Andean indigenous food crops: nutritional value and bioactive compounds

The Andean area of South America is a very important center for the domestication of food crops. This area is the botanical origin of potato, peanut and tomato. Less well- known crops, such as quinoa (Chenopodium quinoa), kañiwa (Chenopodium pallidicaule) and kiwicha (Amaranthus caudatus), were also domesticated by ancient Andean farmers. These crops have a long history of safe use with the local populations and they have contributed to the nutrition and wellbeing of the people for centuries. Several studies have reported the nutritional value of Andean grains. They contain proteins with a balanced essential amino acid composition that are of high biological value, good quality oil and essential minerals, for example iron, calcium and zinc. They are potential sources of bioactive compounds such as polyphenols and dietary fiber. The main objective of the practical work was to assess the nutritional value of Andean native grains with a special emphasis on the bioactive components and the impact of processing. The compounds studied were phenolic acids, flavonoids, betalains and dietary fiber. The radical scavenging activity was measured as well. Iron, calcium and zinc content and their bioavailability were analyzed as well. The grains were processed by extrusion with the aim to study the effect of processing on the chemical composition. Quinoa, kañiwa and kiwicha are very good sources of dietary fiber, especially of insoluble dietary fiber. The phenolic acid content in Andean crops was low compared with common cereals like wheat and rye, but was similar to levels found in oat, barley, corn and rice. The flavonoid content of quinoa and kañiwa was exceptionally high. Kiwicha did not contain quantifiable amounts of these compounds. Only one variety of kiwicha contained low amounts of betalains. These compounds were not detected in kañiwa or quinoa. Quinoa, kañiwa and kiwicha are good sources of minerals. Their calcium, zinc and iron content are higher than the content of these minerals in common cereals. In general, roasting did not affect significantly mineral bioavailability. On the contrary, in cooked grains, there was an increase in bioavailability of zinc and, in the case of kañiwa, also in iron and calcium bioavailability. In all cases, the contents of total and insoluble dietary fiber decreased during the extrusion process. At the same time, the content of soluble dietary fiber increased. The content of total phenolics, phytic acid and the antioxidant activity decreased in kiwicha varieties during the extrusion process. In the case of quinoa, the content of total phenolic compounds and the radical scavenging activity increased during the extrusion process in all varieties. Taken together, the studies presented here demonstrate that the Andean indigenous crops have excellent potential as sources of minerals, flavonoids and dietary fiber. Further studies should be conducted to characterize the phenolic compound and antioxidant composition in processed grains and end products. Quinoa, kañiwa and kiwicha grains are consumed widely in Andean countries but they also have a significant, worldwide potential as a new cultivated crop species and as an imported commodity from South America. Their inclusion in the diet has the potential to improve the intake of minerals and health-promoting bioactive compounds. They may also be interesting raw materials for special dietary foods and functional foods offering natural sources of specific health-promoting components.

Esimiestyön vaikutus työhön sitoutumiseen ja työhyvinvointiin

Tutkielman kohteena on tarkastella suhteita esimiestyön, työhön sitoutumisen ja työhyvinvoinnin välillä ICT – alalla Suomessa tapaustutkimuksena. Ilmiöiden välisiä suhteita testattiin sähköisellä henkilöstön sitoutumista mittaavalla kyselylomakkeella vuosina 2011 ja 2012. Yhteensä näinä vuosina kyselyyn vastasi 538 henkilöä, joista tutkittava otos on muodostunut. Lineaarisella regressioanalyysillä osoitettiin merkittäviä tilastollisia korrelaatioita esimiestyön ja työhön sitoutumisen sekä työhön sitoutumisen ja työhyvinvoinnin välillä.

