Collective redundancies in the State of California of the United States and in the Republic of Finland. Procedures and Provisions

Video games industry has recently bonded California and Finland in a new way and where the employers are recruiting they also need to be aware of the provisions and procedures related to terminations. In general, collective dismissals are on a relatively high level both in Finland and in California. In California, collective redundancies are regulated under the WARN law. The WARN obligates employers with 75 or more employees to give a 60-day notice prior to a mass lay off and some other similar events. Employers with less than 75 employees are free to administer the terminations without the WARN notice period. Generally, the California at-will presumption allows employment relationship to be terminated any day with or without reason and without notice period if conditions of collective agreements or employment contract do not limit this right. Termination cannot anyhow be in violation of the anti-discrimination law. In Finland the termination related provisions are part of the Employment Contracts Act and the Act on Co-operation within Undertakings. Collective redundancies are allowed under financial and production related grounds. Small employers with less than 20 employees follow the termination provisions of the Employment Contracts Act and are obligated to inform the employee to be terminated on the details of the termination itself and also the services of the Employment and Economic Development Office. Employers with 20 or more employees are to initiate co-operation procedure under the Act on Co-operation within Undertakings when reducing personnel. The co- operation negotiations are to inform employees on the employer’s plans and financial situation as well as to involve them in the decision making regarding the terminations. The employer’s duty to inform the employees of the services of Employment and Economic Development Office needs to be fulfilled also in terminations under the co-operation procedure. Discrimination is prohibited in Finland in terminations of employment. As an alternative for terminations, employees can for example be transferred to another position or be temporarily laid off. Employer’s duties related to search of alternatives for layoff are broader in Finland than in California. The recent development of the labor laws in Finland and in California suggests that the labor law is not static in either one of these environments but changes can be expected as the needs of the business life so require.

The legal framework for energy provisions in the European Union – With special regard to providing of energy provisions within the scope of Article 194(2) TFEU

The thesis interprets the caveat of Article 194(2) TFEU in order to assess the use of the Article as a legal basis for energy provisions provided by the European Union. The research subject is the Energy Title in the Treaty of the Functioning of the European Union and the possibilities of the application of the legal basis provided therein. The purpose is analysis of the possibilities for providing of provisions within the scope of the caveat found in Article 194(2) TFEU with special regard to the possibilities of providing renewable energy legislation. The purpose of the thesis is on one hand to provide an overview of the premises for providing of energy provisions in the EU, and on the other hand to analyse the Treaty text in order to determine the legal basis for energy provisions. The ultimate objective is to determine the correct legal basis for renewable energy provisions, aimed at the mitigation of climate change. According to Article 194(2) TFEU, the practice of the shared legislative powers in the field of energy are restricted by the retention of certain energy matters within the power of the Member States. The wording of the caveat containing the restrictions is open to interpretation and has been a subject of extensive discussion. Many scholars have argued that the caveat in Article 194(2) TFEU might obstruct decision-making in energy matters. This argument is contested, and the factual impact of the codification of the energy competences is analysed. The correct legal basis for energy provisions depends on the final interpretation of the text of the caveat and the level of significance of the effect of the measure. The use of Article 194(2) TFEU as a legal basis might not be the only option. There is a possibility that the legal bases within the Environmental Title might be used as legal bases for energy provisions in addition to Article 194(2) TFEU.

The legal framework for energy provisions in the European Union – With special regard to providing of energy provisions within the scope of Article 194(2) TFEU

