Business plan PME.Box: internationalization to Spain

A Work Project, presented as part of the requirements for the Award of a Masters Degree in Management from the NOVA – School of Business and Economics

Lor’s - Women personal rain protection solutions

A Work Project, presented as part of the requirements for the Award of a Masters Degree in Management from the NOVA – School of Business and Economics

O preço da água nos municípios portugueses: quais as razões para as suas disparidades?

Dissertação de mestrado em Economia Monetária, Bancária e Financeira

A Reorganização Administrativa do Território das Freguesias 2013 enquanto determinante de voto: estudo caso do Concelho de Braga e Guimarães

Dissertação de mestrado em Administração Pública

Mergers, investment decisions and internal organisation

We analyse the effects of investment decisions and firms' internal organisation on the efficiency and stability of horizontal mergers. In our framework economies of scale are endogenous and there might be internal conflict within merged firms. We show that often stable mergers do not lead to more efficiency and may even lead to efficiency losses. These mergers lead to lower total welfare, suggesting that a regulator should be careful in assuming that possible efficiency gains of a merger will be effiectively realised. Moreover, the paper offers a possible explanation for merger failures.

Organizational form and business performance

This project deals with the generation of profitability and the distribution of its benefits. Inspired by Davis (1947, 1955), we define profitability as the ratio of revenue to cost. Profitability is not as popular a measure of business financial performance as profit, the difference between revenue and cost. Regardless of its popularity, however, profitability is surely a useful financial performance measure. Our primary objective in this project is to identify the factors that generate change in profitability. One set of factors, which we refer to as sources, consists of changes in quantities and prices of outputs and inputs. Individual quantity changes aggregate to the overall impact of quantity change on profitability change, which we call productivity change. Individual price changes aggregate to the overall impact of price change on profitability change, which we call price recovery change. In this framework profitability change consists exclusively of productivity change and price recovery change. A second set of factors, which we refer to as drivers, consists of phenomena such as technical change, change in the efficiency of resource allocation, and the impact of economies of scale. The ability of management to harness these factors drives productivity change, which is one component of profitability change. Thus the term sources refers to quantities and prices of individual outputs and inputs, whose changes influence productivity change or price recovery change, either of which influences profitability change. The term drivers refers to phenomena related to technology and management that influence productivity change (but not price recovery change), and hence profitability change.

Repositorios en la nube

Las aplicaciones que se distribuyen a través de Internet como un servicio (Software as a service, SaaS) y el hardware y software de base de los centros de datos (Nube, Cloud) son los dos elementos de la ecuación llamada cloud computing. En este paradigma, se juegan tres roles principales: proveedor del cloud, usuario del cloud que a su vez es proveedor de servicio (como los repositorios) y los usuarios finales del servicio. Los primeros se benefician de la especialización y las economías de escala; mientras que los segundos de una mayor elasticidad en el aprovisionamiento. En este sentido, DuraSpace ha creado un piloto llamado DuraCloud para probar el uso de tecnologías de almacenamiento en la nube para la preservación de contenido digital. El taller pretende describir los conceptos básicos del cloud, con ejemplos de donde se está usando este tipo de tecnología; y el impacto que puede tener en los repositorios digitales.

Quasi-integration in less-than-truckload trucking

This work studies the organization of less-than-truckload trucking from a contractual point of view. We show that the huge number of owner-operators working in the industry hides a much less fragmented reality. Most of those owner-operators are quasi-integrated in higher organizational structures. This hybrid form is generally more efficient than vertical integration because, in the Spanish institutional environment, it lessens serious moral hazard problems, related mainly to the use of the vehicles, and makes it possible to reach economies of scale and density. Empirical evidence suggests that what leads organizations to vertically integrate is not the presence of such economies but hold-up problems, related to the existence of specific assets. Finally, an international comparison hints that institutional constraints are able to explain differences in the evolution of vertical integration across countries.