Exploring knowledge worker motivation in autonomous and interdependent problem solving tasks on virtual platforms

The objective of this study is to understand why virtual knowledge workers conduct autonomous tasks and interdependent problem solving tasks on virtual platforms. The study is qualitative case study including three case organizations that tap the knowledge of expert networks, and utilize virtual platforms in the work processes. Research data includes 15 interviews, that is, five experts from each case company. According to the findings there are some specific characteristics in motivation to work on tasks on online platforms. Autonomy, self-improvement, meaningful tasks, knowledge sharing, time management, variety of contacts, and variety of tasks, and projects motivate virtual knowledge workers. Factors that may enhance individuals’ engagement to work on tasks are trust, security of continuous task flow and income, feedback, meaningful tasks and tasks that contribute to self-improvement, flexibility and effectiveness in time management, and virtual tools that support social interaction. The results also indicate that there are some differences in individuals’ motivation based on the tasks’ nature. That is, knowledge sharing and variety of contacts motivated experts who worked on interdependent problem solving tasks. Then again, autonomy and variety of tasks motivated experts who worked on autonomous tasks.

Lukion opettajien ääni - Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista lukiossa

Tulevaisuusorientaatio on tullut entistä tärkeämmäksi myös koulumaailmassa johtuen yhteiskunnassa nopeasti eteen tulevista muutoksista. On myös esitetty epäilyjä, että tulevaisuuteen reagoimisessa heikoin tilanne olisikin juuri kuntatason päätöksenteossa. Ymmärrys ja tieto opettajan työstä nimenomaan opettajan omasta perspektiivistä tarkasteltuna mahdollistavat lähtökohdan ja edellytykset todelliselle koulun uudistamiselle. Peruskysymys, johon tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta oli: Millaisia ovat lukion aineenopettajien käsitykset lukion muutosprosesseista ja miten he visioivat oman lukionsa ja yleensä lukioiden tulevaisuutta? Aineiston keruu osui ajankohtaan, joka oli hyvin otollinen tulevaisuuden tarkasteluun, sillä uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön kaikissa Suomen lukioissa viimeistään lukuvuonna 2005-2006. Tutkimuksessa oli mukana kaksi hyvin erilaista lukiota Länsi-Suomen läänistä eli pieni maaseudun lukio ja hyvin suuri kaupunkilukio. Tutkimusaineiston keruu eteni kaksivaiheisesti: informoitu kysely ja teemahaastattelu. Tutkimusjoukon suuruus oli yhteensä 20, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista tutkittiin fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Fenomenografiassa kiinnostuksen kohteena ovat ihmisten erilaiset käsitykset todellisuudesta ja näin saatava ymmärrys tavoista, joilla ihmiset kokevat tilanteita ja maailmaa. Organisaation muutosprosesseja voidaan kutsua myös oppimiseksi. Tutkimuksen oppivan organisaation näkökulmat perustuivat juuri yhteistyössä tapahtuvaan yhteisen toiminnan kehittämiseen. Aineenopettajien käsityksiä työyhteisöstään tarkasteltiin seuraavista oppivan organisaatiomallin näkökulmista: vuorovaikutus, päätöksenteko sekä rehtorin ja aineenopettajan rooli ja asema työyhteisössä. Aineenopettajien keskeisimmät käsitykset muutoksista lukiossa viime vuosina kohdistuivat aineenopettajan ammattirooliin ja lukio-opiskelijaan sekä opiskelijalta vaadittaviin lukio-opintoihin. Muutokset ammattiroolissa korostavat tutkimustulosten perusteella aineenopettajilta vaadittavia muitakin kuin opetettavien aineiden hallintataitoja. Suoranaista ammattitaidon puutetta opettajat kokivat varsinkin ryhmänohjaustehtävien yhteydessä, osittain myös uusien oppimisympäristöjen, esimerkiksi verkkopedagogisten taitojen, yhteydessä. Opettajien lisäkoulutuksen tarve koetaan konkreettisena, mutta sekä koulutusten sisältöihin, järjestelyihin ja ajankohtiin että koulun sijais- ym. järjestelyihin kaivattaisiin parannuksia. Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin näyttäisi siltä, että luokaton lukio on saanut opettajat enenevässä määrin huolestumaan opiskelijoiden syrjäytymisriskistä ja hyvinvoinnista. Opiskelijoiden syrjäytymisriskin kasvu lukio-opintojen aikana nouseekin yhdeksi lukion pessimistiseksi skenaarioksi. Muista pessimistisistä skenaarioista lukiolle, jotka saattoi johtaa tutkimustuloksista, voidaan mainita työyhteisön demokratiavajeen syveneminen sekä opetussuunnitelmasisältöjen ja ylioppilastutkintovaatimusten välisen kuilun syveneminen. Aineenopettajien käsitykset oman lukionsa visioista olivat sisällöiltään pääosin välineellisiä ja ne kohdentuivat kaikki opiskelijoihin. Esimerkiksi työyhteisöllisiä kehittämisajatuksia ei visioissa ilmennyt. Myöskään visioinnin dynaamisuus ei aineistossa korostunut. Aineenopettajien käsitykset visioiden arvopohjasta heijastivat perinteistä suomalaista arvomaailmaa eli itsekuria, velvollisuudentuntoa, kuuliaisuutta esivaltaa kohtaan ja perinteisten arvojen kunnioittamista. Sen sijaan antiikista perityviä Sokrateen edustamia keskustelua ja auktoriteettien kyseenalaistamista ei arvoissa ilmennyt, eikä myöskään uusliberalistista individualismia. Käsitykset visioiden synnystä näyttävät parhaiten selittävän opettajan muita käsityksiä liittyen visioon, visiointiin ja työyhteisöllisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä opettajan tulevaisuusorientoitumiseen.. Käsitykset vision syntytaustasta voidaan jakaa seuraaviin pää- ja alakategorioihin: 1. auktoriteettikeskeinen visiointi: johdon linjaus tai valtakunnallinen linjaus, 2. yhteisökeskeinen visiointi: yhteisöllinen linjaus tai toiminnallinen linjaus ja 3. yksilökeskeinen visiointi. Pessimistisimmiksi eli vähiten tulevaisuusorientoituneiksi opettajiksi työyhteisössä osoittautuivat ne opettajat, jotka pitivät oman lukionsa visiota koulun johdon sanelemana. Monet teoriat oppivasta organisaatiosta korostavat johtajuuden merkitystä työyhteisöä kehitettäessä. Johtajuuden merkitys nousi tämänkin tutkimuksen aineistosta keskeisesti esiin. Pyrkimystä kohti oppivaa organisaatiota opettajien puheista löytyy paljonkin, esimerkkeinä viittaukset johtajuuden ja vuorovaikutustapojen kehittämistarpeisiin. Sen sijaan opettajien puheet omista työyhteisöllisistä kehittymistarpeistaan, ns. alaistaidot, jäivät vähäisiksi. Tutkimustuloksista on luotu sovellusmalli kouluyhteisöjen visioinnin ja muun kehittämistyön tueksi.

Alaistaidot avaintekijä kuntajohtamisen ja työhyvinvoinnin edistämisessä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää alaistaitoja Virolahden ja Miehikkälän kuntien palveluyhteistyössä Kaakon kaksikossa. Lisäksi kartoitettiin henkilöstön käsityksiä alaistaidoista ja merkityksestä työyhteisön johtamisen sekä henkilöstön vuorovaikutussuhteiden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua yksilöhaastatteluna, joka tehtiin Kaakon kaksikon kuntien organisaatiossa kuudelletoista henkilölle. Tutkimustulosten mukaan alaistaitojen merkitys korostui kuntien siirtyessä palveluyhteistyöhön. Työntekijät ja esimiehet ymmärsivät alaistaidot käsitteenä melko samansuuntaisesti. Alaistaitojen kehittäminen lähtee henkilön oivalluksesta. Kehittäminen koettiin haasteeksi ja mahdollisuudeksi kuntajohtamisessa ja työhyvinvoinnissa. Tutkimuksen tulokset voidaan hyödyntää kunta- ja muiden organisaatioiden käyttöön henkilöstön koulutus- ja kehittämistyössä.

