Ohutlevyn taivuttaminen pienerätuotannossa

Tutkimuksessa on selvitetty ohutlevyn taivuttamismenetelmien tärkeimmät kustannustekijät ja menetelmien taloudelliset käyttöalueet. Vertailtavina menetelminä on käsinsärmäys, robotisoitu särmäys, taivutusautomaatti ja taivutuskone. Tulosta on sovellettu Hackman Metos Oy:n keittiölaitteiden tuotantoon. Tutkimusmenetelminä oli haastattelututkimus, kirjallisuustutkimus, työntutkimustulosten käyttö, ryhmäteknologian soveltaminen ja kokeellinen tutkimus. Särmäysrobotin tärkein kustannustekijä on ohjelmointiaika, mikä vaikuttaa ratkaisevasti sen soveltuvuuteen pienerätuotantoon. Nykyisten särmäyssolujen taloudellinen käyttöalue on tuhansien kappaleiden vuosivolyymi satojen kappaleiden eräkoolla. taivutusautomaatin ohjelmointi- ja asetusajat ovat erittäin lyhyet ja sen tärkein kustannustekijä on käyttöaste. Mikäli käyttöaste on korkea, taivutusautomaatti on kannattava pienerätuotannossa pienille vuosivolyymeille. Taivutusautomaatin käyttöönotossa tuotteiden suunnittelu on tärkeä tekijä, sillä särmättäväksi suunnitellut osat eivät välttämättä sovellu taivutusautomaatilla taivutettavaksi. Taivutuskoneen investointikustannus on alhaisempi kuin särmäyspuristimen, mutta sillä on paljon tuotteen valmistettavuuden liittyviä rajoituksia. Taivutuskone on kannattava investointi, mikäli tuotannossa on paljon levyjä, joiden taivutukset ovat samaan suuntaan ja ne vaativat kaksi särmääjää. Tutkimuksen perusteella Hackman Metso Oy:ssä teknis-taloudellisin taivutusmenetelmä on käsinsärmäys. Tuotannon kasvaessa taivutusautomaatti tulee olemaan särmäysrobottia edullisempi. Taivutuskoneella on niin paljon valmistettavuusrajoituksia, että se ei sovellu yrityksen tuotantoon.

Asiakaslähtöisen kombipatatuotannon tehostaminen tuotevalikoimaa moduloimalla

Työn tavoitteena oli tehostaa asiakaslähtöistä kombipatatuotantoa moduloimalla tuotevalikoimaa. Työ tehtiin Hackman Metos Oy:lle Keravalla, liittyen Innovative Cooking-osaston tuotannon tehostamishankkeeseen. Työssä lähdettiin liikkeelle tutustuen yrityksen nykyisiin tuotteisiin sekä tuotantoon. Perehtymisen jälkeen etsittiin sopivia modulointimenetelmiä, joilla työn tavoitteena oleva perusmoduulien määrittäminen pystyttäisiin toteuttamaan. Modulointimenetelmien vertailu ja modulointityökalun valinta perustui kirjallisuuteen ja kirjallisuudessa esitettyihin tuloksiin. Valittuja modulointimenetelmiä vertailtiin keskenään ja niistä pyrittiin valitsemaan parhaiten soveltuva vaihtoehto. Työn monipuolisen tarkastelun vuoksi päädyttiin etenemään käyttäen kahta menetelmää, MFD-menetelmää sekä moduuliheuristiikkaa. Nämä menetelmät täydensivät hyvin toisiaan suurien moduulijakojen tekemistä silmällä pitäen. Diplomityön tuloksena syntyi moduloinnille ratkaisuehdotus, jossa on esitetty jako perusmoduuleihin sekä ratkaisut tuotannon tehostamiseen. Lisäksi on paneuduttu tarkastelemaan kokoonpanon pullonkaulakohtia ja niiden toimivuuden kehittämistä.

