Koska internet. Finiittiverbittömän koska X konstruktion syntaksi ja variaatio

Tutkielmassani käsittelen finiittiverbittömän koska X konstruktion variaatiota ja variaation hyväksyttävyyttä. Konstruktiokieliopin näkemysten mukaisesti käsittelen rakennetta itsenäisenä kielen yksikkönä ja tutkin sen rajoja ja suhdetta muihin konstruktioihin. Perustan päätelmäni kahteen toisiaan tukevaan aineistoon: verkosta kerättyyn 400 virkkeen tekstikorpusaineistoon ja kyselytestiaineistoon. Konstruktion prototyyppi on nominatiivimuotoinen lyhyt koska NP, jonka paikka on virkkeen lopussa. Konstruktio on kuitenkin produktiivinen, ja siinä esiintyy paljon variaatiota. Koska-rakenteet muodostavat jatkumon, jonka toisessa päässä ovat prototyyppiset koska NP:t ja toisessa päässä yleiskieliset koska-sivulauseet. Näiden väliin jäävät epäprototyyppiset koska X konstruktiot ja koska X fragmentit. Koska X fragmentit ovat finiittiverbittömiä lausemaisia konstruktioita, joiden verbittömyys on kontekstissaan tunnusmerkitöntä. Kielenkäyttäjät pitävät hyväksyttävimpinä kiteytyneitä konstrukteja. Mitä tutumpi koska X konstruktio on, sitä hyväksyttävämmäksi sen toteumat arvioidaan. Suurin ero on prototyyppisissä koska NP konstrukteissa, joita koska X konstruktiota käyttävät pitävät erittäin luontevina mutta muut kielenkäyttäjät epäkieliopillisina. Koska X konstruktio sopii kielenkäyttäjien mielestä epämuodolliseen tyyliin ja leikillisiin asiayhteyksiin. Konstruktiossa ei ole kyse ellipsistä tai lyhentämisestä, vaan sillä on oma tehtävänsä kielessä. Koska X kantaa omaa merkitystä, joka ei ole välitettävissä muilla rakenteilla. Se ilmaisee ironiaa, jonka ymmärtäminen perustuu kirjoittajan ja vastaanottajan yhteiseen tietoon. Koska X voi myös toimia referoinnin keinona, joka osoittaa väheksyvää suhtautumista referoidun ryhmän tai henkilön perusteluihin.

Luottamuksen rakentaminen urheilujoukkueen valmentamisessa

Urheilu on viime aikoina nostanut vahvasti suosiotaan liikemaailman parissa ja urheilumaailmasta pyritään löytämään keinoja liikemaailman toimintojen parantamiseen. Urheilujoukkueissa suuri luottamus jäsenten välillä, sekä vahva halu menestyä ovat laajasti tunnistettuja piirteitä, kun taas liikemaailman tiimeissä ei voi aina sanoa samaa. Valmentajat toimivat urheilujoukkueiden johtajina, jolloin voidaan olettaa, että heillä on päävastuu joukkueensa motivoimisesta ja menestymisestä. Ilman luottamusta yksilöt eivät voi toimia äärirajoillaan, siksi luottamus nähdään usein tärkeimpänä osana joukkueen menestyksessä. Tutkielmassa selvitettiin niitä keinoja, joilla valmentajat rakentavat luottamusta joukkueissaan. Osaongelmina tutkittiin valmentajien käyttämiä vuorovaikutuskeinoja ja sitä, mikä tekee vuorovaikutuksesta tehokasta. Tutkielma suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja. Haastatteluissa keskityttiin keräämään tietoa tutkimuksen aihealueista, keskittyen vuorovaikutuksen keinoihin ja luottamuksen rakentamiseen. Aineisto analysoitiin induktiivista analysointia käyttäen. Haastattelut kuunneltiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineisto jaoteltiin aihealueen mukaan. Tämän jälkeen aineistosta pyrittiin rakentamaan kokonaisuuksia tutkimusongelman mukaisesti. Haastateltavina toimi neljä joukkuelajien valmentajaa, joilla kaikilla oli kokemusta useiden joukkueiden valmentamisesta sekä kokemusta myös pelaamisesta. Valmentajat olivat keränneet kokemusta jalkapallo – ja salibandyjoukkueiden valmentamisesta, jotka ovat hyvin suosittuja joukkuelajeja Suomessa. Valmentajat käyttävät kritiikin antoa ja motivointia vuorovaikutuskeinoina, ja pyrkivät pelaajien henkilökohtaiseen tuntemiseen. Tehokas kuunteleminen koettiin tärkeäksi, jolloin pelaajaa pyrittiin ymmärtämään henkilökohtaisesti ja pintaa syvemmältä. Luottamus rakentui itsensä likoon laittamisen kautta, jossa empaattiset vuorovaikutuskeinot koettiin tärkeiksi. Johtajan roolin koettiin olevan tärkeä palanen, mutta samalla hankala. Johtajan tulee pyrkiä ymmärtämään jokaista pelaajaa henkilökohtaisella tasolla, mutta samalla pyrkiä ylläpitämään oma auktoriteettinsa joukkueen johtajana. Luottamuksen rakentamista voidaan kuvata monitulkintaisena aiheena. Johtopäätöksinä nähtiin muun muassa henkilökohtaisen suhteen luomisen tärkeys, jonka kautta pelaajien ymmärtäminen ja tätä kautta luottamuksen rakentaminen kävi helpommin. Vuorovaikutus koettiin tehokkaaksi, kun pelaajan kanssa saatiin luotua henkilökohtainen suhde