Työn imu : psykometrinen, psykososiaalinen ja psykofysiologinen näkökulma

Piia Seppälän psykologian väitöskirja "Work engagement: Psychometrical, psychosocial, and psychophysiological approach" (Jyväskylän yliopisto 2013).

Sports sponsorship as a channel for brand engagement on social media

The purpose of this Mater’s Thesis was to examine how sports sponsorship can be used as a channel for brand engagement on social media. All these three concepts have been researched previously, however, up until now they have been studied separately. Therefore, the aim was also to investigate the interrelations between these three concepts, as there is a lack of academic base on the matter. The theory of the research was based on existing academic researches of social media, brand engagement and sports sponsorship. The empirical part of the research was conducted by utilizing quantitative research method. An online questionnaire was published on Facebook pages of two Liiga ice hockey teams. In the end the total sample consisted of 322 viable respondents. The collected data was analyzed by using statistical analysis software, SPSS. The findings of the empirical research reveal that information, enjoyment, personal identity, social interaction and compensation motivate consumers to engage with brands on social media. However, the behavior of consumers is more passive than active brand engagement. Personal identity and compensation serve as motivational reasons for brand engagement on both active and passive level, while the rest are only passive brand engagement. Besides motivation there are other variables that affect consumers. Support for the team reflects to brand engagement, which is passive brand engagement. The visibility of the brand during the event is linked to both active and passive brand engagement. Prior information of sports team and event and frequency of attendance can be linked only to active brand engagement. On the other hand, congruence between the team and brand reflects only to passive brand engagement.

Ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuu sidosryhmävuorovaikutuksen näkökulmasta

Tutkielman tarkoituksena on tutkia sidosryhmävuorovaikutuksen roolia ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuutehtävän toteuttamisessa. Tavoitteena on selvittää, millaisista ulottuvuuksista ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuu sidosryhmien näkökulmasta muodostuu, miten ammattikorkeakoulut toteuttavat sidosryhmävuorovaikutusta sekä mitä arvoa vuorovaikutus tuottaa osapuolille. Tutkimusstrategiana on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä on teemahaastattelu ja tutkimusmetodina sisällönanalyysi. Tutkimusaineisto koostuu kolmen sidosryhmän ja kohdeorganisaation edustajien haastatteluista. Kohdeorganisaatio on Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Tutkimustulosten mukaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuu on pitkälle säädelty, laaja ja verkostomainen kokonaisuus, jossa sidosryhmät jakavat vastuuta. Lakisääteiset tehtävät muodostavat yhteiskuntavastuun rungon, jonka lisäksi ammattikorkeakoululla on samat vastuut kuin yrityksillä. Lakisääteisen ja valtionohjauksen perustason ylittäminen on mahdollista strategian, profiloitumisen ja laadunvarmistuksen avulla. Yhteiskuntavastuu ja siihen liittyvä vuorovaikutus integroituvat osaksi ammattikorkeakoulun toimintaa. Strategia suuntaa sidosryhmävuorovaikutukseen liittyvää ja käytössä olevien resurssien edellyttämää priorisointia. Vuorovaikutus on tutkielman perusteella strategista toimintaa, jonka moraaliset ja arvoa luovat ominaisuudet määräytyvät sekä valtionohjauksen että ammattikorkeakoulun vapaaehtoisesti ottamien vastuiden kautta.

