Yrityksen strategiaprosessi : Näkökulmia strategisen johtamisen kehitämiseksi konserniorganisaatiossa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määritellä strategiaprosessiin liittyvät kriittiset alueet, konsernijohdon tehtävät strategiaprosessissa sekä edellisten pohjalta kehittää konsernityyppiselle yritykselle normatiivinen strategiaprosessin malli kriittisten alueiden hallitsemiseksi. Tavoitteena oli myös lisätä strategisen ajattelun ja strategiaprosessien ymmärtämistä selittämällä niiden historiallista kehittymistä sekä niiden käsitteistöä ja käsitteiden sisältöä. Probleemaa lähestyttiin sekä doktriinin kautta että tulkitsemalla strategiaprosessissa ilmeneviä ongelmia ja analysoimalla niiden syy ja seuraussuhteita. Käsillä oleva teoreettis praktinen tutkimus toteutettiin osittain toiminta-analyyttisella tutkimusotteella, osittain toiminta analyyttisella tutkimusotteella case tutkimuksen ja komparatiivisen analyysin tukemana sekä osittain päätöksentekometodologisella tutkimusotteella. Työn teoreettinen osa tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Siinä luotiin strategiaprosessin ja konsernijohtamisen käsitteellinen perusta ja tutkimuksen viitekehys. Konsernijohtaminen laajennettiin tutkimuksessa tulosten osalta yleistäen koskemaan muitakin hajautettuja yritysorganisaatioita kuin pelkän juridiikan pohjalta muodostuneita konserneja. Tutkimuksen aluksi tarkasteltiin strategisen ajattelun koulukuntia eri näkemyksineen sekä toisaalta strategia-ajattelun kehittymistrendeja 1950 luvulta nykyhetkeen. Samoin tarkasteltiin sitä, kuinka strategiaprosessit oval kehittyneet samara ajanjaksona. Huomion painopisteen todettiin siirtyneen strategisen johtamisen inhimilliseen puoleen strategisem johtajuuden samalla korostuessa ja strategisen ajattelun laajentuessa Empiirinen osuus toteutettiin case tutkimuksena. Sen kuluessa kartoitettiin strategiaprosessin keskeiset ongelma alueet ja analysoitiin niiden takana olevat syyt, jotta voidin määritellä strategiapmsessin kehittämisen suunnat ja painopisteaiueet. Teoreettisen ja empiirisen osan penisteella määriteltiin strategiaprosessin kriittiset alueet yleisellä tasolla. Kriittisellä alueella tarkoitetaan asiakokonaisuutta tai asiaa, jonka on oltava kunaossa, jotta strategiaprosessit toimisivat. Nämä alueet liittyvat itse strategiaprosessiin suoraan tai välillisesti muun johtamistyön kautta. Strategiaprosessin kriittisten alueiden määrittelyn yhteydessä asetettiin doktriiniin tukeutuen strategiaprosessin kehittämissuunnat konsernijohdon nakäkökulmasta tarkasteltuna. Näihin kehittämissuuntiin ja edelleen doktriiniin tukeutuen määriteltiin konsernijohdon strategiaprosessin substanssitehtävät, prosessia tukevat tehtävät sekä prosessin toteuttamis- ja kehittämistehtävtä. Konsernijohdon strategiaprosessin tehtävät eivät muodosta sekventiaalista ja hierarkista järjestelmää vaan ovat joukko aktiviteetteja, joita toteutetaan tarpeen mukaan. Konsernijohdon strategiaprosessi määriteltiin ja kuvattiin tutkimuksessa johdon työskentelyprosessiksi sellaisten toimeenpanokelpoisten strategioiden tuottamiseksi ja toimeenpanemiseksi, jotka lisäävät yrityksen (konsernin) arvoa omistajan näkökulmasta mutta huomioivat myös muiden keskeisten sidosryhmien vaatimukset, tavoitteet ja rajoitteet. Konsernijohdon strategiaprosessi nähdään tässä jatkuvana konsernitasoisena päämäärä- ja keinopuolen tarkasteluna. Siinä konsernijohto tiedostaa konsernin ulkoisesta ja sisäisestä ymparistostä tulevat signaalit sekä pitää yllä näkemystä konsernin strategisesta asemasta. Tiedon massan näkemyksen saavutettua kriittisen rajansa se pakottaa konsernijohdon aivioimaan aiempia ratkaisuja uudessa valossa. Tämä validointi perustuu jatkuvasti esitettyihin neljään kysymykseen: onko ympäristö , premissi ja toimeenpanoseurannasta kertyneen tietämyksen perusteella nähtävissä vaikutuksia välittömiin toimenpiteisiin, vaikutuksia toimintasuunnitelmiin tai kriittisiin seurannan kohteisiin, vaikutuksia suunnanvalintoihin tai vaikutuksia perususkomuksiin? Konsernijohdon strategiaprosessi etenee jatkuvana prosessina päätösten ja ajan virrassa.

