Voimalaitoksen BoP-järjestelmien prosessikaavioiden ja -kuvausten suunnitteluohjeistus

Tässä työssä luodaan voimalaitoksen BoP- järjestelmien prosessikaavioiden- ja kuvausten suunnitteluohjeistus Sweco Industy Oy:n energia-yksikölle. BoP- järjestelmiin lukeutuvat tässä kaikki oleellisimmat voimalaitoksen apujärjestelmät kuten esimerkiksi suljettu jäähdytysvesipiiri. Tämä työ on tehty erään Keski-Euroopan alueella sijaitsevan voimalaitosprojektin yhteydessä ja tämä ohjeistus toimii pohjatietona myöhemmin tehtäville täydennyksille. Työn alkuosassa esitellään käytössä oleva piirto-ohjelma sekä sovellettava standardi KKS ja sen käyttö. Käytetyt kaaviotyypit ja niiden sisältö käydään pääpiirteissään läpi. Pääpaino työssä on PI-kaavioiden suunnittelemisen ja piirtämisen ohjeistaminen ja yhdenmukaistaminen. Piirtämiseen ja kaavioiden esittämiseen on kerätty olemassa olevaa tietoa eri suunnittelijoilta joiden avulla on valittu käyttöön tuleva esitystapa. Työn aikana ilmeni ongelmia prosessikaavioiden piirto-ohjelman kanssa. Piirto-ohjelmana käytetty Comos on vielä kehitysvaiheessa ja sen tietokannan ja toiminnan muokkaaminen yhtiön tarpeita vastaavaksi tulee viemään vielä aikaa. Tämä onkin tulevaisuutta ajatellen tärkein kehityskohde.

Jälkirealismin ehdoilla. Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä ja Finlandia-sarja

