Logistiikkavaraston henkilöstökustannusten optimointi

Tämän diplomityön tavoitteena on case-esimerkin kautta tutkia, kuinka hyvin vähittäiskaupan logistiikkavarastossa pystytään sovittamaan yhteen työn kysyntä ja tarjonta ja mikä on vuokratyövoiman rooli tässä yhtälössä. Diplomityössä käsitellään logistiikkavaraston työmäärän ennustettavuutta, työvoiman joustavuutta, lasketaan vertailukelpoiset kustannukset eri henkilöstöryhmille sekä esitetään ehdotuksia kokonaiskustannusten optimoimiseksi. Diplomityössä käy ilmi, että tutkittavassa yrityksessä henkilöstöresurssien käyttö ei ole aivan optimaalinen, vaan että tehdyistä työtunneista jopa 21% on ylimääräisiä, mikä aiheuttaa vuosittain 1,0 miljoonan euron kustannushukan. Tämä johtuu sekä työmäärän epätasaisesta jakautumisesta kuukausien kesken, että työvoimatarpeen heikosta suunnittelusta. Työmäärän vaikeasta ennustettavuudesta johtuen turhia työtunteja ei ole mahdollista kokonaan poistaa, mutta hyvällä etukäteissuunnittelulla henkilöstökustannuksia pystytään laskemaan noin 13%. Henkilöstöryhmistä tehtyjen vertailulaskelmien perusteella ylitöiden teettäminen vakituisella henkilökunnalla osoittautuu kannattamattomaksi. Määräaikaisen henkilöstön käyttäminen on kustannuksiltaan edullista, mutta mahdollista vain, jos työvoiman tarve on tilapäinen ja tiedossa hyvissä ajoin etukäteen. Vuokratyövoima on tuntikustannukseltaan kalliimpaa, mutta sen nopea saatavuus mahdollistaa työvoiman entistä paremman sopeuttamisen työn kysynnän mukaan. Kun vuokratyövoimaa on saatavilla, ei varastolla tarvitse pitää ylimääräistä työvoimaa nopeiden työmäärän muutosten varalta.

Sähkötaseyhtiön liiketoimintasuunnitelman laatiminen

Diplomityössä esitetään toimintamalleja avoimen sähköntoimituksen ja markkinasähkön (spot-sähkö) välitykselle. Työn alkuosassa selvitetään sähkömarkkinoiden kehitystä ja sähkön pörssikaupan rakennetta pohjoismaisella markkina-alueella sekä tarkastellaan tasehallintaan, taseselvitykseen ja tietojen raportointiin liittyviä periaatteita Suomessa, erityisesti tasevastaavan kannalta katsottuna. Työssä kuvataan tiivistetysti yhteisomisteisten voimalaitosten yhteisajojärjestelyä, sähköntuotannon ja -hankinnan optimointia sekä tasehallintaa. Työn lopussa luodaan katsaus muiden Pohjoismaiden sekä Saksan sähkömarkkinoiden toimintaperiaatteisiin, taseselvitykseen, tasehallintaan ja tietojen raportointiin. Katsauksessa pyritään luomaan kuva toimintaperiaatteista, joiden perusteella suomalainen yhtiö voisi tulevaisuudessa laajentaa toimintaansa ulkomaille joko pelkkänä palvelujen tarjoajana tai myös tasevastaavana markkinaosapuolena.