The thesis interprets the caveat of Article 194(2) TFEU in order to assess the use of the Article as a legal basis for energy provisions provided by the European Union. The research subject is the Energy Title in the Treaty of the Functioning of the European Union and the possibilities of the application of the legal basis provided therein. The purpose is analysis of the possibilities for providing of provisions within the scope of the caveat found in Article 194(2) TFEU with special regard to the possibilities of providing renewable energy legislation. The purpose of the thesis is on one hand to provide an overview of the premises for providing of energy provisions in the EU, and on the other hand to analyse the Treaty text in order to determine the legal basis for energy provisions. The ultimate objective is to determine the correct legal basis for renewable energy provisions, aimed at the mitigation of climate change. According to Article 194(2) TFEU, the practice of the shared legislative powers in the field of energy are restricted by the retention of certain energy matters within the power of the Member States. The wording of the caveat containing the restrictions is open to interpretation and has been a subject of extensive discussion. Many scholars have argued that the caveat in Article 194(2) TFEU might obstruct decision-making in energy matters. This argument is contested, and the factual impact of the codification of the energy competences is analysed. The correct legal basis for energy provisions depends on the final interpretation of the text of the caveat and the level of significance of the effect of the measure. The use of Article 194(2) TFEU as a legal basis might not be the only option. There is a possibility that the legal bases within the Environmental Title might be used as legal bases for energy provisions in addition to Article 194(2) TFEU.

Exploration of the social dimension of corporate responsibility in a welfare state

This study focuses on corporate social responsibility (or CSR)as the latest dimension to emerge in the corporate responsibility and sustainability agenda, which in the recent past has rapidly risen to the top of the list of concerns for civil societies worldwide. Despite the continuing debates and discussions about the scope, benefits, and impacts of CSR to business and community in various sectors, levels, and types of society, many companies have moved forward to confront the opportunities and challenges of CSR. Thus, this study is about those proactive companies with a focus on the importance of CSR and its management inside and outside the company. It is an exploration and learning from the experience of Finnish companies, as well as other actors interested or involved in shaping the course of CSR, locally and globally. It also looks closely at how national culture affects the views, thinking, and management of CSR in a welfare state. This dissertation primarily draws on the analyses of information collected from a series of qualitative interviews and the existing literature in the area. This is complemented by an analysis of written and published documents on CSR from various sources. The results of the study give insightful information and detailed descriptions of a roadmap useful in learning and understanding CSR in Finnish companies. Despite the varying conceptual connotations, essential roadmap indicators point to the importance of framing CSR within the corporate responsibility concept, Finnish development and the welfare state system, globalization, stakeholders, and the pursuit of sustainable development as the main drivers of CSR, the remarkable progress of CSR in companies, and identification of key management areas and practices relevant to CSR. Similarly,the study reveals the importance of culture as essential in understanding and learning CSR. Finnish culture has a positive influence on the views, thinking, and management practices of CSR issues. Such a positive influence of culture, therefore, makes it easy for business people to discuss and understand CSR, because those CSR issues are already considered common and taken-for-granted by Finns and are implicit in the welfare state provisions. The experience of Finnish companies in implementing CSR policies in the supply chain is a concrete proactive step in advancing the message of CSR, that is, to bring companies and suppliers together to work on improving and strengthening relationships towards socially responsible practices worldwide. Such a forward step to deal with CSR issues in the supply chain reflects the companies' commitments and belief that CSR can be managed with the suppliers and gain positive benefits. Despite the problems and complexities, particularly in the global supply chain, managing CSR for Finnish companies presents new opportunities and challenges that are expected to intensify in the near future. The focus on CSR policy implementation inthe supply chain points to the importance of companies taking initiatives and forging cooperation with suppliers with the aim of addressing and improving CSR questions in the supply chains. The proactive stance of Finnish companies toward CSR is complemented by the active supporting role of important societalactors such as the government and NGOs. These actors carry out various promotional efforts and campaigns, thus bringing CSR into the mainstream of Finnish companies and strengthening the synergistic learning about CSR within the Finnish business and civil circles. The efforts of the government and NGOs to promote CSR are indicative of the importance of multipartite involvement and the emergence of better civil regulations. Likewise, their drive to learn from each other, exchange experiences, and contribute in CSR debates facilitated the evolution of CSRnetworks in the country. The results of this study add to the mounting evidence that CSR, in general, has created a new dimension in managing corporate sustainability. This study provides compelling empirical evidence and some direct quotations about CSR in the Finnish context. This information can be used to learn and gain new useful insights, approaches, and concepts for managing CSR.