Tutkimus selvittää, mitä on jälkirealismi yhteiskunnallisen realismin muunnoksena ja mitkä ovat sen ”mimeettisen sopimuksen” ehdot eli todellisuutta ja sen ”jäljittelyä” koskevat perusteet. Teoreettiseen tarkasteluun yhdistyy Salaman romaanien analyysi suomalaisen jälkirealismin keskeisinä esimerkkeinä. Analysoidut teokset ovat Siinä näkijä missä tekijä (1972) sekä viisiosainen Finlandia-sarja, joka koostuu romaaneista Kosti Herhiläisen perunkirjoitus (1976), Kolera on raju bändi (1977), Pasi Harvalan tarina I (1981) ja II (1983) sekä Kaivo kellarissa (1983). Jälkirealismi määrittyy sellaiseksi kotimaisen kirjallisuuden trendiksi, joka muotoutuu 1900-luvun lopulla – samoihin aikoihin, kun yhteiskunnallinen todellisuus itsessään alkoi jälki- eli ”postmodernisoitua” ja kirjallinen postmodernismi maailmalla kehkeytyi. Toisin kuin postmodernismi, jälkirealismi muotoutuu (nimensä mukaan) realismin tradition pohjalta eikä pyri hylkäämään mimesistä. Mutta se ei enää allekirjoita aikaisemman realismin mimeettistä sopimusta sellaisenaan, vaan muokkaa ja ajanmukaistaa sopimusehtoja siksi, että yhteiskunnallinen todellisuus itsessään on rajussa muutoksessa eivätkä vanhat keinot enää yksin riitä sen todenmukaiseen kuvaamiseen. Salaman romaaneihin sisältyy jälkirealismin sopimusehdotelma, uudistus, jota Pertti Karkama on jo suuntaa-antavasti esitellyt, mutta jonka pääehdot vasta tämä tutkimus tarkemmin määrittelee. Jälkirealistinen sopimusuudistus koskee ensinnäkin kertojan asemaa (luku 2) ja luotettavuuden ehtoa (luku 3). Salaman vaihtuvat minä- ja hän-kertojat kyseenalaistavat yksioikoisen objektiivisuuden vaatimuksen ja irtautuvat ehdosta, että realistisen teoksen tulisi hahmottaa "kokonaisuus”. Kerrontarakenteen hierarkkinen malli murtuu ja ”kaikkitietävän” kertojan idea parodioituu. Kertojien suhdetta kuvaamaansa todellisuuteen ja muihin kertojiin/henkilöihin alkaa yhä enemmän määrittää intersubjektiivisuus, relationalisuus ja prosessuaalisuus. Myös luotettavuus kyseenalaistuu sekä temaattisena että rakennetta koskevana kysymyksenä. Jälkirealismi sallii kertojilleen yhä enemmän epäluotettavuutta tiedollisessa mutta erityisesti eettisessä mielessä. Toiseksi, jälkirealistinen sopimusuudistus koskee mimeettistä järjestystä, tarinan ja juonen kysymyksiä (luku 4). Mimeettisen järjestyksen, jonka on ajateltu toteutuvan realismin (enemmän tai vähemmän aristoteelisessa) juonessa, alkaa jälkirealismissa muuttua avoimeksi juonellistamiseksi. Itse kertomistoiminnan "jäljittely" tulee osaksi tarinaa. Ajatus siitä, että todellisuus on aina ennen sen mimesistä, kumoutuu. Kyse on paljolti metafiktiivisten piirteiden tunkeutumisesta myös realismiin, mutta metafiktio ei saa radikaalin postmodernistisia muotoja. Kolmanneksi jälkirealistinen sopimusuudistus koskee henkilökuvausta (luku 5). Siinä kyseenalaistuu realismille vanhastaan asetettu tyypillisyyden vaatimus. Henkilöhahmot eivät ole enää tietyn yhteiskuntaluokan esimerkillisiä edustajia vaan heissä ilmenee yhteiskunnallisen postmodernisoitumisen prosessi. Henkilöhahmot rakentuvat silti sellaisten tekstuaalis-kulttuuristen koodien varaan, jotka merkitsevät niiden lukemista "ihmisinä". Perinteisiä mimeettisiä koodeja ei rikota, kuten yleensä postmodernismissa, vaan ne painottuvat uudella tavalla. Todellisuuden muutoksen myötä myös ihmisten ja ihmiskäsitysten huomataan muuttuvan. Neljänneksi sopimusuudistus koskee referentiaalisuutta (luku 6) eli kielen todellisuus-kytköstä. Teoksissa käytetty kieli paljastaa erheelliseksi sen oletuksen, että realismin kielen – tai kielen ylipäänsä – ensisijainen tehtävä olisi viitata suoraan todellisuuteen. Jälkirealismi ei ”häivytä kielellisyyttään” vaan pikemminkin osoittaa todeksi sen bahtinilaisen ajatuksen, että kieli muodostaa monisuuntaisen ja dialogisen kehikon. Referenssi toimii tuon kehikon sisällä yhtenä kielen orientaationa, ”tahtona referenssiin”. Silti avoin dialogismi itsessään voi jopa vahvistaa referenssi-orientaatiota. Tutkimus on ensimmäinen Hannu Salaman tuotantoa tarkasteleva kirjallisuudentutkimuksen väitöskirja. Samalla se osallistuu kirjallisuustieteelliseen keskusteluun siitä, miten realismi ja mimesis tulisi meidän aikanamme ymmärtää.

Verkkoliitteessä ilmestyvät lektiot

Marja-Liisa Olthuis: Inarinsaamen lajinnimet - Anara‚skiela‚ slaja‚noomah ; Kaija Mallat: Naiset rajalla ; Niina Kunnas: Miten muuttuu runokylien kieli

Ulkomaisen työvoiman käyttö muuna kuin omana palkattuna työvoimana rakennusyrityksessä