Kuntasektorin logistiikkakustannusten tarkastelu toimitusketjujen hallinnan näkökulmasta

Toimitus- ja palveluketjujen hallinta on tärkeää teollisuuden ja kaupan alalla. Suomen teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset ovat keskimäärin 13,4 % liikevaihdosta (2013). Yrityksissä logistiikkakustannuksia kuitenkin mitataan menetelmillä, jotka eivät anna riittävää tietoa makrotason logistiikkakustannusten arvioihin. Makrotalouden tasolla tapahtuva seuranta, menettelytapojen arviointi ja julkisten interventioiden vaikutusten ymmärtäminen olisi kansallisen logistiikkajärjestelmän kehittymisen kannalta tärkeää. Valtio ja kunnat toimivat monella tavalla logistiikan markkinoilla. Valtio ja kunnat ovat yhtiöittäneet toimintaansa, ja palveluita ostetaan yhä enemmän yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tällä on suoria ja epäsuoria, ns. systeemivaikutuksia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan logistiikkakysymyksiä kuntatason toimitus- ja palveluketjujen hallinnan kautta, tavoitteena saada arvio kuntien logistiikkakustannuksista Suomessa sekä tunnistaa näkökulmia, joiden avulla voidaan muodostaa kokonaiskuvaa kuntien palveluihin liittyvien toimitusketjujen hallinnasta. Tutkimuksessa selvitetään yleisellä tasolla logistiikkakustannusten mittaamiseen, seurantaan ja hallintaan liittyviä asioita. Kyseessä on tapaustutkimus, jonka aineisto koottiin Uudenmaan alueella Espoossa ja Kirkkonummella. Empiiriset havainnot, käytössä ollut teoreettinen viitekehys sekä johtopäätökset tietyin varauksin ovat yleistettävissä koskemaan myös muita Suomen kuntia. Vaikka logistiikkaa ei ole käsitelty kuntien strategioissa eikä logistiikkakustannuksia kokonaisuudessaan tunnisteta kunnissa, yksittäisten palvelusektoreiden sisällä on alettu kiinnittää huomiota logistiikkaan. Myös logistiikan merkitystä ja kokonaisuuksien hallinnan tärkeyttä on alettu pohtia kunnissa. Toimitusketjujen hallintaan liittyvät näkökulmat tulisi ottaa ennakoiden huomioon kuntien palvelutuotannon kustannustehokkuuden ja laadun kehittämisen toimenpiteissä. On ennustettavissa, että markkinamekanismien käyttö yhä useammin tulee johtamaan valintatilanteisiin: tehokkuus vs. kansalaisten tasa-arvo tai tehokkuus vs. palvelunjärjestäjän oikeudellinen vastuu. Suomen kuntasektorin logistiikkakustannukset ovat mahdollisesti ainakin luokkaa 3-3,5 mrd. € vuodessa ja Suomen kuntasektorin vuoden 2013 toimintakuluihin suhteutettuna 7,8-9,1 % kaikista toimintakuluista. Tämä arvio on melko karkea, mutta nykytietojen valossa kuitenkin mahdollinen. Suosituksissa ehdotetaan lisätutkimusaiheita ja toimenpiteitä, joiden avulla tätä kuntatalouden kustannuserää ja sen markkinapotentiaalia voidaan arvioida tarkemmin

