Sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologiassa tutkitaan, miten sosiaalinen maailma ja yksittäiset ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja muovaavat toisiaan. Tieteenalana se sijoittuu sosiologian ja psykologian välimaastoon. Tiedekuntaan oppiaineen laitos perustettiin vuonna 1962. Tehtävänsä mukaisesti tiedekunnan kirjasto on aineistohankinnoillaan tukenut siitä pitäen alalla harjoitettavaa tutkimustyötä sekä opetusta perusopinnoista väitöskirjan tekoon, joten kokoelmassa on sosiaalipsykologian eri suuntautumisvaihtoehtojen kirjallisuutta harjoitetun tutkimuksen ja opetuksen painopisteiden mukaisesti. Osa kokoelman nimekkeistä on pikemminkin psykologian kuin sosiaalipsykologian alaan kuuluvia. Ajan kuluessa tutkimuksen painopisteet ovat tiedekunnassa vaihdelleet, mikä näkyy kokoelman sisällössä ja rakenteessa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkiminen on keskeinen teema alusta alkaen. Siihen sisältyen on tutkittu sosiaalisia suhtautumistapoja, keskustelua ja emootioita. 1970-luvulla kiinnostuksen kohteeksi nousivat sosialisaatio ja moraalinen sosialisaatio erityisesti, etninen identiteetti ja ryhmien väliset suhteet sekä terveyden sosiaalipsykologia. 1990-luvun alussa laitos koordinoi laajaa pohjoismaista ja poikkitieteellistä tutkimushanketta energiankäytöstä. Uusimpia aihealueita on maaseutututkimus. Helsingin yliopiston valtiotieteellisen kirjaston kokoelmassa on kaikkiaan 2800 nimekettä (26.6.2008 tehdyn Access-haun mukaan). Systemaattisella satunnaisotannalla kokoelmaa läpikäytäessä kävi ilmi, että noin 2/3 kirjoista on luokiteltavissa tieteellisiksi tutkimuksiksi, noin 15% oppikirjoiksi ja loput ns. yleisteoksiksi. Kirjoista 1173 eli 42% on julkaistu vuonna 1990 tai jälkeen. Mediaani on 1988. Vuosikategorioittain tarkasteltuna kokoelma on karttunut eniten 1980-luvulla ilmestyneistä nimikkeistä (35%). Nimekkeistä valtaosa on englanninkielisiä eli 78%. Suomeksi julkaistuja on 429 eli 15%.

Quality potential of DIP and hardwood CTMP based raw materials in woodcontaining printing paper

The objective of the thesis was to define the quality potential of DIP and hardwood CTMP based raw material furnish for a printing paper production and to define the end product's pulp-based boundary conditions especially when thinking of Chinese markets. Although the Chinese paper industry expands rapidly, the production of some paper grades is still exiguous. Especially the softwood resources are limited in Asia, thus the purpose of the thesis was to find out the possibilities to produce printing paper in China from local raw materials. Bleached CTMP can be produced, for example, from fast-growing hardwood species like eucalyptus and poplar. Therefore in this thesis it was examined if good quality printing paper is possible to produce by using deinked pulp and hardwood CTMP based furnish. In the first section of experimental part, various deinked pulps and chemithermomechanical pulps were compared. The deinked pulps were from China, Central Europe and Finland. Central European was made for magazine papers, and the Chinese as well as the Finnish pulps were made for newsprints. Two of the BCTMPs were from China and those both were made from poplar, whereas one BCTMP was made from eucalyptus in a pilot plant. There were significant differences especially between BCTMPs and their paper properties. In the second section of experimental part, the deinked pulp and eucalyptus BCTMP were blended to produce handsheets. The results show that producing the highest quality printing paper would be difficult from these raw materials. Deinked pulp affected especially the strength and optical properties as well as calender blackening. The BCTMP was found to have effects mostly on the smoothness, strength and optical properties as well as calender blackening.