Osakevaihto yhtiöoikeudessa ja vero-oikeudessa

Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää, kuinka osakevaihto tulee toteuttaa, jotta vältetään luovutusvoittoverotus ja samalla noudatetaan säännöksiä suunnatusta apportista. Tämän selvittämiseksi on tutkittu erityisesti vero-oikeuden ja yhtiöoikeuden säännöksiä. Tutkimus on toteutettu lainopillisena tutkimuksena tutkien pääasiassa kansallisen lainsäädännön vaikutusta osakevaihtoon. Tarkoituksena on ollut analysoida lainsäädännön, kirjallisuuden ja oikeustapausten avulla yhtiöoikeuden ja vero-oikeuden asettamia mahdollisuuksia ja rajoituksia osakevaihdon toteuttamiseen. Oikeustapauksia on käytetty myös esimerkkeinä selventämään eräitä tulkinnanvaraisia kohtia arvioitaessa osakevaihtoa. Oikeusvertailua tutkielmassa on suoritettu vain yritysjärjestelydirektiivin ja kansallisen lainsäädännön eräiden tulkintaerojen osalta. Tutkielmassa havaittiin, että osakevaihdon huolellinen etukäteissuunnittelu on tärkeää, koska osakevaihdossa saatava verotuksen lykkääntymisen etu voidaan menettää sekä yhtiöoikeuden että vero-oikeuden säännösten perusteella.

Sidosryhmien merkitys mikroyritysten saneerausmenettelyssä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mikroyritysten saneerausmenettelyn epäonnistumiseen/onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä, painottaen erityisesti yrittäjän sidosryhmien ja lähipiirin merkitystä saneerausmenettelystä selviämisessä. Empiirinen aineisto käsitti 45 suomalaista mikroyritystä, joiden saneerausmenettely oli epäonnistunut ajalla 1.6.2001 – 31.5.2002. Tutkimustulokset saatiin haastattelemalla yrittäjiä ja selvittäjiä/valvojia ennalta laaditun kyselylomakkeen pohjalta. Tutkimuksen tueksi ja yritysten taloudellisen aseman havainnollistamiseksi laadittiin tunnuslukuanalyysi. Lopputuloksena todettiin, että tutkimuksessa mukana olleiden yritysten saneerausmenettelyn epäonnistumisen syitä olivat menettelyä edeltävä pitkäaikainen maksukyvyttömyys yhdistettynä myöhäiseen saneeraukseen hakeutumisajankohtaan. Myös yllättävä tapahtuma, johon ei oltu varauduttu edesauttoi saneerausmenettelyn epäonnistumista. Sidosryhmistä korostui erityisesti verottajan ja rahoittajan asema saneerausmenettelystä selviämisessä. Lähipiiristä perheen ja sukulaisten tuen merkitys nousi tutkimuksessa voimakkaasti esiin.

Pankkien tuloksenjärjestelymahdollisuudet siirryttäessä IFRS-normistoon

Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli määrittää pankkien tuloksenjärjestelymahdollisuuksien muutoksia siirryttäessä kansallisesta FAS GAAP -tilinpäätösnormistosta IFRS-normistoon. Tuloksenjärjestelyn ilmiötä käsiteltiin esittelemällä useita koti- ja ulkomaisia tuloksenjärjestelytutkimuksia. Pankeilla on toimialalleen erityisiä kannustimia tuloksenjärjestelyyn. Pankkitoimialalla tuloksenjärjestely on perinteisesti esiintynyt tuloksentasaamisena tilikausien välillä. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuva tuloksenjärjestelymahdollisuuksien muutoksesta. IFRS-normiston sisältämä johdon harkintavalta ilmenee tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valinnaisuutena ja standardien laskelmien sisältäminä johdon arvioina ja oletuksina. Harkintavaltaa käyttämällä johto voi vaikuttaa tilinpäätöksen taseeseen ja tulokseen. IFRS-normistossa tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin liittyvä johdon harkintavalta on vähentynyt verrattuna kansalliseen FAS GAAP-tilinpäätöskäytäntöön, mutta IFRS jättää johdolle edelleen harkintavaltaa muutamien kirjaus- ja raportointikäytäntöjen suhteen. Perinteisten tuloksenjärjestelykeinojen rinnalle IFRS:ssä nousevat useiden standardien laskelmien sisältämät johdon arviot ja oletukset tulevaisuuden muuttujista. Omaisuuserien käypään arvoon arvostamisen myötä tilikauden tuloksista saattaa tulla aikaisempaa volatiilimpia. Käypiin arvoihin arvostamisen seurauksena pankit saattavat siirtyä käyttämään sijoitustensa ostoja ja myyntejä tuloksentasauskeinona. FAS GAAP:ssa pankit ovat käyttäneet tuloksentasaamiseen tiettyjä suoriteperusteisia eriä, esimerkiksi luottotappiovarauksia. IFRS tiukentaa varausten tekemisen periaatteita, mutta tuo tilalle lainakannan arvonalentumistestaukseen sisältyvät johdon arviot.

