Finnish Maritime Personnel's Conceptions on Safety Management and Safety Culture

The purpose of this thesis is to explore Finnish maritime personnel’s conceptions of safety management and its relationship with the concept of safety culture. In addition, the aim is to evaluate the impact of the ISM Code on the prevailing safety culture in the Finnish shipping business. A total of 94 interviewees and seven Finnish shipping companies were involved in this study. Thematic interviews were applied as the main research method for the study. The results were analysed qualitatively. The results indicate that maritime safety culture can simultaneously demonstrate features of integration, differentiation and ambiguity. Basically, maritime personnel have a positive attitude towards safety management systems since they consider safety management beneficial and essential in general. However, the study also found considerable criticism among the interviewees. The interviewed maritime personnel did not criticise the ISM Code as such, yet they criticised the way the ISM Code has been applied in practise. In order to understand the multiple perspectives of safety culture more comprehensively, multiple theoretical perspectives and methodological approaches are needed. This study indicates that safety culture and the impacts of the ISM Code should not be unambiguously studied solely quantitative methods or qualitative methods. By examining safety culture from several methodological and theoretical perspectives, one may gain a more versatile and holistic overview of safety culture.

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan suomalaisten merenkulkijoiden käsityksiä turvallisuusjohtamisesta ja sen suhdetta turvallisuuskulttuuriin. Lisäksi arvioidaan kansainvälisen merenkulun turvallisuusjohtamiskoodin (ISM-koodi) vaikutusta turvallisuuskulttuuriin suomalaisissa varustamoissa. Tutkimusta varten haastateltiin 94 merenkulun piirissä toimivaa henkilöä. Tutkimukseen osallistui seitsemän suomalaista varustamoa. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joiden tulokset analysoitiin laadullisesti. Tutkimus osoitti, että turvallisuuskulttuurissa voi esiintyä samanaikaisesti yhdenmukaisia, erityviä sekä monimerkityksisiä piirteitä. Lähtökohtaisesti haastateltavat suhtautuivat myönteisesti turvallisuusjohtamiseen ja näkivät turvallisuusjohtamisjärjestelmät hyödyllisinä ja jopa välttämättöminä. Kuitenkin, tutkimus paljasti myös voimakasta kritiikkiä turvallisuusjohtamista kohtaan. Varsinaisesti ISM-koodia ei kritisoitu mutta sen soveltamisesta käytäntöön ei oltu tyytyväisiä. Tutkimus osoitti, että turvallisuuskulttuurin kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen edellyttää useamman eri teoreettisen näkökulman ja laajemman menetelmäsalkun hyödyntämistä. Turvallisuuskulttuurin ja ISM-koodin tutkimuksessa ei pidä tyytyä pelkästään määrällisiin menetelmiin tai pelkästään laadullisiin menetelmiin vaan näitä yhdistelemällä voidaan saavuttaa laajempi ymmärrys turvallisuuskulttuurista tutkimuksen kohteena.