Corporate governancen raportointi, case Osuuskauppa Hämeenmaa

Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia corporate governancen raportointia suomalaisen normiston mukaan. Suositus listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (corporate governance) tuli voimaan vuonna 2004, ja se on tarkoitettu Helsingin Pörssissä listattujen yhtiöiden noudatettavaksi. Listaamattomien yhtiöiden hallinnoinnin kehittämisestä (corporate governance) Keskuskauppakamari julkaisi vuonna 2006 asialuettelon. Laajasti omistetut osuuskunnat Keskuskauppakamari huomioi vuonna 2006 erillisessä kannanotossa, jonka mukaan laajasti omistettujen osuuskuntien tulisi noudattaa nykyistä listayhtiöille annettua suositusta siltä osin, kuin se on mahdollista. Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee corporate governancen ja sen raportoinnin taustateorioita sekä corporate governancen suomalaista normistoa. Corporate governanen ja sen raportoinnin taustateorioita ovat tässä tutkimuksessa agenttiteoria, stewardship - teoria, stakeholder -teoria, legitimacy -teoria ja transaktiokustannusteoria. Corporate governancen raportointia käytännössä on tutkittu benchmarking-tutkimuksen avulla. Tutkielman empiirisen osan case-tutkimus on tehty Osuuskauppa Hämeenmaassa. Case-tutkimuksen tavoitteena oli löytää kohdeyrityksen corporate governancen raportoinnista kehityskohteita. Tutkimuksen tuloksissa näkyy corporate governancen raportoinnin vapaaehtoisuus sekä osuuskuntamuotoisen yrityksen erityispiirteet.

Abnormal Return of Dividend Announcements during a Boom and a Recession. Empirical evidence from the years of 2002 - 2002 and 2005 - 2007, including the Finnish extra dividends

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia epänormaalien tuottojen esiintymistä nousu- ja laskusuhdanteen aikana osingonilmoituspäivän ympärillä. Osinkoilmoitukset ovat kerätty Yhdysvaltojen markkinalta (NYSE) ajanjaksoilta 2000 - 2002, jolloin pörssit laskivat teknokuplan jälkeen ja 2005 - 2007, jolloin sijoittajat kokivat suuria kurssivoittoja. Osinkoilmoitushavainnot koostuvat yhtiöistä, jotka nostivat tai pitivät osinko per osake paikallaan. Tavoitteena on tutkia eroja epänormaaleissa tuotoissa näiden kahden ajanjakson välillä. Toiseksi, tavoitteena on tutkia miten epänormaalit tuotot poikkeavat toisistaan eri osinkotuottoluokissa. Kolmanneksi, tavoitteena on tutkia esiintyikö markkinoilla epänormaaleja tuottoja kun suomalaiset yritykset ilmoittivat ylimääräisistä osingoista, pääasiassa vuonna 2004. Yksinkertaisesti ja lyhyesti sanottuna tavoitteena on tutkia arvostavatko sijoittajat osinkoja enemmän laskukauden vai nousukauden aikana. Rahoitusteorian mukaan sijoittajien tulisi arvostaa laskukauden aikana enemmän yhtiöitä, jotka pystyvät maksamaan huonosta taloustilanteesta huolimatta hyvää osinkoa. Empiiriset testit Yhdysvalloista osoittavat, että osingon nostamisesta johtuvat epänormaalit tuotot olivat suuremmat laskusuhdanteen aikana kuin noususuhdanteen aikana. Tämä on linjassa teorian kanssa. Osingon-nostot aiheuttivat nousukauden aikana vähäisiä epänormaaleja tuottoja. Selviä eroja eri osingontuottoluokkien välillä ei pystytty havaitsemaan. Tulokset yhdistetystä aineistosta osoittavat, että sijoittajat kokivat vähäisiä positiivisia epänormaaleja tuottoja laskukauden aikana. Nousukautena tuotot olivat lähellä nollaa. Suomen markkinoilla havaittiin selvä epänormaalituotto osingonilmoituspäivänä. Tulokset ovat pääpiirteittäin linjassa teorian kanssa. Sijoittajat arvostavat osinkoja hieman enemmän lasku- kuin noususuhdanteen aikana.