Puunpolton mahdollisuudet Suomenojan voimalaitoksella

Puuenergian käyttö on viime vuosina lisääntynyt kaukolämmön tuotannossa sekä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Puun kilpailukykyä polttoaineena ovat lisänneet polttotekniikan ja korjuutekniikoiden kehittyminen. Puun energiakäyttöä on edistänyt myös valtiovalta tukien ja veroratkaisuiden avulla, koska fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puupolttoaineilla tukee Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tämän työn tavoitteena oli selvittää puupolttoaineiden käytön mahdollisuudet Espoon Sähkön Suomenojan voimalaitoksella. Nykyiset Suomenojan pääpolttoaineet ovat kivihiili ja maakaasu. Suomenojalle toimitetut puupolttoaineet koostuisivat sahoilta saatavista sivutuotteista, metsätähdehakkeesta ja kierrätyspuusta. Puupolttoaineiden taloudellinen saatavuus vaihtelee alueittain huomattavasti. Espoo ei tässä suhteessa ole sijainniltaan edullinen. Saatujen polttoainetarjousten perusteella puunpolton kustannukset nousevat kivihiilen kustannuksia korkeammiksi kuljetusetäisyyksistä johtuen, kun puunpoltto on yli 300 GWh/a. Tämä vastaisi 10 prosenttia Espoon Sähkön vuoden 2000 kokonaispolttoainekäytöstä ja 8 prosenttia arvioidusta polttoaineiden käytöstä vuodelle 2010. Puuta voidaan polttaa leijukerrostekniikkaan perustuvissa kattiloissa, arinakattiloissa, pölypolttona tai kaasuttamalla ja johtamalla tuotekaasu poltettavaksi. Puun ravinneaineista kloori voi aiheuttaa kuumakorroosiota höyrykattiloiden tulistimissa. Tätä pyritään estämään seospoltolla rikkipitoisten polttoaineiden, kuten turpeen tai kivihiilen kanssa. Seospoltto muiden polttoaineiden kanssa parantaa myös puun palamistulosta. Puupolttoaineiden kosteus voi olla jopa 60 prosenttia. Tässä työssä tutkittiin puun energiakäytölle pääasiassa kuutta eri ratkaisua. Ne olivat: kaasuttimen rakentaminen ja tuotekaasun poltto nykyisessä hiilipölykattilassa, hiilipölykattilan muuttaminen leijukerrospolttoon, uuden vastapainevoimalaitoksen rakentaminen, Suomenojalla olevan hiilivesikattilan muuttaminen puupolttoaineille, kivihiilen ja puun yhteispoltto hiilipölykattilassa puu/hiilipölypolttimilla sekä leijukerroskattilan rakentaminen ja sen yhdistäminen olemassa olevaan höyryturbiiniin. Taloudellisesti kannattaviksi ratkaisuiksi osoittautui kaksi viimeksi mainittua. Jos voimalaitostonttia halutaan säästää myöhempää maakaasuvoimalaitoshanketta varten, nousee puun ja kivihiilen yhteispoltto puu/hiilipölypolttimilla oleellisesti paremmaksi vaih-toehdoksi. Tämän vaihtoehdon korollinen takaisinmaksuaika on 7-11 vuotta, riippuen puunpolton laajuudesta. Kannattavuudelle on hyvin tärkeää puulla tuotetun sähkön tuki. Yhteispolton ansiosta hiilipölykattilan rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöt sekä mahdollisesti myös typenoksidipäästöt vähenisivät. Puunpoltto lisää savukaasuvirtaa, nostaa savukaasun loppulämpötilaa ja mahdollisesti laskee hyötysuhdetta. Laitoksen rekkaliikenne lisääntyy. Kaikki esitetyt ratkaisuvaihtoehdot vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä. Puunpolttoratkaisuilla ei kuitenkaan pystytä vähentämään Espoon Sähkön energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä alle vuoden 1990 tason, mutta hiilidioksidin ominaispäästöissä edellä mainitun tason alle päästäisiin.