Käyttäjien manipulointi internetin yhteisöpalveluissa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Internetin yhteisöpalveluiden käyttäjien avoimuus ja sosiaalisuus altistavat heidät monenlaisille riskeille. “Social engineering” eli käyttäjien manipulointi on uhka, joka liittyy informaation hankkimiseen perinteisen kanssakäymisen kautta, mutta yhä enenevissä määrin myös internetissä. Kun kanssakäyminen tapahtuu internetin välityksellä, käyttäjien manipuloijat hyödyntävät yhteisöpalveluita yhteydenpitoon uhrien kanssa sekä paljon käyttäjäinformaatiota sisältävänä alustana. Tämän tutkielman tarkoitus on löytää internetin yhteisöpalveluiden ja käyttäjien manipuloinnin välinen yhteys. Tämä päämäärä saavutettiin etsimällä vastauksia kysymyksiin kuten: Mitkä ovat tyypilliset hyökkäystyypit? Miksi informaatiolla on niin suuri rooli? Mitä seurauksia ilmiöllä on ja miten hyökkäyksiltä on mahdollista suojautua? Vastaukset kysymyksiin löydettiin toteuttamalla systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Katsaus muodostui yhdistämällä tärkeimmät löydökset 60 tarkoin valitusta ilmiötä käsittelevästä artikkelista. Käyttäjien manipuloinnin huomattiin olevan hyvin laaja ja monimutkainen ilmiö internetin yhteisöpalveluissa. Huomattiin, että manipulointia ilmenee sivustoilla useissa erilaisissa muodoissa, joita ovat muun muassa tietojen kalastelu, profiilien yhdistäminen, sosiaaliset sovellukset, roskaposti, haitalliset linkit, identiteettivarkaudet, tietovuodot ja erilaiset huijaukset, jotka hyödyntävät sekä ihmisluonnon että sivustojen perusominaisuuksia. Haavoittuvuus ja luottamus havaittiin myös tärkeiksi aspekteiksi, sillä ne yhdistävät informaation merkityksen ja ihmisluonnon, jotka molemmat ovat avaintekijöitä sekä manipuloinnissa että yhteisöpalvelusivustoilla. Vaikka ilmiön seurausten huomattiin olevan negatiivisia niin käyttäjien olemukselle internetissä kuin todellisessakin elämässä, havaittiin myös, että ilmiön ymmärtäminen ja tunnistaminen helpottaa siltä suojautumista

Possibilities and challenges in utilization of information provided by Industrial Internet applications

Global digitalization has affected also industrial sector. A trend called Industrial Internet has been present for some years and established relatively steady position in businesses. Industrial Internet is also referred with the terminology Industry 4.0 and in consumer businesses IoT (Internet of Things). Eventually, trend consists of many traditionally proven technologies and concepts, such as condition monitoring, remote services, predictive maintenance and Internet customer portals. All these technologies and information related to them are estimated to change the rules of business in industrial sector. This may result even a new industrial revolution. This research has its focus on Industrial Internet products, services and applications. The study analyses four case companies and their digital service offerings. According to this analysis the comparison of these services is done to find out if there is still space for companies to gain competitive advantage through differentiation with these state of the art solutions. One of the case companies, Case Company Ltd., is working as a primary case company and a subscriber of this particular research. The research and results are analyzed primarily from this company’s perspective and need. In empirical part, the research clarifies how Case Company Ltd. has allocated its development resources through last five years. These allocations in certain categories are then compared to other case companies’ current customer offering and conclusions are made how the approach of different companies differ from each other. Existing theoretical knowledge of Industrial Internet is about to find its shape. In this research we take a look how the case company analysis and findings correlate with the existing knowledge and literature of the topic.

Linguistic skills and trust creation in international business relationships

Today’s international business in highly related to crossing national, cultural and linguistic borders making communication and linguistic skills a vital part of the trade. The purpose of the study is to understand the role of linguistic skills in trust creation in international business relationships. Subobjectives are to discuss the importance of linguistic skills in international business context, to evaluate the strategic value of trust in business relationships and to analyze the extent to which linguistic skills affect trust formation. The scope is restricted to business-to-business markets. The theoretical background consists of different theories and previous studies related to trust and linguistic skills. Based on the theory a new LTS-framework is created to demonstrate a process model of linguistic skills affecting trust creation in international B2B relationships. This study is qualitative using interviews as a data collection method. Altogether eleven interviews were conducted between October 2014 and February 2015. All of the interviewees worked for organizations operating in the field of international business in B2B markets, spoke multiple languages and had a lot of experience in sales and negotiations. This study confirms that linguistic skills are an important part of international business. In many organizations English is used as lingua franca. However, there are several benefits of speaking the mother tongue of the customer. It makes people feel more relaxed and it makes the relationship more intimate and allows to continue developing it at a more personal level. From the strategic point of view trust creates competitive advantage to a company adding strategic value to the business. The data also supported the view that linguistic skills definitely impact the trust formation process. Quickness and easiness could be stated as the main benefits. It was seen that trust forms faster because both parties understand each other better and they become more open about information sharing within a shorter period of time. These findings and the importance of linguistic skills in trust creation should be acknowledged by organizations, especially regarding the human resource management. Boundary spanners are in key positions so special attention should be put into hiring and educating employees which then take care of company’s relationships. Eventually, these benefits are economical and affect to the profitability of the organization