Co-opetition: Coexistence of cooperation and competition in public sector – A case study in one city’s public companies

Business actions do not take place in isolation. Complementary competencies and capabilities are the most important resources in the exponential knowledge growth. These resources are partially accessed via business partners. A company needs partners and the capability to cooperate, but also the awareness of the competitive tension, when operating in the market with multiple actors. The co-opetition research studies the occurrence and the forms of simultaneous cooperation and competition between companies or their units. Public sector’s governmental and municipal organs have been transformed into companies over the past years. Despite of their non-profit nature, public sector and public companies are adopting business doctrines from private sector towards efficient business operations. This case study aims to show, how co-opetition concept can be observed within public sector companies and in their operations with others, how public companies cooperate but also compete with others and why this happens. This thesis also explicates advantages and disadvantages of the co-opetition phenomenon.

Asiakaskannattavuus ja potentiaali autokaupan CRM-järjestelmässä

Nykyaikana suuri haaste autoalalla on asiakkaan kasvaviin palveluvaatimuksiin vastaaminen. Samoin tuloskehitys on menossa laskevaan suuntaan. Nämä ovat osasyitä siihen, miksi tarvitaan CRM-järjestelmää. Asiakashallintajärjestelmän avulla on mandollista parantaa kannattavuutta asiakasuskollisuuden kasvun sekä markkinointikustannusten pienentymisen kautta. CRM-järjestelmän rakentaminen on pitkä prosessi, johon kuuluu paljon muutakin kuin itse tietojärjestelmän hankkiminen. Autokaupan haasteena on nykyäänkin asiakkaan luokittelu kannattavuuden tai potentiaalin kannalta. Diplomityössä on pohdittu, millaisia asioita kannattaa ottaa huomioon CRM-järjestelmän rakentamisessa. Samoin on esitetty muutamaa mallia, joiden perusteella voimme jakaa asiakkaita erilaisiin segmentteihin. Yhden tällaisen mallin pohjalta on myös toteutettu työkalu, jonka tarkoituksena on listata asiakkaat potentiaalin sekä kannattavuuden mukaan. Tämän tiedon perusteella pystymme suunnittelemaan markkinointia ja toteuttamaan asiakasstrategiaa. Työkalun ideana on tarjota mielenkiintoinen lähestymistapa myyjille ja myynninjohdolle asiakashallintaan. Myyjille työkalu antaa tietoa asiakkaasta, joka helpottaa kun ollaan asiakkaaseen yhteydessä. Myynninjohdolle tämä työkalu antaa mandollisuuden tutkia, ketkä asiakkaat kannattavat ja tämän perusteella tehdä johtopäätöksiä, jotta mihin toimintoihin kannattaa panostaa. Työkalua on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa Niskan Autossa ja tämän avulla suorittaa myyntimarkkinointia. Testeissä työkalu on osoittautunut hyödylliseksi. Pelkästään asiakkaiden listaaminen kannattavuuden perusteella antaa myynninjohdolle mandollisuuden oikeiden asioiden tekemiseen.

Suorituskyvyn mittaaminen sahateollisuudessa

Diplomityön tarkoituksena oli rakentaa sahateollisuuteen sopiva suoritus kykymittaristo. Järjestelmästä tehtiin koko yrityksen kattava ja tasapainoinen järjestelmä, jota voidaan käyttää hyväksi johtamisessa, tiedottamisessa ja palautteen antamisessa. Apua suorituskyvyn analysointiin ja mittaamiseen pyrittiin saamaan suunnittelemalla myös strategiakartta, joka selventää suorituskyvyn taustoja. Aluksi esiteltiin suorituskyvyn mittaamista ja strategiakarttoja käsittelevää kirjallisuutta. Itse järjestelmän suunnittelu lähti liikkeelle yrityksen visiosta, strategiasta ja menestystekijöistä. Niiden perusteella valittiin viisi seurattavaa suorituskyvyn osa-aluetta ja niihin kuhunkin omat mittarit. Nämä viisi osa aluetta otettiin mukaan myös, kun strategiakartta visualisoitiin. Koekäytön jälkeen järjestelmä otettiin virallisesti käyttöön. Tutkimuksessa havaittiin, että pienillä ja keskisuurilla sahoilla on suorituskyvyn analysointijärjestelmän suunnittelussa otettava huomioon erityisesti raaka aineeseen liittyvät tekijät, koska raaka-aine on merkittävä kustannustekijä ja sen saatavuus on välillä epävarmaa. Strategiakartta selkeytti kohdeyrityksen visiota ja strategiaa. Strategiakarttaa voidaan myöhemmin hyödyntää kehityskeskusteluissa. Yrityksessä koettiin jo pelkkä suunnitteluprosessi hyödylliseksi, mutta järjestelmän toimivuus voidaan havaita vasta myöhemmin, kun tuloksia on kerätty pidemmältä ajalta. Järjestelmää pitää kehittää ja parantaa sekä tuloksia pitää analysoida, jotta järjestelmästä lopulta saadaan hyöty irti. Yrityksessä uskotaan, että järjestelmällä saavutetaan myöhemmin hyviä tuloksia

