en el Estado Colombiano frente a la que es efectuada por estas naciones a nivel global. Igualmente, se consideró las industrias a las que la IED está dirigida, el grado de beneficio que representa para la población y si existe la posibilidad de enfocarla hacia otros sectores estratégicos o si se recomienda encauzarla hacia aquellos que hoy en día son el principal foco de inversión.

Calculo del valor en riesgo del futuro de energia e internacionalizacion del sector energetico en Colombia

El presente trabajo de grado busca definir cuál es el mejor método para determinar el valor en riesgo del contrato de futuro de energía eléctrica que se transa en Colombia, para cumplir con este objetivo se toma como referencia el marco histórico del VaR y de los futuros seguido de las características de la fijación de precios, la estructura del contrato, que políticas y métodos hay para cubrirse del riesgo y como se realiza en otros países, realizando algunos cálculos de los modelos más tradicionales del Var para luego incorporarlo al marco colombiano y al ente supervisor en este caso la Superintendencia Financiera de Colombia.. Además de revisar las diferentes teorías de internacionalización económicas, de proceso y redes aplicadas al sector energético en Colombia., evaluando su proceso, alcance y posibles mercados futuros.

Retos y alternativas de inversión para las compañías aseguradoras en Colombia

En este documento se explica el rol de las compañías aseguradoras colombianas dentro del sistema pensional y se busca, a través de la comprensión de la evolución del entorno macroeconómico y del marco regulatorio, identificar los retos que enfrentan. Los retos explicados en el documento son tres: el reto de la rentabilidad, el reto que plantean los cambios relativamente frecuentes de la regulación, y el reto del “calce”. El documento se enfoca principalmente en el reto de la rentabilidad y desarrolla un ejercicio de frontera eficiente que utiliza retornos esperados calculados a partir de la metodología de Damodaran (2012). Los resultados del ejercicio soportan la idea de que en efecto los retornos esperados serán menores para cualquier nivel de riesgo y sugiere que ante tal panorama, la relajación de las restricciones impuestas por el Régimen de inversiones podría alivianar los preocupaciones de las compañías aseguradoras en esta materia. Para los otros dos retos también se sugieren alternativas: el Algorithmic Trading para el caso del reto que impone los cambios en la regulación, y las Asociaciones Público-Privadas para abordar el reto del “calce”.