Learning Preferences with Kernel-Based Methods

Learning of preference relations has recently received significant attention in machine learning community. It is closely related to the classification and regression analysis and can be reduced to these tasks. However, preference learning involves prediction of ordering of the data points rather than prediction of a single numerical value as in case of regression or a class label as in case of classification. Therefore, studying preference relations within a separate framework facilitates not only better theoretical understanding of the problem, but also motivates development of the efficient algorithms for the task. Preference learning has many applications in domains such as information retrieval, bioinformatics, natural language processing, etc. For example, algorithms that learn to rank are frequently used in search engines for ordering documents retrieved by the query. Preference learning methods have been also applied to collaborative filtering problems for predicting individual customer choices from the vast amount of user generated feedback. In this thesis we propose several algorithms for learning preference relations. These algorithms stem from well founded and robust class of regularized least-squares methods and have many attractive computational properties. In order to improve the performance of our methods, we introduce several non-linear kernel functions. Thus, contribution of this thesis is twofold: kernel functions for structured data that are used to take advantage of various non-vectorial data representations and the preference learning algorithms that are suitable for different tasks, namely efficient learning of preference relations, learning with large amount of training data, and semi-supervised preference learning. Proposed kernel-based algorithms and kernels are applied to the parse ranking task in natural language processing, document ranking in information retrieval, and remote homology detection in bioinformatics domain. Training of kernel-based ranking algorithms can be infeasible when the size of the training set is large. This problem is addressed by proposing a preference learning algorithm whose computation complexity scales linearly with the number of training data points. We also introduce sparse approximation of the algorithm that can be efficiently trained with large amount of data. For situations when small amount of labeled data but a large amount of unlabeled data is available, we propose a co-regularized preference learning algorithm. To conclude, the methods presented in this thesis address not only the problem of the efficient training of the algorithms but also fast regularization parameter selection, multiple output prediction, and cross-validation. Furthermore, proposed algorithms lead to notably better performance in many preference learning tasks considered.

Lukion opettajien ääni - Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista lukiossa