Nuorten esimiesten ja asiantuntijoiden organisaatioon sitoutuminen, case: Kesko Oyj

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten nuoret esimiehet ja asiantuntijat ovat sitoutuneita organisaatioon. Lisäksi pyritään nostamaan esille tekijöitä, joita voidaan pitää sitoutumisen kannalta tärkeimpinä sekä hahmottamaan keinoja, joilla sitoutumiseen liittyviä tekijöitä voisi kehittää entisestään. Työn teoriaosassa keskitytään organisaatioon sitoutumiseen käsitteenä, esitellään erilaisia sitoutumismalleja, tarkastellaan sitoutumisen seurauksia sekä käydään läpi sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Työ on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen empiiriseen osioon aineisto kerättiin haastattelujen avulla Keskon nuorilta esimiehiltä ja asiantuntijoilta. Tutkimustulokset osoittavat, että haastatellut työntekijät ovat pääasiassa affektiivisesti eli tunnepitoisesti sitoutuneita organisaatioon. Sitoutumisen kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat itse työ jonka parissa työskennellään, organisaation tarjoamat koulutusmandollisuudet, työilmapiiri, esimiestoiminta sekä urakehitysmandollisuudet. Tulosten mukaan organisaatiossa nimenomaan halutaan työskennellä eikä sitä koeta niinkään pakkona tai velvollisuutena.

Developing service offering of an air freight carrier

The thesis examined service offering development of an air freight carrier from the customers' point of view. The study was limited to the biggest business clients of the carrier. Service offering development can be divided into service concept, process and system. The thesis was based on these three themes and quality. Compared to product development, systematic and well-structured service development has been studied little, especially in business market. However, service development is a current issue. Due to growing competition companies should carefully listen to their clients' needs and respond to them by offering right services. Methodology of the thesis is qualitative and representatives of three forwarding companies were interviewed. It was found out that the forwarding companies consider themselves as partners of the airline. In addition to general reliability, the customers value the most fluent terminal processes and electronic communication.

Tilastotiede

Kartunta on vähäistä. Se johtunee osin siitä, että pääosa valtiotieteellisen tiedekunnan tilastotieteen tutkijoista työskentelee Kumpulan kampuksella, jonne he muuttivat vuonna 2004, jolloin HY:n matemaatikan laitos, tilastotieteen laitos ja Rolf Nevanlinna instituutti yhdistyivät matematiikan ja tilastotieteen laitokseksi. Tuolloin (tiedekunnan kirjastosta erillisen) tilastotieteen laitoksen kirjaston kokoelmia karsittiin ja jaettiin sekä sovittiin linjauksesta, jonka mukaan valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston tilastotieteen kokoelmaan hankitaan lähinnä tiedekunnan metodiopetuksen kannalta keskeistä tilastotieteellistä kirjallisuutta. Kirjastossa kokoelmassa on runsaat 700 nidettä, joista 15.8.2008 mennessä on Helkaan luetteloituina 703. Kokoelma sisältää pääosin (n. 80%) oppikirjoja tai sellaisiksi hyvin sopivia teoksia. Kokoelma tukeekin enemmän perustutkintoa suorittavien opintoja kuin tieteellistä tutkimusta. Nimekkeiden joukossa on myös jonkun verran matematiikan kirjoja. Kirjojen keski-ikä on varsin vanha. Pääosin kokoelma sisältää 1960-1989 ilmestyneitä teoksia (71%)mediaanin ollessa 1975. 2000-luvulla julkaistua kirjallisuutta on sangen vähän (9%). Kirjoista englanninkielisiä on 82%. Suomeksi julkaistuja on 9%. Tilastotiedettä sovelletaan monilla eri tieteenaloilla. Soveltavaa tilastotiedettä löytyy kirjaston muista kokoelmista etenkin kansantalouden ja sosiologian kokoelmista.

