1000 resultados para palvelun hallinta
Resumo:
Työn tavoitteena on tunnistaa toiminnallisia riskitekijöitä rahoituspalveluita tarjoavan yrityksen IT-organisaatiossa sekä löytää arkipäiväisiä keinoja hallita näitä riskejä. Työssä riskejä on myös tarkasteltu mahdollisen ulkoistuksen yhteydessä. Fuusiot ovat yleisiä rahoitusalan yrityksissä. Yhteenliittymien tuloksena yritysten IT-arkkitehtuuri voi olla monimutkainen ja kulttuurierot yrityksessä suuria. Synergia- ja mittakaavaetuja saadakseen yritys keskittää toimintojaan ja IT-ratkaisujaan. Riskien tunnistaminen on riskienhallintaprosessin tärkein vaihe. Tässä tutkimuksessa riskit ja riskitekijät tunnistettiin itsearvioinnin avulla kysymyssarjoja hyväksikäyttäen. Monet riskitekijät liittyivät sisäisen valvonnan ja seurannan puutteisiin. Myöhemmin näille riskeille pohdittiin työryhmässä käytännönläheisiä hallintakeinoja. Yritys voi siirtää tai jakaa IT -riskejä ulkoistamalla. Ulkoistaminen voi kuitenkin tuoda mukaan myös uusia riskitekijöitä. Ennen ulkoistamispäätöstä yrityksen sisäisten prosessien ja organisaation on oltava järjestyksessä, jotta sopimuksen kannattavuutta voidaan verrata luotettavasti saman palvelun tuottamiseen sisäisesti.
Resumo:
Työn tavoitteena oli kartoittaa teknisen tukkukaupan asiakastoimitusprosessin eri vaiheet ja tarjota ratkaisuvaihtoehtoja kuljetusvirheisiin johtavien prosessin vaiheiden kehittämiseksi ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Tutkimuksen taustamateriaalia analysoimalla saatiin perusteet käytännön selvitystyön rajaamiseksi pakkaus-, lähettämö- ja lastaustoimintaan sekä kuljetusliikkeiden toimintatapojen tarkasteluun. Selvitystyön perusteella tehtiin johtopäätös, että kuljetusvirheisiin johtavien virhelähteiden ei voida konkreettisesti osoittaa olevan jossain tietyssä prosessin vaiheessa. Merkittävimpiä ongelmakohtia ovat lähettämötoiminnan kontrolloimattomuus sekä lähtevän tavaran puutteelliset merkinnät ja huolimaton käsittely. Tämän seurauksena keskeisiä kuljetusvirheitä ovat tuotteiden katoaminen ja rikkoutuminen. Tutkimustuloksena todetaan, että hyvin organisoidun lähettämötyöskentelyn, selkeiden merkintöjen ja elektronisten seurantajärjestelmien avulla on mahdollista parantaa asiakastoimitusprosessin hallittavuutta sekä vähentää virheiden määrää merkittävästi. Työn lopuksi tehtiin Access –tietokannasta saatuun reaaliaikaiseen reklamaatiodataan perustuva analyysi. Analyysi vahvisti sen, että kuljetusvirheiden määrässä tai syissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia tutkimuksen aikana eli tutkimustulokset ovat valideja. Analyysiin perustuen tehtiin myös johtopäätös, että tulevaisuudessa pitää panostaa keräilyvirheiden määrän vähentämiseen analysoimalla niiden taustalla olevia tekijöitä.
Resumo:
Läsnäolotietoja on käytetty jo pitkään hyväksi erilaisissa pikaviestintäsovelluksissa. Nämä sovellukset ovat käyttäneet omia tekniikoitaan läsnäolotietojen tarjoamiseksi muille käyttäjille. Viime vuosina erilaisista ryhmistä ja yrityksistä koostuvat standardointiorganisaatiot ovat kuitenkin kehittäneet standardoituja tekniikoita, jotka pyrkivät takaamaan sen, että eri sovellukset ovat mahdollisimman yhteensopivia. Näiden tekniikoiden käyttö nopeuttaa myös palveluiden kehittämistä. Palveluiden kehittämisen nopeuttamiseksi on laadittu myös valmis ohjelmointirajapinta. Läsnäolotietojen käyttö on viime vuosina monipuolistunut. Tietoja voidaankin käyttää useissa sovelluskohteissa. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi matkapuhelinvalmistajat ovat yhdessä laatineet matkapuhelimille tarkoitetun tekniikan, joka on jo toteutettu Nokian uusimmissa matkapuhelinmalleissa. Muita läsnäolotietojen sovelluskohteita on olemassa suuri määrä; diplomityön lopuksi suunnitellaankin palvelu, jossa läsnäolotiedot haetaan käyttäjän täyttämästä kalenterista ja jaetaan matkapuhelimille.