Kaakkois-Suomen metsäklusterin innovatiiviset kehittämisprosessit

Avoin globaali liiketoimintaympäristö tuo jatkuvasti uusia haasteita metsäteollisuudelle ja sitä kautta koko metsäklusterille, ja kilpailussa menestyminen edellyttää proaktiivista lähestymistapaa. Diplomityön tarkoituksena on kartoittaa metsäklusterin tulevaisuudennäkymiä sekä esittää näkemyksiä ja ajatuksia siitä, miten Kaakkois-Suomen osaamiskeskus (Koske) voisi jatkossa omalta osaltaan edesauttaa Kaakkois-Suomen metsäklusterin edellytyksiä menestyä globaalissa kilpailussa. Työssä on hyödynnetty skenaariomenetelmää, jonka tuloksena syntyi metsäklusterin skenaarionelikenttä. Tutkimus toi esille myös näkemyksiä siitä, mitä skenaarionelikentän skenaarioista Kaakkois-Suomessa tulisi lähteä aktiivisesti tavoittelemaan, ja millaisia toimenpiteitä tämä edellyttää. Kun perinteiset kilpailuedun lähteet murentuvat, ja tuotanto sekä kysyntä siirtyvät yhä enemmän nouseville talousalueille, on toimintatavoissa tapahduttava merkittäviä muutoksia. Tavoiteltava skenaario mahdollistaa pääsyn uusille kasvumarkkinoille innovatiivisuuden ja asiakaslähtöisyyden kautta sekä edellyttää tehokkaamman metsäklusteria tukevan innovaatioketjun rakentamista, eli panostusta alueelliseen innovaatioympäristöön. Mallissa tuetaan pienten, innovatiivisten, yritysten alkutaivalta tarjoamalla niille tukea, osaamista ja rahoitusta. Innovaatioympäristön kehittäminen voisi tapahtua laajan alueellisen ohjelman avulla. Kuitenkin myös pienemmillä kehityshankkeilla on tärkeä merkitys päämäärien saavuttamisessa.

Real-time Linux in electric drive systems

Reaaliaikaisten käyttöjärjestelmien käyttö sulautetuissa järjestelmissä on kasvamassa koko ajan. Sulautettuja tietokoneita käytetään yhä useammassa kohteessa kuten sähkökäyttöjen ohjauksessa. Sähkökäyttöjen ohjaus hoidetaan nykyisin yleensä nopealla digitaalisella signaaliprosessorilla (DSP), jolloin ohjelmointi ja päivittäminen on hidasta ja vaikeaa johtuen käytettävästä matalan tason Assembler-kielestä. Ratkaisuna yleiskäyttöisten prosessorien ja reaaliaikakäyttöjärjestelmien käyttö. Kaupalliset reaaliaikakäyttöjärjestelmät ovat kalliita ja lähdekoodin saaminen omaan käyttöön jopa mahdotonta. Linux on ei-kaupallinen avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä, joten sen käyttö on ilmaista ja sitä voi muokata vapaasti. Linux:iin on saatavana useita laajennuksia, jotka tekevät siitä reaaliaikaisen käyttöjärjestelmän. Vaihtoehtoina joko kova (hard) tai pehmeä (soft) reaaliaikaisuus. Linux:iin on olemassa valmiita kehitysympäristöjä mutta ne kaipaavat parannusta ennen kuin niitä voidaan käyttää suuressa mittakaavassa teollisuudessa. Reaaliaika Linux ei sovellus nopeisiin ohjauslooppeihin (<100 ms) koska nopeus ei riitä vielä mutta nopeus kasvaa samalla kun prosessorit kehittyvät. Linux soveltuu hyvin rajapinnaksi nopean ohjauksen ja käyttäjän välille ja hitaampaan ohjaukseen.

Operational Knowledge in Process Design

Työn tarkoituksena on selvittää, miten käyttötietämystä hyödynnetään prosessisuunnittelussa. Tavoitteena on löytää keinoja parantaa käyttötietämyksen hallintaa suunnitteluprosessin aikana ja selvittää, vaikuttaako tämä prosessisuunnittelun laatuun.Prosessisuunnittelun laatua arvioidaan seitsemällä kriteerillä, jotka ovat investointikustannukset, käyttökustannukset, turvallisuus, ympäristövaikutukset, käytettävyys, innovatiivisuus ja aikataulu. Suunnitteluprosessi jaetaan kolmeen vaiheeseen: esisuunnitteluun, perussuunnitteluun ja detaljisuunnitteluun. Prosessisuunnittelua, investointiprojektia, prosessisuunnittelun laatukriteerejä, suunnitteluprosessin eri vaiheita ja käyttötietämyksen luokittelua tarkastellaan yleisesti. Työssä selvitettiin käyttötietämyksen hyödyntämistä Kemiralla. Aluksi muotoiltiin yleisiä väittämiä käyttötietämyksen hyödyntämisestä Kemiran ulkopuolisten eri alojen asiantuntijoiden haastattelujen perusteella. Tämän jälkeen Kemiran prosessisuunnittelijat arvioivat väittämiä. Arvioiden perusteella tehtiin johtopäätöksiä yleisesti käyttötietämyksen hyödyntämisestä prosessisuunnittelussa. Seuraavaksi haastateltiin kahdessa erityyppisessä case-projektissa mukana olleita henkilöitä ja muotoiltiin yleiset väittämät näihin projekteihin sopiviksi. Projekteissa mukana olleet henkilöt arvioivat väittämiä, ja näiden arvioiden perusteella projekteja vertailtiin keskenään. Lopussa esitetään johtopäätökset kaikkien väittämien arvioiden perusteella. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että käyttötietämystä voidaan hyödyntää kaikissa suunnittelun vaiheissa, mutta paras hyöty saadaan perus- ja detaljisuunnittelussa. Käyttötietämyksellä voidaan vaikuttaa joihinkin prosessisuunnittelun laatukriteereihin, kuten esimerkiksi käytettävyyteen ja turvallisuuteen enemmän kuin muihin. Kemiralle suositellaan nykyisten tiedonhallintamenetelmien kehittämistä, jotta käyttötietämyksen saatavuus ja sen siirtäminen paranisi. Pr