Tulevaisuusorientaatio on tullut entistä tärkeämmäksi myös koulumaailmassa johtuen yhteiskunnassa nopeasti eteen tulevista muutoksista. On myös esitetty epäilyjä, että tulevaisuuteen reagoimisessa heikoin tilanne olisikin juuri kuntatason päätöksenteossa. Ymmärrys ja tieto opettajan työstä nimenomaan opettajan omasta perspektiivistä tarkasteltuna mahdollistavat lähtökohdan ja edellytykset todelliselle koulun uudistamiselle. Peruskysymys, johon tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta oli: Millaisia ovat lukion aineenopettajien käsitykset lukion muutosprosesseista ja miten he visioivat oman lukionsa ja yleensä lukioiden tulevaisuutta? Aineiston keruu osui ajankohtaan, joka oli hyvin otollinen tulevaisuuden tarkasteluun, sillä uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön kaikissa Suomen lukioissa viimeistään lukuvuonna 2005-2006. Tutkimuksessa oli mukana kaksi hyvin erilaista lukiota Länsi-Suomen läänistä eli pieni maaseudun lukio ja hyvin suuri kaupunkilukio. Tutkimusaineiston keruu eteni kaksivaiheisesti: informoitu kysely ja teemahaastattelu. Tutkimusjoukon suuruus oli yhteensä 20, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista tutkittiin fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Fenomenografiassa kiinnostuksen kohteena ovat ihmisten erilaiset käsitykset todellisuudesta ja näin saatava ymmärrys tavoista, joilla ihmiset kokevat tilanteita ja maailmaa. Organisaation muutosprosesseja voidaan kutsua myös oppimiseksi. Tutkimuksen oppivan organisaation näkökulmat perustuivat juuri yhteistyössä tapahtuvaan yhteisen toiminnan kehittämiseen. Aineenopettajien käsityksiä työyhteisöstään tarkasteltiin seuraavista oppivan organisaatiomallin näkökulmista: vuorovaikutus, päätöksenteko sekä rehtorin ja aineenopettajan rooli ja asema työyhteisössä. Aineenopettajien keskeisimmät käsitykset muutoksista lukiossa viime vuosina kohdistuivat aineenopettajan ammattirooliin ja lukio-opiskelijaan sekä opiskelijalta vaadittaviin lukio-opintoihin. Muutokset ammattiroolissa korostavat tutkimustulosten perusteella aineenopettajilta vaadittavia muitakin kuin opetettavien aineiden hallintataitoja. Suoranaista ammattitaidon puutetta opettajat kokivat varsinkin ryhmänohjaustehtävien yhteydessä, osittain myös uusien oppimisympäristöjen, esimerkiksi verkkopedagogisten taitojen, yhteydessä. Opettajien lisäkoulutuksen tarve koetaan konkreettisena, mutta sekä koulutusten sisältöihin, järjestelyihin ja ajankohtiin että koulun sijais- ym. järjestelyihin kaivattaisiin parannuksia. Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin näyttäisi siltä, että luokaton lukio on saanut opettajat enenevässä määrin huolestumaan opiskelijoiden syrjäytymisriskistä ja hyvinvoinnista. Opiskelijoiden syrjäytymisriskin kasvu lukio-opintojen aikana nouseekin yhdeksi lukion pessimistiseksi skenaarioksi. Muista pessimistisistä skenaarioista lukiolle, jotka saattoi johtaa tutkimustuloksista, voidaan mainita työyhteisön demokratiavajeen syveneminen sekä opetussuunnitelmasisältöjen ja ylioppilastutkintovaatimusten välisen kuilun syveneminen. Aineenopettajien käsitykset oman lukionsa visioista olivat sisällöiltään pääosin välineellisiä ja ne kohdentuivat kaikki opiskelijoihin. Esimerkiksi työyhteisöllisiä kehittämisajatuksia ei visioissa ilmennyt. Myöskään visioinnin dynaamisuus ei aineistossa korostunut. Aineenopettajien käsitykset visioiden arvopohjasta heijastivat perinteistä suomalaista arvomaailmaa eli itsekuria, velvollisuudentuntoa, kuuliaisuutta esivaltaa kohtaan ja perinteisten arvojen kunnioittamista. Sen sijaan antiikista perityviä Sokrateen edustamia keskustelua ja auktoriteettien kyseenalaistamista ei arvoissa ilmennyt, eikä myöskään uusliberalistista individualismia. Käsitykset visioiden synnystä näyttävät parhaiten selittävän opettajan muita käsityksiä liittyen visioon, visiointiin ja työyhteisöllisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä opettajan tulevaisuusorientoitumiseen.. Käsitykset vision syntytaustasta voidaan jakaa seuraaviin pää- ja alakategorioihin: 1. auktoriteettikeskeinen visiointi: johdon linjaus tai valtakunnallinen linjaus, 2. yhteisökeskeinen visiointi: yhteisöllinen linjaus tai toiminnallinen linjaus ja 3. yksilökeskeinen visiointi. Pessimistisimmiksi eli vähiten tulevaisuusorientoituneiksi opettajiksi työyhteisössä osoittautuivat ne opettajat, jotka pitivät oman lukionsa visiota koulun johdon sanelemana. Monet teoriat oppivasta organisaatiosta korostavat johtajuuden merkitystä työyhteisöä kehitettäessä. Johtajuuden merkitys nousi tämänkin tutkimuksen aineistosta keskeisesti esiin. Pyrkimystä kohti oppivaa organisaatiota opettajien puheista löytyy paljonkin, esimerkkeinä viittaukset johtajuuden ja vuorovaikutustapojen kehittämistarpeisiin. Sen sijaan opettajien puheet omista työyhteisöllisistä kehittymistarpeistaan, ns. alaistaidot, jäivät vähäisiksi. Tutkimustuloksista on luotu sovellusmalli kouluyhteisöjen visioinnin ja muun kehittämistyön tueksi.