Omien osakkeiden hankkimismenettely ja sen verotustilanteita pienen osakeyhtiön sukupolvenaihdoksessa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pienen osakeyhtiön sukupolvenvaihdosta ja siihen olennaisesti liittyviä verotustilanteita, kun yhtiö lunastaa omia osakkeitaan OYL 7. luvun tarkoittamalla tavalla. Tutkimus pohjautuu suomalaiseen oikeustieteelliseen kirjallisuuteen ja artikkeleihin, lisäksi tutkimuksessa on aineistona käytetty verosäädöksiin liittyviä oikeustapauksia. Yhtiön lunastaessa osakkeitaan luopujaa verotetaan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä mahdollisesta myyntivoitosta normaalien myyntivoittoverosäädösten mukaisesti. Osakkeen lunastushinnan määrittäminen pienessä osakeyhtiössä käyvän hinnan tasolle on vaikeaa, koska vertailuhintoja osakkeesta on vaikea saada. Lunastushinnan määrittäminen väärälle tasolle, voi johtaa peitellystä osingosta verottamiseen. Yhtiö voi puolestaan menettää sukupolvenvaihdoksessa aiemmin vahvistetut tappiot ja yhtiöverohyvitykset. Jatkajalle omien osakkeiden luovutus saattaa aiheuttaa peitellystä osingosta tai lahjasta verottamisen, jos luovutushinta on alle käyvän hintatason.

Osakkeenomistajan suojaaminen vähemmistöosakkeiden hankinnassa - Oikeusvertaileva tarkastelu Suomen ja Delawaren käytännöistä

Tutkielmassa tarkastellaan osakkeenomistajien suojaamiskeinoja Suomessa ja Delawaressa. Oikeusvertailevaa metodia sovelletaan kolmella tasolla: lakien ja määräysten osalta, menettelyn osalta sekä suojaamiskeinojen osalta. Osakkeenomistajien katsotaan tarvitsevan suojaa vähemmistöosakkeiden hankinnan yhteydessä, sillä siinä osakkeiden vapaan vaihdettavuuden perusperiaate ja pakkolunastaminen kohtaavat. Suojaamiskeinot on jaettu etukäteisiin, menettelya koskeviin sekä hinnanmäärittelyyn liittyviin keinoihin. Etukäteisiin keinoihin voidaan laskea johdon vastuu, joka koostuu huolellisuus- ja lojaliteettivelvoitteista, ja yhtiöjärjestysmääräykset. Delawaressa johdon vastuu on määritelty Suomea tarkemmin. Yhtiöjärjestysmääräykset ovat ongelmallisia Suomessa, sillä ne saattavat olla arvopaperimarkkinalain vastaisia. Delawaressa niiden käyttö on runsasta. Menettelyyn liittyviaä suojakeinoja löytyi useita. Vähemmistönsuojaperiaatetta toteutetaan Suomessa yhdenvertaisuusperiaatetta noudattamalla sekä määräämällä lunastusoikeudesta tai -velvollisuudesta. Delawaressa vähemmistöllä on oikeus saada erityistuomioistuin Court of Chanceryn arviointi menettelyn oikeellisuudesta. Menettelyn oikeellisuutta pyritään kummassakin tutkimuskohteessa suojaamaan myös tiedonantovelvollisuudella. Lisäksi Delawaressa johdon on asetettava aina erikoiskomitea neuvottelemaan ostajan kanssa. Hinnanmäärittelyn osalta suojaa antavat käyvän hinnan vaatimus, sekä Suomessa taloudellisen yhdenvertaisuuden periaate ja Delawaressa vähemmistön oikeus saada Court of Chanceryn arviointi oikeasta hinnasta.