Paineilmajärjestelmän optimoinnin hyödyt tehtaan tuotantoprosessissa

Paineilmaa käytetään teollisuudessa hyvin yleisesti. Teollistuneissa maissa teollisuuden käyttämästä energiasta 8-10 % kuluu paineilman tuottamiseen. Paineilmakompressoreiden nykyaikaisen ohjausjärjestelmän avulla voidaan säästää paineilmajärjestelmän energiakustannuksia jopa 30 %. Ohjauksen optimoinnin yhteydessä on havaittu epäkohtia joiden poistaminen on parantanut tuotantolaitosten toimintaan niin, että saadut säästöt ovat olleet jopa energiasäästöjä suuremmat. Näitä optimoinnin välillisiä hyötyjä haluttiin selvittää tarkemmin. Tutkimuksessa perehdyttiin paineilman käytön ongelmiin eri tuotantolaitoksissa ja arvioitiin paineilmajärjestelmän optimoinnin vaikutuksia tehtaiden tuotantoon. Koska paineilmaa käytetään monissa tehtaiden kriittisissä kohteissa, on tutkimuskohteiden paineilmajärjestelmän ongelmista aiheutunut merkittäviä tuotannonmenetyksiä ja lisäkustannuksia. Merkittävimmät paperitehtaiden tuotantoa vaikeuttavat paineilmajärjestelmän tekniset ongelmat liittyvät paineilman puhtausvaatimuksiin ja riittävän verkkopaineen ylläpidon vaikeuteen. Organisatorisia ongelmia ovat paineilmajärjestelmän käyttöhenkilöstön asiantuntemuksen puutteellisuudet. Näistä aiheutuvaa tuotannon epäluotettavuutta voidaan merkittävästi pienentää kehittämällä paineilmakompressoreita, jälkikäsittelyä, ohjausta ja valvontaa alan asiantuntijoiden avustuksella.

Web Client for Smart Messaging Exchange

TeliaSoneran älykkään viestintäjärjestelmän kehitysluonnoksella (SME) pilotoidaan prototyyppipalveluita, joiden avulla asiakkaat voivat välittää viestejä matkapuhelimilla sekä tietokoneilla. SME:n peruspalveluita voidaan käyttää SIP-standardin mukaisilla asiakasohjelmilla sekä SME:n omilla WAP- ja WWW-käyttöliittymillä. Käyttäjät voivat nähdä toistensa tilatiedon, muuttaa omaa tilatietoaan sekä lähettää SIP-pikaviestejä, sähköpostiviestejä ja tekstiviestejä. Käyttäjät voivat myös ylläpitää listaa yhteyshenkilöistään, vastaanottaa pikaviestejä ja selata vastaanotettuja viestejä. Diplomityössä käsitellään yleisesti SME-järjestelmän rakennetta ja paneudutaan tutkimaan työssä toteutetun SME:n WWW-asiakasohjelman toteutusta. Diplomityössä käydään läpi projektiin liittyviä standardeja, suosituksia, toteustekniikoita sekä palveluita. Lisäksi tarkastellaan työssä hyödynnettyjä ohjelmointirajapintoja, nykyisiä älypuhelimia sekä niiden Internet-selaimia, jotka rajoittavat WWW-asiakaspalvelun toteutuksessa käytettyjä toteutustekniikkavaihtoehtoja. Lopuksi esitellään toteutettujen ohjelmistojen sisäistä rakennetta ja toimintaa.

Osavalmistukseen investoimisen ja ulkoistamisen kustannusvertailu metalliteollisuusyrityksessä

Työn tarkoituksena oli vertailla laiteinvestointeja ja ulkoistamista toimenpidevaihtoehtoina Kaso Oy:n ohutlevyosavalmistuksen kehittämisessä. Lopuksi on annettu suositus jatkotoimenpiteistä. Työ suoritettiin selvittämällä ensin osavalmistuksen laiteinvestointien ja ulkoistamisen kustannusvaikutuksia laitevalmistajien ja alihankkijoiden budjettitarjousten pohjalta. Budjettitarjousten vaikutukset arvioitiin osavalmistuksen valmistamien osien hintoihin. Tämän jälkeen vaihtoehdot muunnettiin yhteismitallisiksi erityisen osahintakorin avulla. Koriin oli kerätty osavalmistuksen valmistamia osia niin, että koriin valitut osat kuvaisivat mahdollisimman hyvin osavalmistuksen tuottamien osien koko kirjoa. Lopuksi suoritettiin vertailu. Vertailun lopputuloksena todettiin, että investointivaihtoehto tuo paremman lopputuloksen taloudellisesti. Vaihtoehtoja vertailtiin toisiinsa myös herkkyysanalyysin keinoin ja löydettiin tuotannon taso, jolla ulkoistaminen tuo laiteinvestointeja paremman taloudellisen lopputuloksen.