Yrityksen strategiaprosessi : Näkökulmia strategisen johtamisen kehitämiseksi konserniorganisaatiossa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määritellä strategiaprosessiin liittyvät kriittiset alueet, konsernijohdon tehtävät strategiaprosessissa sekä edellisten pohjalta kehittää konsernityyppiselle yritykselle normatiivinen strategiaprosessin malli kriittisten alueiden hallitsemiseksi. Tavoitteena oli myös lisätä strategisen ajattelun ja strategiaprosessien ymmärtämistä selittämällä niiden historiallista kehittymistä sekä niiden käsitteistöä ja käsitteiden sisältöä. Probleemaa lähestyttiin sekä doktriinin kautta että tulkitsemalla strategiaprosessissa ilmeneviä ongelmia ja analysoimalla niiden syy ja seuraussuhteita. Käsillä oleva teoreettis praktinen tutkimus toteutettiin osittain toiminta-analyyttisella tutkimusotteella, osittain toiminta analyyttisella tutkimusotteella case tutkimuksen ja komparatiivisen analyysin tukemana sekä osittain päätöksentekometodologisella tutkimusotteella. Työn teoreettinen osa tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Siinä luotiin strategiaprosessin ja konsernijohtamisen käsitteellinen perusta ja tutkimuksen viitekehys. Konsernijohtaminen laajennettiin tutkimuksessa tulosten osalta yleistäen koskemaan muitakin hajautettuja yritysorganisaatioita kuin pelkän juridiikan pohjalta muodostuneita konserneja. Tutkimuksen aluksi tarkasteltiin strategisen ajattelun koulukuntia eri näkemyksineen sekä toisaalta strategia-ajattelun kehittymistrendeja 1950 luvulta nykyhetkeen. Samoin tarkasteltiin sitä, kuinka strategiaprosessit oval kehittyneet samara ajanjaksona. Huomion painopisteen todettiin siirtyneen strategisen johtamisen inhimilliseen puoleen strategisem johtajuuden samalla korostuessa ja strategisen ajattelun laajentuessa Empiirinen osuus toteutettiin case tutkimuksena. Sen kuluessa kartoitettiin strategiaprosessin keskeiset ongelma alueet ja analysoitiin niiden takana olevat syyt, jotta voidin määritellä strategiapmsessin kehittämisen suunnat ja painopisteaiueet. Teoreettisen ja empiirisen osan penisteella määriteltiin strategiaprosessin kriittiset alueet yleisellä tasolla. Kriittisellä alueella tarkoitetaan asiakokonaisuutta tai asiaa, jonka on oltava kunaossa, jotta strategiaprosessit toimisivat. Nämä alueet liittyvat itse strategiaprosessiin suoraan tai välillisesti muun johtamistyön kautta. Strategiaprosessin kriittisten alueiden määrittelyn yhteydessä asetettiin doktriiniin tukeutuen strategiaprosessin kehittämissuunnat konsernijohdon nakäkökulmasta tarkasteltuna. Näihin kehittämissuuntiin ja edelleen doktriiniin tukeutuen määriteltiin konsernijohdon strategiaprosessin substanssitehtävät, prosessia tukevat tehtävät sekä prosessin toteuttamis- ja kehittämistehtävtä. Konsernijohdon strategiaprosessin tehtävät eivät muodosta sekventiaalista ja hierarkista järjestelmää vaan ovat joukko aktiviteetteja, joita toteutetaan tarpeen mukaan. Konsernijohdon strategiaprosessi määriteltiin ja kuvattiin tutkimuksessa johdon työskentelyprosessiksi sellaisten toimeenpanokelpoisten strategioiden tuottamiseksi ja toimeenpanemiseksi, jotka lisäävät yrityksen (konsernin) arvoa omistajan näkökulmasta mutta huomioivat myös muiden keskeisten sidosryhmien vaatimukset, tavoitteet ja rajoitteet. Konsernijohdon strategiaprosessi nähdään tässä jatkuvana konsernitasoisena päämäärä- ja keinopuolen tarkasteluna. Siinä konsernijohto tiedostaa konsernin ulkoisesta ja sisäisestä ymparistostä tulevat signaalit sekä pitää yllä näkemystä konsernin strategisesta asemasta. Tiedon massan näkemyksen saavutettua kriittisen rajansa se pakottaa konsernijohdon aivioimaan aiempia ratkaisuja uudessa valossa. Tämä validointi perustuu jatkuvasti esitettyihin neljään kysymykseen: onko ympäristö , premissi ja toimeenpanoseurannasta kertyneen tietämyksen perusteella nähtävissä vaikutuksia välittömiin toimenpiteisiin, vaikutuksia toimintasuunnitelmiin tai kriittisiin seurannan kohteisiin, vaikutuksia suunnanvalintoihin tai vaikutuksia perususkomuksiin? Konsernijohdon strategiaprosessi etenee jatkuvana prosessina päätösten ja ajan virrassa.