Det gyldne snitt : den estetiske dimensjon, en kilde til helse oget etisk anliggende

Within caring science, investigations and explorations have been carried out on the ontology of caring, and many aspects of the field have been the subject of scientific research. The main subject for this study is grounded on the human need for aesthetics. The purpose is to find how the aesthetic dimension is taken into consideration and how the aesthetic surroundings are evaluated and attended to, in the general hospitals in Norway. The theoretical perspective is founded basicly on the study of litterature from caring science and philosophy. The aim is to develop a disposition for a framework on the aesthetic surroundings in the hospitals, and to develop phenomenological and ontological knowledge and understanding of the aesthetic dimension. The study aspires to attain a deeper understanding of the aesthetic acknowledgment and of the aesthetic needs. The focus is how the aesthetic dimension can promote health and wellbeing, both for patients and for the caring staff, in the general hospitals and why the aesthetic dimension should be obligatory in `evident care¿. The study concentrates on 11 selected categories in the hospital environment, where aesthetics is of importance. The research is implemented on 5 part studies: 1. part is a study of caring science and philosophical theories about aesthetics, as a framework for the investigation. 2. part is a survey of the physical environment, in Norwegian somatic hospitals, with focus on aesthetics. This by analyzing the strategy plans for the hospitals. 3. and 4. part is questionnaires to patients and nurses to get their opinion and evaluation of the aesthetic environment in the hospitals they are connected to, and their opinion on how this influences the health and wellness for both patients and caring staff. 5. part is qualitative interviews with 16 experts, to get their opinion and evaluation of the aesthetic environment in hospitals they are or have been connected to. How would the experts like the aesthetic surroundings to be, and also their opinion on what influence they think aesthetics has on health and wellness. The main literature of caring science is rooted in K. Erikssons caring theory as well as philosophic literature; mainly I. Kant, Platon and Y. Hirn's theories on aesthetics. Various scientificresearchers of aesthetics have also been referred to. The methodological approach is a triangulation with a hermeneutic exploration, where H.G. Gadamer and Ricoeur provides the inspirational foundation. The findings and conclusions result in the development of new hypothesis for the caring science foundation and suggestions, a disposition for a framework related to future planning of the aesthetic environments in general hospitals. It might be said that a common thread arises/appears in the invariance's (invariables) that are discerned from the analysis and interpretation of the interviews and also important angles shows in the variances that crystallized. Based on the conclusions the study confirms that there is a clearconnection between health, wellness and aesthetics in the environment and that it is an ethical obligationfor those in the caring professions to be aware of and attend to the aesthetic dimension.

CORPORATE SOCIAL RESPONSIBILITY from theory into financial statement: UPM-Kymmene Oyj

For number of reasons social responsibility in corporations has become a more essential part of business operations than before. Corporate social responsibility (CSR) is dealt with different means and aspects but the overall effects it has on organisations performance, communication and underline actions is indisputable. The thesis describes corporate social responsibility and the main objective was to observe how corporate social responsibility has developed in our case company with answering to main research question how CSR reporting has evolved in UPM-Kymmene Oyj? In addition following questions were also addressed: Is there a monetary value of CSR? What does proficient CSR report consist of? What does corporate social responsibility consist of? Qualitative research method, content analysis to be precise, was chosen and excessive literature study performed to find the theoretical back ground to perform the empirical part of the study. Data for the empirical part was collected from UPM-Kymmene Oyj financial data and annual reports. The study shows that UPM-Kymmene Oyj engagement to CSR and reporting of CSR matter have improved due time but still few managerial implications could be found. UPM-Kymmene Oyj economic key figures are only building shareholder value and stakeholders are identified in very general level. Also CSR data is scattered all over the annual report which causes problems to readers. The scientific importance of this thesis arises from the profound way CSR has been addressed in a holistic manner. Thus it is giving a good basis to understand the underlying reasons of CSR from society towards the organisation and vice versa.