Resumo:
Työn tavoitteena on selvittää kansainvälisten IT-alan yritysten allianssiohjelmien toteutuksen haasteita ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä Suomen markkinoilla. Erityisesti on tutkittu sopimusten, informaation vaihdon, johdon roolin, kulttuurieroavaisuuksien ja luottamuksen merkitystä yritysten välisen yhteistyön onnistumiselle. Aiheeseen on haettu pohjaa tutustumalla tieteellisiin tutkimuksiin ja haastattelemalla yritysten allianssitoiminnasta vastuussa olevia henkilöitä. Tämän jälkeen on verrattu kirjallisuudesta saatua teoreettista näkökulmaa haastattelujen perusteella muodostuneeseen käytännön näkökulmaan. Työn tuloksena on saatu selville, että syy, miksi yritykset lähtevät tekemään yhteistyötä toisten yritysten kanssa, on liikevaihdon kasvattaminen. Tämän tuloksen aikaansaamiseksi tarvitaan yhteinen kumppanistrategia, erilaisten yrityskulttuurien huomioonottaminen, yhteiset tavoitteet ja yhdessä sovitut toimintamallit tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän lisäksi tarvitaan toisiaan täydentäviä ratkaisuja, henkilökohtaisia suhteita, vahva johdon sitoutuminen toimintaan, yhteisiä onnistumisia, jatkuvaa kommunikaatiota kumppaneiden kesken ja keskinäistä luottamusta. Lisäksi yhteistyöyritysten tulee olla toiminnassaan joustavia, sillä markkinat ja tilanteet muuttuvat jatkuvasti.
Resumo:
Tämä työ käsittelee käyttöliittymän mukautusta ja kehitystä langattomaan ympäristöön. Usein yrityksillä on tarve mukauttaa joko olemassaoleva tai uusi WWW-palvelu PC-ympäristön lisäksi myös erilaisille langattomille päätelaitteille kuten älypuhelimille tai PDA-laitteille. Palvelun käyttömahdollisuudet paranevat, mikäli palvelua voidaan käyttää toimistoympäristön ulkopuolellakin. Mukautuksen toteutukseen voidaan käyttää erilaisia tekniikoita. Tässä työssä on tutkittu erityisesti seuraavia tekniikoita ja niiden soveltuvuutta www-palveluiden käyttöliittymän mukautukseen: XSLT, XML, JSP, XHTML. WWW-palveluita kehitettiin kahdessa eri työprojektissa. Toisessa kehitettiin JSP-pohjainen käyttöliittymä tietopalveluun, niin että sama tietosisältö oli käytettävissä sekä PC-pohjaisissa tietokoneissa että Pocket PC-laitteissa. Toinen projekti käsitti alunperin HTML-pohjaisen käyttöliittymän uudelleenmuokkausta sekä Nokia 9210-älypuhelimelle että Pocket PC-laitteille. Tässä työssä käytettiin XSLT-tekniikkaa muunnoksen tekemiseen.
Resumo:
Tuotantolaitosten käyntivarmuus on noussut selväksi kilpailutekijäksi nykypäivänä. Mitä paremmin prosessilaitteiden ominaisuudet ja ongelmat hallitaan, sitä paremmin pystytään varmistamaan tuotantolaitoksen käyntivarmuus. Suunnitelmallisella toiminnalla saadaan kustannukset pysymään kurissa ja kunnossapidon resurssit käytettyä tehokkaammin hyväksi. Puunkäsittelylaitosten käytettävyyden seuranta on ollut melko vaatimattomalla tasolla. Käyntitiedoista ei tiedetä yleensä kuin käyntiaste, joka saadaan selvitettyä päälaitteiden käyntiaikojen perusteella. Ajasta ja sen jakautumisesta, jolloin tuotantolaitos ei ole käynnissä, ei ole juurikaan tietoa saatavilla. Tässä työssä on kehitetty työkalu käyttövarmuustarkasteluja varten. Työkalun avulla saadaan selvitettyä prosessilaitteiden kriittisyys, ongelmalliset kohteet ja nykyinen varautuminen ongelmatilanteisiin. Lisäksi työssä on kehitetty käytettävyyden seurantamenetelmä. Menetelmän avulla pystytään tulevaisuudessa seuraamaan prosessilaitteiden ja koko tuotantolaitoksen käytettävyyttä. Menetelmällä saadaan selville kaikki oleellinen käyttötietoihin liittyvä data yksinkertaisin menetelmin.