Taajuusmuuttajan verkkovirran yliaallot pienitehoisissa kolmivaihekäytöissä

Pienitehoisessa taajuusmuuttajassa verkkojännite tasasuunnataan yleisesti diodisillalla. Taajuusmuuttajaa kuormitettaessa diodisilta aiheuttaa sen, että verkosta otettava virta on epäsinimuotoista ja sisältää runsaasti eri kertalukujen yliaaltoja. Tällainen virta vääristää verkon jännitettä sekä aiheuttaa häviöitä, resonansseja ja toimintaepävarmuutta sähkönjakeluverkkoon liitetyissä laitteissa ja komponenteissa. Työssä on tarkasteltu pienitehoisen kolmivaiheisen taajuusmuuttajan tulovirrassa esiintyviä yliaaltoja ja keinoja niiden rajoittamiseksi. Laitevalmistajien osalta syynä aiheen tutkimiseen ja kiinnostavuuteen ovat lähinnä uudet yliaaltoja käsittelevät standardit. Työssä onkin tutustuttu tarvittavin osin standardoinnin nykytilaan sekä seurattu standardeja valmistelevien työryhmien työtä ja tätä kautta perehdytty alaa käsittelevien standardien tulevaisuudennäkymiin Euroopan Unionin alueella. Käsittely on kohdistettu kolmivaiheisiin laitteisiin. Standardi IEC 61000-3-2 asettaa yliaaltorajat ammattikäyttöön tarkoitetuille laitteille, kun laitteen tuloteho on korkeintaan 1 kW. Tällä tehoalueella riittää kolmivaihelaitteille kuristimilla suoritettu passiivinen suodatus täyttämään asetetut viranomaisvaatimukset. Tähän liittyen on suunniteltu kolmivaihekuristin, joka on tarkoitettu käytettäväksi taajuusmuuttajasarjan lisävarusteena tehoalueella 0.12…2.2 kW.

Six Sigman soveltamisedellytysten ja -apuvälineiden luominen

Diplomityön tavoitteena oli luoda soveltamisedellytyksiä ja -apuvälineitä Six Sigma -parannusprojektien läpiviennille Perlos Oyj Connectorsin meistoprosessissa. Työn teoriaosassa käsitellään Six Sigman perusteoriaa, organisointia ja soveltamista sekä suorituskykymittariston ja tiedonkeruumenetelmien luomista. Kirjallisuuden tarjoaman teorian jälkeen työssä tutustuttiin meistoprosessiin ja Perloksen tapaan soveltaa Six Sigmaa prosessien parantamiseen. Tämän perusteella kehitettiin tiedonkeruu-, dokumentointi- ynnä muita apuvälineitä parantamisprojektien tueksi. Lopuksi koekäytettiin luotuja välineitä meistoon tehdyn osittaisen Six Sigma -projektin yhteydessä. Luotettavan tiedon saaminen prosesseista on perusedellytys Six Sigma -projektien läpiviennille. Menetelmän kouluttaminen työntekijöille on myös tärkeää. Erilaiset dokumentointi- ja laskentakaavakkeet toimivat projektien läpiviennin ja seurannan tukena. Työssä luotuja tiedonkeruu-, koulutus-, dokumentointi- ynnä muita apuvälineitä voidaan käyttää jatkossa apuna Perloksella tehtävissä Six Sigma -projekteissa. Mittaristoa ja tiedonkeruuta tulee kehittää edelleen, jotta prosessien toimintaa voidaan analysoida tehokkaasti. Työn lopussa on ajatuksia Six Sigman käytöstä sekä tiedonkeruujärjestelmien jatkokehityksestä.