Yhteisinnovointi – menestystekijät, haasteet ja onnistumisen edellytykset

Tässä diplomityössä käsitellään yhteisinnovoinnin hyödyntämistä organisaatiossa. Työn tavoitteena on luoda teoreettinen pohja yhteisinnovoinnille sekä havaita kirjallisuudesta yhteisinnovoinnin menestystekijät. Näitä analysoidaan SWOT -analyysin avulla. Näiden pohjalta tutkimuksen empiirisessä osassa toteutettiin case -yritykseen kysely, jossa pyrittiin havaitsemaan sisäisiä kyvykkyyksiä yhteisinnovointiin. Yhteisinnovoinnilla tarkoitetaan uusien palveluiden tai prosessien kehitystä, jossa mukaan on otettu ulkoisia sidosryhmiä. Pyrkimyksenä yhteisinnovoinnissa on saada uutta osaamista ja asiantuntijuutta ulkoisista lähteistä. Yhteisinnovoinnissa onnistumisen edellytykset ovat strategisia, kulttuurisia sekä valmiuksiin perustuvia. Digitaalisia palveluita voidaan kehittää ketterästi ja asiakaslähtöisesti hyödyntämällä yhteisinnovaatiota. Yhteisinnovoinnissa on kuitenkin haasteita esimerkiksi epävarmuuden hallinnassa. Menestymiseen vaikuttaa merkittävästi yritysten kyky kehittää vahvuuksiaan ja hallita haasteita. Myös yhteisinnovoinnin kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja sisäinen oppimisprosessi vaikuttavat kriittisesti yhteisinnovointiprojektin potentiaalisten hyötyjen saamiseen.

Modelling ecological values in heterogeneous and dynamic landscapes with geospatial data

Our surrounding landscape is in a constantly dynamic state, but recently the rate of changes and their effects on the environment have considerably increased. In terms of the impact on nature, this development has not been entirely positive, but has rather caused a decline in valuable species, habitats, and general biodiversity. Regardless of recognizing the problem and its high importance, plans and actions of how to stop the detrimental development are largely lacking. This partly originates from a lack of genuine will, but is also due to difficulties in detecting many valuable landscape components and their consequent neglect. To support knowledge extraction, various digital environmental data sources may be of substantial help, but only if all the relevant background factors are known and the data is processed in a suitable way. This dissertation concentrates on detecting ecologically valuable landscape components by using geospatial data sources, and applies this knowledge to support spatial planning and management activities. In other words, the focus is on observing regionally valuable species, habitats, and biotopes with GIS and remote sensing data, using suitable methods for their analysis. Primary emphasis is given to the hemiboreal vegetation zone and the drastic decline in its semi-natural grasslands, which were created by a long trajectory of traditional grazing and management activities. However, the applied perspective is largely methodological, and allows for the application of the obtained results in various contexts. Models based on statistical dependencies and correlations of multiple variables, which are able to extract desired properties from a large mass of initial data, are emphasized in the dissertation. In addition, the papers included combine several data sets from different sources and dates together, with the aim of detecting a wider range of environmental characteristics, as well as pointing out their temporal dynamics. The results of the dissertation emphasise the multidimensionality and dynamics of landscapes, which need to be understood in order to be able to recognise their ecologically valuable components. This not only requires knowledge about the emergence of these components and an understanding of the used data, but also the need to focus the observations on minute details that are able to indicate the existence of fragmented and partly overlapping landscape targets. In addition, this pinpoints the fact that most of the existing classifications are too generalised as such to provide all the required details, but they can be utilized at various steps along a longer processing chain. The dissertation also emphases the importance of landscape history as an important factor, which both creates and preserves ecological values, and which sets an essential standpoint for understanding the present landscape characteristics. The obtained results are significant both in terms of preserving semi-natural grasslands, as well as general methodological development, giving support to science-based framework in order to evaluate ecological values and guide spatial planning.