Tietämyksen kasvattamisen keinot Case: Handwise Oy:n tietämyksen kasvattaminen yksilön ja organisaation oppimisen keinoin

Työn tavoitteena oli selvittää yksilön ja organisaation tietämystä sekä niiden kasvattamista. Tarkoituksena oli löytää yksilön ja organisaation tietämyksen yhdistäviä tekijöitä. Tutkimusmetodologia oli empiirinen deskriptiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen perustuen kymmeneen teemahaastatteluun. Tutkimuksen tuloksena oli, että tietotyöntekijät kasvattavat omaa ja organisaation tietämystä samankaltaisin keinoin, eikä niiden välillä mielletty olevan suurtakaan eroa. Työssä kokeminen yrityksen ja erehdyksen kautta kerrottiin tärkeimmäksi menetelmäksi kasvattaa omaa tietämystä. Kirjoja arvostettiin erityisen paljon tietämyksen kasvattamisessa ja se ohitti tiedon lähteenä jopa internetin. Työkollegat olivat kolmas tärkeä tietämyksen lähde. Kaksi tärkeintä edellytystä tietämyksen kasvattamisessa olivat opiskelun aikana saatu tietopohja sekä oma kiinnostus ja motivaatio. Organisaation tietämyksen kasvattamisessa tärkeimmäksi tekijäksi nousivat dokumentointi, virheistä oppiminen, sisäinen kommunikointi, tietojärjestelmät ja avoin organisaatiokulttuuri. Tutkimuksen perusteella syntyi kolmivaiheinen malli tietämyksen kasvattamisen kehästä, jonka elementit ovat edellytykset, lähteet ja menetelmät. Kehän keskellä on työssä oppiminen, joka on tärkein tekijä tietämyksen kasvattamisessa. Case-yrityksen toiminta oppivana organisaationa osoitti, että yrityksessä tulisi panostaa erityisesti oppimisen tukemiseen ja johtamiseen. Myös tiedon dokumentointi ja muuttaminen avoimeen muotoon sekä yrityksen prosessit tarvitsevat selkiyttämistä. Organisaation avoimuus ja ilmapiiri osoittautuivat hyviksi, mikä auttaa osaltaan tietämyksen kasvattamista.