Resumo:
Työn alkuosassa kartoitettiin AvestaPolarit –yhtiöiden Tornion tehtaiden keskeiset fluoridilähteet kuten fluspaatti, valukuonat, valupulverit ja fluorivetyhappo. Valupulverien ja kuonien haihtumis- ja liukoisuuskäyttäytymistä valaistiin kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten avulla. Tutkimustuloksia sovellettiin pääpiirteittäin Tornion tehtaiden tilanteeseen ottamalla huomioon tekijät, jotka saattoivat lieventää tai vahvistaa fluoridien vaikutusta ympäristöön. Yleisesti fluoridien ympäristö- ja terveysvaikutukset arvioitiin vähäisiksi. Työn kokeellisessa osassa määritettiin Tornion tehtaiden ferrokromitehtaan, terässulaton, kuumavalssaamon ja kylmävalssaamon fluoriditaseet. Jokaisen osastojen syötteiden fluoridipitoisuudet selvitettiin tuottajien ilmoittamien tuotekoostumuksien, spesifikaatioiden ja fluoridianalyysien perusteella. Fluoridien kokonaismäärät laskettiin jokaiselle syötteelle ja ne suhteutettiin kunkin osaston vuoden 2001 tuotantotasoon. Tasetarkastelussa suurimpina fluoridisyötteinä nousivat odotetusti esiin terässulaton käyttämä kuonanmuodostaja-aine fluspaatti (CaF2) ja kylmävalssaamon peittaushappo, 70 prosenttinen fluorivetyhappo (HF). Lisäksi muita merkittäviä syötteitä olivat kylmävalssaamon käyttämä kalkkipitoinen sekakuona ja ferrokromitehtaan sulatuskoksi. Tuotoksien eli päästöjen fluoridipitoisuudet saatiin selville päästömittauksin. Jätevesistä otettiin pääosin viikoittaisia kokoomanäytteitä, jotka analysoitiin tehtaan laboratoriossa. Kaasumaiset tuotokset oli määritetty kertamittauksien perusteella. Kiinteiden tuotoksien eli sakkojen ja kuonien fluoridimittaukset suoritettiin 3 sulatuksen kuonanäytteistä ja sakan vuosinäytteestä. Tuotoksista suurimmat ominaispäästökertoimet olivat juuri terässulaton AOD-konvertterin ja senkkauunin kuonilla ja kylmävalssaamon neutraloidulla regenerointisakalla ja neutralointisakoilla. Näistä ei aiheutunut varsinaista päästöä lähiympäristöön, koska sakat ja kuonat loppusijoitetaan tehtaan kaatopaikalle tai niitä käytetään liukenemattomassa muodossa. Tornion tehtaiden fluoridisyötteiden ja -tuotoksien mittausepätarkkuudet vaikuttivat fluoriditaseeseen. Ferrokromitehtaan fluoridisyötteet olivat kokonaismäärältään selvästi suurempia kuin tuotokset. Terässulaton fluoriditaseen tuotokset olivat suurempia kuin syötteet ja kylmävalssaamon syötteet sekä tuotokset olivat karkeasti arvioiden samaa suuruusluokkaa. Kuumavalssaamon fluoridisyötteet ja -tuotokset olivat mitättömiä. Fluoriditaseen epävarmuustekijöitä voidaan vähentää suorittamalla esimerkiksi useita fluoridimittauksia kaasumaisista päästöistä.
Resumo:
Tuotetiedonhallinnan tavoitteena on tuotteeseen liittyvien tietojen hallinta koko tuotteen elinkaaren ajan. Teollisen liiketoiminnan uudet suuntaukset ovat lisänneet tarvetta tuotetietojen hallinnan tehostamiseen. Tehokkaalla tuotetietojen hallinnalla voidaan saada välittömiä ja välillisiä parannuksia liiketoimintaan, joten se on merkittävä tekijä liiketoiminnan kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Työssä on esitelty tuotetiedon hallintajärjestelmien tyypillisiä perustoiminnallisuuksia ja niiden soveltamista yrityksen eri toiminnoissa. Lisäksi on kuvailtu tuotetiedon hallintajärjestelmän käyttöönottoprojektia, joka on sekä tietojärjestelmäprojekti että liiketoimintaprosessien kehittämishanke. Käyttöönoton lähtökohtana on yrityksen toimintaprosessien tunteminen ja tarvittaessa kehittäminen. Työn soveltavassa osassa on kuvattu kohdeyrityksen elektroniseen moottorinohjausjärjestelmään liittyvien tuotetietojen hallinnan nykytilaa ja pohdittu tuotetiedon hallintajärjestelmän mahdollisuuksia sen kehittämiseksi.