Kuluttajan ja brändin välinen suhde: Narratiivinen tutkimus kuluttajan positiivisilla tunteilla ladatuista brändisuhteista

Tutkielma käsittelee kuluttajien ja brändien välillä vallitsevia positiivisilla tunteilla ladattuja brändisuhteita. Brändisuhteet ovat luonnoltaan hyvin moniulotteisia, jolloin niiden mittaaminen ja tarkastelu on haasteellista. Brändisuhteet voivat saada lukuisia erilaisia muotoja, sillä siihen vaikuttavat sekä brändin että sitä käyttävän kuluttajan subjektiiviset ominaisuudet ja kokemukset. Brändisuhteilla on myös lukuisia erilaisia funktioita. Tunnepitoisissa brändisuhteissa kuluttajan ja brändin välillä on yhteys, jolloin kuluttaja voi brändin avulla laajentaa minäkuvaansa sekä vahvistaa omaa yksilöllistä tai sosiaalista identiteettiään ja viestiä sitä muille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tehdä ymmärrettäväksi brändisuhteita, niihin liittyviä tarkoituksia, tunteita ja assosiaatioita, jotka vaikuttavat vahvan ja tunnepitoisen brändisuhteen olemassaoloon. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin haastattelemalla neljää kuluttajaa. Tutkimusaiheen moniulotteisen ja subjektiivisen luonteen vuoksi tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu, kuitenkin hyvin fenomenologisella lähestymistavalla. Haastattelut olivat ikään kuin keskusteluita tutkijan kanssa, ja jokainen haastattelu kesti noin tunnin. Litteroidun aineiston perusteella haastateltavista muodostettiin omat kuluttajaprofiilit, jotka kuvaavat kuluttajien subjektiivisia kokemuksia brändisuhteissa. Kuluttajaprofiilien pohjalta aineistosta nostettiin narratiivisen analyysin avulla esiin yhteneväisiä elementtejä eri brändisuhteiden välillä. Tutkimuksessa selvisi, että kuluttajat muodostavat suhteita brändien kanssa ilmaistakseen omaa yksilöllistä identiteettiään. Haastateltavat kokivat brändiin liittyvät assosiaatiot yhteneväisiksi oman minäkuvansa kanssa tai ne edustivat heille jotain tavoiteltavaa ominaisuutta tai muuta asiaa. Kolmessa tapauksessa brändisuhde oli ollut hyvin pitkäaikainen, jolloin se oli vakiintunut osa haastateltavan elämää, ja yhdessä tapauksessa brändisuhde oli tuoreempi. Tuoreempi brändisuhde tarjosi kuluttajalle myös keinoja minäkuvan laajentamiseen. Tutkimustulokset olivat yhteneväisiä aikaisemman tutkimuksen kanssa, vaikka tutkimuksella ei haettu yleistettäviä tuloksia. Brändisuhteet ovat hyvin subjektiivisia ja moniulotteisia ilmiöitä, jotka tarjoavat kuluttajalle mahdollisuuden identiteetin rakentamiseen ja ilmaisuun. Tällaiset brändisuhteet ovat kuluttajille tunteellisesti merkityksellisiä. Jokaisella kuluttajalla on omat kulutusrituaalinsa brändisuhteissa, joiden avulla he ylläpitävät ja vaalivat brändisuhdetta. Tutkimuksessa korostuu brändisuhteiden subjektiivisuus ja kuluttajien oman kokemusmaailman ymmärtäminen.

Finnish Maritime Personnel's Conceptions on Safety Management and Safety Culture

The purpose of this thesis is to explore Finnish maritime personnel’s conceptions of safety management and its relationship with the concept of safety culture. In addition, the aim is to evaluate the impact of the ISM Code on the prevailing safety culture in the Finnish shipping business. A total of 94 interviewees and seven Finnish shipping companies were involved in this study. Thematic interviews were applied as the main research method for the study. The results were analysed qualitatively. The results indicate that maritime safety culture can simultaneously demonstrate features of integration, differentiation and ambiguity. Basically, maritime personnel have a positive attitude towards safety management systems since they consider safety management beneficial and essential in general. However, the study also found considerable criticism among the interviewees. The interviewed maritime personnel did not criticise the ISM Code as such, yet they criticised the way the ISM Code has been applied in practise. In order to understand the multiple perspectives of safety culture more comprehensively, multiple theoretical perspectives and methodological approaches are needed. This study indicates that safety culture and the impacts of the ISM Code should not be unambiguously studied solely quantitative methods or qualitative methods. By examining safety culture from several methodological and theoretical perspectives, one may gain a more versatile and holistic overview of safety culture.