Arvoketjun hallinta ja lisäarvo

UPM-Kymmene Oyj:n Tietohallintopalvelut on konsernin sisäinen palveluyksikkö, joka parantaa ja tukee liiketoimintaa, tuottamalla korkealaatuisia IT-palveluita asiakkailleen. Työssä tutkittiin UPM-Kymmene Oyj:n Tietohallintopalveluiden arvoketjua, tämän arvoketjun hallintaa sekä, mitä asioita tulee ottaa huomioon arvoketjua määritettäessä. Lisäksi tutkitaan lisäarvoa, jonka Tietohallintopalvelut tuottaa palveluiden arvoketjuun. Työssä rajoituttiin tarkastelemaan ainoastaan standardipalveluita, koska nämä palvelut toimitetaan jokaiselle asiakkaalle samanlaisena. Arvoketjua tutkittiin haastattelemalla kolmea avaintoimittajaa sekä lähettämällä kyselylomake suurimpien asiakasyksiköiden tietohallintopäälliköille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat vaikeuttavat arvoketjun toimintaa rajapinnoissa ja mitkä asiat toimivat erityisen hyvin. Toimittaja- ja asiakasrajapinnan lisäksi tutkittiin yrityksen sisäisiä prosesseja, toimintatapoja ja kyvykkyyksiä, jotka vaikuttavat arvoketjun toimivuuteen. Arvoketjua määritettäessä tulee ottaa huomioon palveluiden toteutus, palveluprosessissa mukana olevien järjestelmien toimivuus sekä sisäiset prosessit. Toimittajahaastatteluissa selvisi, että toimittajarajapinnan vahvuudet ovat hyvin toimivat henkilösuhteet, avoin informaationvaihto sekä luottamus. Jatkossa toimittajien olisi myös tutustuttava lähemmin Tietohallintopalveluiden asiakkaisiin, sekä heidän liiketoimintaprosesseihinsa. Asiakaskyselylomake toimi suuntaa-antavana palaute- ja asiakastyytyväisyysselvityksenä. Asiakasrajapinnassa henkilökohtaiset suhteet olivat tärkeässä asemassa, mutta informaationvaihto, tiedottaminen sekä yleisesti kommunikointi nähtiin suurimmiksi ongelmiksi. Tutkielmassa selvisi, että suurimmat esteet arvoketjun saumattomalle toiminnalle ovat Tietohallintopalveluiden sisäisissä prosesseissa ja toimintatavoissa. Esimerkiksi informaatio ei kulje osaston sisällä eikä sen kautta tarpeeksi tehokkaasti.

Visiosta toimivaksi yritysverkostoksi –verkostoitumisprosessin tutkiminen ja tulevaisuuden toimintamallin rakentaminen Case: Imatran Seudun Koivukeskus

Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia, miten case-verkosto Imatran Seudun Koivukeskus on syntynyt ja luoda sille sopiva tulevaisuuden toimintamalli. Tutkimuksessa hyödynnettiin käsiteanalyyttista ja konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen tavoitteita olivat keskeisten käsitteiden määrittely; onnistuneiden ja epäonnistuneiden verkostoitumisesimerkkien kuvaaminen ja analysointi; case-verkoston esittely; case-verkoston historiallinen analyysi, sen toimintamallin tutkiminen ja vertaaminen esimerkkitapauksiin sekä case-verkoston tulevaisuuden kehitysnäkymien analysointi ja sille sopivan toimintamallin muodostaminen. Tutkielma koostui teoreettisesta osasta ja empiirisestä osasta. Teoriaosio käsitteli verkostoitumisen teoriaa. Tämä osio ja suoritetut teemahaastattelut loivat pohjan empiiriselle osuudelle ja toimintamallin muodostamiselle case-yritykselle. Tutkimuksen perusteella kriittisimmiksi case-verkoston tulevaisuuden toimintamallin osa-alueiksi osoittautuivat raaka-aineen saatavuus sekä avoimuus ja tiedonkulku verkostossa. Näiden lisäksi toimintamallissa tulee painottaa alihankinnan ja jatkojalostuksen lisäämistä, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä kuivaustoiminnan osaamistason kehittämistä.

Ulkomaisen pk-yrityksen teollisuusinvestointi Suomeen, Case Pariwood Case Pariwood.