Yhdistyksen toiminnan kehittäminen Case: Kunnallistieteen yhdistys ry

Tämän tutkimuksen on tilannut Kunnallistieteen yhdistyksen hallitus. Tutkimuksen tarkoituksen on löytää vastauksia yhdistyksien tapahtumien osallistumismäärien laskemiseen sekä samalla löytää kehityskeinoja yhdistyksen hallintaan ja johtamiseen. Tutkimus on normatiivinen, jolloin pyritään löytämään vastaus miten yhdistystä pitäisi kehittää. Tutkimusmenetelminä ovat benchmarkkaus sekä Kunnallistieteiden yhdistyksen jäsenille tehty kyselytutkimus. Tutkimuksessa havaittiin internetin olevan erittäin tehokastapa johtaa ja hallita yhdistystä. Sen kautta tieto leviää tehokkaimmin jäsenille ja yhdistyksen ulkopuolisille tekijöille. Hallinnassa havaittiin parhaimmaksi tavaksi rakentaa toimikuntia erilaisia työprojektien pariin, jotka pyritään keräämään jäsenistä. Hallitus keskittyy tällöin tekemään valvontatyötä. Tapahtumissa tärkeimmät huomioon otettavat asiat ovat esittäjät ja aiheiden ajankohtaisuus. Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että on tärkeää ottaa huomioon miten aiheita käsitellään. Kyselytutkimuksen mukaan Kunnallistieteiden tapahtumissa aiheita ei käsitellä tarpeeksi syvällisesti.

Profitability Analysis of Service Contracts of Devices

The objective of this study has been to make a profitability analysis of service contracts for a company in Finland. The purpose has been to see how profitable the contracts are and if there possibly were some things to change or develop in the contracts. Allocation rules of cost accounting, service costs both profitability and management of services have been considered in the theory part. All the service contracts that have been valid at least three last accounting periods have been included in the study. All direct costs relating to the contracts have been collected and indirect costs have been assigned to the contracts. Profitability of the contracts has been calculated over three years. Results have been analyzed according to the key figures the company is controlling. Some suggestions for developments have been given at the end of the study. The study has shown differences between the contracts. Part of them has turned out to be like the profitability aims of the company and part less profitable. The study has shown that many factors have an effect on the profitability of the service contracts.

Jälkirealismin ehdoilla. Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä ja Finlandia-sarja