On Value Creation at an Industrial Intersection – Bioenergy in the Forest and Energy Sectors

The traditional forest industry is a good example of the changing nature of the competitive environment in many industries. Faced with drastic challenges forestindustry companies are forced to search for new value-creating strategies in order to create competitive advantage. The emerging bioenergy business is now offering promising avenues for value creation for both the forest and energy sectors because of their complementary resources and knowledge with respect to bioenergy production from forest-based biomass. The key objective of this dissertation is to examine the sources of sustainable competitive advantage and the value-creation opportunities that are emerging at the intersection between the forest and energy industries. The research topic is considered from different perspectives in order to provide a comprehensive view of the phenomenon. The study discusses the business opportunities that are related to producing bioenergy from forest-based biomass, and sheds light on the greatest challenges and threats influencing the success of collaboration between the forest and energy sectors. In addition, it identifies existing and potential bioenergy actors, and considers the resources and capabilities needed in order to prosper in the bioenergy field. The value-creation perspective is founded on strategic management accounting, the theoretical frameworks are adopted from the field of strategic management, and the future aspect is taken into account through the application of futures studies research methodology. This thesis consists of two parts. The first part provides a synthesis of the overall dissertation, and the second part comprises four complementary research papers. There search setting is explorative in nature, and both qualitative and quantitative research methods are used. As a result, the thesis lays the foundation for non-technological studies on bioenergy. It gives an example of how to study new value-creation opportunities at an industrial intersection, and discusses the main determinants affecting the value-creation process. In order to accomplish these objectives the phenomenon of value creation at the intersection between the forest and energy industries is theorized and connected with the dynamic resource-based view of the firm.

Coopetitive advantage – How firms create and appropriate value by collaborating with their competitors

Collaboration between competing firms (coopetition) has emerged as an important issue forn business practice in many industries. Extant literature has examined coopetition on many levels of analysis, but lacks clarity in distinguishing it explicitly from cooperation between noncompeting organizations. Because of this, the performance implications of coopetition from the perspective of an individual firm are still ambiguous – some research suggests positive results whereas other studies suggest detrimental outcomes. The aim in this dissertation is to narrow these gaps by exploring how firms create and appropriate value through collaboration with their competitors. The dissertation is divided into two parts. The first part comprises an overview of the relevant literature, as well as the conclusions of the whole study, and the second part includes six research publications. Both qualitative and quantitative methodologies are utilized. The results suggest that coopetition embodies the distinctive logic of value creation and appropriation from the perspective of an individual firm, and thus differs in terms of performance implications from cooperation between non-competitors. The distinction comes from the fact that competitors have somewhat similar understanding, capabilities and interest related to certain markets, which is potentially both challenging and beneficial in terms of the individual firm’s competitiveness. It appears from the findings that there are distinctive firm-external and firm-specific factors affecting the success of a coopetition strategy. This study makes three main contributions. First, on the conceptual level it shows the distinction between coopetition and cooperation between non-rivals as a collaborative inter-organizational relationship. Secondly, it sets out a framework and propositions that enhance understanding of how value is created and appropriated in coopetition from the perspective of an individual firm. Thirdly, it offers empirical evidence of how coopetition affects firms’ innovation and market performance, and identifies the focal internal and external factors involved. In general terms, the thesis adds to our knowledge of how a firm can successfully utilize a coopetition strategy in its pursuit of improved performance.

