Liikearvon arvonalentumistestaus IAS 36:n mukaan

The main object of this Master´s Thesis was to study the goodwill impairment testing under IAS 36. The aim was also to study the process of impairment testing in companies. The definition, treatment and impairment testing of goodwill were based on the interpretative literature of the standard, articles in trade papers and in international journals. Research methodology was descriptive, qualitative and normative. The empirical data was gathered from focused interviews of companies, consultant and auditor. In the impairment testing of goodwill under IAS 36 carrying amount of cash-generating unit is compared with unit´s recoverable amount, which is defined by either fair value less costs to sell or value in use. Value in use, which is based on unit´s net present value of the future cash flows, is clearly more generally used. The greatest black spots of testing are determination of cash-generating units and allocation of goodwill to them and determination of the discount rate. These black spots enable covering-up goodwill impairment. Companies testing processes differed, which makes comparison more difficult. The documentation of testing should also be invested more in companies.

Implementing IAS 2 and IAS 36. Case: Eimo Oyj

Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia IFRS -standardiston vaikutuksia esimerkkiyrityksessä. Tutkimuksen kohteena olivat varastot sekä omaisuuserien arvonalentuminen. Varastojen käsittelyn osalta työn tarkoituksena oli luoda malli valmistuksen yleismenojen aktivointia varten. Omaisuuserien arvonalentumista koskevassa osassa tarkoituksena oli selvittää arvonalentumistestauksen tärkeimmät vaiheet sekä ehdottaa rahavirtaa kerryttäviä yksiköitä esimerkkiyritykselle. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen case-tutkimus. Empiiristä tutkimustietoa kerätään osallistuvan havainnoinnin, haastattelujen ja keskustelujen avulla. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että IFRS -standardien vaikutukset ovat laajasti koko esimerkkiyritystä koskevia. Varastoja koskevassa osassa todettiin, että valmistuksen yleismenot tulee allokoida muovitehtaille ruiskupuristustuntien perusteella ja muottitehtaille miestyötuntien perusteella. Omaisuuserien arvonalentumista koskien todettiin liiketoiminnan nopeasti muuttuvan luonteen vaikeuttavan ennusteiden laatimista. Rahavirtaa kerryttäviksi yksiköiksi ehdotettiin tehdastasoa.

Pankkien tuloksenjärjestelymahdollisuudet siirryttäessä IFRS-normistoon

Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli määrittää pankkien tuloksenjärjestelymahdollisuuksien muutoksia siirryttäessä kansallisesta FAS GAAP -tilinpäätösnormistosta IFRS-normistoon. Tuloksenjärjestelyn ilmiötä käsiteltiin esittelemällä useita koti- ja ulkomaisia tuloksenjärjestelytutkimuksia. Pankeilla on toimialalleen erityisiä kannustimia tuloksenjärjestelyyn. Pankkitoimialalla tuloksenjärjestely on perinteisesti esiintynyt tuloksentasaamisena tilikausien välillä. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuva tuloksenjärjestelymahdollisuuksien muutoksesta. IFRS-normiston sisältämä johdon harkintavalta ilmenee tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valinnaisuutena ja standardien laskelmien sisältäminä johdon arvioina ja oletuksina. Harkintavaltaa käyttämällä johto voi vaikuttaa tilinpäätöksen taseeseen ja tulokseen. IFRS-normistossa tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin liittyvä johdon harkintavalta on vähentynyt verrattuna kansalliseen FAS GAAP-tilinpäätöskäytäntöön, mutta IFRS jättää johdolle edelleen harkintavaltaa muutamien kirjaus- ja raportointikäytäntöjen suhteen. Perinteisten tuloksenjärjestelykeinojen rinnalle IFRS:ssä nousevat useiden standardien laskelmien sisältämät johdon arviot ja oletukset tulevaisuuden muuttujista. Omaisuuserien käypään arvoon arvostamisen myötä tilikauden tuloksista saattaa tulla aikaisempaa volatiilimpia. Käypiin arvoihin arvostamisen seurauksena pankit saattavat siirtyä käyttämään sijoitustensa ostoja ja myyntejä tuloksentasauskeinona. FAS GAAP:ssa pankit ovat käyttäneet tuloksentasaamiseen tiettyjä suoriteperusteisia eriä, esimerkiksi luottotappiovarauksia. IFRS tiukentaa varausten tekemisen periaatteita, mutta tuo tilalle lainakannan arvonalentumistestaukseen sisältyvät johdon arviot.

IFRS-standardien noudattaminen liikearvon raportoinnissa suomalaisissa listayhtiöissä

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia liikearvoon liittyvien IFRS 3- ja IAS 36 –standardien säännösten noudattamista suomalaisten korkean liikearvon määrän omaavien listayhtiöiden tilinpäätöksissä. Teoria muodostettiin tarkastelemalla aihepiirin tieteellisiä julkaisuja, sekä yritysten kirjanpitoa ohjailevia liikearvoon liittyviä säännöksiä. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen, ja empiirisenä aineistona käytettiin viiden yrityksen tilinpäätöksiä vuodelta 2011. Yritykset valittiin tarkastelemalla liikearvon suhteellista osuutta omasta pääomasta. Analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, ja tutkimuksen runko muodostettiin tilintarkastukseen tarkoitetun tarkastuslistan avulla. Tutkimuksessa tuotettiin tarkkaa ja kuvailevaa tietoa säännösten noudattamisesta kohdeyrityksissä. IFRS 3- ja IAS 36 –standardeissa on määritelty tarkat esitysvaatimukset tilinpäätöksissä esitettävälle liikearvoon liittyvälle tiedolle. Esitettäviä tietoja ovat esimerkiksi kuvaus yritysostojen yhteydessä syntyneestä liikearvosta, sekä selvitys liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyistä avainoletuksista. Kohdeyritysten havaittiin noudattavan tutkimuksessa tarkasteltuja esitysvaatimuksia noin 94 % tarkkuudella. Virheet eivät keskittyneet tiettyihin esitysvaatimuksiin, vaan eri yritykset tekivät erilaisia virheitä liikearvon raportoinnissa.