Ulkomaisen Suomeen lähetetyn työvoiman työskentely rakennusalalla on lisääntynyt viime vuosina. Syitä siihen ovat Euroopan Unionin laajentuminen ja työvoiman vapaa liikkuvuus sekä työvoiman tarve suomalaisilla rakennustyömailla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia tilaajan asemaa sen käyttäessä ulkomailta Suomeen Iähettyä työvoimaa niin sanottuna ulkopuolisena työvoimana. Tutkimuksessa käsiteltävät ulkopuolisen työvoiman muodot ovat aliurakointi jå työvoiman vuokraus. Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä säädöksiä on useissa eri laeissa. Viime vuosina lainsäädäntöä on pyritty muuttamaan paremmin käytännön tarpeita vastaavaksi. Tutkimuksessa kootaan keskeinen lainsäädäntö yhteen. Työn tuloksissa todetaan, että tilaajan asemaan vaikuttavia muuttujia on useita. Tällaisia ovat esimerkiksi työnteko asetelma, työntekijän kansalaisuus sekä ulkomaisen yrityksen toiminnan laajuus Suomessa. Tilaajan asema on määritettävä tapauskohtaisesti.

Suorituskyvynmittausjärjestelmä osaksi yritystä dynaamisessa kontekstissa : Organisaation elinkaaren näkökulma

Tässä tutkielmassa kuvataan suorituskykymittariston suunnittelua, implementointia ja käyttöä yrityksen elinkaaren näkökulmasta. Perusajatuksena elinkaarimalleissa on organisaation elinkaaren jakaminen toisistaan eroteltaviin vaiheisiin, joiden ilmentymiä kuvataan valittujen muuttujien avulla. Tutkielmassa selvitetään, onko organisaation elinkaaren eri vaiheissa olevilla yrityksillä erilaiset valmiudet suorituskykymittariston käyttöönotossa. Tutkielmassa kuvaillaan niitä haasteita, joita dynaamisessa ympäristössä toimiva muuttuva organisaatio asettaa suorituskykymittaristolle ja sen parissa toimiville henkilöille. Tutkimusmenetelmä perustuu teoreettiselle lähestymistavalle ja aineistona käytetään tieteellisiä julkaisuja suorituskykymittaristojen käyttöä ja organisaation elinkaarta tutkivasta kirjoittelusta. Analyysin paljastamat tutkimustulokset viittaavat siihen, että eri elinkaaren vaiheissa olevilla organisaatioilla on merkittävästi erilaiset valmiudet suorituskykymittaristojen menestyksekkääseen suunnitteluun, implementointiin ja käyttöön.

Monitoimityöstökeskuksen kokonaistehokkuuden parantaminen kokonaisvaltaisella tuottavalla kunnossapidolla

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutustua kokonaisvaltaisen tuottavan kunnossapidon teoriaan ja soveltaa sitä Abloy Oy Joensuun tehtaalla pilottikohteeksi valittuun koneeseen. Pilottikohteeksi oli valittu uusi Sveitsiläinen Hydromat-monitoimityöstökeskus, jonka kokonaistehokkuutta (OEE) pyrittiin parantamaan kokonaisvaltaisella tuottavalla kunnossapidolla (TPM). Työn kirjallisuusosuudessa tarkastellaan teoriatietoja, jotka liittyvät yleisesti kunnossapitoon ja tarkemmin TPM-toimintaan. Lisäksi käsitellään kunnossapidon mittareita ja tietojärjestelmiä. Työn empiirisessä osassa selvitetään, kuinka TPM-toiminta otettiin käyttöön Hydromat-monitoimityöstökeskuksen osalta. Eniten resursseja käytettiin koneen asetusaikojen lyhentämiseen. Lisäksi koneen käyttäjien itsenäiseen kunnossapitoon siirtyminen kuului työn sisältöön. Työssä on selvitetty myös uuden tuotannon seurantataulun käyttöönotto. Seurantataulusta nähdään useita tuotantotietoja kuten kokonaistehokkuus. Työn merkittävimmät tulokset osoittavat, että asetusajat ovat tällä hekellä hyvin pitkiä tavoitteisiin nähden. Asetusaikojen lyhentyminen halutulle tasolle vaatii koneen käyttäjien pitkän oppimisprosessin sekä optimaaliset toimintaolosuhteet. Lisäksi havaittiin, että uuden toimintamallin esitteleminen ja sen käyttöönotto valmistavassa teollisuudessa on vaativa prosessi.