Sahayrityksen laajentamisen kannattavuus

Diplomityön tavoitteena oli selvittää sahayrityksen tuotantokapasiteetin laajentamisen taloudellisia edellytyksiä, rajoitteita ja seurauksia. Teoriaosassa määritellään ensimmäiseksi kasvukykyinen yritys, joka on kannattava, maksuvelvoitteista suoriutuva ja vakavarainen. Toiseksi analysoidaan, kuinka tuotantovolyymin kasvattaminen näkyy sahan taseessa käyttöomaisuuden ja käyttöpääoman kasvuna. Kolmanneksi tarkastellaan vieraan pääoman tarvetta ja pääomakustannusten vaikutusta kapasiteettilaajennuksen kannattavuuteen.Neljänneksi tarkastellaan tuotantokapasiteetin laajentamisen kannattavuutta, kun käyttöomaisuutta hankitaan vuokraamalla tai toimintoja ulkoistetaan. Teoriaosan lopuksi määritellään periaatteet, kuinka nopeasti yritys voi kasvattaa liiketoimintaa vaarantamatta maksuvalmiutta, vakavaraisuutta ja kannattavuutta. Empiriaosassa tutkitaan 22 suomalaisen sahan tillinpäätöstietoja vuodelta 2003 ja kuvataan, miten erot kokoluokassa vaikuttavat sahojen kustannus- ja taserakenteeseen.Taseen osalta mittakaavaetua ei ollut havaittavissa. Tuloslaskelman osalta mittakaavaetua saavutettiin henkilökulujen osalta sahoilla, joiden liikevaihto asettui välille 15 - 25 Meur. Muilta osin pääoma- ja kustannuserät joko kasvoivat vakioisesti tai vaihtelivat satunnaisesti. Maksuvalmius perustui sahatoimialalla pääasiassa ostovelkojen ja muun lyhytaikaisen vieraan pääoman käyttöön.

Tutkimus- ja kehitysyhteistyön motiivit

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on operationalisoida T&K- yhteistyön prosessimaista luonnetta, eli tarkemmin sanottuna analysoida T&K-yhteistyösuhteidenmuodostumista ja motiiveja. Tutkielman hypoteesit muodostettiin analysoimalla yrityksen teknologiastrategiaan perustuvia uuden tiedon tuonnin ja olemassa olevan tiedon hyväksikäytön oppimistavoitteita. Motivaatio T&K- yhteistyölle syntyy mahdollisuudesta T&K- projektien riskien jakamiseen. T&K- yhteistyön motiiveja analysoitiin transaktio- ja byrokratiahyötyjen, jotka pohjautuvat mittakaava- ja synergiaeduille, lähteitä arvioiden. Hypoteeseja testattiin 276 suomalaisen teollisuusyrityksen otoksella. Otoksen yrityksillä oliollut T&K- toimintaa. Otos perustuu kyselyyn, joka toteutettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteiden osastolla vuonna 2004. Hypoteeseja testattiin tilastollisilla menetelmillä; lineaarisella regressioanalyysillä, parillisten ja riippumattomien otosten t-testeillä. Validiteetti- ja multikollineaarisuusongelman todennäköisyydet on huomioitu. Hypoteesit vahvistuivat osittain. Teknologisella epävarmuudella ja monimutkaisuudella ei ole suoraa vaikutusta T&K- yhteistyön intensiivisyyteen. Teknologisella epävarmuudella on osittainen vaikutus teknologiastrategian valintaan. Yrityksen transaktio- ja byrokratiahyödyt riippuvat teknologisista kyvykkyyksistä. Vain korkean teknologian alan yritykset saavuttavat hyötyjä myös intensiivisesti T&K- yhteistyösuhteita koordinoimalla. Teknologiaintensiivisyyteen perustuvien erot perustuvat teknologisen tiedon luonteeseen toimialalla. Transaktiokustannusteorian mukainenkustannusten minimointi ja kompetenssiperusteisten teorioiden mukainen strategisointi selittävät komplementaarisesti T&K-yhteistyösuhteiden muodostumista ja yrityksen rajojen määräytymistä.

Perusteollisuus muuttuvassa toimintaympäristössä 2000 -2030: pääoman ja työvoiman tarve

The aim of the current study is to consider the need of capital and labour in Finnish basic industry within the next thirty years. The connection between capital and labour need of basic industry in the 1980's and 1990's is reviewed by using financial statements. A model of the relationship between investments and rate is built and the future need of labour in basic industry is outlined. The model about the profitability of work reducing investments when the rate varies describes the past development in companies. In Finland automation and advanced production technology have made it possible to replace work with capital in a large scale. In basic industry the need for capital can be forecasted to grow quicker than the need for labour. Economies of scale in the use of labour can be attained, because in the future one consolidated company will employ less people than two individual firms before.