Tutkimus selvittää, mitä on jälkirealismi yhteiskunnallisen realismin muunnoksena ja mitkä ovat sen ”mimeettisen sopimuksen” ehdot eli todellisuutta ja sen ”jäljittelyä” koskevat perusteet. Teoreettiseen tarkasteluun yhdistyy Salaman romaanien analyysi suomalaisen jälkirealismin keskeisinä esimerkkeinä. Analysoidut teokset ovat Siinä näkijä missä tekijä (1972) sekä viisiosainen Finlandia-sarja, joka koostuu romaaneista Kosti Herhiläisen perunkirjoitus (1976), Kolera on raju bändi (1977), Pasi Harvalan tarina I (1981) ja II (1983) sekä Kaivo kellarissa (1983). Jälkirealismi määrittyy sellaiseksi kotimaisen kirjallisuuden trendiksi, joka muotoutuu 1900-luvun lopulla – samoihin aikoihin, kun yhteiskunnallinen todellisuus itsessään alkoi jälki- eli ”postmodernisoitua” ja kirjallinen postmodernismi maailmalla kehkeytyi. Toisin kuin postmodernismi, jälkirealismi muotoutuu (nimensä mukaan) realismin tradition pohjalta eikä pyri hylkäämään mimesistä. Mutta se ei enää allekirjoita aikaisemman realismin mimeettistä sopimusta sellaisenaan, vaan muokkaa ja ajanmukaistaa sopimusehtoja siksi, että yhteiskunnallinen todellisuus itsessään on rajussa muutoksessa eivätkä vanhat keinot enää yksin riitä sen todenmukaiseen kuvaamiseen. Salaman romaaneihin sisältyy jälkirealismin sopimusehdotelma, uudistus, jota Pertti Karkama on jo suuntaa-antavasti esitellyt, mutta jonka pääehdot vasta tämä tutkimus tarkemmin määrittelee. Jälkirealistinen sopimusuudistus koskee ensinnäkin kertojan asemaa (luku 2) ja luotettavuuden ehtoa (luku 3). Salaman vaihtuvat minä- ja hän-kertojat kyseenalaistavat yksioikoisen objektiivisuuden vaatimuksen ja irtautuvat ehdosta, että realistisen teoksen tulisi hahmottaa "kokonaisuus”. Kerrontarakenteen hierarkkinen malli murtuu ja ”kaikkitietävän” kertojan idea parodioituu. Kertojien suhdetta kuvaamaansa todellisuuteen ja muihin kertojiin/henkilöihin alkaa yhä enemmän määrittää intersubjektiivisuus, relationalisuus ja prosessuaalisuus. Myös luotettavuus kyseenalaistuu sekä temaattisena että rakennetta koskevana kysymyksenä. Jälkirealismi sallii kertojilleen yhä enemmän epäluotettavuutta tiedollisessa mutta erityisesti eettisessä mielessä. Toiseksi, jälkirealistinen sopimusuudistus koskee mimeettistä järjestystä, tarinan ja juonen kysymyksiä (luku 4). Mimeettisen järjestyksen, jonka on ajateltu toteutuvan realismin (enemmän tai vähemmän aristoteelisessa) juonessa, alkaa jälkirealismissa muuttua avoimeksi juonellistamiseksi. Itse kertomistoiminnan "jäljittely" tulee osaksi tarinaa. Ajatus siitä, että todellisuus on aina ennen sen mimesistä, kumoutuu. Kyse on paljolti metafiktiivisten piirteiden tunkeutumisesta myös realismiin, mutta metafiktio ei saa radikaalin postmodernistisia muotoja. Kolmanneksi jälkirealistinen sopimusuudistus koskee henkilökuvausta (luku 5). Siinä kyseenalaistuu realismille vanhastaan asetettu tyypillisyyden vaatimus. Henkilöhahmot eivät ole enää tietyn yhteiskuntaluokan esimerkillisiä edustajia vaan heissä ilmenee yhteiskunnallisen postmodernisoitumisen prosessi. Henkilöhahmot rakentuvat silti sellaisten tekstuaalis-kulttuuristen koodien varaan, jotka merkitsevät niiden lukemista "ihmisinä". Perinteisiä mimeettisiä koodeja ei rikota, kuten yleensä postmodernismissa, vaan ne painottuvat uudella tavalla. Todellisuuden muutoksen myötä myös ihmisten ja ihmiskäsitysten huomataan muuttuvan. Neljänneksi sopimusuudistus koskee referentiaalisuutta (luku 6) eli kielen todellisuus-kytköstä. Teoksissa käytetty kieli paljastaa erheelliseksi sen oletuksen, että realismin kielen – tai kielen ylipäänsä – ensisijainen tehtävä olisi viitata suoraan todellisuuteen. Jälkirealismi ei ”häivytä kielellisyyttään” vaan pikemminkin osoittaa todeksi sen bahtinilaisen ajatuksen, että kieli muodostaa monisuuntaisen ja dialogisen kehikon. Referenssi toimii tuon kehikon sisällä yhtenä kielen orientaationa, ”tahtona referenssiin”. Silti avoin dialogismi itsessään voi jopa vahvistaa referenssi-orientaatiota. Tutkimus on ensimmäinen Hannu Salaman tuotantoa tarkasteleva kirjallisuudentutkimuksen väitöskirja. Samalla se osallistuu kirjallisuustieteelliseen keskusteluun siitä, miten realismi ja mimesis tulisi meidän aikanamme ymmärtää.