Resumo:
Diplomityön tavoitteena on tutkia tuotetiedon ja tuotetiedon hallinnan merkitystä julkisen palvelun lisäarvon tuojana. Lisäarvon käsite julkisesti tuotetussa palvelussa on uusi ja hämmentävä. Diplomityöllä osoitetaan, ettei kunnallisen teknisen sektorin tuottama ns. julkinen palvelu poikkea yksityisen sektorin tuottamista palveluista. Teknisen sektorin tuottama julkinen palvelu voidaan mallintaa liiketoimintaprosessien mallintamisen keinoin ja palveluun sitoutunut tuotetieto voidaan hallita tuotetiedon hallinnan keinoin ja hyödyntää lisäarvopalveluina asiakkaille, kuntalaisille. Työssä selvitetään ne julkisen teknisen palvelun ominaisuudet, joita asiakkaat arvostavat, ja jotka tuottavat heille lisäarvoa. Työn lopputulos osoittaa, ettei kuntalaista, asiakasta, kiinnosta palvelujen tuottaja, vaan heitä kiinnostaa se, että palvelu on osa heidän arvoketjuaan ja arvojärjestelmäänsä. Julkisen palvelun tuotetieto mahdollistaa informaation avulla tuotetut lisäarvopalvelut ja liittää ne osaksi asiakkaan arvoketjua.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kirjallisuudessa kuvattua asiakkuuden hallintaa voitaisiin soveltaa keskuspankin maksuliikepalveluissa. Tarkasteltavana ovat yleiset toimintatavat, sekä asiakkuuden hallintaa tukevat järjestelmät. Tutkimuksen päätavoitteena on Help Desk toiminnan kehittäminen. Tutkimuksessa tarkastellaan asiakkuuden hallinnan eri osa-alueita ottaen huomioon sekä asiakkaan, että palvelun tarjoajan näkökulmat. Asiakkuuden hallinta ymmärretään strategiana, jolla kyetään kuvaamaan kuinka koko organisaatio toimii asiakkaiden kanssa. Asiakkuuden hallinnan ydin on asiakkaan arvontuotantoprosessin ymmärtäminen. Käytettyjä lähdeaineistoja ovat olleet alan kirjallisuus, artikkelit sekä Internet-lähteet. Empirian taustan ovat muodostaneet asiantuntijahaastattelut sekä keskuspankin julkaisut, sisäiset toimintaohjeet ja vakiintuneet käytännöt. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että asiakkuudenhallinnan perusajatukset ovat monin tavoin sovellettavissa keskuspankin melko ainutkertaiseen, teknisesti ja viestinnällisesti vaativaan maksuliikepalveluympäristöön, vaikka asiakkaiden lukumäärä onkin pieni. Hyötyjä voidaan saavuttaa jo asiakkuudenhallinnan peruskomponenttien ml. strategianäkökulma tuntemuksella ja melko pieniltäkin näyttävillä toimintatapa-, työnkulku- ja asennemuutoksilla. Asiakkuuden hallintaa tukevan tietoteknologian jonkinasteinen käyttöönotto voi tuoda lisäarvoa, mutta sen kustannukset ja hyödyt on punnittava tämäntyyppisessä ympäristössä tarkoin.