Leveraging National Federated Identity Services

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Työhyvinvointiraportointi osana henkilöstöraportointia - Henkilöstöraportoinnin kehittäminen kohdeyrityksessä

Työntekijöitä ja heidän tietojaan ja taitojaan pidetään yhtenä yrityksen tär-keimmistä resursseista. Jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön vuoksi on tärkeää huolehtia työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnista tarvitaan ajankohtaista tietoa, jotta voidaan seurata henkilöstön kehitystä ja luoda realistinen kuva henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kohdeyrityksen henkilöstöraportoinnin kehitystarpeita. Tutkimus on rajattu kohdeyrityksen sisäiseen raportointiin ja työhyvinvointiraportointiin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden ja sähköpostihaastatteluiden avulla. Kohdeyrityksessä on tarve uusille henkilöstötunnusluvuille ja säännölliselle, tarpeeksi usein toteutettavalle henkilöstökyselylle. Lisäksi henkilöstökyselyiden tuloksista ja työhyvinvoinnin kehittämisen toimenpiteistä tarvitaan koko henkilöstölle näkyvää raportointia.

Kun vaan rehtori on korvat auki. Koulun kehittämisellä pedagogista hyvinvointia

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia perusopetuksen rehtoreiden käsityksiä siitä, miten rehtori johtaa opettajakuntaansa ja koulua oppivan organisaation suuntaan. Tutkimus etsii vastauksia koulun kehittämisen ja pedagogisen hyvinvoinnin yhtymäkohtiin. Tutkimus on perusopetuksen rehtoreiden keskuudessa Salossa tehty tapaustutkimus, jonka tiedonkeruu ajoittui vuosille 2008–2011. Tutkimuksen ensimmäinen osa oli tulevaisuusverstas (n=14). Verstaan pohjalta tutkimukselle syntyi teoreettinen viitekehys ja aineiston keräämistä jatkettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla (n=14). Tulokset toimitettiin nettiportaaliin, jossa haastatteluun osallistuneilla rehtoreilla oli mahdollisuus kommentoida analyysia. Kun teoriaohjaava analyysi oli saatettu käsitekarttojen muotoon, rehtorit osallistuivat palauteverstaaseen, missä ryhmäkeskustelujen avulla validoitiin tutkimustuloksia. Tutkimuksen taustafilosofia on fenomenologia: se tutkii rehtoreiden havaintoihin ja kokemuksiin perustuvia käsityksiä tutkimusalueesta. Rehtoreiden käsitykset oman koulunsa osaamisen tasosta perustuivat kokemusperäiseen tunteeseen, joka syntyy oman joukon tuntemisesta. Rehtorit eivät pystyneet järjestelmällisesti selvittämään, millaista osaamista ja osaamisen tarvetta koulussa on. Omaan toimintatapaansa rehtorit liittivät tunneälyn, jonka avulla he kokivat voimaannuttavansa opettajakuntaansa opettajien itsensä ja koko kouluorganisaation kehittämisen suuntaan. Tutkimukseen osallistuneilla kouluilla ei ollut kirjoitettuja kehittämis-suunnitelmia ja -tavoitteita, mutta rehtorit sanoivat sellaisten olevan selvillä heillä itsellään. Rehtorit totesivat, että opettajien täydennyskouluttautuminen on lähinnä opettajien omista motivaatioista lähtöisin eikä se yksittäisenä tapahtumana kehitä koulun kollektiivista osaamista ja oppivan organisaation syntymistä. Varsinaisia toimenpiteitä oppivan organisaation kehittämiseksi ei tehty. Rehtorit kuitenkin katsoivat pedagogisen hyvinvoinnin kokemuksen kehittyvän koulussa. Rehtoreiden käsitysten mukaan esimiehen tuki sekä osaamisen kokemus vahvistavat hallinnan tunnetta, joka toimii hyvinvoinnin kokemuksen lähtökohtana. Pedagogisen hyvinvoinnin kokemukseen liittyy turvallinen ja avoin toimintakulttuuri. Rehtorit kuvailivat toimivansa eri opettajien kanssa eri tavoin. Rehtoreiden mukaan osaaminen, hallinnan tunne ja pedagoginen hyvinvointi muodostavat kolmikannan, mikä noudattaa myös aiempia DCS-teoriaan pohjautuvia tutkimustuloksia hallinnan tunteen ja hyvinvoinnin yhteydestä.