The role of power relations in strategic supply management – A value net approach

Supplier relationships are key elements of supply management and thus have attracted substantial research interest among academics and practitioners. The collaborative nature of relationships has been the focus of the mainstream research, and limited interest has been channelled towards power in buyer–supplier relationships. However, power is one of the key factors determining the outcomes in many business relations. Hence, one of the main objectives of this dissertation is to clarify how power may influence the nature of buyer–supplier relationships and, moreover, the depth of collaboration. Another main objective is to clarify the role of power relations in strategic supply management. Given the different nature of relationships, the firm needs divergent strategies in its supply management in order to handle them efficiently. Power has been identified as one of the factors that affect the nature of buyer–supplier relationships, and firms should thus develop strategies for handling power relations. Three research questions are addressed in pursuit of these objectives, the aim being to clarify the sources of power, the influence of power on collaboration, and the role of buyer–supplier relationships in the firm’s supply strategy. This dissertation has two parts. The first part provides a synthesis of the overall dissertation, and the second part comprises five complementary research papers. The qualitative research method is applied in an empirical case study from the Finnish food industry. The main contribution of this dissertation is that it clarifies the role of power relations in strategic supply management in value nets, and discloses the nature of power as an influencing factor in supplier relationships. It extends the discussion on power in buyer– supplier relationships in highlighting the context of networks and raising the question of network effects on power relations. It also illustrates how power positions and power relations in value nets can be determined based on the sources of power of the network actors, and shows their influence on collaboration.

Eurooppalainen näkökulma suomalaiseen kulttuurijohtamiseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuminen

Tässä tutkielmassa korostuu Euroopan sisäinen kulttuurillinen erilaisuus ja sen vaatimukset Suomessa toimiville monikansallisille organisaatioille. Eurooppalaista johtamista on tutkittu jo vuosikymmenten ajan, mutta erityisesti suomalaisesta, Suomessa työskentelevien eurooppalaisten näkökulmasta ei vastaavaa tutkimusta tiettävästi ole aiemmin tehty. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisen kulttuurin ja johtajuuden arvoeroja muiden Euroopan Unionin maiden kansalaisten näkökulmasta. Pohjois-Euroopan maista tutkimuksessa on mukana edustajia Ruotsista, Tanskasta ja Hollannista. Keski-Euroopan maista edustusta löytyy Saksasta ja Itävallasta, kun Etelä-Eurooppaa edustavat ranskalaiset ja italialaiset henkilöt. Itäisestä Euroopasta mukana on latvialaisia henkilöitä ja anglo-Euroopasta britannialaisia. Tutkimus kartoittaa tutkimukseen mukaan otettujen maiden yhteisö- ja johtamiskulttuurillisia törmäyskohtia suomalaisen kulttuurin kanssa, jotta Suomessa toimivat monikansalliset työyhteisöt löytäisivät yhä parempia strategioita eurooppalaisen ihmispääoman, eurooppalaisten työntekijöiden ja näiden osaamisen, johtamiseksi ja monikansallisen yhteisön toimivuuden ymmärtämiseksi ja parantamiseksi. Näitä törmäyskohtia tarkastellaan empiirisesti Hofsteden (1984) kulttuuridimensioiden, Housen ym. (1999) GLOBE-tutkimuksen ja Koopmanin ym. (1999) johtajuusulottuvuuksien avulla. Tutkimusaineisto koostuu Internet-pohjaisesta kyselystä, joka suoritettiin keväällä 2010. Siihen osallistui 75 Suomessa työskentelevää Euroopan Unionin kansalaista. Analysointimenetelmänä tutkimuksessa käytetään klusterointia, keskiarvoistuksia, Kruskall Wallisin testiä ja sisällönanalyysiä tukemaan määrällisen analyysin tuloksia ja tuomaan esiin siitä poikkeavia havaintoja. Tutkimuksen ytimessä on johtamiskulttuurilliset erot, joista tehdään laajempaa analyysiä edellä mainituin keinoin. Yhteisökulttuurillisia eroja havainnoidaan tutkimuskyselyyn perustuvien väittämien perusteella tehtyjen histogrammien avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että maantieteellinen, uskonnollinen tai poliittinen läheisyys eivät määritä kulttuurillista läheisyyttä tai johda kulttuurilliseen sopeutumiseen. Poliittinen raja kahden naapurin välillä saattaa johtaa saman asian kokemiseen kahdella täysin eri tavalla. Lisäksi tuloksista käy ilmi, että yhteisökulttuurilliset ja johtamiskulttuurilliset arvot eivät välttämättä kulje käsikkäin Suomessa työskentelevien eurooppalaisten näkökulmasta. Yleisinä kulttuurillisina kipukohtina tutkimuksessa nousee esiin suomalaisen kulttuurin sosiaalisuuden ja kommunikaation puutteellisuus, toisaalta suomalaiseen kulttuuriin sopeutumista helpottaa suomalainen rehellisyys ja suoruus. Johtamiskulttuurillisina haasteina eurooppalaiset kokevat suomalaisen tyyppijohtajan kyvyttömyyden riskien ottamiseen ja kannustusmenetelmien puutteet. Tämän lisäksi tutkimuksessa tulee ilmi useita tiettyihin kansallisuuksiin liittyviä törmäyskohtia. Tutkimus on nähtävä tämän hetken kuvauksena. Kulttuuritutkimus sisältää monia tekijöitä, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa ja lisäksi hyvin subjektiivisia. Kulttuurijohtajuus merkitsee kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa kykyä olla innovatiivinen, joustava ja herkkä sosiaalisille merkityksille.