Yritysten väliset erot liikearvon arvonalentumistestauksen raportoinnissa

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia, minkälaisia eroja suomalaisten listayhtiöiden välillä on liikearvon arvonalentumistestausta koskevassa raportoinnissa. Huomiota kiinnitettiin erityisesti arvonalentumistestissä käytettyjen menetelmien ja oletusten eroihin, sekä siihen, heijastuvatko taloudelliset tekijät arvonalentumistestauksen tilinpäätösraportointiin. Teoriaperusta muodostettiin aihepiirin kansainvälisten laskentasäännösten ja aiempien tieteellisten julkaisujen avulla. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja empiirisenä aineistona käytettiin 20:n teknologia- ja kulutuspalveluiden toimialoilla toimivan yrityksen tilinpäätöksiä. Tutkimustulosten mukaan yritykset eivät raportoi liikearvoon liittyviä asioita yhdenmukaisesti, vaan vaihtelua liittyy niin käytettyihin taustaoletuksiin kuin ylipäätään raportoinnin avoimuuteen. Arvonalentumistestauksen raportointiin liittyvän herkkyysanalyysin katsottiin kuitenkin heijastavan yritysten aiempien tilikausien tai raportointikauden taloudellista menestystä.

IAS 36 -tilinpäätösstandardin mukainen liikearvon arvonalentumistestaus ja sen tuomat haasteet tilintarkastukselle

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia haasteita IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -tilinpäätösstandardi luo tilintarkastajille. Huomiota kiinnitettiin erityisesti tilintarkastajan näkökulmaan arvonalentumistestauksen osa-alueista ja niissä esiintyvistä haasteista. Myös yritysten kohtaamia haasteita arvonalentumistestauksen laatimisessa käytiin läpi tutkimuksessa käyttäen hyödyksi IFRS-asiantuntijan näkökulmaa. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuomia muutoksia liikearvon tilinpäätöskäsittelyyn verrattiin aiemmin käytössä olleisiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja empiirinen aineisto kerättiin neljän KHT-tilintarkastajan ja kahden IFRS-asiantuntijan haastatteluista. Haastattelut analysoitiin teemoittelemalla litteroitu haastatteluaineisto. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tilintarkastajien kohtaamat haasteet nähdään liittyvän ensisijaisesti arvionvaraisiin tulevaisuuden rahavirtojen ennusteiden tarkastamiseen sekä monimutkaisen arvonalentumistestauksen osa-alueiden hallitsemiseen. Arvonalentumistestauksen nähdään lisäävän tilintarkastajan työmäärää sekä tilintarkastusriskiä.

Genetically Determined Hypometabolism in Alzheimer’s Disease and Midlife Risk Factors for Cognitive Impairment

The role of genetic factors in the pathogenesis of Alzheimer’s disease (AD) is not completely understood. In order to improve this understanding, the cerebral glucose metabolism of seven monozygotic and nine dizygotic twin pairs discordant for AD was compared to that of 13 unrelated controls using positron emission tomography (PET). Traditional region of interest analysis revealed no differences between the non-demented dizygotic co-twins and controls. In contrast, in voxel-level and automated region of interest analyses, the non-demented monozygotic co-twins displayed a lower metabolic rate in temporal and parietal cortices as well as in subcortical grey matter structures when compared to controls. Again, no reductions were seen in the non-demented dizygotic co-twins. The reductions seen in the non-demented monozygotic co-twins may indicate a higher genetically mediated risk of AD or genetically mediated hypometabolism possibly rendering them more vulnerable to AD pathogenesis. With no disease modifying treatment available for AD, prevention of dementia is of the utmost importance. A total of 2 165 at least 65 years old twins of the Finnish Twin Cohort with questionnaire data from 1981 participated in a validated telephone interview assessing cognitive function between 1999 and 2007. Those subjects reporting heavy alcohol drinking in 1981 had an elevated cognitive impairment risk over 20 years later compared to light drinkers. In addition, binge drinking was associated with an increased risk even when total alcohol consumption was controlled for, suggesting that binge drinking is an independent risk factor for cognitive impairment. When compared to light drinkers, also non-drinkers had an increased risk of cognitive impairment. Midlife hypertension, obesity and low leisure time physical activity but not hypercholesterolemia were significant risk factors for cognitive impairment. The accumulation of risk factors increased cognitive impairment risk in an additive manner. A previously postulated dementia risk score based on midlife demographic and cardiovascular factors was validated. The risk score was found to well predict cognitive impairment risk, and cognitive impairment risk increased significantly as the score became higher. However, the risk score is not accurate enough for use in the clinic without further testing.

Testing for granger-causality in the Finnish roundwood market

Summary

Angelo Panebiancos institutionaliseringshypotes: testing i en nordisk kontext

Abstract: Angelo Panebianco's institutionalizationhypothesis : testing in nordic context