Facilitating corporate entrepreneurial behavior: A study of corporate entrepreneurial behavior in corporate banking

This study discusses the pronounced importance of corporate entrepreneurial behavior, CEB, facilitation and enablement as a key dimension in the rapidly changing business environment within companies. The research target is a large finance company in Finland, where regulations, compliance and processes restrict and refine extensively business approach. The purpose of this study is to foster the understanding of corporate entrepreneurial behavior and requirements and identify the supporters and inhibitors of facilitation of it. Furthermore, this study examines who should be driving the implementation and offer concrete outcome for the company to get the facilitation started and berth it as part of the organizational culture and values. The theoretical background is constructed from literature related to concept of corporate entrepreneurial behavior, factors supporting and hindering the facilitation based on previous studies and innovation management. Furthermore theoretical framework of middle managers entrepreneurial behavior in facilitation process was researched. Additionally top down and bottom up approach of conversational space building within the organization in order to foster innovation and involving mindset and behavior was in the core literature. The empirical research conducted for the study consists three parts; innovation audit questionnaire, semi-structured interviews and secondary data from previously made research within the case company. Questionnaire and interviews were targeted to eight middle managers within the company, the head of branch regions in corporate segment. The secondary data was collected from over 300 employees in the case company by an external company. Research results were analyzed mainly by themes and source division in adaption with the theoretical framework. The study finds that facilitation of CEB should be a strategic choice and requires strong management support and examples. Behavior should be involved with organizational culture, values, structures and processes. The companies´ willingness to take risks and encourage employees at all levels to participate and be involved by taking ownership and responsibility is in the core. CEB is found to be a key dimension in increasing employee satisfaction and engagement, competitive advantages and economic growth of companies. There is increased interest towards CEB in the case company but there is lack in the mutual consensus of it. CEB is not in the strategy although the mindset and support from management is in place. There is no concrete enablement and space for innovation and CEB although the platform would be receptive. Further research is needed to build shared vision of CEB and how to make it a part of the organizational culture and values in addition to building the conversational space.

Design thinking framework of experience innovation

Innovation remains one of the key drivers of sustainable and successful business. The variety of innovation approaches such as open models, intersectional thinking and co-creation tackles the challenge of viable novel offerings across the world. These approaches have certain similarities and their elements constitute design thinking. Recent market and society trends such as technological advances and globalization have intensify companies’ interaction with customers. Emotional engagement, pleasing communication and delight have gained equal to functionality importance. The complex of these components constitutes consumer experience. Academic research conceptualizes these changes by introducing customer-centered innovation, which replaces product-oriented approaches. However, both methods omit experience concept and provide fragmented explanation of experience innovation. Experience is an essential process of offering perception, which drives customer decisions. Therefore, an agenda of experience innovation development can systemize and explain the mechanisms of experience innovation. The purpose of this study is to create and explain the stage process framework of experience innovation by the means of design thinking approach. The research proceeds in accordance with the following sub-objectives: 1. Conceptualization of consumer experience through customer value. 2. Creation of experience innovation framework by the means of design thinking. This study is conducted by the means of conceptual research methods. The main theoretical contribution of the study is creation of the integrated framework of consumer experience innovation. The elaboration of design thinking agenda and methods applied to experience design builds the guidelines of experience innovation development. This research synthesizes the conceptual elements of the framework that resolves inconsistencies and duplications of theories. This essential clarification simplifies application of the experience innovation agenda, which can be useful for the wide range of specialists, from marketing to strategists, and from managers to entrepreneurs, willing to offer compelling experience to customers. The study highlights the crucial role of consumer experience in maintaining customer loyalty and designs the roadmap of innovating experience through the communication with customers.