Virtual Professional Network as a Value Creator in the Dental Business

The research of virtual professional networks has been enormous but the lack of research in the dental field was obvious. This study focuses on those uses and gratifications, and motives of participants that a virtual pro-fessional network should fulfil. The aim of this study is to understand the factors behind the successful virtual professional network, and motives of participants that support a particular business network’s building up for contributing its further success. In this study the focus is on particular mo-tives, needs and benefits of participants that are significant for the net-work’s further development. The study will explore relevant scientific research and theory that is char-acteristic in networking, and theories of user’s needs and motives. Empiri-cal data was collected from dental professionals by net based question-naire that was sent by e-mail. Data analysis was done by quantitative fac-tor analysis. The findings of this study were obvious that virtual knowledge of implantology is inadequate and knowledge is rather difficult to find in the Internet. Sharing of virtual knowledge, net-learning and communication were seen to improve the quality of impolantological professionalism and also the development of these areas was experienced essential. On the grounds of this study a host of a virtual professional network can focus on those aspects that serve the users at best, can develop professionalism in implantology and can profit in its own business operations.

Customer Driven Service Development – Technology-based Care and Services for the Elderly

The objective of this master’s thesis was to examine technology-based smart home devices and services. Topic was approached through basic theories, transaction cost theory and resource-based view in order to build basis for this thesis. Conceptual framework was discussed by means of networks, value networks and service systems which provide a useful framework for service development. The needs of the elderly living at home were discussed in order to find out which technology-based services could be used to satisfy the needs. Segmentation and need data collected previously during proactive home visits was exploited and additionally a survey targeted to experts and professionals of social and health care sector was done to verify the needs. Finally, the results of the survey were analyzed using quality function deployment method to figure out the most important and suitable service offerings for the elderly. As a conclusion of analysis, social media and monitoring services are the most useful technology-based services. However, traditional home services will still maintain their necessity too.

Components of customer value in nurse call solutions

This study aimed to identify the value components of nurse call solutions. The value creation of such systems was analyzed by using a framework that was created based on the existing customer value literature. The empirical part of the study was conducted as a multiple-case study by using qualitative research methods. The data for the analysis was gathered through structured interviews in ten Finnish eldercare centers. The results indicate that a nurse call solution creates value for eldercare centers by increasing the safety of the residents, and by improving the efficiency of the staff while also providing cost savings.