Hitsauksen laadunvarmistus teräsrakentamisessa

Suomessa on tapahtunut 2000-luvulla neljä kappaletta ns. suuronnettomuuden vaaratilanteiksi luokiteltavaa teräsrakenteiden vaurioitumisesta aiheutunutta onnettomuutta, joista yksi johti ihmishengen menetykseen. Onnettomuuden syynä oli huonolaatuisten pienahitsien pettäminen kuormituksen alaisena, joka puolestaan oli seurausta puutteellisesta hitsauksen laadunvarmistuksesta. Teräsrakenteiden valmistus ja hitsaus eivät ole yhtä tarkan viranomaisvalvonnan alaista kuten esimerkiksi painelaitteiden valmistus, vaikka teräsrakenteiden vaurioitumisesta aiheutuvat riskit ovat erittäin merkittäviä. Työn tavoitteena oli tutustua onnettomuustapauksiin, teräsrakenteista annettuihin viranomaismääräyksiin sekä ohjeisiin ja esittää laadunvarmistustoimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistua hitsaustyön riittävästä laadusta teräsrakentamisessa. Näitä laadunvarmistustoimenpiteitä ovat mm. hitsaushenkilöstön pätevöinti, hitsausohjeiden käyttäminen, ainetta rikkomattomat tarkastukset ja rakennesuunnitelmien tarkastukset. Toisena tavoitteena oli kartoittaa rakenteiden valmistajien ja pääurakoitsijoiden nykyistä tilannetta laadunvarmistuksen osalta sekä selvittää kiinnostusta kolmannen osapuolen tarjoamiin laadunvarmistuspalveluihin. Kyselyiden perusteella laadunvarmistuspalveluille on olemassa kysyntää tietyin kustannuksiin liittyvin varauksin. Palveluista eniten kiinnostusta herättivät ainetta rikkomattomat tarkastukset ja rakennesuunnitelmien tarkastukset.

Tietotekniikan liiketoiminnalle tuomien hyötyjen kuvaaminen ja ohjaaminen

Tämän työn tavoitteena on arvioida hyödyt, jotka tietotekniikka mahdollistaa liiketoiminnalle ja löytää keino ohjata tietojärjestelmäkehitystä tavoiteltavien hyötyjen suuntaan. Työn teoriaosuudessa esitetään ongelmia, joita tietotekniikan liiketoiminnallisten hyötyjen arvioinnissa on esiintynyt. Teoriaosuudessa käsitellään prosessiajattelun perusteita ja prosessin suorituskyvyn arviointia yleisellä tasolla ja tarkastellaan tietotekniikan vaikutusta liiketoiminnan prosesseihin. Lisäksi todetaan tietotekniikan roolit ja hyödyt liiketoimintaan nähden ja esitellään EEM -menetelmä (Enabler-Effect Map), jolla hyödyt voidaan kartoittaa. EEM menetelmälle hahmotetaan käyttöympäristö ja tarkastellaan EEM:n käyttöä osana ohjelmistotuotantoprosessia. Työn käytännön osuudessa aloitetaan Mikrotukiyksikön kehitysprojektin toteutus esitetyn teorian mukaan. Projektissa määritellään uusi toimintaa tukeva tietojärjestelmä liiketoimintalähtöisesti. Määrittelyn tulokset esitetään työn loppuosassa, mutta tietojärjestelmän toteutus on jätetty tämän työn ulkopuolelle.Projektin määrittelyn perusteella tehdään johtopäätökset ja kehittämisehdotukset menetelmälle ja työn teettävälle yritykselle Tietoleonia Oy:lle