Takuukustannusten määrittäminen sekä takuuaikaisten petosten kustannukset

Työn tavoitteena on selventää takuun yleisiä periaatteita ja esittää lukijalle kattavasti erilaiset takuumallit ja -politiikat. Tavoitteena on, että lukija ymmärtää takuun osana isompaa kokonaisuutta ja kuinka takuuta voidaan käyttää markkinoinnin keinona. Työssä tuodaan esille myös takuuaikaisten petosten ominaispiirteitä, sekä pohditaan takuuaikaisten petosten aiheuttamia kustannuksia. Työ on kirjallisuuskatsaus, joka on laadittu pääosin takuuta ja takuukustannuksia käsittelevän kirjallisuuden sekä aiheeseen liittyvien tieteellisten artikkeleiden pohjalta. Petoksista on hyvin vähän löydettävissä tieteellisiä julkaisuja, joten petosten ja niiden kustannusten käsittely pohjautuu pääasiassa uutisiin ja erilaisiin aihetta käsitteleviin ammatillisiin internetlähteisiin. Tuloksena voidaan todeta takuun ja takuukustannusten olevan hyvin monipuolinen ja haastava kokonaisuus. Yrityksille onkin tärkeää hallita tuotteidensa takuita ja tarkkailla niistä aiheutuneita kustannuksia. Toisaalta yrityksille avautuu takuun kautta loistavia mahdollisuuksia parantaa myyntiään, jos takuuta saadaan käytettyä markkinoinnissa apuna. Takuun ja hinnan optimointi on monimutkaisista malleista johtuen haastavaa, mutta toisaalta niillä voidaan saavuttaa merkittävää kilpailuetua kilpailijoihin nähden. Takuukustannusten ymmärtäminen ja hallitseminen vaatii paljon resursseja ja matemaattisten mallien käyttö on haastavaa ja siksi yritysten täytyy tehdä kompromisseja resurssien käytön suhteen. Lisäksi petosten todettiin aiheuttavan vuosittain merkittävästi kustannuksia valmistajille. Joidenkin lähteiden mukaan jopa 10–15% takuukustannuksista on petoksellisesti aiheutettuja.

Hyväntekeväisyyteen lahjoittavien käyttäytyminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Tapaus: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ry

Hyväntekeväisyysorganisaatiot tarvitsevat toimintansa rahoittamiseen lahjoittajia. Yksityishenkilöiden lahjoittamiskäyttäytymisen ymmärtäminen ja tunteminen on tärkeää, ja auttaa hyväntekeväisyysorganisaatioita markkinointitoimenpiteiden ja varainhankinnan suunnittelussa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hyväntekeväisyyteen lahjoittavien lahjoittamiskäyttäytymistä sekä arvojen ja sosio-demografisten ominaisuuksien vaikutusta siihen. Tarkempi tutkimuskysymys on: miten lahjoittajan arvot ja sosio-demografiset ominaisuudet vaikuttavat lahjoittamiskäyttäytymiseen? Tutkimuskysymys sisältää kolme osa-ongelmaa: 1) Miten lahjoittamiskäyttäytymistä voidaan kuvata? 2) Miten lahjoittajan arvot vaikuttavat lahjoittamiskäyttäytymiseen? 3) Miten lahjoittajan sosio-demografiset ominaisuudet vaikuttavat lahjoittamiskäyttäytymiseen? Tutkimuksen tapausorganisaationa on Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ry. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Sargeantin lahjoittajien käyttäytymisen mallista (1999) ja Schwartzin arvoteoriasta (1992) sekä aiemmasta tutkimuksesta lahjoittamiskäyttäytymisestä, arvoista ja sosio-demografisista ominaisuuksista. Teoriaosan lopuksi esitellään tutkimusmalli. Tutkimuksessa selitettävänä tekijänä on lahjoittamiskäyttäytyminen, joka määriteltiin neljän dimension mukaan: lahjoituskohde, lahjoitettu määrä, lahjoittamistiheys ja lahjoittamistapa. Selittävinä tekijöinä tarkastellaan Schwartzin arvoteorian mukaisia 56 yksittäistä arvoa, jotka tiivistyvät tässä tutkimuksessa yhdeksäksi arvoulottuvuudeksi: Itseohjautuvuus, virikkeisyys, mielihyvä, suoriutuminen, valta, turvallisuus, yhdenmukaisuus/perinteet, hyväntahtoisuus ja universalismi. Lisäksi selittävinä tekijöinä tarkastellaan sosio-demografisista ominaisuuksista sukupuolta, ikää, tuloja ja koulutusta. Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu kvantitatiiviseen tutkimukseen. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselytutkimuksena, joka oli esillä Kansanlähetyksen verkkosivuilla: suuressamukana.fi ja sekl.fi. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin, käyttäen muun muassa ristiintaulukointia, khiin neliö –testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysiä. Tulosten mukaan lahjoittajan arvomaailmalla oli vaikutusta lahjoittamiskäyttäytymiseen. Lahjoittajien tärkeimpinä pitämät arvoulottuvuudet olivat hyväntahtoisuus, turvallisuus, universalismi ja yhdenmukaisuus/perinteet. Vähiten tärkeänä pidettiin valtaa ja mielihyvää. Eri kohteisiin lahjoittavien, eri määrän lahjoittavien ja eri tiheydellä lahjoittavien kesken oli eroja kahden tai kolmen arvoulottuvuuden suhteen. Sosio-demografisista tekijöistä sukupuolella ja koulutuksella ei ollut vaikutusta lahjoittamiskäyttäytymiseen, mutta iällä ja tuloilla oli