Consumption of Fashion Luxury Brands

The main objective of this study is to find out why people buy luxury brands and which factors influence their decisions. The elements of luxury brands as well as motivation, culture and self-concept is researched as being the main factors behind luxury consumption. It was important to conduct this study because the luxury market is growing with a fast pace and it has hardly been research before. This study was conducted as a qualitative research. Theoretical part is based on the literature and on researches conducted before about the matter. Purposeful sampling method was used in empirical part by interviewing designers Jukka Rintala and Hanna Sarén as well as consumers of luxury brands, who work in the fashion industry. Two different viewpoints were chosen in order to research if designers’ and consumers’ thoughts differed. This study shows that the elements of luxury brands are deemed pretty much the same all around the world and also between the designers and consumers interviewed. Exclusivity referring to unique design and “hard to get” as well as good quality meaning superior materials, were mentioned as the most important elements of luxury brands. According to this study motivation behind luxury consumption is to a great extent dependent on the culture where the luxuries are consumed. However, self-concept has the biggest effect on luxury consumption. This study shows that people in individualistic cultures buy luxuries because they want to. People tend to spoil themselves and show off, thus making them feel good when buying luxuries. However, uniqueness is appreciated. On contrast, in collectivistic cultures people buy luxuries because they have to. Social pressure is much greater in Eastern than in Western culture that being the reason wealth is expected show. This study shows that in some cases designers' and consumers' thoughts about luxury consumption differ. Especially, a big gap was found when talking about materialism behind luxury consumption. The designers did not believe it to be the reason behind luxury consumption where consumers strongly did.

Osakeyhtiölain muutokset pienen osakeyhtiön toiminnassa

Osakeyhtiölain kokonaisuudistus astui voimaan 1.9.2006. Lain tavoitteeksi asetettiin yhtiöiden toimintaedellytysten hallittu lisääminen velkojain- tai vähemmistöosakkaiden suojaa heikentämättä. Erityisesti pienten yhtiöiden asemaan kiinnitettiin huomiota selventämällä lakia ja keventämällä muotomääräyksiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten uudistukset vaikuttivat pienen osakeyhtiön toimintaan. Tutkimuksessa käydään läpi niitä osakeyhtiölain säädöksiä, jotka vaikuttavat pienyhtiön toimintaan sekä kirjallisuuden pohjalta että case-yhtiöiden avulla. Case-yhtiöinä tutkimuksessa on kaksi pientä osakeyhtiötä. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja osin deskriptiivinen tutkimus. Tutkimus osoitti, että osakeyhtiölain uudistuksen kokonaisvaikutus pienissä yhtiössä näkyy muotosäännösten kevenemisenä ja tahdonvaltaisuuden lisääntymisenä. Suurin haaste pienille yhtiöille on lain maksukykyisyysvaatimus varojenjakopäätöstä tehtäessä. Se, missä määrin lain suomia mahII dollisuuksia käytäntöjen keventämiseen yhtiöissä otetaan käyttöön, riippuu täysin yhtiön johdon aktiivisuudesta ja muutosvastarinnan voittamisesta.