Public-Private Partnerships: Managing organizational change for acquiring value creative capabilities

The objective of the dissertation is to examine organizational responses of public actors to customer requirements which drive the transformation of value networks and promote public-private partnership in the electricity distribution industry and elderly care sectors. The research bridges the concept of offering to value networks where capabilities can be acquired for novel product concepts. The research contributes to recent literature, re-examining theories on interactions of customer requirements and supply management. A critical realist case study approach is applied to this abductive the research which directs to describe causalities in the analyzed phenomena. The presented evidence is based on three sources, which are in-depth interviews, archival analysis and the Delphi method. Service provision requires awareness on technology and functionalities of offering. Moreover, service provision includes interactions of multiple partners, which suggests the importance of the co-operative orientation of actors. According to the findings,portfolio management has a key role when intelligent solutions are implemented in public service provision because its concepts involve a variety of resources from multiple suppliers. However, emergent networks are not functional if they lack leaders who have access to the customer interface, have power to steer networks and a capability to build offerings. Public procurement policies were recognized to focus on a narrow scope in which price is a key factor in decisions. In the future, the public sector has to implement technology strategies and portfolio management, which mean longterm platform development and commitment to partnerships. On the other hand, the service providers should also be more aware of offerings into which their products will be integrated in the future. This requires making the customer’s voice in product development and co-operation in order to increase the interconnectivity of products.

Smart homes as service platforms. Research report of ÄLYKOP sub-project “Competitive advantage from customer value”

In this report, we summarize results of our part of the ÄLYKOP-project on customer value creation in the intersection of the health care, ICT, forest and energy industries. The research directs to describe how industry transformation and convergence create new possibilities, business opportunities and even new industries.The report consists of findings which are presented former in academic publications. The publication discusses on customer value, service provision and resource basis of the novel concepts through multiple theorethical frameworks. The report is divided into three maim sections which are theoretical background, discussion on health care industry and evaluations regarding novel smart home concepts. Transaction cost economics and Resource- Based view on the firm provides the theoretical basis to analyze the prescribed phenomena. The health care industry analysis describes the most important changes in the demand conditions of health care services, and explores the features that are likely to open new business opportunities for a solution provider. The third part of the report on the smart home business provides illustrations few potential concepts that can be considered to provide solutions to economical problems which arise from aging of population. The results provide several recommendations for the smart home platform developers in public and private sectors. By the analysis, public organizations dominate service provision and private markets are emergent state at present. We argue that public-private partnerships are nececssary for creating key suppliers. Indeed, paying attion on appropriate regulation, service specifications and technology standards would foster diffusion of new services. The dynamics of the service provision networks is driven by need for new capabiltities which are required for adapting business concepts to new competitive situation. Finally, the smart home framework revealed links between conventionally distant business areas such as health care and energy distribution. The platform integrates functionalities different for purposes which however apply same resource basis.

Added Value of Combining Value and Momentum Indicators in the Swiss Stock Market

The purpose of the thesis is to examine the added value of combining value and momentum indicators in the Swiss stock exchange. Value indicators employed are P/E, EV/EBITDA, P/CF, P/B ja P/S. Momentum indicators examined are 52-week high, acceleration rate, 12-month past return and 6-month past return. The thesis examines whether the composite value measures based on the above mentioned ratios can add value and whether the inclusion of momentum can further improve the risk return profile of the value portfolios. The data is gathered from the Swiss equity market during the sample period from May 2001 to May 2011. Previous studies have shown that composite value measures can somewhat add value to the value portfolio strategy. Similarly, recent academic literature have found evidence that momentum works well as a timing indicator for time to entry to value stocks. This study indicates that the added value of composite value measures exists. It also shows that momentum combined to acceleration rate can significantly improve the risk adjusted performance of value-only portfolios.