Saatanan hahmo Azazelin tähden filosofiassa

Pro gradu -tutkielman aiheena on Azazelin tähti -nimisen seuran filosofia ja maailmankuva sekä erityisesti Saatanan hahmo sen osana. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisista tekijöistä seuran maailmankuva sitä käsittelevän kirjallisuuden valossa koostuu, ja minkälaisen roolin ja merkityksen Saatanan hahmo seuran filosofisessa systeemissä saa. Lisäksi tutkielmassa selvitetään Azazelin tähden filosofian ja sen ilmentämän Saatanan hahmon yhteyttä länsimaiseen esoteriaan. Tutkielman aineisto koostuu Azazelin tähden sisäisen ryhmän jäsenten, erityisesti perustajajäsen Johannes Nefastoksen Saatanaa ja seuran maailmankuvaa käsittelevistä kirjoituksista. Työ on tekstintutkimusta, jonka menetelmänä on hermeneuttinen sisällönanalyysi. Teoreettinen viitekehys muodostuu länsimaisen esoteriatutkimuksen viimeisen vuosikymmenen vaikutusvaltaisista näkemyksistä. Länsimaisen esoterian lisäksi keskeisiä käsitteitä ovat maailmankuva ja filosofia. Tutkimusaineiston analyysi osoittaa, että Azazelin tähden erityisesti blavatskylaisesta teosofiasta inspiraatiota saanut maailmankuva näyttäytyy korostetun esoteerisena kaikilla tutkielmassa tarkastelluilla tavoilla ymmärtää käsitettä. Länsimaisen esoterian ymmärtäminen absoluuttista tietoa korostavana diskurssina kuvastaa hyvin Azazelin tähden filosofian ydintavoitetta, joka on ihmisen lähentyminen kohti jumaluutta, jollaiseksi ymmärretään koko todellisuus erityisenä Ykseytenä. Länsimaisen esoterian ymmärtäminen hegemonisten maailmankuvien hylkäämistä ajatteluperinteistä luoduksi konstruktioksi puolestaan valaisee Saatanan hahmon roolia ja keskeisyyttä Azazelin tähden filosofiassa. Saatana on Azazelin tähden filosofiassa tärkein niistä todellisuuden osatekijöistä, joita seura kutsuu arkkityypeiksi, voimiksi tai jumaliksi. Saatana saa seuran filosofiassa monenlaisia nimityksiä ja ilmenemismuotoja. Yhteistä niille kaikille on se, että Saatanan hahmo korostaa aina sellaisia Ykseyden piirteitä, joita ihmiset ovat seuran mukaan kollektiivisella tai henkilökohtaisella tasolla syystä tai toisesta hylänneet, unohtaneet tai tuominneet, mutta jotka osana Ykseyttä ovat seuran filosofisessa systeemissä silti tärkeitä ja tavoiteltavia eivätkä voi edustaa pahaa. Saatanan yhdistäminen rikollisuuteen tai pahuuteen perustuu seuran mukaan täten aina väärinymmärrykselle. Nykyajassa Saatana korostaa erityisesti sellaisia asioita, jotka seuran filosofiassa hegemonisina mielletyt monoteistiset tai materialistiset maailmankuvat ovat sen mukaan hylänneet. Tästä näkökulmasta Saatana siis edustaa merkittävällä tavalla sitä, mikä seuran maailmankuvassa on nimenomaan esoteerista ja mikä sen erottaa muunlaisisista maailmankuvista.