Hahmonimet hahmottumassa. Disney-piirroselokuvissa esiintyvien suomenkielisten henkilönnimien sananmuodostus, rakenne ja merkityssuhteet

Tämä pro gradu -tutkielma on vuosina 1936–1986 valmistuneiden 11 pitkän Disneypiirroselokuvan fiktiivisten hahmojen suomenkielisten nimien onomastinen tutkimus. Pyrin käsittelemään elokuvien hahmonnimien muodostusta, rakennetta ja merkitystä kognitiivisesta näkökulmasta. Aineistossani analysoimani elokuvien 112 hahmonnimeä ovat johdoksina, yhdyssanoina, kollokaatioina ja appellatiiveina esiintyviä henkilönnimiä. Korpukseeni keräämäni hahmonnimet esiintyvät eri nimityyppien kategorioissa joko varsinaisina niminä (esim. Kulkuri), titteleinä ja ammattia ilmaisevina niminä (esim. Suurherttua), sukulaisuutta ilmaisevina niminä (esim. Äiti Osteri), lempija kutsumaniminä (esim. Tipunen) tai kölliniminä (esim. Vanha Puskajussi). Otan historiallisen morfologian lähtökohdan ainestoni hahmonnimien sananmuodostukseen ja sovellan siihen kognitiivisia menetelmiä. Diakronisista diminutiivisista aineksista esimerkiksi ovat kehittyneet feminiinistävät tai affektiiviset johtimet, kuten -tAr tai -(i)nen. Esitän myös, että useat hahmonnimet kuvailevat tai luonnehtivat takoitettaan niiden sananmuodostustapojen tai appellatiivien perusteella. Johdinten, yhdys- tai kollokaatio-osien tai yksittäisten appellatiivien avulla voidaan nähdä, että nimenainekset kategorisoivat hahmonnimen kokonaan. Hahmonnimien rakenteesta osoitan, että johdosnimissä on sekä kategorisoiva että kategorisoitu nimenelementti. Funktionaalis-semanttisen luokittelumallin näkökulmasta osoitan, että kaikissa hahmonnimissä on joko luokitteleva tai yksilöivä nimenosa tai molemmat. Hahmonnimen kategoriointi perustuu sen nimenelementteihin ja -osiin. Hahmonnimien SUKUPUOLI-kategorioinnissa esimerkiksi naishahmon nimi (37 nimeä) on prototyyppisesti merkitty feminiiniksi joko johtimella (32 %) tai appellatiivilla (46 %), kun taas mieshahmon nimi (75 nimeä) on merkitty selvästi maskuliiniksi vain appellativeilla (44 %) tai on kokonaan merkitsemätön (46 %). Kategorioissa NAISPUOLINEN ja MIESPUOLINEN on myös sukupuolen todennäköisiä tunnusmerkitsijöitä. Tämän hahmonnimistön merkityssuhteet kognitiivisiin alueihin voivat olla joko suoria tai epäsuoria. Suora merkityssuhde koskee tarkoitteiden nimen nimenosiin heijastuvia transparentteja ominaispiirteitä (esim. Pahatar). Epäsuora merkityssuhde voi olla metaforinen, kuten ELÄIN ON IHMINEN (esim. Herttuatar), metonyyminen, kuten ÄÄNI EDUSTAA OLENTOA (esim. Helinä-keiju) tai symbolinen (esim. Tuhkimo). Esitän lisäksi yhden hahmonnimen merkityssuhteen, jossa on pakatun merkityssuhteen piirteitä.