Kuntien vastuulla olevan jätehuollon palvelurakenteen kehittäminen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n strategian mukaisesti

Työn tavoitteena on määritellä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella asumisessa syntyvän jätehuollon palvelutaso muuttunutta jätelainsäädäntöä sekä yhtiön hoidettavaksi siirrettäviä palvelutehtäviä vastaavaksi. Tavoitteena on myös valmistella kunnalliset jätehuoltomääräykset, joilla muutokset pannaan täytäntöön jätehuollon kuljetuksen, keräyksen ja käsittelyn sekä hyötykäyttöön toimittamisen osalta. Tavoitteena on laatia esitys palveluun perustuvasta taksamallista koko toiminta-alueelle. Työn alkuosassa tutustutaan jätelainsäädännön kehittymiseen EU:ssa ja Suomessa sekä valmistelussa oleviin muutoksiin, joilla on vaikutusta jätehuollon suunnittelun ja toteuttamisen kannalta. Tutkitaan miten jätehuoltopalvelut omistajakunnissa on toteutettu ja mitä muutoksia jätelain 10 § ja 13 §:n muutos edellyttää nykyiseen järjestelmään. Työn tuloksena valmistuu maakuntaan asumisen jätehuollon vähimmäispalvelutasoesitys sekä ehdotukset sen kehittämisestä ja kustannusten keräämisestä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti alueen yhtenäisillä jätetaksoilla. Jätehuoltomääräysehdotukseen sisällytetään jätehuoltoa koskevat tekniset ja laadulliset vaatimukset sekä keinot, joilla kunnan vastuulla olevia jätteitä saadaan ohjattua hyötykäyttöön.

Tilintarkastajan kurinpidollinen vastuu; TILA:n lausunnot 1990-2006

Tutkielman tavoitteena on selvittää kuinka tilintarkastajista tilintarkastuslautakunnalle tehdyt kantelut ovat muuttuneet vuosien 1990–2000 ja 2001–2006 aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ovatko kansainvälistymisen aiheuttamat muutokset tilintarkastusta säätelevissä laeissa johtaneet kanteluiden määrälliseen tai laadulliseen muutokseen. Teoreettinen osa tarkastelee tilintarkastusta lainsäädännöllisesti sekä TILA:n tehtäviä tilintarkastusta valvovana elimenä. Empiirinen osa tutkii TILA:lle tehtyjen kanteluiden ratkaisuselosteita vuosien 1990–2000 ja 2001–2006 välillä. Kanteluita tutkitaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Tulokset osoittavat että kanteluiden määrässä on tapahtunut muutos; vuosina 2001–2006 kanteluiden määrä on selvästi laskenut. Kanteluiden laadussa, kun sillä käsitetään kanteluiden syy sekä epäilyksen alainen toiminta, ei ole tapahtunut muutosta mutta sanktioiden jakaantumisessa eri toiminnan mukaan puolestaan on tapahtunut muutosta.

Active sulphide mine tailings impoundments as sources of contaminated drainage: controlling factors, methods of characterisation and geochemical constraints for mitigation