Neuroreceptor availability and cerebral morphology in human obesity

Obesity is a major challenge to human health worldwide. Little is known about the brain mechanisms that are associated with overeating and obesity in humans. In this project, multimodal neuroimaging techniques were utilized to study brain neurotransmission and anatomy in obesity. Bariatric surgery was used as an experimental method for assessing whether the possible differences between obese and non-obese individuals change following the weight loss. This could indicate whether obesity-related altered neurotransmission and cerebral atrophy are recoverable or whether they represent stable individual characteristics. Morbidly obese subjects (BMI ≥ 35 kg/m2) and non-obese control subjects (mean BMI 23 kg/m2) were studied with positron emission tomography (PET) and magnetic resonance imaging (MRI). In the PET studies, focus was put on dopaminergic and opioidergic systems, both of which are crucial in the reward processing. Brain dopamine D2 receptor (D2R) availability was measured using [11C]raclopride and µ-opioid receptor (MOR) availability using [11C]carfentanil. In the MRI studies, voxel-based morphometry (VBM) of T1-weighted MRI images was used, coupled with diffusion tensor imaging (DTI). Obese subjects underwent bariatric surgery as their standard clinical treatment during the study. Preoperatively, morbidly obese subjects had significantly lower MOR availability but unaltered D2R availability in several brain regions involved in reward processing, including striatum, insula, and thalamus. Moreover, obesity disrupted the interaction between the MOR and D2R systems in ventral striatum. Bariatric surgery and concomitant weight loss normalized MOR availability in the obese, but did not influence D2R availability in any brain region. Morbidly obese subjects had also significantly lower grey and white matter densities globally in the brain, but more focal changes were located in the areas associated with inhibitory control, reward processing, and appetite. DTI revealed also signs of axonal damage in the obese in corticospinal tracts and occipito-frontal fascicles. Surgery-induced weight loss resulted in global recovery of white matter density as well as more focal recovery of grey matter density among obese subjects. Altogether these results show that the endogenous opioid system is fundamentally linked to obesity. Lowered MOR availability is likely a consequence of obesity and may mediate maintenance of excessive energy uptake. In addition, obesity has adverse effects on brain structure. Bariatric surgery however reverses MOR dysfunction and recovers cerebral atrophy. Understanding the opioidergic contribution to overeating and obesity is critical for developing new psychological or pharmacological treatments for obesity. The actual molecular mechanisms behind the positive change in structure and neurotransmitter function still remain unclear and should be addressed in the future research.

The role of knowledge management and renewal in building innovation performance

Tämän työn tavoitteena oli selvittää tietojohtamisen eri käytäntöjen vaikutusta oppimiseen, uudistumiseen sekä yrityksen innovaatiokyvykkyyteen. Työssä on keskitytty erityisesti sellaisiin tietojohtamisen käytäntöihin, jotka edistävät oppimista ja uusiutumista yrityksissä. Työssä on käytetty tilastollisia menetelmiä, muun muassa faktorianalyysia, korrelaatioanalyysia sekä regressiota, analysoitaessa 259 suomalaisesta yrityksestä kerättyä kyselydataa niiden tietojohtamisen käytöntöihin ja aineettomaan pääomaan liittyen. Analyysi osoittaa, että useat tietojohtamisen käytännöt vaikuttavat positiivisesti yrityksen uudistumiseen ja sitä kautta innovaatiokyvykkyyteen. Henkilöstön kouluttaminen sekä parhaiden käytäntöjen kerääminen ja soveltaminen yrityksessä ovat positiivisesti yhteydessä innovaatiokyvykkyyteen. Henkilöstön kouluttamisella on merkittävin suora vaikutus innovaatiokyvykkyyteen ja tässä työssä on esitetty, että koulutuksen tarjoamisen suurin vaikutus on oppimismyönteisen kulttuurin kehittyminen yrityksiin sen sijaan, että koulutuksella pyrittäisiin vain parantamaan tehtäväkenttään liittyviä taitoja ja tietoja. Henkilöstön kouluttaminen, parhaat käytännöt sekä sosialisaatiossa tapahtuva tiedon vaihto ja suhteiden solmiminen vaikuttavat positiivisesti uudistumispääomaan. Työn tulosten perusteella uudistumispääomalla on merkittävä rooli innovaatioiden syntymisessä yrityksissä. Uudistumispääoma medioi koulutuksen, parhaiden käytäntöjen ja mahdollisesti myös sosialisaation vaikutusta innovaatiokyvykkyyteen ja on näin merkittävä osa innovaatioiden syntyä yrityksissä. Innovaatiokyvykkyyden osatekijöiden ymmärtäminen voi auttaa johtajia ja esimiehiä keskittämään huomionsa tiettyihin tietojohtamisen käytäntöihin edistääkseen innovaatioiden syntymistä yrityksessä sen sijaan, että he pyrkisivät vain vaikuttamaan innovaatioprosessiin.