Resumo:
Lattialaminaatti on kerrosrakenteinen levymateriaali. Tässä työssä tutkittiin laminaatin epäsymmetrisen kerrosrakenteen aiheuttamaa taipumusta käyristymiseen. Työn tavoitteena oli kehittää lattialaminaatin käyristymän hallintaan käytettävää taustapaperia niin, että käyristymää ei tapahtuisi tai käyristymä olisi lievästi alapintaa kohden heti puristuksen jälkeen ja säilyisi samanlaisena varastoinnissa. Kehityksessä huomioitiin taustan ulkonäkö. Taustapapereita valmistettiin sekä pilot- että tuotantomittakaavassa. Lisäksi työssä tutkittiin laminointiolosuhteiden vaikutusta lattialaminaatin käyristymään. Työn kirjallisuusosassa käsitellään lattialaminaatin valmistusta huomioiden ulkonäköön vaikuttavat tekijät sekä lattialaminaatin käyristymiseen vaikuttavia tekijöitä.Lattialaminaatin käyristymään vaikuttavat laminointiolosuhteet. Puulevyä vasten puristettavat kalvot kutistuvat laminoinnissa, erityisesti puristuslämpötilan kasvaessa. Laminaatin puristuksen jälkeinen käyristymä määräytyy lähinnä ylä- ja alapinnan kalvojen kutistuman erolla.Lattialaminaatin käyristymään varastoinnissa vaikuttaa ylä- ja alapinnan kalvojen dimensiostabiliteettikerroin. Yläpinnan kalvon dimensiostabiliteetti on huonompi kuin alapinnan, jolloin yläpinnan kalvo kutistuu enemmän kuivissa olosuhteissa käyristäen samalla laminaattia positiiviseen suuntaan.Taustapaperin ominaisuuksista merkittävimmin laminaatin käyristymään vaikuttaa kuituraaka-aine. Lattialaminaatin ulkonäköön vaikuttavat pinnassa olevat kuopat. Laminaatin taustan ulkonäköä voidaan parantaa lisäämällä taustapaperiin pehmitintä. Vääräntyyppisellä pehmittimellä menetetään taustan vastavetovoimaa.
Resumo:
Diplomityön tavoitteena oli löytää voimalaitosprojektin dokumenttien hallinnan epäjatkuvuuskohdat, mikä ne aiheuttaa ja millä toimenpiteillä dokumenttien hallintaa voidaan parantaa. Tietojärjestelmien, tiedon ja dokumenttien hallinnan merkitys kasvaa yhä enenevässä määrin globaalissa verkostoliiketoiminnassa. Tieto on varastoituna voimalaitoksen suunnittelu-, rakentamis- sekä käyttö- ja ylläpitodokumenteissa. Dokumentit pitää pystyä jäljittämään tietojärjestelmistä ajasta ja paikasta riippumatta laitoksen koko elinkaaren ajan. Laitosdokumentaatiota hyödynnetään laitoksen käyttö- ja ylläpitotoimintojen, tuotekehityksen sekä uusien projektien lähtötietona. Haastatteluilla selvitettiin dokumentoinnin tilaa eräässä laajassa hajautetussa voimalaitosprojektissa. Haastattelujen tuloksia ja yrityksen sisäistä dokumentoinnin ohjeistusta vertaamalla havaittiin, että tiedon siirtoa myynniltä projektille tulee kehittää, samoin kuin dokumenttien tarkastus- ja hyväksymiskäytäntöjä. Dokumenttien käytettävyys edellyttää tietojärjestelmien integrointia ja metatietojen määrittelyä. Työn tuloksena on syntynyt karkean tason tietovirtakaavio sekä dokumentoinnin prosessikuvaukset parantamaan yrityksen ja sen alihankkijoiden välistä kommunikaatiota.
Resumo:
Diplomityössä luotiin ehdotus ja tuotiin esiin näkökulmia laatujärjestelmän dokumentoinnista, sen hallinnasta ja ylläpidosta sähköisessä muodossa. Työssä selvitettiin laatujärjestelmätyön ongelmakohtia, edistymistä ja sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä sekä sähköisen toteutuksen laadintavaiheen ongelmia. Työssä myös koottiin laatuajattelun ajatusmalleja, toiminnalliseen laatujärjestelmätyöhön vaikuttavia tekijöitä ja laatujärjestelmän sähköisiä toteutusratkaisuja. Diplomityössä tutkittiin laatujärjestelmäprojektin ongelmia mekaanisessa metsäteollisuudessa sekä dokumentaation hallinnan toteutusta Finnforest Oyj Rengon sahalla. Tarkastelun kohteena olivat muun muassa työohjepalaverien järjestäminen, ohjeiden laatiminen ja dokumentaation hallinta. Työssä käsiteltiin laatujärjestelmän laatimiseen vaikuttavia osa-alueita ja annettiin vaihtoehtoja dokumentaation hallitsemiseksi ja kehittämiseksi. Dokumentaation hallintaan kehitettiin