Implementing the Product Configurator in a Large Manufacturing Company

Työn tavoitteena on kuvata hissin ovien tuotekonfigurointiprosessia sekä SAP R/3 tuotekonfiguraattorin käyttöönoton aiheuttamia vaikutuksia. Työssä kuvataan myös uuden tuotekonfiguraattorin kehitystä, testausta, käyttöönottoa sekä pitkäaikaishallintaa. Tuotekonfigurointi on tehokas tapa toteuttaa massaräätälöintiä. Sen tarkoituksena on yhdistää massatuotannon ja asiakaskohtaisen tuotannon etuja tarjoamalla asiakkaille räätälöityjä, esisuunniteltuihin komponentteihin ja ennalta määrättyyn konfigurointimalliin perustuvia tuotteita. Näitä tuotteita tuotetaan konfigurointiprosessissa. Tämä prosessi voi olla erittäin monimutkainen ja altis virheille, joten sen tueksi on kehitetty tuotekonfiguraattoreita. Tuotekonfiguraattorit voivat tehostaa konfigurointiprosessia merkittävästi. KONE on valmistanut konfiguroitavia tuotteita useita vuosikymmeniä ja se on käyttänyt prosessien tukemiseen useita eri konfiguraattoreita. Näin ollen uuden konfiguraattorin käyttöönoton vaikutusten ei oleteta olevan niin dramaattisia kuin otettaessa konfiguraattoria käyttöön ensimmäisen kerran. Uudella konfiguraattorilla on kuitenkin useita vaikutuksia tuotteen hallintaan, konfigurointiprosessiin, tietojärjestelmiin, alihankkijoihin sekä asiakkaisiin. Konfiguraattorin käyttöönoton vaikutuksia tehostaa projektin liittyminen ERP järjestelmän käyttöönottoon

Kassanhallinta kuntasektorilla -sovellus Etelä-Karjalan ydinkuntien likvidimpien varojen osalta

Tutkielmassa analysoidaan kunnan kassanhallinnan likvidimpien varojen prosessien toteuttamista, kun tavoitteena on kustannustehokkuuden parantaminen. Lisäksi selvitetään Etelä-Karjalan ydinkuntien eli Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon mahdollisuuksia tehostaa yhteistyötä taloushallinnon alueella. Työn teoriaosassa tarkastellaan kuntasektorin kassanhallintaa erityisesti myyntisaamisten ja ostovelkojen hallinnan osalta. Keskeistä on löytää prosesseista kustannuksia ja viivettä minimoivia menettelytapoja, joita olisi mahdollista hyödyntää kunnan kassanhallinnassa. Tehokkaassa kassanhallinnassa korostuu yhä enenevissä määrin informaatioteknologian rooli. Tästä johtuen tutkimuksessa kartoitetaan perinteisten menettelytapojen automatisoinnin mahdollisuuksia ja etuja. Empiirisessä osassa tarkastellaan kohdekuntien kassanhallinnan menettelytapoja sekä niiden yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia. Lisäksi kartoitetaan yhteistyön lisäämisen mahdollisuuksia ja esteitä sekä määritetään käytetyn aineiston perusteella tehokkaan kassanhallinnan edellyttämät menettelytavat. Tutkimuksesta voidaan päätellä kuntien tavoittelevan joustavampia ja kustannuksia minivoivia kassanhallinnan menettelytapoja vaikka perinteisten menetelmien uudistaminen ei aina olekaan helppoa. Automatisointi ja prosessien virtaviivaistaminen on taloudellisen menestyksen ja kilpailussa mukana pysymisen edellytys. Tehokkuuden etsiminen tiiviimmän yhteistyön kautta olisi järkevää, mutta asenteet ja kontrollin menettämisen pelko estävät yhteistyöhön perustuvien suuruuden etujen saavuttamisen.

Driver costs in small firms: Empirical analysis for farms

The agricultural sector has always been characterized by a predominance of small firms. International competition and the consequent need for restraining costs are permanent challenges for farms. This paper performs an empirical investigation of cost behavior in agriculture using panel data analysis. Our results show that transactions caused by complexity influence farm costs with opposite effects for specific and indirect costs. While transactions allow economies of scale in specific costs, they significantly increase indirect costs. However, the main driver for farm costs is volume. In addition, important differences exist for small and big farms, since transactional variables significantly influence the former but not the latter. While sophisticated management tools, such ABC, could provide only limited complementary useful information but no essential allocation bases for farms, they seem inappropriate for small farms

Driver costs in small firms: Empirical analysis for farms

The agricultural sector has always been characterized by a predominance of small firms. International competition and the consequent need for restraining costs are permanent challenges for farms. This paper performs an empirical investigation of cost behavior in agriculture using panel data analysis. Our results show that transactions caused by complexity influence farm costs with opposite effects for specific and indirect costs. While transactions allow economies of scale in specific costs, they significantly increase indirect costs. However, the main driver for farm costs is volume. In addition, important differences exist for small and big farms, since transactional variables significantly influence the former but not the latter. While sophisticated management tools, such ABC, could provide only limited complementary useful information but no essential allocation bases for farms, they seem inappropriate for small farms