Tietoliikenteen tulevaisuuden näkymiä - Etelä-Karjala 2018

Tekniikan kehitys menee vauhdilla eteenpäin ja uusi verkkotekniikoita syntyy koko ajan. Haasteita tuottavat sopivien verkkotekniikoiden löytäminen käyttöön tietylle alueelle ja joissakin tapauksissa joudutaan tyytymään kompromissiratkaisuihin. Lyhyen kantaman langattomat kommunikaatioteknologiat soveltuvat esimerkiksi haja-asutusalueille ja saaristoon, mikäli perinteisen kuidun vetäminen niille alueille ei ole mahdollista. Tässä työssä tuodaan esille niitä langallisia ja langattomia tekniikoita, jotka ovat tällä hetkellä tai tulevaisuudessa merkityksellisiä Etelä-Karjalan kannalta. Osa tekniikoista voi jäädä kokonaan pois käytöstä kymmenen vuoden sisällä tai ne voivat yhdistyä ja muuttaa muotoaan. Työn tuloksena syntyneen kartoituksen perusteella saadaan visio siitä, miltä Etelä-Karjalan tilanne näyttää vuonna 2018. Nyt on jo tiedossa Soneran puhelinlankaverkon alasajo lähivuosina ja kuidun vetäminen viemäriin viemäröintitöiden yhteydessä. Tulevaisuuden kaistankäyttötarpeet ja erilaisten palvelujen lisääntyminen edesauttavat viihdepalveluiden tarjonnan monipuolistumista. Open Access ja triple-play ovat tulevaisuuden termejä. Viihteen lisäksi myös muilla eri osa-alueilla kuten työelämässä, sairaaloissa ja kouluissa on tarvetta laajakaistaisille monipalveluille.

Alueverkon uudistaminen

Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia TeliaSoneran alueverkon rakennetta ja laatia uudistusehdotus. Työssä perehdyttiin aluksi verkon nykyiseen rakenteeseen ja käytettyihin siirtolaiteteknologioihin. Tämän jälkeen tehtiin ehdotus, millä tavalla verkkoa voisi uudistaa niillä laitteilla, jotka ovat jo tällä hetkellä käytössä. Operaattoreiden tavoite on kehittää ja rakentaa verkko, joka on täysin pakettikytkentäinen. Verkon nykyisen rakenteen kannalta on kuitenkin todettu, että siirto pakettikytkentäiseen verkkoon kannattaa toteuttaa asteittain. Siirto täysin pakettikytkentäiseen verkkoon ei ole mahdollinen lyhyellä aikavälillä. Kuitenkin on todettu, että nykyinen laitteisto on vanhentunutta ja vaatii uusimista. Siksi työssä haettiin ratkaisua, joka olisi mahdollista ottaa välittömästi käyttöön ja jonka käyttöönotto ei vaadi uuden laitteiston testaamista, hyväksymistä ja hankkimista. Tutkittiin myös uudistuksen kokonaisvaikutusta tulevaisuuden kannalta sekä mahdollisten vanhempien laitteiden jäämistä verkkoon. Työssä rajattiin yksi alue ja sen alueen verkko kartoitettiin kokonaisuudessaan ja siitä laadittiin uudistusehdotus. Alueen kaikki laitteet ja yhteydet otettiin huomioon ja siten saatiin hyvin kattava kuva mahdollisista tilanteista ja ongelmista, joita uudistuksen yhteydessä voi esiintyä. Työssä tehtiin lopuksi katsaus tulevaisuuteen ja pohdittiin, mihin suuntaan alueverkon uskotaan kehittyvän. Selvitettiin myös, mikä vaikutus on oletetulla matkapuhelinverkon ja kiinteän puheverkon yhdistymisellä. Salassapitovelvollisuuden takia insinöörityössä ei esitetä kartoitettua alueverkkoa eikä myöskään sen uudistusehdotusta. Työhön on kuitenkin kokemusten perusteella valittu ja esitetty muutama teoreettinen tilanne, joista selviää uudistuksen vaikutus.