Kuukauden kuluttua tästä päivästä voidaan sanoa: 'Viime vuosisadalla maapallo kutistui merkittävästi, kulkuyhteydet paransivat ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta, mutta ennen kaikkea tietoliikenteessä tapahtui valtava kehitys.' Rahamarkkinoiden integroituessa pääomien transaktiokustannukset lähentyvät vähitellen nollaa, jolloin voidaan puhua suprajohtavasta kapitalismista (Kasvio et al.1999). Tässä tutkimuksessa osoitan, että myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat tehdä onnistuneita suoria sijoituksia ulkomaille, Pariwoodin tapauksessa Suomeen. Suomen hyvät kuusitukkivarat, puun laatu ja saatavuus, ovat päätekijöitä tähän investointiin. Kun yrittäjien motivaatio on riittävän korkea ja heillä on aikaa ja sitkeyttä ideansa toteuttamiseen, tulos on onnistunut. Edullinen taloussuhdanne Euroopassa Pariwoodin markkina-alueella on edistänyt hanketta. Kuntien harjoittamalla elinkeinopolitiikalla on merkitystä ja kunnat ja valtiovalta voivat hankekohtaisella aktiivisuudellaan edesauttaa tätä kehitystä. Kyse on myös luottamuksesta. Pariwoodin tapauksessa itävaltalaiset omistajat perustelivat investointipäätöstä myös Suomen infrastruktuurilla ja viranomaisten kanssa hyvin sujuneella yhteistyöllä. Sijoitusten allokoinnissa on myös kyse työstä, työpaikkojen syntymisestä tai pysymisestä siellä, missä kustannukset ovat edulliset tai työntekijöiden ammattitaito täyttää investoijien vaatimukset. Ulkomaisissa suorissa sijoituksissa Suomeen tulee paitsi rahaa, myös uudenlaista teollisuutta ja osaamista. Korkean teknologian tuotantoa on myös puualalla. Ulkomaiset omistajat edustavat usein erilaista johtamiskulttuuria, kuin mihin Suomessa ollaan totuttu. Pariwoodin tapauksessa suuria ongelmia ei esiintynyt. Suomen EU-jäsenyydellä on ollut tätäkin hanketta edistävä vaikutus. Rahoitus on järjestynyt samoin periaattein kuin kansallisissa hankkeissa. Rahoitusneuvottelut kestivät hieman pidempään, noin vuoden. Lopputulokseen ovat tyytyväisiä omistajat, Parikkalan kunnan edustajat, työntekijät ja luotonantajat. Pariwood käy esimerkistä onnistuneesta ulkomaisesta teollisuusinvestoinnista Suomeen.

Työnjohtajien näkemyksiä työn muuttumisesta, esimiestaidoista ja kehittymisestä työnjohtajana. Case Stora Enso Oyj Imatran tehtaat

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden työnjohdon näkemyksiä työn muuttumisesta, omista esimiestaidoista ja kehittymisestä työnjohtajana. Tutkimus suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin huolella aiemmin suoritettuja tutkimuksia. Tutkimuksen toinen vaihe suoritettiin kvalitatiivisesti teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen mukaan työnjohtajien työ on muuttunut auktoritäärisestä johtamisesta tiimityöhön ja yhteistyöhön. Muutoksen kokemiseen vaikuttavat päätöksentekoon osallistuminen, hyvät perustelut ja avoin tiedottaminen. Hyvän esimiehen ominaisuuksia ovat työnjohtajien mukaan reiluus, rehellisyys, tasapuolisuus ja luottamus työntekijään. Työnjohtajien mielestä Stora Enso tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää itseään. Työnjohtajien keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat ammatillinen osaaminen, kielitaito ja esimiestaidot, nimenomaan ihmisten johtaminen.

Critical Success Factors in the Implementation of the Balanced Scorecard

Tutkielman tavoitteena on tunnistaa kriittiset menestystekijät balanced scorecardin käyttöönotossa. Tutkimus on luonteeltaan selittävä tapaustutkimus. Tutkimuksen haastatteluaineisto on kerätty suomalaisyrityksistä, jotka ovat ottaneet onnistuneesti balanced scorecardin käyttöön organisaatiossa. Yksi tapauksista osoittautui kuitenkin epäonnistuneeksi. Balanced scorecardin onnistuneeseen käyttöönottoon vaikuttaa usea eri tekijä. Tutkielmassa käyttöönottoon vaikuttavat menestystekijät on jaettu neljään eri ryhmään, jotka ovat tekijät liittyen organisaatioon, resursseihin, käyttöönottoprosessiin ja itse balanced scorecardiin. Viitekehys havainnollistaa kriittisten menestystekijöiden keskinäisiä suhteita. Johdon sitoutuminen, ajankäyttö sekä avoin kommunikaatio ovat eräitä keskeisiä menestystekijöitä balanced scorecardin käyttöönottoprosessissa. Lisäksi balanced scorecardin onnistuneeseen käyttöönottoon on kaksi perusedellytystä: organisaation strategian selkeys sekä ympäristön tuki prosessille.