työ- ja viiteohjeiden hallintasovellus TYVI. Laatujärjestelmätyössä esille tulleet ongelmat liittyvät resurssien, aikataulujen ja tavoitteiden hallintaan. Laatujärjestelmätyö on erittäin laaja-alainen, joten huomioon on otettava sekä teknisiä että inhimillisiä tekijöitä. Käytännön työssä ongelmia on ilmennyt muun muassa työohjepalaverien järjestämisessä ja hallinnassa. Työn aikana on havaittu asioiden kirjallisen esittämisen vaikeus sekä toisaalta todettu selkeiden työohjeiden, tehtävärajojen, vastuu- ja valtasuhteiden merkitys käytännön työssä. Yleisesti laatuajattelun käsitteen ymmärtäminen ja sen laajuus aiheutti ongelmia. Tulevaisuuden tavoitteena on saattaa koko laatujärjestelmä toimimaan sähköisessä muodossa reaaliajassa ja myös kehittymään tarpeiden mukaan. Tämä työ liittyy suurelta osin tietotekniikan soveltamiseen ja laitoskohtaisten muutosten ja tavoitteiden hallintaan. Tulevaisuudessa tähän haasteeseen tulee vastaamaan SAP R/3:n laadunhallintaosio. Vastuu toiminnasta ja sen kehittämisestä sekä laatujärjestelmän toimivuudesta käytännössä kuuluu koko henkilökunnalle.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia erään projektiliiketoimintaa harjoittavan yrityksen toimintajärjestelmää. Työn lähtökohtana oli yrityksen toimittamien projektien laajuuden nopea kasvu lähivuosien aikana. Työssä tutkittiin yrityksen nykyistä toimintajärjestelmää ja sen ohjeistusta nimen omaan EPC (engineering procurement construction) projekteissa. Toimintajärjestelmän ohjeistusta tutkittiin yrityksessä tehdyillä henkilöhaastatteluilla sekä vertaamalla olemassa olevia ohjeita ja kuvauksia projektin hallinnan ja johtamisen teorioihin. Teoriat, joihin yrityksen toimintajärjestelmää työssä verrattiin olivat Project Management Institute:n, Project Management Body of Knowledge ja International standard ISO 10006, Quality Management guidelines to quality in project management. Työn teoriaosassa käsiteltiin projektin hallintaa ja johtamista, projektin eri vaiheita, projektin organisointia ja ositusta sekä projektikulttuuria. Työn tuloksena luotiin käsitys siitä, mitä osaprosesseja EPC-projektin hallintaan ja johtamiseen kohdeyrityksessä liittyy. Prosesseja tutkimalla muodostettiin käsitys yrityksen toimintajärjestelmän ohjeistuksen tasosta ja esitettiin tältä pohjalta mahdollisuuksia toimintajärjestelmän kehittämiseksi. Yhtenä työn keskeisimmistä tuloksista esitettiin EPC-projektin projektikuvaus.
Resumo:
Työssä on tutkittu sähköverkkoyhtiön dokumenttien hallintaa, pääosin keskittymällä käytännön dokumentoinnin tilaan ja sen kehittämiseen. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen ja haastatteluihin. Kirjallisuuden avulla on selvitetty työn aihepiirin teoriaa. Haastattelujen avulla on kartoitettu dokumentoinnin nykytilaa ja siihen liittyviä ongelmia sekä alalla yleisesti käytössä olevia toimintatapoja. Työssä on käyty läpi dokumenttien hallinnan perusperiaatteet, menetelmät ja dokumentoinnin rooli sähköverkkoyhtiössä. Erityisesti huomiota on kiinnitetty Helsingin Energian HelenVerkko liiketoiminnon dokumentointiin selvittämällä nykytilaa sekä eri yksiköiden vastuualueita ja toimintatapoja. Myös sähköverkkoyhtiön palveluntuottajien roolia on pohdittu dokumentoinnin kannalta. Nykytilanselvityksen perusteella on koottu dokumenttiluettelo, josta ilmenee mitä dokumentteja HelenVerkossa on käytössä. Työssä on esitelty yleisellä tasolla dokumenttienhallintajärjestelmiin liittyviä toiminnallisuuksia sekä kuvattu muutamia referenssiympäristöjä järjestelmien käytöstä. Työn tuloksena on kuvattu sähköverkkoyhtiölle suositeltava dokumenttien hallinnan toimintatapa sekä kuvattu projektisuunnitelman muodossa, miten kyseisessä esimerkkitapauksessa nykytilasta päästään tavoitetilaan. Dokumenttienhallintaprojektin tavoitteena on kehittää HelenVerkon dokumenttien hallintaa toimivammaksi ja käyttöönottaa dokumenttienhallintajärjestelmä.