Huoltoraportoinnin kehittämien sähköalan kunnossapitoyrityksessä

Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää ABB Service Oy:n tekemien huoltotöiden asiakkaille suunnattua raportointia tietojärjestelmän avulla hallittavaksi elektroniseksi kokonaisuudeksi. Työn perusteella havaittiin suurimmiksi kehityskohteiksi raporttien laadinnan nopeuttaminen ja niiden sisältämän informaation hyödyntäminen ennakoivan kunnossapidon tarpeisiin. Työtä varten tehtiin syksyllä 1998 haastattelututkimus ABB Service Oy:n asiakkaille ja muille ABB yhtiöille, jonka avulla selvitettiin eri osapuolten näkemät suurimmat ongelmat ja kehitystoiveet huoltoraportoinnissa. Työssä kartoitettiin ABB Service -yhtiöiden huoltotoiminnan laajuus ja raportoinnin tämänhetkinen toteutus sekä siinä ilmenneet kehitystarpeet. Työssä tutkitaan eri vaihtoehdot raportoinnin kokonaisuuden hallitsemiseksi tietokoneavusteisesti sekä tehdään ehdotus ja pilot-toteutus huoltoraportointitietojärjestelmästä. Raporttien hyötykäytön mahdollistamiseksi on ne tallennettava tietokantaan, johon myös ABB:n tuoteyhtöiden henkilöillä on pääsy. Asiakaspalvelun parantamiseksi on raportit toimitettava sähköisessä muodossa asiakkaalle mahdollisimman nopeasti huollon päätyttyä. Standardoimalla lisäksi raporttien ulkoasu, helpottuu raporttien käsittely niin asiakkaalla kuin ABB Service -yhtiöissäkin. Työn lopuksi tarkastellaan tietojärjestelmän jatkokehitysnäkymiä toteutustapaa ja -järjestystä silmällä pitäen.

Materiaalin valinta sulatuskuljettimen kuluviin kohteisiin

Sellutehtaiden vesikiertojen sulkeutuminen on lisännyt prosessiveden korrodoivuutta. Korroosio- ja mekaanisen kulumisen aiheuttamat ongelmat ovat nousseet esille, kun käytettävät kulutusteräkset eivät enää kestä muuttuneita prosessiolosuhteita. Tässä diplomityössä materiaalin valinnan avulla on etsitty paremmin kulumista kestävää terästä sellutehtaan kuorimon sulatuskuljettimeen. Työssä on tutkittu terästen kulumiskestävyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelun kohteena ovat olleet materiaalien koostumus ja ominaisuudet sekä kulumisympäristö. Työn tavoitteina oli lisätä ymmärtämystä ketjukuljettimissa esiintyvistä kulumismekanismeista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Hankittua tietämystä on käytetty apuna materiaalin valinnassa. Kulumiskestävyyden selvittämiseksi eri koostumuksen omaavia kaupallisia teräksiä testattiin oikeissa käyttöolosuhteissa ja kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa. Työssä on valittu testattujen terästen joukosta parhaiten sulatuskuljettimen kuluviin kohteisiin soveltuva teräs.

Suurnopeuskompressorin modulaarisen runkosarjan suunnittelu

Tässä diplomityössä suunniteltiin parametrisesti modulaarinen koneen runko. Pyrkimyksenä oli suunnitella kokonaiskustannuksiltaan alhaisempi runkosarja jo olemassa oleviin suurnopeuskompressoreihin. Raportissa kerrotaan ensin modulaaristen tuoterakenteiden suunnittelusta ja käytettävästä suunnitteluohjelmistosta (SolidWorks). Sen jälkeen keskitytään suurnopeuskompressorin runkosarjan suunnitteluun esimerkkitapauksena. Aluksi keskitytään selvittämään rungolle asetettuja vaatimuksia ja ideoimaan erilaisia runkokonsepteja. Työ etenee ideoiden vertailun kautta modulaaristen konseptien luomiseen ja kahden moduulin moduulikohtaiseen suunnitteluun. Suunnitteluprosessissa käytetään rakenteen käyttäytymisen arviointiin äärellisten elementtien menetelmää (FEM). Työssä kehitettiin alkuperäisiin runkorakenteisiin verrattuna 10 % kustannuksiltaan edullisempi runkorakenneratkaisu, jonka purettavuus lisäksi alentaa rakenteen kuljetus- ja varastointikustannuksia.