Hoitohenkilöstön kokemus työn fyysisestä kuormittavuudesta ja työympäristön kuormitustekijöistä

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tarkastella hoitohenkilöstön työssä koettua fyysistä kuormitusta, sitä aiheuttavia tekijöitä sekä työympäristön vaikutusta koettuun fyysiseen kuormitukseen. Opinnäytetyömme liittyy ”Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt”-hankkeeseen ja se toteutettiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla Kustaankartanon vanhustenkeskuksen F1-osastolla. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa työntekijöiden toiminta- ja työkyvystä sekä tuoda esiin työympäristöön liittyviä kehittämisehdotuksia. Kyselyyn vastasi kolmetoista osaston työntekijää. Tuloksista ilmeni valtaosan hoitohenkilöstöstä arvioivan fyysisen kuormittumisensa vähintään kohtalaiseksi. Kuormittavimmiksi työtilanteiksi osoittautuivat liikkumisen, siirtymisen, peseytymisen ja pukeutumisen avustamistilanteet sekä potilaan turvallisuudesta huolehtiminen. Apuvälineiden käyttöä ja parityöskentelyä pidettiin tärkeinä tilanteissa, jotka koettiin fyysisesti kuormittavimpina. Hoitohenkilöstön mielestä apuvälineiden käyttöön vaikuttivat voimakkaimmin apuvälineiden saatavuus ja käytettävyys, ja lisäksi asenne apuvälineiden käyttöön sekä hoitajan tiedot ja taidot niiden käytöstä. Työympäristössä fyysistä kuormitusta aiheuttaviksi tekijöiksi hoitohenkilöstö koki wc-tilat, asukashuoneet ja saunatilan, jotka eivät vastausten mukaan soveltuneet hyvin asukkaiden hoitoon. Työstä johtuvaa fyysistä kuormitusta voitaisiin hoitohenkilöstön mielestä tasata kehittämällä kyseisiä tiloja, apuvälineiden tarpeen arviointia ja apuvälineiden saatavuutta sekä yhtenäistämällä toimintatapoja. Johtopäätöksinä voidaan todeta hoitohenkilöstön kokevan itsensä fyysisesti kohtalaisen kuormittuneeksi erityisesti aamuvuorossa suurimman kuormituksen kohdistuessa alaselkään. Aamuvuoro sisältää runsaasti työtilanteita, jotka koetaan fyysisesti kuormittavimpina ja suoritetaan pääsääntöisesti huonoiten asukkaiden hoitoon soveltuvissa tiloissa. Apuvälineiden vähäinen käyttö voi liittyä niiden saatavuuteen sekä yhteisen toimintalinjan puuttumiseen ja voi osaltaan aiheuttaa hoitohenkilöstölle liiallista fyysistä kuormitusta.