Low quality mine drainage from tailings facilities persists as one of the most significant global environmental concerns related to sulphide mining. Due to the large variation in geological and environmental conditions at mine sites, universal approaches to the management of mine drainage are not always applicable. Instead, site-specific knowledge of the geochemical behaviour of waste materials is required for the design and closure of the facilities. In this thesis, tailings-derived water contamination and factors causing the pollution were investigated in two coeval active sulphide mine sites in Finland: the Hitura Ni mine and the Luikonlahti Cu-Zn-Co-Ni mine and talc processing plant. A hydrogeochemical study was performed to characterise the tailingsderived water pollution at Hitura. Geochemical changes in the Hitura tailings were evaluated with a detailed mineralogical and geochemical investigation (solid-phase speciation, acid mine drainage potential, pore water chemistry) and using a spatial assessment to identify the mechanisms of water contamination. A similar spatial investigation, applying selective extractions, was carried out in the Luikonlahti tailings area for comparative purposes (Hitura low-sulphide tailings vs. Luikonlahti sulphide-rich tailings). At both sites, hydrogeochemistry of tailings seepage waters was further characterised to examine the net results of the processes observed within the impoundments and to identify constraints for water treatment. At Luikonlahti, annual and seasonal variation in effluent quality was evaluated based on a four-year monitoring period. Observations pertinent to future assessment and mine drainage prevention from existing and future tailings facilities were presented based on the results. A combination of hydrogeochemical approaches provided a means to delineate the tailings-derived neutral mine drainage at Hitura. Tailings effluents with elevated Ni, SO₄ ^2- and Fe content had dispersed to the surrounding aquifer through a levelled-out esker and underneath the seepage collection ditches. In future mines, this could be avoided with additional basal liners in tailings impoundments where the permeability of the underlying Quaternary deposits is inadequate, and with sufficiently deep ditches. Based on the studies, extensive sulphide oxidation with subsequent metal release may already initiate during active tailings disposal. The intensity and onset of oxidation depended on e.g. the Fe sulphide content of the tailings, water saturation level, and time of exposure of fresh sulphide grains. Continuous disposal decreased sulphide weathering in the surface of low-sulphide tailings, but oxidation initiated if they were left uncovered after disposal ceased. In the sulphide-rich tailings, delayed burial of the unsaturated tailings had resulted in thick oxidized layers, despite the continuous operation. Sulphide weathering and contaminant release occurred also in the border zones. Based on the results, the prevention of sulphide oxidation should already be considered in the planning of tailings disposal, taking into account the border zones. Moreover, even lowsulphide tailings should be covered without delay after active disposal ceases. The quality of tailings effluents showed wide variation within a single impoundment and between the two different types of tailings facilities assessed. The affecting factors included source materials, the intensity of weathering of tailings and embankment materials along the seepage flow path, inputs from the process waters, the water retention time in tailings, and climatic seasonality. In addition, modifications to the tailings impoundment may markedly change the effluent quality. The wide variation in the tailings effluent quality poses challenges for treatment design. The final decision on water management requires quantification of the spatial and seasonal fluctuation at the site, taking into account changes resulting from the eventual closure of the impoundment. Overall, comprehensive hydrogeochemical mapping was deemed essential in the identification of critical contaminants and their sources at mine sites. Mineralogical analysis, selective extractions, and pore water analysis were a good combination of methods for studying the weathering of tailings and in evaluating metal mobility from the facilities. Selective extractions with visual observations and pH measurements of tailings solids were, nevertheless, adequate in describing the spatial distribution of sulphide oxidation in tailings impoundments. Seepage water chemistry provided additional data on geochemical processes in tailings and was necessary for defining constraints for water treatment.

Jätehuoltosuunnitelman laatiminen elektroniikka-alan yritykselle

Sähkö- ja elektroniikka-alan yritykset eivät yleensä kuormita merkittävästi ympäristöä, sillä teollisuudenalan suurimmat ympäristövaikutukset aiheutuvat alihankkijoiden ja komponenttivalmistajien toiminnasta. Yritysten oma toiminta perustuu pitkälti tuotekehitykseen ja tuotteiden loppukokoonpanoon valmiista komponenteista. Syntynyt jäte on tyypillisesti pääosin pakkausjätettä, metalleja, kaatopaikkajätettä ja vähäisessä määrin myös ongelmajätettä. Vähäisen ympäristökuormituksen johdosta yrityksiltä ei yleensä vaadita ympäristölupaa. Diplomityössä laadittiin jätehuoltosuunnitelma elektroniikka-alan yritykselle. Työ suoritettiin Kemppi Oy:n toimeksiannosta Lahdessa. Jätehuoltosuunnitelman noudattaminen parantaa yrityksen julkisuuskuvaa ja tuo kustannussäästöjä. Toimivan suunnitelman laatiminen vaatii kuitenkin aikaa ja muita resursseja. Jätehuollon toimivuus on tarkistettava säännöllisesti, etenkin silloin kun yrityksen toiminnan painopiste muuttuu. Käytännön osuudessa kartoitettiin edellisvuosien jätemäärät ja yrityksen jätehuollon tila. Jätehuoltosuunnitelman laatimiselle oli selkeä tarve, koska jätehuolto perustui osin kirjoittamattomiin sääntöihin ja vanhoihin tottumuksiin. Syntypaikkalajittelua tehostettiin lisäämällä jäteastioita ja -pisteitä jätteiden syntypaikoille. Lajittelua parannettiin myös laatimalla selkeät ohjeet ja kouluttamalla työntekijöitä.