Heterogeenisen palveluverkon kuvaus ja käyttö XML-kielen avulla

Tämän diplomityön tarkoituksena on käydä läpi XML:n tarjoamia mahdollisuuksia heterogeenisen palveluverkon integroinnissa. Työssä kuvataan XML-kielen yleistä teoriaa ja perehdytään etenkin sovellusten välisen kommunikoinnin kannalta tärkeisiin ominaisuuksiin. Samalla käydään läpi sovelluskehitysympäristöjen muuttumista heterogeenisemmiksi ja siitä seurannutta palveluarkkitehtuurien kehittymistä ja kuinka nämä muutokset vaikuttavat XML:n hyväksikäyttöön. Työssä suunniteltiin ja toteutettiin luonnollisen kielen palvelukehitykseen Fuse-palvelualusta. Työssä kuvataan palvelualustan arkkitehtuuri ja siinä tarkastellaan XML:n hyödyntämistä luonnollisen kielen tulkin ja palvelun integroinnissa. Samalla arvioidaan muita XML:n käyttömahdollisuuksia Fuse-palvelualustan parantamiseksi.

ICT-alan yrittäjyyden alueellinen edistäminen CASE: Etelä-Karjala

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syy siihen, miksi Etelä-Karjalassa syntyy vähemmän uusia ICT-alan yrityksiä, kuin mihin on edellytyksiä. Tutkimusmetodologia oli toiminta-analyyttinen ja sen empiirinen osuus muodostettiin avoimien teemahaastatteluiden avulla. Haastatellut olivat alueen ICTalan päättäjiä ja heitä oli yhteensä 28. Merkittävimpinä syinä siihen, että korkeakoulun, ammattikorkeakoulun ja teknologiakeskuksen olemassaolosta huolimatta maakuntaan syntyy varsin vähän uusia ICT-alan yrityksiä, nähtiin olevan negatiivinen ilmapiiri ja kateus yrittäjyyttä kohtaan, lähimarkkinoiden pieni koko sekä maakunnallisen yhteistyön puuttuminen ICT-alalla. Kehittämisalueina nousivat esiin koulutus, alueellinen yhteistyö, yritysyhteistyö, infrastruktuurin kehittäminen, tutkimus- ja tuotekehitys sekä alueen markkinointi. Ohjeeksi ICT-alan yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Karjalassa tutkimuksessa annettiin laajan yhteisen tahdon aikaansaaminen ja resurssien kohdentaminen jollekin valitulle ICT-alan osa-alueelle tavoitteena synnyttää alueelle kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä.

Teollisen alihankintayhteistyön kehittäminen

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää millaisia ongelmia teollisessa alihankintayhteistyössä toimivat yritykset kohtaavat suhteen kehittyessä kohti kumppanuutta. Keskeisinä teemoina tutkimuksessa ovat olleet alihankinnan toimintamallien kartoitus, hyötyjen ja haittojen käsittely ostajan ja toimittajan näkökulmista, sekä yritystenvälisen rutiinitiedonkulun tehostamiseen liittyvät asiat. Tutkimus on koostettu teoreettisesta ja empiirisestä osasta. Teoriaosuus muodostaa aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta viitekehyksen, johon empiiristä osaa on peilattu. Empiirisen osuuden lähdeaineisto on hankittu haastatteluilla kahdessa case-yrityksessä, sisäisillä dokumenteilla ja havainnoinnilla. Aineistoa käsitellään laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimustuloksista selvisi, että pienen ja suuren yrityksen kumppanuussuhteen luominen vaatii paljon aikaa ja ponnisteluja. Muutos kohti kumppanuutta voi tapahtua vain askel kerrallaan. Myös perustoiminnan tulee olla kunnossa, ennen kuin tiiviimpää yhteistyötä voi syntyä. Rutiinitiedonkulku tiiviissä teollisessa yhteistyössä on tehokkainta hoitaa integroiduilla sähköisillä tietojärjestelmillä.