LVI- ja sähköurakoinnin raportoinnin kehittäminen IT-palveluyrityksessä

Työn tavoitteena oli kehittää LVI- ja sähköurakointitoimialan asiakkaille tarjottavaa raportointia IT-palveluyrityksessä. Raportoinnin tulisi soveltua paremmin yrityksen ohjaamiseen ja sen avulla yrityksen tulisi tietää kannattavuutensa, rahoitustilanteensa ja liiketoimintansa kehityssuunnat. Tarkoituksena oli suunnitella raportointimalli, joka soveltuu toimialan pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön. Tutkimus toteutettiin konstruktiivisena eli tutkimuksen tavoitteena oli luoda uusi ratkaisumalli käytännön ongelmaan. Konstruktion rakentamiseksi työssä selvitettiin LVI- ja sähköurakoinnin erityispiirteitä, yrityksen ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä ja menetelmiä sekä raportoinnin periaatteellista ja teknistä toteuttamista. Näiden osa-alueiden avulla luotiin raportointimallille vaatimukset, jotka sen tulisi täyttää. Tämän jälkeen kuvattiin raportoinnin nykyinen tekninen toteutustapa ja sen sisältämät osa-alueet. Selvitettyjen vaatimusten ja nykyisen raportoinnin ongelmien perusteella luotiin alustava raportointimalli, jonka käytännön merkitys selvitettiin haastattelemalla 11 LVI- ja sähköurakointiyrityksen vastuunalaista johtajaa. Haastatteluista saatiin selville, että kahdeksan johtajaa olisi ollut valmis käyttämään konstruktiota. Alustavan raportointimallin ja haastatteluista saadun palautteen perusteella luotiin ehdotus raportointimallista toimialalla. Lisäksi IT-palveluyrityksen nykyiselle raportointimallille luotiin kolmivaiheinen kehityssuunnitelma, jolla raportointia voidaan kehittää luodun raportointimallin mukaiseksi.

Adaptive optimization schemes for mobile VoIP applications Battery life and call quality aspects

In this thesis programmatic, application-layer means for better energy-efficiency in the VoIP application domain are studied. The work presented concentrates on optimizations which are suitable for VoIP-implementations utilizing SIP and IEEE 802.11 technologies. Energy-saving optimizations can have an impact on perceived call quality, and thus energy-saving means are studied together with those factors affecting perceived call quality. In this thesis a general view on a topic is given. Based on theory, adaptive optimization schemes for dynamic controlling of application's operation are proposed. A runtime quality model, capable of being integrated into optimization schemes, is developed for VoIP call quality estimation. Based on proposed optimization schemes, some power consumption measurements are done to find out achievable advantages. Measurement results show that a reduction in power consumption is possible to achieve with the help of adaptive optimization schemes.

Characterisation of pigment particles by scanning electron microscope and image analysis programs

Coating and filler pigments have strong influence to the properties of the paper. Filler content can be even over 30 % and pigment content in coating is about 85-95 weight percent. The physical and chemical properties of the pigments are different and the knowledge of these properties is important for optimising of optical and printing properties of the paper. The size and shape of pigment particles can be measured by different analysers which can be based on sedimentation, laser diffraction, changes in electric field etc. In this master's thesis was researched particle properties especially by scanning electron microscope (SEM) and image analysis programs. Research included nine pigments with different particle size and shape. Pigments were analysed by two image analysis programs (INCA Feature and Poikki), Coulter LS230 (laser diffraction) and SediGraph 5100 (sedimentation). The results were compared to perceive the effect of particle shape to the performance of the analysers. Only image analysis programs gave parameters of the particle shape. One part of research was also the sample preparation for SEM. Individual particles should be separated and distinct in ideal sample. Analysing methods gave different results but results from image analysis programs corresponded even to sedimentation or to laser diffraction depending on the particle shape. Detailed analysis of the particle shape required high magnification in SEM, but measured parameters described very well the shape of the particles. Large particles (ecd~1 µm) could be used also in 3D-modelling which enabled the measurement of the thickness of the particles. Scanning electron microscope and image analysis programs were effective and multifunctional tools for particle analyses. Development and experience will devise the usability of analysing method in routine use.