Pk-yrityksen ylimmän johdon strategiaprosessi - kuka tekee, mitä tekee ja miten tehdään?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten pk-yrityksen strategiaprosessia käytännössä toteutetaan, keitä siihen osallistuu ja minkälaisia käytäntöjä siihen liittyy. Lisäksi pyrittiin lisäämään ymmärrystä hallituksen sekä hallituksen ja toimitusjohtajan vuorovaikutussuhteista tehtävien, roolien ja vallan jakautumisen näkökulmista strategiaprosessin eri vaiheissa ja päätöstilanteissa hyvän hallintotavan periaatteet huomioiden. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena oli myös jaetun johtajuuden rooli yrityksen ylimmän johdon strategiatyössä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella tapaustutkimusmenetelmällä. Tutkimuskohteena toimi pieni suomalainen it-alan yritys, josta haastateltiin sekä toimitusjohtajaa, että hallituksen jäseniä. Tutkimuksen havaintojen ja analyysien perusteella pk-yrityksen toimitusjohtajalla on ratkaiseva rooli yrityksen pääasiallisena strategina, pk-yrityksissä ei toteuteta strategian muodostamisen jälkeen erityisen määrämuotoista strategiaprosessia, vaan strategisia valintoja peilataan kilpailuympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja ylimmän johdon tiedon sosiaaliseen rakentumiseen perustuvilla strategikäytännöillä voidaan savuttaa tehokkuutta strategiatyössä. Myös hallituksen palvelutehtävän painottaminen, johdon ja hallituksen vuorovaikutteinen keskustelukulttuuri ja jaetun johtajuuden periaatteet tuovat lisäarvoa pk-yrityksen strategiatyöhön.

Playing to Learn: Business Simulation Games as Leadership Learning Environments

The aim of this dissertation is to investigate if participation in business simulation gaming sessions can make different leadership styles visible and provide students with experiences beneficial for the development of leadership skills. Particularly, the focus is to describe the development of leadership styles when leading virtual teams in computer-­supported collaborative game settings and to identify the outcomes of using computer simulation games as leadership training tools. To answer to the objectives of the study, three empirical experiments were conducted to explore if participation in business simulation gaming sessions (Study I and II), which integrate face-­to-­face and virtual communication (Study III and IV), can make different leadership styles visible and provide students with experiences beneficial for the development of leadership skills. In the first experiment, a group of multicultural graduate business students (N=41) participated in gaming sessions with a computerized business simulation game (Study III). In the second experiment, a group of graduate students (N=9) participated in the training with a ‘real estate’ computer game (Study I and II). In the third experiment, a business simulation gaming session was organized for graduate students group (N=26) and the participants played the simulation game in virtual teams, which were organizationally and geographically dispersed but connected via technology (Study IV). Each team in all experiments had three to four students and students were between 22 and 25 years old. The business computer games used for the empirical experiments presented an enormous number of complex operations in which a team leader needed to make the final decisions involved in leading the team to win the game. These gaming environments were interactive;; participants interacted by solving the given tasks in the game. Thus, strategy and appropriate leadership were needed to be successful. The training was competition-­based and required implementation of leadership skills. The data of these studies consist of observations, participants’ reflective essays written after the gaming sessions, pre-­ and post-­tests questionnaires and participants’ answers to open-­ ended questions. Participants’ interactions and collaboration were observed when they played the computer games. The transcripts of notes from observations and students dialogs were coded in terms of transactional, transformational, heroic and post-­heroic leadership styles. For the data analysis of the transcribed notes from observations, content analysis and discourse analysis was implemented. The Multifactor Leadership Questionnaire (MLQ) was also utilized in the study to measure transformational and transactional leadership styles;; in addition, quantitative (one-­way repeated measures ANOVA) and qualitative data analyses have been performed. The results of this study indicate that in the business simulation gaming environment, certain leadership characteristics emerged spontaneously. Experiences about leadership varied between the teams and were dependent on the role individual students had in their team. These four studies showed that simulation gaming environment has the potential to be used in higher education to exercise the leadership styles relevant in real-­world work contexts. Further, the study indicated that given debriefing sessions, the simulation game context has much potential to benefit learning. The participants who showed interest in leadership roles were given the opportunity of developing leadership skills in practice. The study also provides evidence of unpredictable situations that participants can experience and learn from during the gaming sessions. The study illustrates the complex nature of experiences from the gaming environments and the need for the team leader and role divisions during the gaming sessions. It could be concluded that the experience of simulation game training illustrated the complexity of real life situations and provided participants with the challenges of virtual leadership experiences and the difficulties of using leadership styles in practice. As a result, the study offers playing computer simulation games in small teams as one way to exercise leadership styles in practice.