Esitystaiteen kentällä : henkilökohtainen maastokartoitus

Opinnäytetyöni tutkimustehtävänä on kartoittaa sijaintiani esitystaiteen kentällä. Oma käsitykseni ja lähtöoletukseni on, että työtapani ja teatterikäsitykseni ei edusta perinteistä katsantokantaa ja että esitystaiteella ja perinteisellä teatterilla on ontologinen ero. Kartoitusmateriaalina on kaksi opintoihini liittyvää esitystä: Esitys ja video -työpajassa toteuttamani soolo "Ikkuna, ensimmäinen ruutu: arki" sekä Reviiri-ryhmän projektityönä toteuttama "Rajoitetusti heilahteleva". Avoin - Suljettu -käsiteparin kautta hahmotan suhdettani työprosessiin, tilaan, dramaturgiaan ja katsojasuhteeseen. Peli - Leikki, Strategia - Taktiikka, Järjestys - Sattuma, Suppea - Laaja, Pinta - Syvä, Yksityinen - Yleinen sekä Valmis - Keskeneräinen -käsiteparit lähestyvät samoja teemoja eri näkökulmista, valottaen käsitteiden välistä ei-hierarkista suhteiden verkostoa. Moderni - Postmoderni -käsitepari kuljettaa edellisessä mainitut laajempaan kontekstiin ja kiinnittävät ne taiteiden traditioihin. Kaksoistietoisuus-käsitteen kautta käsiteparit laajenevat Joko - Tai -jaottelusta Sekä - Että -todellisuuteen. Tämä puolestaan mahdollistaa nykytaiteiden olemisen tavan: poikkitaiteellisuuden, intertekstuaalisuuden ja lajityyppien pehmeärajaisuuden. Sekä - Että -ajattelu viittaa jälkistrukturalistiseen filosofiaan ja dekonstruktioon. Maastokartoituksen avulla syntyy hahmotelma teatterin, esitystaiteen ja performanssitaiteen maisemasta, sekä omasta suhteestani näihin traditioihin ja olemisen tapoihin. Prosessi, aukinaisuus, henkilökohtaisuus, leikki ja tutkiva ote näyttäytyvät merkittävinä tapoina suhtautua työn alla olevaan. Taiteen tehtäviksi määrittyy asioiden ja ilmiöiden näkyväksi tekeminen, niissä piilevien mahdollisuuksien paljastaminen, sekä ilmenevien suhteiden kiinnittäminen ympäröivään todellisuuteen. Tehtävää toteutetaan teosten ja taidepuheen kautta. Esityksissä yksi yhteinen kertomus korvautuu useilla erilaisilla tarinoilla. Yhteisöllisyys toteutuu, yhteisen tarinan jakamisen sijaan, tasa-arvoisella esiintyjä-katsojasuhteella sekä yhteisesti jaetulla ajalla ja tilalla.

Nuorten seksuaaliterveys Suomessa : kirjallisuuskatsaus suomalaisista julkaisuista

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla kirjallisuuskatsauksen avulla nuorten seksuaaliterveyttä ja seksuaaliterveyden edistämistä Suomessa. Tavoitteena oli selvittää nuorten seksuaaliterveyden nykytilannetta ja seksuaaliterveydessä tapahtuneita muutoksia sekä terveyden edistämisehdotuksia ja toimintasuosituksia. Opinnäytetyö on osa Helsingin ammattikorkeakoulussa toteutettavaa hanketta, jonka aiheena on Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen osaaminen ja kehittäminen metropolialueella ja hoitotyön koulutuksessa. Hanke suuntautuu erityisesti nuorten seksuaaliterveyteen vuosina 2008-2009. Opinnäytetyö tehtiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto hankittiin Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kirjastosta löytyvistä tietokannoista Lindasta, Kurresta ja Terveysportista sekä Googlen hakukonetta käyttämällä. Hauilla etsittiin 2000-luvulla julkaistuja aineistoja. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu 13 julkaisusta, joiden valinnassa pääkriteerinä oli, että lähteen otsikon tuli vastata mahdollisimman tarkasti opinnäytetyömme aihetta. Aineiston tuli myös sisältää suomalaisia nuoria koskevaa tietoa. Katsauksen aineiston tutkimusten mukaan nuorten seksuaaliterveys on huonontunut. Erityisesti 1990-luvulla on nähtävissä selkeä muutos suomalaisten nuorten seksuaaliterveydentilassa; nuorten seksuaalinen aktiivisuus lisääntyi, klamydiatartunnat lähtivät uuteen kasvuun sekä raskaudenkeskeytysten ja synnytysten määrät kasvoivat huomattavasti. Myös nuorten käyttämä ehkäisy on kokenut muutoksia; ehkäisynä käytetään usein ehkäisypillereitä, mikä on muutos huonompaan sukupuolitautien ehkäisyssä. Seksuaalikasvatuksen osalta on tapahtunut kuitenkin parannusta. Kotona saatu seksuaalikasvatus on yleistynyt sekä kouluissa tapahtuvaan seksuaalikasvatuksen laatuun ja määrään on alettu kiinnittämään huomiota. Nykypäivän nuorten seksuaaliterveyteen tulisi jatkossa panostaa enemmän. On tärkeää, että nuorella muovaantuu oikeanlainen käsitys seksuaalisuudesta, koska nykypäivän nuoret kasvattavat tulevaa sukupolvea. Avainasemassa on avoin, nuorille suunnattu, kouluissa, mediassa ja terveydenhuoltojärjestelmässä annettava seksuaalikasvatus.