The aim of this research was to determine the critical areas related to the strategy process, to define the tasks of the group management in the strategy process, and on the basis of these factors, to develop and create a normative strategy process model for a group type company. This research also aimed at increasing the understanding of strategic thinking and strategy processes in general by explaining their historic development and the contents of relevant concepts in theses areas. The problem was approached both via a doctrine and by interpreting problems occurring in the strategy process, and by analysing their cause effect relationships. The practical theoretical research at hand was implemented partly within the framework of the analysis of ideas paradigm, partly within the action research paradigm supported by a case study and a comparative analysis, and partly within the framework of the decision making oriented paradigm. The theoretical part of this work was implemented as a literature research. In this part, a conceptual basis was created for the strategy process and the management of a group type company, and a framework was built for the research. The concept of the management of a group type company was expanded, as concerns results, to refer also to other decentralised enterprise organisations, in general, in addition to group type companies formed clearly on judicial grounds. In the beginning of the research, the schools of strategic thinking and their various views were compared and, on the other hand, the strategic thinking development trends from the 1950's up to the present day were examined. It was also examined, how strategy processes have developed during the same time period. The focus of attention was found to have transferred to the human elements of strategic management while strategic leadership has been emphasised and strategic thinking expanded. The empirical part was carried out as a case study, during which the crucial problem areas of the strategy process were charted and their causes were analysed in order to define the emphases and directions for the strategy process development. Based on the theoretical and empirical parts, the critical areas of the strategy process were defined at a general level. The concept of a critical area refers to a certain issue or a group of issues, which must be in correct condition to allow the strategy processes to function and the utmost strategy process efforts of the management to turn out worthwhile. These areas are related to the strategy process either directly or indirectly through other forms of management work. In connection with defining the critical areas of the strategy process, the directions for developing the strategy process were determined from the viewpoint of the group management and also based on the doctrine. Based on these development directions and the doctrine, again, the group management's tasks in the strategy process were defined: both the substance tasks I the process, the tasks supporting the process and the tasks related to developing and processing the process. The group management's strategy process tasks do not form a sequential, hierarchical system but a group of activities, which will be implemented when the need arises. In the research, the group management's strategy process was defined and described as the management's working process to produce such strategies, either already implemented or to be implemented in the future, which increase the company's (group's) value from the owner's viewpoint, but also taking into account the requirements, objectives and restrictions of other major stakeholders. The group management's strategy process is here seen as a continuous examination of group level goals and means. In this process, the group management acknowledges signals from the group's external and internal environment and maintains a view of the group's strategic position. When the knowledge mass outlook has reached its critical limit, it forces the group management to reassess previous decisions in the light of new knowledge. This validation is based on a continuous review of four questions, i.e. based on the follow up of environmental signals, premises and implementation process, are there to be seen effects on immediate action, effects on action plans or critical follow up objects, effects on the choice of direction or effects on basic beliefs?